..lopulla näyttävät olleen esimakua siitä mitä kapitalismi pahimmillaan voi saada aikaan?
Sama toistui porvariston toimesta -30 luvun laman aikana jolloin toteutettiin massiivinen tulonsiirto työtätekeviltä ja velallisilta pienelle hyväosaisten joukolle. Suuresta lamasta noustiin pistämällä työntekijöitä joukoittain kilometritehtaalle ja laskemalla palkkoja. Maatalouden puolella muutamat vauraammat talot ja pankit saivat lunastettua pilkkahintaan valtavat määrät velallisten tiloja haltuunsa. Maksajina velkaantuneet ja työntekijät , kuten aina. Pieni piiri korjasi voitot taskuunsa.
Sama toistui -90 luvun alun laman aikana. Porvariston toimesta velalliset ajettiin nurkkaan ja tapahtui hirvittävä omaisuuden uusjako. Taas voittajina muutamat harvat joilla rahaa oli , lisättynä ulkomaalaisilla sijoittajilla jotka Ahon hallitus houkutteli maahan vapauttamalla ulkomaalaisomistuksen kokonaan. Loivatpa vielä nimettömät hallintarekisteritkin osakeomistukselle. Pieni piiri korjasi voitot taskuunsa.
Lainaus aina asioista perillä olevan SAFKAN sivuilta:
"Myöhästyneen kevään ja vuodentulon synkkien toiveiden pitkin koko kesää olisi luullut olleen kyllin pätevänä syynä varokeinoihin ryhtymiseen seuraavan talven varalle. Mutta niin ei tapahtunut. Senaatti ja sen mukana valtiovarainpäällikkö J. V. Snellman näyttivät odottavan, että sato jonkun ihmeen kautta pelastuisi, eikä siis kesän kuluessa, jolloin aikaa vielä olisi ollut , ryhdytty toimenpiteisiin viljan hankkimiseksi talven varalle. Kun sitten syyskuun hallat olivat tehneet tehtävänsä, ryhdyttiin kyllä avustustoimiin, mutta onnettomuudeksi liian myöhään. Viljaa ostettiin sekä Venäjältä että ulkomailta, mutta se ei enää ennättänyt perille.
Osa viljalla lastatuista laivoista jäätyi matkalla kiinni, osa kärsi syysmyrskyssä haaksirikon. Viljanostolainoja tarjottiin yksityisille kauppiaillekin, muuta nämä olivat osaksi haluttomat viljaa tuottamaan. Ja niinpä tuloksena oli että kadosta huolimatta viljan tuonti Suomeen vuosina 1867 ja 1868 ei ollut sanottavasti lainkaan tavallista isompi. Ja mikä vielä merkillisempää, viljaa kaikesta huolimatta vietiin suuret määrät, kymmenin tuhansin tynnyrein, maasta pois, vuonna 1867 vieläpä tavallista suuremmissa määrissä.
Toinenkin toimenpide on mainittava, joka puolestaan osoittaa sen ajan porvarillisen hallituksen menettelytapaa. Aikaisempina katovuosina oli hallitus lainannut suuria summia yksityisille kauppiaille, jotta nämä viljaa maahan tuottaisivat, vuonna 1862 esim. enemmän kuin kaksi miljoonaa markkaa. Kauppiaat olivat tietysti ostamallaan viljalla noina ahtaina aikoina tehneet hyviä kauppoja, myyden sitä hyvästä hinnasta nälänhädän partaalla olevalle väestölle. Vielä vuosikymmeniä myöhemmin tiedettiin yleisesti kertoa, että monet kauppaliikkeet juuri tuolla valtion varoilla käydyllä viljakaupalla olivat koonneet suuria voittopääomia. Viljaa myytiin suuressa määrässä velkakaupalla. Pienestä viljavelasta otettiin talonkirjat pantiksi tai kiinnitys taloon. Kun sitten katovuosi jatkui, ei velkaa kyettykään maksamaan. Uutta olisi päinvastoin tarvittu. Mutta nyt haettiin hädän huutavaimpana ollessa velka säälimättä ulos. Sen maksusta myytiin lehmät, hevoset ja muu irtain omaisuus pakkohuutokaupalla. Yleisen puutteen vallitessa alenivat hinnat tavattomasti, ja rahan puute oli niin suuri, että ostajia usein kokonaan puuttui. Sadoittain ja tuhansittain myytiin silloin taloja mitättömän pienestä saatavasta, maksamattomista velkojen koroista, jopa rästissä olevista kruununveroistakin.
