jotkut sanovat, että bensankulutus on suoraan verrannollinen siihen paljonko kaasua painat. Mutta eihän se niin voi olla, koska muutenhan ei siinä olisi mitään järkeä, että esim. autokouluissa puhutaan kuinka ekologiseen ajotapaan kuuluu paikaltaan lähtöjen välttäminen esim. luisuttamalla ja hiljentämällä ajoissa liikennevaloissa ja parkkeeraaminen luiskille. Varsinainen kysymykseni kuuluukin, että karkeasti montakohan prosenttia on kulutus silloin kun lähdetään autolla paikaltaan ilman kaasua vain kytkintä nostamalla siitä kuin lähdettäisiin paikalta vaudikkaasti kaasupoljinta painaen?
miten bensankulutus menee..
rosiefin pizzakuski
15289
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Pääperiaate on että sama määrä energiaa menee nopeuden (tai korkeuden) nostamiseen tekikö sen hitaasti tai nopeasti. Lopulliseen nopeuteen (korkeuteen) pääsemisen jälkeen ja nopeuden vakiinnuttua nopeampi kiihdytys tuottaa suuremman keskinopeuden. Tämä kaikki siis puhtaasti fysiikan kannalta.
Käytännössä auton moottori toimii joillakin kierrosluku teho-yhdistelmillä paremmalla tai huonommalla hyötysuhteella. Siksi lopullista oikeata kiihdytystapaa ei olekaan. Kova kiihdytys muutosaluella, kun kaasupolkimen asento tai kierrosluku muuttuu nopeasti saattaa ajotietokone sallia rikkaamman seoksen hetkellisesti. Vaikka nostat kytkimen kaasuttamatta, lisää ajotietokone salaa kaasua jotta tyhjäkäyntikierrokset eivät alitu ja moottori pysähdy.
molemmilla ajotavoilla kulutus on 100%.kaiken bentsiinin se kone ottaa minkä sille annat,yhtään ei tankkiin palaudu kummassakaan tapauksessa.
ne on laittanu paluuputken tankkiin???
kerro nyt kuitenkin ennen kuin vastaan että missä autossa on palotilan jälkeinen bensan paluuputki???onko se pakoputkessa????
se paluuputki mitä luulet tarkoittavasi,siellä kulkee sellainen bensiini mitä ei vielä ole käytetty.
sillä autonmoottori syö bensaa sitä enemmän mitä siinä on kierroksia. Jos kierroksia on 0 niin kulutus on 0 myös. Tietenkin jossain kohdassa esim. alamäessä voi kulutus pienentyä mutta 0 se ei mene jos kone käy. Ja kiihytys vie aina enemmän bensaa kuin tasainen ajo. Tätä on turhaa tämän enempää miettiä.
" sillä autonmoottori syö bensaa sitä enemmän mitä siinä on kierroksia."
Olisiko joku lipsahdus, tottahan tuo ei liene.
"montakohan prosenttia on kulutus silloin kun lähdetään autolla paikaltaan ilman kaasua vain kytkintä nostamalla siitä kuin lähdettäisiin paikalta vaudikkaasti kaasupoljinta painaen"
Olen samaa mieltä kuin eräs toinenkin, että tämä ei ole oleellista kulutuksen kannalta, ainakaan mitään merkittäviä eroja ei tapahdu. Tehohäviötä siinä tapahtuu, koska kytkin luistaa lähdössä ja se tekeekin paikaltaanlähdöstä epätehokasta. Kuitenkaan en luisuttaisi kytkimen varassa sen takia, että välttäisin paikaltaan lähdön. Kytkin kuluu siinä paljon - parempi asento kytkimelle on pohjassa/ylhäällä, eli ei mitään harmaan alueen luisutusasentoa..
Tärkeintä on että lähdet niin ettei auto sammu ja mahdollisimman lyhyen matkan kytkimen luistoa.
jos sinulla autossa kulutusmittari.Kun lähden melkein tyhjäkäynnillä niin polttoainetta menee 8 litraa ja kun lähden urku auki niin 23 litraa. Pitääkö vielä rautalangasta vääntää? Tyhjä kiihdyttäminen vie älyttömästi polttoainetta ja olisi ihme jos ei veisi? Tietenkin kulutus on hetkellinen mutta kyllä paljon kaupungissa ajava saa helposti 15 litraa satasella menemään ja toinen selviää 7 litralla samalla autolla. Ja molemmat ovat samaan aikaan perillä, vielä sekin.
tietty jos kytkimen nostosi kestää sellaiset viisi minuuttia ja kaasu pohjassa
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että bensaa kuluu nykyaikaisissa ruiskumoottoreissa sitä vähemmän mitä pienemmillä kierroksilla ne pyörivät joutuessaan työskentelemään ajovastuksia vastaan.
