Kuinka kauan kadotukseen joutuvat ihmiset palavat tulijärvessä? Raamatussa korostetaan sitä tosiasiaa, että Eloah, JHWH ei mitenkään nauti väärien kärsimyksistä, vaan kohtelee heitä rangaistuksen täytäntöönpanossa oikeudenmukaisesti. “Sillä JHWH nousee niinkuin Perasimin vuorella, Hän kiivastuu niinkuin Gibeonin laaksossa tehdäkseen työnsä, oudon työnsä, ja toimittaakseen tekonsa, kumman tekonsa”. ”Ja Minä panen oikeuden mittanuoraksi ja vanhurskauden vaa`aksi” (Jes. 28:21,17). “Sinä päivänä, jolloin Eloah on tuomitseva ihmisten salaisuudet Voideltu Jeshua'n kautta, minun evankeliumini mukaan” (Room.2:16). Yhtä varmasti kuin pyhä elämä johtaa “iankaikkiseen elämään”, yhtä varmasti syntinen elämä vie “kuolemaan”. “Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Eloah’in armolahja on iankaikkinen elämä Voideltu Jeshua’ssa, meidän Valtiaassamme” (Room. 6:23). “Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Voidellun tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa.(2 Kor. 5:10). Tämä on ollut Eloah’in hallintoperiaate kaikkina aikoina. Aina kun Hän on rangaissut “Jokainen rikkomus ja tottelemattomuus on saanut oikeudenmukaisen palkkansa” (Hebr.2:2). Sen mukaan tulijärvessäkin palamisen kestoaika määräytyy, kunkin tekojen mukaan, oikeudenmukaisesti. He eivät pala loputtomasti, sillä tuli “kuluttaa heidät” (Ilm.20:9), kunnes he “ovat, niin kuin ei heitä olisi ollut” (Obadja 16), ja kunnes yhtään “jumalatonta ei enää ole” (Ps. 37:10). Tulijärvi merkitsee, kadotukseen joutuville lopuksi toista kuolemaa, johon kaikki elämä sammuu. “Sillä pelkurien ja epäuskoisten ja ilkimysten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema” (Ilm.21:8). Iankaikkinen tuli ei ole loputonta, vaan luonteeltaan sellaista, jota ei käy sammuttaminen sinä aikana, minkä se tarvitsee suorittaakseen loppuun rangaistustehtävänsä. Raamatunkohta, joka ei tässä kohdin jätä vähääkään sijaa epäilylle, kertoo Sodoman ja Gomorran kohtalosta. Jumalattomuuden tähden ne tuhottiin Eloah’in rangaistuksen tulella, ja ne “ ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta”(Juud. 7).’’Sodoma hävitettiin yhtäkkiä” (Valitv. 4:6), mutta Eloah’in iankaikkinen tuli ei sammunut, ennen kuin se oli tehnyt tehtävänsä. Toinen esimerkki: “ mutta jos ette kuule Minua ettekä pyhitä shapatinpäivää, vaan kannatte kantamuksia ja kuljette Jerusalemin porteista sapatinpäivänä, niin Minä sytytän tuleen sen portit, ja tuli on kuluttava Jerusalemin palatsit, eikä ole sammuva” (Jer. 17:27). Seuraava kohta kertoo, mitä se sammuttamaton tuli tarkoitti. “ Ja niin toteutui JHWH`n sana, jonka Hän oli puhunut Jeremian suun kautta”, “ Eloah’in temppeli poltettiin, Jerusalemin muurit revittiin, kaikki sen palatsit poltettiin tulella, ja kaikki sen kallisarvoiset esineet hävitettiin” (2 Aikak. 36:21, 19). Tuli teki tehtävänsä ja sitten se sammui. Profeetta Joona joutui kolmeksi päiväksi ison kalan vatsaan ja kertoi itse kokemuksistaan: “ Minä vajosin alas vuorten perustuksiin asti, maan salvat sulkeutuivat minun ylitseni iankaikkisesti. Mutta Sinä nostit minun henkeni ylös haudasta, JHWH minun Eloah’ini” ( Joona 2:7). ”Ja Joona oli kalan sisässä kolme päivää ja kolme yötä” (Joona 2:1). Tärkeintä tässä ei ole kuinka kauan kukin kadotukseen joutuvista joutuu olemaan tulijärvessä, vaan, että tuli tuhoaa heidät lopullisesti ja perinjuurin, eikä Eloah kiusaa heitä iankaiken, niinkuin monet opettavat väärin, häväisten Eloah’ia, vaan että, “heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo JHWH Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa” (Mal. 4:1). Sen jälkeen heillä ei ole uutta pelastuksen mahdollisuutta”.Tuli polttaa heidät, he eivät pelasta henkeään liekin vallasta” (Jes. 47:14). Toisesta kuolemasta ei ole enää ylösnousemusta “ Kuolleet eivät virkoa eloon, vainajat eivät nouse, niin Sinä olet heille kostanut, tuhonnut heidät ja hävittänyt kaiken heidän muistonsa” (Jes. 26:14). Ks. Ps. 37:11, 29, 34-36
http://www.netikka.net/mpeltonen/sanoma.htm
http://www.netikka.net/mpeltonen/sanoma.htm
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://www.sanansaattaja.com/sielunkuolemattomuus.htm
Oppiin sielun kuolemattomuudesta kuuluu nimenomaan se, että erotellaan ihmisestä kolme kokonaisuutta. Väitetään, että ihmisellä on ruumis, sielu ja henki. Ja, että ruumis vain kuolee, sielun taas eläessä ikuisesti. Välillä taas kuulee opetusta, että henki on se joka perii iankaikkisuuden. Näin on sotkettu niin sielu kuin henki toisiinsa eikä niistä monikaan helluntailainen tai luterilainen osaa sanoa eroa. Joskus sielu perii siis iankaikkisuuden ja joskus henki. Esitettäessä kysymyksen "kumpi perii iankaikkisuuden", vastaukset ovat erilaisia. Mitään yhtenäistä oppia siis tästä asiasta ei ole.