Joukoittain sortui talollisväestöä vanhoilta perintötiloiltaan. Yksin Suomen hypoteekkiyhdistys oli pakotettu maksamattomien korkojen vuoksi ostamaan itselleen tuhatkunta tilaa. Oulun läänissä oli syksyllä 1867 yhdellä kertaa noin 500 taloa pakkomyynnin alaisena. Kokonaan autioksi jäi parisen sataa taloa. Tiloilleen jääneet velkaantuivat yhäkin enemmän. Kauppapääoma ja metsänarvolla keinottelijat ottivat nyt nälänhädän avulla ensimmäisen suuren kahmauksensa vanhan tallollis luokan omaisuudesta.
Hallitus tätä kehitystä ei estänyt, päinvastoin sitä tehokkaasti edisti. Sillä sensijaan että se ennen oli avoimin käsin viljanostolainoja myöntämällä edistänyt talonpoikan velkaantumista, otti se nyt, suuren nälkäkuoleman kynnyksellä uuden ”periaatteen”. Kansaa ei ollut muka opetettava siihen, että se ilmaiseksi sai avustusta. Sen tuli itse ansaita varat, joita viljan ostoon tarvittiin. Tämä periaate, jolla säännöllisissä oloissa olisi saattanut olla edes jotain oikeutusta, oli nälkäkuoleman edessä oleviin nähden useissa tapauksissa sydämettömyyttä."
-tuossa katastrofissa on nähtävissä selviä viitteitä siihen mitä kapitalismi saa aikaan pahimmillaan , mikäli sen kannattajien annetaan toimia täysin vapaasti yhteiskunnan säätelemättä.
Sama peli jatkuu säälimättä edelleenkin ympäri maailman , nyt sillä on vain hienompi nimi : GLOBAALI TALOUS,. Taas on pieni piiri korjaamassa voitot taskuunsa.
Kuinka kauan näin jatkuu?
Sama toistui porvariston toimesta -30 luvun laman aikana jolloin toteutettiin massiivinen tulonsiirto työtätekeviltä ja velallisilta pienelle hyväosaisten joukolle. Suuresta lamasta noustiin pistämällä työntekijöitä joukoittain kilometritehtaalle ja laskemalla palkkoja. Maatalouden puolella muutamat vauraammat talot ja pankit saivat lunastettua pilkkahintaan valtavat määrät velallisten tiloja haltuunsa. Maksajina velkaantuneet ja työntekijät , kuten aina. Pieni piiri korjasi voitot taskuunsa.
Sama toistui -90 luvun alun laman aikana. Porvariston toimesta velalliset ajettiin nurkkaan ja tapahtui hirvittävä omaisuuden uusjako. Taas voittajina muutamat harvat joilla rahaa oli , lisättynä ulkomaalaisilla sijoittajilla jotka Ahon hallitus houkutteli maahan vapauttamalla ulkomaalaisomistuksen kokonaan. Loivatpa vielä nimettömät hallintarekisteritkin osakeomistukselle. Pieni piiri korjasi voitot taskuunsa.
Lainaus aina asioista perillä olevan SAFKAN sivuilta:
"Myöhästyneen kevään ja vuodentulon synkkien toiveiden pitkin koko kesää olisi luullut olleen kyllin pätevänä syynä varokeinoihin ryhtymiseen seuraavan talven varalle. Mutta niin ei tapahtunut. Senaatti ja sen mukana valtiovarainpäällikkö J. V. Snellman näyttivät odottavan, että sato jonkun ihmeen kautta pelastuisi, eikä siis kesän kuluessa, jolloin aikaa vielä olisi ollut , ryhdytty toimenpiteisiin viljan hankkimiseksi talven varalle. Kun sitten syyskuun hallat olivat tehneet tehtävänsä, ryhdyttiin kyllä avustustoimiin, mutta onnettomuudeksi liian myöhään. Viljaa ostettiin sekä Venäjältä että ulkomailta, mutta se ei enää ennättänyt perille.
Osa viljalla lastatuista laivoista jäätyi matkalla kiinni, osa kärsi syysmyrskyssä haaksirikon. Viljanostolainoja tarjottiin yksityisille kauppiaillekin, muuta nämä olivat osaksi haluttomat viljaa tuottamaan. Ja niinpä tuloksena oli että kadosta huolimatta viljan tuonti Suomeen vuosina 1867 ja 1868 ei ollut sanottavasti lainkaan tavallista isompi. Ja mikä vielä merkillisempää, viljaa kaikesta huolimatta vietiin suuret määrät, kymmenin tuhansin tynnyrein, maasta pois, vuonna 1867 vieläpä tavallista suuremmissa määrissä.
