Voiko yliopistoon päästä lukemaan kieltä jonka on lukenut lukiossa lyhyenä eli B3 ja saanut siitä M? Teoriassahan tuo on mahdollista, sillä vaatimuksena on hallita lukion oppimäärä, mutta toteutuuko käytännössä? Onko se niin että kaikki opiskelijat ovat kielen pitkänä lukeneita? En nyt tarkoita suosituimpia kieliä kuten englantia vaan ns. harvinaisempia kuten venäjää jonne hakee vähemmän ihmisiä.
B3 kielellä sisälle?
mahdollistako?
9745
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se, että vaatimuksena on lukion oppimäärä, tarkoittanee lähinnä sitä, että sillä saa kutsun pääsykokeeseen. Pääsykokeessa sitten testataan kielitaito ja monta muuta asiaa, eikä siinä enää kouluarvosana paina.
Paitsi että pääsykokeisiinhan saavat mennä kaikki, jotka vain lähettävät hakupaperit määräaikaan mennessä.
Riippuu kielestä ja yliopistosta. Veikkaisin, että useimmilla on pitkä kieli tai muita suhteita kieleen esim. lähisukulaisten kautta, jolloin kielitaito on tietenkin parempi, mutta jos kiinnostusta riittää ja valmistautuu pääsykokeeseen huolellisesti, niin kyllä se on mahdollista. Tämä on tietysti vain minun mielipiteeni, ja kyse on toisesta kielestä, ei venäjästä, mutta tärkeintähän on yrittää opiskelemaan alaa, joka itseä oikeasti kiinnostaa. Ei sitten ainakaan myöhemmin kaduta.
Noin se tosiaan menee, että pääsykoe perustuu monesti lukion oppimäärään noissa yleisimmissä "lyhyissä" kielissä (kuten venäjä, ranska, italia). Opiskelijoissa on pitkän kielen lukeneita, yläasteella aloittaneita sekä lukion lyhyen kielen opiskelleita. Minä olen lukenut überlyhyen ranskan (minimi kurssimäärä lukion iltalinjalla, jossa opetusta alle 20 tuntia/kurssi), kirjoittanut M:n ja päässyt yliopistoon ekalla yrittämällä. Mutta tietenkään en voi luvata, että sama metodi toimii sinun kohdallasi... Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, aika tavallista jopa.
Meillä ainakin venäjän aloittaneista n. puolet oli lyhyen venäjän lukeneita. Hakijoita on niin vähän, että hyvät mahdollisuudet päästä sisään, ja pääsykoe tosiaankin perustuu lyhyeen venäjään.
Olen itse lukenut lyhyenä kielenä saksan kohtalaisella menestyksellä ja päässyt sitä lukemaan yliopistoon, en kuitenkaan heti lukion jälkeen. Tämä sisälsi huomattavan paljon opiskelua sekä erilaisilla kertauskursseilla että itsenäisesti. Olen lisäksi onnistunut erittäin aluperin erittäin huonolla kielitaidollani saamaan sivuaineeksi muita kieliä, mutta erittäin intensiivistä opiskelua tämäkin vaati, sillä kilpailu on kovaa. Valmennuskurssi voisi olla kohdallasi paikallaan.
Jos sinulla on selkeä päämäärä ja teet aivan hirveästi töitä, kaikki on mahdollista, aina. Epäonnistumisten ei pidä antaa lannistaa, vaan uutta yritystä sitten kehiin.
Luin itse lyhyen espanjan ja pääsin Helsinkiin ekalla yrittämällä sisään. Sain myös myöhemmin ranskan sivuaineeksi vain kahden vuoden ranskanopiskelujen jälkeen. Silloin oli vielä käytäntönä, että sivuainekoe oli sama kuin varsinaisten hakijoiden pääsykoe. Eli samat kirjat ja piti saada vähintään sama pistemäärä kuin alin pääsykokeella sisäänpäässyt. Itse sain kokeesta muistaakseni jotain 8/10 pistettä ;)
Eli jos on motivaatiota, niin on todellakin mahdollista päästä sisälle lyhyellä kielellä. Nykyäänhän nettikin tarjoaa todella hyvät mahdollisuudet kehittää itse aktiivisesti omaa kielitaitoaan (nettilehdet, nettiradiot, youtube!...)
jos ei ole opiskellut lukiossa kieltä yhtään, vaan itsenäisesti ja (hyvin kielitaitoisen) ystävän opetuksella, ja haluaa kielen sivuaineeksi? Onko mahdollista saada esim. ranska sivuaineeksi vaikkei ole sitä lukiossa opiskellut eikä kirjoittanut, mutta on muuten saavuttanut tarvittavat taidot?
On mahdollista. En minäkään sitä lukiossa ollut lukenut enkä kirjoittanut. Aloitin ranskan siis alkeista yliopiston Kielikeskuksessa. Kahden vuoden opiskelun jälkeen sain ranskan sivuaineeksi. Eli ei sillä ole mitään väliä, miten olet taitosi saavuttanut :)