en oikein tiedä näistä adressi asioista, mutta osaisiko joku neuvoa....
Hyvän ystäväni aviomiehen äiti kuoli tapaturmaisesti yllättäen. Pariskunnalla on kaksi pientä lasta, joita tämä mummo oli paljon hoitanut.
Nainen on siis hyvä ystäväni, ja mieskin sen myötä tietenkin jollain tapaa tuttu.
Tiedän kuitenkin että tuo suru on koskettanut koko perhettä, myös ystävääni paljon.
Sitä meinaan että laitetaanko adresseja vain silloin, kun itse vainaja on ollut ystävä/tuttava/sukulainen.
Vai voiko laittaa myös, jos haluan ottaa osaa omaisen (nyt siis hyvän ystäväni) suruun...?
Hyvän ystäväni aviomiehen äiti kuoli tapaturmaisesti yllättäen. Pariskunnalla on kaksi pientä lasta, joita tämä mummo oli paljon hoitanut.
Nainen on siis hyvä ystäväni, ja mieskin sen myötä tietenkin jollain tapaa tuttu.
Tiedän kuitenkin että tuo suru on koskettanut koko perhettä, myös ystävääni paljon.
Sitä meinaan että laitetaanko adresseja vain silloin, kun itse vainaja on ollut ystävä/tuttava/sukulainen.
Vai voiko laittaa myös, jos haluan ottaa osaa omaisen (nyt siis hyvän ystäväni) suruun...?
Vastaukset 7
Vanhimmat
hyvin lähettää.
Itsellenikin tuli adresseja sukulaisilta joita en ole nähnyt 25 vuoteen ja etäsiltä tuttavilta. Ei ainakaan minua häirinnyt.
voit lähettää adressin, kun ystäväsi anoppi ja lasten mummu on kuollut. Kaunis ele sinulta.
Minäkään en ole kovin paljon joutunut tällaisten asioiden kanssa tekemisiin, mutta oma käsitykseni on, että adressi lähetetään lähinnä silloin, kun adressin lähettäjä on tuntenut vainajan mutta ei vainajan omaisia (ainakaan kovin hyvin). Tämä kaiketi johtuu siitä, että adressi kuitenkin on virallinen ja jossain määrin etäinenkin tapa ottaa osaa omaisten suruun. Siksi, jos vainajan lähiomainen on hyvä ystäväsi, pelkkä adressin lähettäminen voi tuntua jopa kylmäkiskoiselta.
Siksi esimerkiksi tässä tapauksessa, kun vainajan lähiomainen on hyvä ystäväsi, on ehkä parempi ilmaista osanottosi jollain henkilökohtaisemmalla tavalla, esimerkiksi puhelinsoitolla tai tilanteesta riippuen vierailullakin. (Tällöin tosin pitää tietysti muistaa, että surutalossa ei vierasta välttämättä jakseta ottaa vastaa samalla tavalla kuin normaalisti. Vierasta voidaan jopa pyytää poistumaan, mistä ei pidä pahastua.) Eikä puhelinsoittoa tai vierailua pidä rajoittaa yhteen kertaan, vaan on oltava valmis tukemaan ja kuuntelemaan ystävää pitempäänkin. Voit myös tarjota konkreettista apua: voit esimerkiksi hoitaa perheen kauppaostokset (toki niin, että he kuitenkin maksavat ne) tai ottaa perheen lapset (riippuu tietysti lasten iästä) muutamaksi tunniksi hoitoosi, jotta vanhemmille jää aikaa esimerkiksi hautajaisjärjestelyihin.
Usein vainajan omaisille lähetetään myös kukkia.
Mutta toisaalta tällaisissa asioissa ei koskaan ole yhtä ainoaa oikeaa tai väärää tapaa. Tuskin kukaan esimerkiksi adressin lähettämisestä koskaan pahastuu, kunhan muistaa tukea ystävää hänen surussaan muutenkin. Tärkeintä ei ehkä olekaan tapa, jolla surunvalittelu esitetään vaan se, ettei sitä tehdä vain velvollisuudesta tai siksi, että niin nyt vain on tapana, vaan todella halutaan tukea ystävää hänen surussaan. Hyvä lähtökohta on myös miettiä, miten toivoisit ystäväsi toimivan, jos sinun omaisesi olisi kuollut.
määrännyt,ei yhtään kukkaa saa kukaan ostaa ,eikä arkulle myöskään,ne kukat voi tuoda mulle nyt kun vielä elän
niin saavatko tuoda luonnonkukkia hautajaisiisi?
adresseihin kohteeksi vainajan läheiset kirjekuoreen, eli vainajan nimi ja perään läheiset. Se omaiset ei mielestäni kuvaa vainajan lähipiiriä, kun läheiset on osuvampi nimitys. Kukaan ei ole huomauttanut, että pitää olla omaiset. Itse adressiin kirjoitetaan vainajan nimi ja yleensä sen ja sen muistoa kunnioittaen,..ja perään nimi tai nimet.
aviopariln nimille osoitettuna, jolloin se koskisi sekä vainajan poikaa että ystävätärtäsi.. Hyvä ystäväsi ei tässä tapauksessa ole omainen.
vaan omaisen puoliso.