Juuri tämän vuoksi ne on varustettu usein järjestelmillä joilla alakierrosten vääntöä on tehostettu. (muuttuvapituuksinen imusarja, muuttuva venttiilien ajoitus jne.)
Minkään aikaisen bensiinimoottorin kulutus ei riipu kierrosluvusta, kuormasta (täytöksestä) kylläkin.
Kaikki mäntämoottorit on helposti ilman mitään säädettäviä venttiiliajoituksia tehtävissä vääntämään pienillä kierroksilla, tällaisia juurikin alkuaikojen moottorit olivatkin (dieselit edelleen).
Vasta kun tehovaatimukset kasvoivat, ja ainoa riittävän tehokas keino on kierrosluvun kasvatus ja venkkiiliajoitukset sitten niin että se oli mahdollista.
Tästä taas oli seuraus että pienellä teholla taloudellisuus oli surkea ja siihen oli säätyvä venttiilien ajoitus hyvä apu, samoin "käyttökelpoinen" kierrosalue laajeni.
4-venttiiliä, eikä niiden tai imusarjan säätöä tarvita alaväännön takia , ne vain mahdollistavat laajemman käyttöalueen ja ns. nyrkkisääntö , "mitä pienemmät kierrokset, sitä pienempi kulutus" , pätee vain kun moottori käy vapaana ts. ilman kuormaa.
heikolla asiantuntemuksellani...
>>Minkään aikaisen bensiinimoottorin kulutus ei riipu kierrosluvusta, kuormasta (täytöksestä) kylläkin.>Vasta kun tehovaatimukset kasvoivat, ja ainoa riittävän tehokas keino on kierrosluvun kasvatus...
" Kaasupolkimen asento määrittää kuinka paljon polttoainetta syötetään sylinteriin yhtä työtahtia varten "
- Ei noin, vaan kaasupolkimen asento bensiinimoottoreissa vaikuttaa, kuinka paljon ilmaa aikayksikössä menee moottoriin, bensiiniä menee sitten jollain systeemillä ilmamäärää vastaava määrä.
Kierrosluvun vaikutus on vähäinen imusarjan alipaineeseen, ja kierrosluvun kasvaessa täytös pienenee samalla kaasuasennolla, koska kuristuksen läpi kulkeva ilmamäärä riippuu vain paine-erosta.
- " Mutta toisaalta, lisääntyneen tehon tuottamiseenhan tarvitaan lisääntynyt määrä polttoainetta. Noin pääsääntöisesti."
Näin juuri on.
Moottoria ei kannata käyttää, ellei sen tekemää työtä käytetä johonkin.
Kulutuksella tarkoitetaan moottorin osalta lähinnä, kuinka paljon tehoyksikkö vaatii polttoainetta g/kWh , L/hvh ... jne, ajoneuvon kulutus riippuu lisäksi siitä, paljonko moottoritehoa tarvitaan.
tekniset yksityiskohdat pois kun en niitä hallitse. Kysyn vain yksinkertaisia kysymyksiä. Nyt siis vielä uudestaan: jos kaasupolkimen asento pysyy samana, pysyykö kulutus aikayksikköä kohden vakiona, vaikka kierrosluku kasvaa? Jos ei, niin miten se muuttuu?
Jos kaasuläppä on niin auki, että virtausta ei kuristeta, täytös on suuri, ja ilmamäärä/kulutus riippuu siten kierrosluvusta siihen asti kunnes virtausvastus/massan hitaus alkaa vähentää täytöstä.
Jos virtausta kuristetaan läpällä, ja imusarjan paine olisi esim. 0.3 bar, niin kierrosluvun muutos vaikuttaa siihen n. 0.05 bar luokkaa, eli tällöin ilman virtaus aikayksikössä olisi käytännössä riippumaton moottorin kierrosluvusta.