Helsingin piispa Eero Huovinen pääsi Helsingin yliopiston hallitukseen. Samoin Jorma Ollila.
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/8-2009/10-16-36-53.html
Eläköön akateeminen vapaus!
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/8-2009/10-16-36-53.html
Eläköön akateeminen vapaus!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eläköön! Eläköön! Eläköön!
Joten??? Mikä on ongelmana? Onko yliopiston hallituksessa oltava pelkästään kovien tieteiden ja alojen edustajia?
Huovinen on hyvä valinta, liekö yliopistojen hallitusten ainoa teologi. En tiedä valintoja Åbosta ja Joensuusta, ja sijaitseehan Helsingin yliopistossa yksi Euroopan suurimmista teologisista tiedekunnista, joten miksei alan asiantuntijaa sitten voi valita yliopiston hallitukseen... Huovinen on esim. Jorma Ollilaa tieteellisesti ansioituneempi, onhan hän työskennellyt professorina ja tainnut olla myös hetken dekaaninakin. Hän on ansioitunut ja kokenut, mutta ne eivät taida joillekin ateisteille kelvata, koska hän on selkeästi vakaumuksellinen kristitty ja työskentelee uskonnollisessa yhdyskunnassa.
Ei voi sanoa, että tämän johdosta boikotoisin Helsingin yliopistoa, sillä olenhan sieltä aikoinaan itse valmistunut. Olen myös tietoinen että siellä on teologinenkin tiedekunta.
Silti ulkomaisissa yhteyksissä tulen vastedes markkinoimaan entistä opinahjoani nimellä Helsingin kristillinen yliopisto. Jotta ulkomaiset tuttavani tietävät millä lailla ja arvoilla johdettuun yliopistoon ovat hakeutumassa.
Miksi ansioitunut Pyhän Kolminaisuuden tutkija ja Jumalan luottomies Huovinen pääsee yliopiston hallitukseen, kun taas moni ansioitunut ufotutkija ja humanoidien ystävä joutuu turhautuneena odottamaan hallituspaikkaa? Tähtienvälisen diplomatian asiantuntijat eivät saa edes luentokutsuja!
valinta, jos kerran joku tuotakin suuntaa edustava on valittava. Käsittääkseni hän muutamia vuosia sitten ymmärsi mistä kristinuskossa ja uskonnoissa on ylipäänsä kyse.
Minusta on hyväksyttävä se tosiseikka että merkittävällä osalla kansasta on voimakas taipumus taikauskoisuuteen, miksei siis heitä varten kehitettyjä kontrollin keinoja voisi tässäkin yhteydessä käyttää?
Ehkä hallituspaikkojen haltijoita valittaessa otettiinkin huomioon heidän edustamiensa tahojen ehdoton vakavaraisuus - ei niinkään akateemiset tai hallinnolliset ansiot?
Pahoillekin talouskupruille löytyy näin varakkaat takuumiehet...
Vanhassa arabialaisessa kulttuurissa heimon sheikiksi valittiin yleensä heimon rikkain mies: hänen pääasiallinen tehtävänsä kun oli huolehtia koko heimoneuvoston kestityksestä omasta kukkarostaan. Esim. äänestyksissä hän edusti silti vain yhtä heimonvanhinten joukossa, vaikka hänen rahallinen satsauksensa joukon toimintaan olikin ylivertaisen suuri.