Toinenkin toimenpide on mainittava, joka puolestaan osoittaa sen ajan porvarillisen hallituksen menettelytapaa. Aikaisempina katovuosina oli hallitus lainannut suuria summia yksityisille kauppiaille, jotta nämä viljaa maahan tuottaisivat, vuonna 1862 esim. enemmän kuin kaksi miljoonaa markkaa. Kauppiaat olivat tietysti ostamallaan viljalla noina ahtaina aikoina tehneet hyviä kauppoja, myyden sitä hyvästä hinnasta nälänhädän partaalla olevalle väestölle. Vielä vuosikymmeniä myöhemmin tiedettiin yleisesti kertoa, että monet kauppaliikkeet juuri tuolla valtion varoilla käydyllä viljakaupalla olivat koonneet suuria voittopääomia. Viljaa myytiin suuressa määrässä velkakaupalla. Pienestä viljavelasta otettiin talonkirjat pantiksi tai kiinnitys taloon. Kun sitten katovuosi jatkui, ei velkaa kyettykään maksamaan. Uutta olisi päinvastoin tarvittu. Mutta nyt haettiin hädän huutavaimpana ollessa velka säälimättä ulos. Sen maksusta myytiin lehmät, hevoset ja muu irtain omaisuus pakkohuutokaupalla. Yleisen puutteen vallitessa alenivat hinnat tavattomasti, ja rahan puute oli niin suuri, että ostajia usein kokonaan puuttui. Sadoittain ja tuhansittain myytiin silloin taloja mitättömän pienestä saatavasta, maksamattomista velkojen koroista, jopa rästissä olevista kruununveroistakin.
Joukoittain sortui talollisväestöä vanhoilta perintötiloiltaan. Yksin Suomen hypoteekkiyhdistys oli pakotettu maksamattomien korkojen vuoksi ostamaan itselleen tuhatkunta tilaa. Oulun läänissä oli syksyllä 1867 yhdellä kertaa noin 500 taloa pakkomyynnin alaisena. Kokonaan autioksi jäi parisen sataa taloa. Tiloilleen jääneet velkaantuivat yhäkin enemmän. Kauppapääoma ja metsänarvolla keinottelijat ottivat nyt nälänhädän avulla ensimmäisen suuren kahmauksensa vanhan tallollis luokan omaisuudesta.
Hallitus tätä kehitystä ei estänyt, päinvastoin sitä tehokkaasti edisti. Sillä sensijaan että se ennen oli avoimin käsin viljanostolainoja myöntämällä edistänyt talonpoikan velkaantumista, otti se nyt, suuren nälkäkuoleman kynnyksellä uuden ”periaatteen”. Kansaa ei ollut muka opetettava siihen, että se ilmaiseksi sai avustusta. Sen tuli itse ansaita varat, joita viljan ostoon tarvittiin. Tämä periaate, jolla säännöllisissä oloissa olisi saattanut olla edes jotain oikeutusta, oli nälkäkuoleman edessä oleviin nähden useissa tapauksissa sydämettömyyttä."
-tuossa katastrofissa on nähtävissä selviä viitteitä siihen mitä kapitalismi saa aikaan pahimmillaan , mikäli sen kannattajien annetaan toimia täysin vapaasti yhteiskunnan säätelemättä.
Sama peli jatkuu säälimättä edelleenkin ympäri maailman , nyt sillä on vain hienompi nimi : GLOBAALI TALOUS,. Taas on pieni piiri korjaamassa voitot taskuunsa.
Kuinka kauan näin jatkuu?
Vastaukset 4
Vanhimmat
”Sama peli jatkuu säälimättä edelleenkin ympäri maailman , nyt sillä on vain hienompi nimi : GLOBAALI TALOUS,. Taas on pieni piiri korjaamassa voitot taskuunsa.”
Putin kitki pahimmat kleptomaanit jotka imivät kansan omaisuutta kuin ahneet täit edesvastuuseen teoistaan.
Tämähän se on pelin henki oli systeemi mikä hyvänsä. Nyt on taas kulta-ajat tehdä nousuja, kun on lama. Siitä vaan ostamaan, kun halvalla saa. Ja syksyä kohti vaan paranee ajat, tohtii ostaa mitä vaan.
Muuten ne 1867 ajat oli monen yhteensattuman summa, ensinnäkin tulivuorenpurkaus sotki ilmastomme pahan päiväisesti ja täällä pohjolassa ei saatu kunnon satoa ja ne viljalaivatkin jäivät jäihin aikaisen talven tullessa, tosin päätös viljan ostamisesta oli tehty liian myöhään.
Vastaavanlainen luonnon katastrofi olisi tänäkin päivänä aika tuhoisa, jos sadot jäisivät pienemmiksi taikka kokonaan saamatta viljelyalueilla. Toki kulkuyhteydet ovat kehittyneet, mutta ruokavaramme ovat olemattomat, jos puhutaan joillakin alueilla koko vuoden sadon menetyksistä.
monopolisoi koko valtion taloutta perheelleen.Ei se maailma ole miksikään muuttunut .Asiasta oli tänään lehdessä.