On huomattava, että suurin syyllinen erheellisiin käsityksiin sielun kuolemattomuudesta ja helvetin ikuisesta piinasta on eittämättä Raamatun käännökset toisille kielille. Kun Raamattua on käännetty, on usein jouduttu tilanteisiin, joissa on pitänyt hakea tietyille sanoille suomenkielinen vastine. Tämä on aiheuttanut vaikeutta Raamatuntulkinnassa. Otetaanpa muutama esimerkki. Ajattelepa ihmistä, joka kääntää Raamattua esim. jonkin sellaisen alkuasukasheimon kielelle, joka ei ole koskaan nähty lunta,Dan.7:9"...Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa". Kuinka vaikeaa onkaan kääntäjän löytää synonyymi eli samaa tarkoittava sana sanalle lumi. Tällaisissa tapauksissa on mahdollista, että jakeen merkitys pahimmassa tapauksessa voi muuttua.
1 Moos.3:4"Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole". Väite, jonka mukaan ihminen on kuolematon, on saatanan valhe, jonka se jo esitti paratiisissa Eevalle. No, kuinka kävi Eevan langettua syömään hyvän ja pahantiedon puusta, 1 Moos.3:19"Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman". Näin, toisin kuin luullaan, kuolema tuli ihmisen osaksi.
Seuraavaksi muutamia Raamatunpaikkoja, jotka osoittavat selvästi, että sielu ei ole kuolematon: Apt.3:23"Ja pitää tapahtuman, että jokainen sielu, joka ei tätä Prophetaa kuule, pitää hävitettämän pois kansasta". (Biblia). Niin kuin tästäkin kohtaa huomaamme, sielu voidaan hävittää.
Hess.13:19"Ja te häpäisette minut kansani edessä muutamista ohrakourallisista ja leipäpalasista, kun kuoletatte sieluja, joiden ei olisi kuoltava, ja annatte elää sielujen, jotka eivät saisi elää". Tästäkin kohdasta huomaamme, että sielu voi kuolla.
Hess.22:25" . he syövät sieluja". Jos sielu on kuolematon, niin kuinka sitten voidaan sieluja syödä?
Hess.22:27"....hukuttavat sieluja". Jos sielu on kuolematon, niin kuinka sielu voidaan hukuttaa?
Jaak.5:20"niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta". Niin kuin huomaamme, Raamattu kertoo jatkuvasti, että sielu voi kuolla!! Sielu ei ole siis kuolematon. Profeetan ennustaessa Jeesuksesta, hän sanoo, Jes.53:12"sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan". Kuinka kukaan voi jo pelkästään näiden esimerkkien jälkeen sanoa, että sielu on kuolematon? SIELU EI OLE KUOLEMATON, MUUTOIN KUIN JEESUKSESSA KRISTUKSESSA!
Hess.18:4"Katso, kaikki sielut ovat minun: niinkuin isän sielu, niin pojankin sielu - ne ovat minun. Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava".
http://www.sanansaattaja.com/sielunkuolemattomuus.htm
Niin kuin olemme huomanneet, sielu ei ole kuolematon muutoin kuin Jeesuksessa Kristuksessa. Kuitenkin miljoonat ja taas miljoonat uskovat, että kun ihminen kuolee, niin sielu ( jokin osa ihmisestä) jatkaa olemassaoloaan joko paratiisissa (Jeesuksen luona) tai tuonelan esikartanoissa. Olemme tähän mennessä tutkineet, että sielu ei ole "jokin osa ihmisessä", vaan sielu on IHMINEN. Mitä tapahtuu sitten ihmiselle kuolemassa...