Mitä enemmän Kirkko vaatii valtiota kompensoimaan taloudellisia menetyksiään, sitä suurempi on Kirkon hätä. Tähän saamme varautua tulevaisuudessa. Kirkko pyrkii käymään valtion (siis meidän kaikkien, myös ateistien)taskuilla yhä uudestaan ja uudestaan.
Puolueiden vaalirahoituksesta käydään jo kiivasta keskustelua. Kuka saa antaa puolueille ja keneltä kerättyjä rahoja.
Mutta Wallin se vaan edelleen syytää melitä ateisteiltakin kerättyjä veroja Kirkolle, meiltä mitään lupaa kysymättä. Kyllä ottaa pattiin. Kirkko näyttää saavan valtiolta kaiken mitä pyytää. Ja sehän se vasta kehtaakin. Ei mitään häpyä. Ei Suomessa ole valtionkirkkoa, ei.
Puolueiden vaalirahoituksesta käydään jo kiivasta keskustelua. Kuka saa antaa puolueille ja keneltä kerättyjä rahoja.
Mutta Wallin se vaan edelleen syytää melitä ateisteiltakin kerättyjä veroja Kirkolle, meiltä mitään lupaa kysymättä. Kyllä ottaa pattiin. Kirkko näyttää saavan valtiolta kaiken mitä pyytää. Ja sehän se vasta kehtaakin. Ei mitään häpyä. Ei Suomessa ole valtionkirkkoa, ei.
Vastaukset 12
Vanhimmat
antaa pahan singnaalin siihen, että kun porukat tarpeeksi eroavat kirkosta, niin kohta meillä on jokaista kotitaloutta rasittava "kirkon ylläpitomaksu". Hienommalta nimeltään varmaan "uskonnollisen kulttuurin kannatusmaksu".
Näinhän nämä jutut tuntuvat tässä maassa menevän. Instituutiot ennen ihmisiä:(
että joku (en muista kuka) jo ehdotti, että kirkollisverot pitäisi maksaa valtion budjetista. Siis kirkon jäsenten jäsenmaksut!
ehdotusta ole huomannutkaan.
Ehdottajakaan ei ehkä sitten tiennyt, että meillä on "kansankirkko"- eikä "valtiokirkko" -systeemi täällä.
Oliko se ehdottaja joku vähänkään vakavasti otettava, kansanedustaja tms.
Väitöskirjasta oli kyse. Laitan tuon lööperin tähän kokonaan.
"”Mitä korkeampi veroprosentti, sitä helpompi on saada kirkollishallitukselta tukea”
Väitöksen mukaan kirkollisvero pitäisi korvata valtion rahoituksella
Turun Sanomat 28.5.2009 2:38:54
ANNE SAVOLAINEN
Kirkollisveron perustuminen palkkatuloihin on ongelmallista, koska osa suurituloisista voi muuttaa palkkatulonsa pääomatuloiksi, todetaan perjantaina Hanken Svenska handelshögskolanissa Helsingissä tarkastettavassa väitöskirjassa.
Ensio Erä-Eskon kauppaoikeuden alan väitöksessä todetaan, että kirkollisvero ei myöskään ole puolueeton, koska muut uskonnolliset yhteisöt eivät voi kantaa veroa. Vero on myös huomattavasti suurempi pienillä paikkakunnilla kuin suurilla.
- Syrjäseuduilla ja haja-asutusalueilla lähes kaikki kuuluvat kirkkoon ja asukkaat joutuvat maksamaan lähes puolet suurempaa kirkollisveroa kuin suurissa kaupungeissa, Erä-Esko toteaa.
Varsinais-Suomessa 2 500 euroa kuussa tienaava maksaa vuodessa kirkollisveroa Turussa noin 264 euroa, kun taas esimerkiksi Pöytyällä tai Mynämäessä saman verran ansaitseva maksaa vuodessa noin 462 euroa.
- Mitä korkeampi veroprosentti seurakunnalla on, sitä helpompi on saada kirkollishallitukselta rahallista tukea. Ei ole kirkolle hyvä asia, että hyvin tienaavat hoksaavat pääsevänsä kirkollisverosta eroamalla kirkosta, Erä-Esko pohtii.
Yhteiskunta tarvitsee kirkon moraalia
Saksalaisen evankelisluterilaisen seurakunnan taloushallinnossa Helsingissä työskentelevä Erä-Esko esittää vaihtoehdoksi kirkollisveron korvaamista valtion budjettirahoituksella.
Tällainen malli kohtelisi tasavertaisemmin myös muita uskonnollisia yhteisöjä.
- Helsingissä enää 75 prosenttia kuuluu kirkkoon, koko Suomessa noin 80 prosenttia. Ihmiset katoavat kirkosta, mutta yhteiskunta tarvitsee sitä moraalia ja etiikkaa mitä kirkolla on.
Hän näkee, että valtiokirkossa valtio tukisi avoimesti kirkon olemassaoloa.
- Nyt kirkko yrittää myötäillä yhteiskuntaa, eikä sano, että tämä on meidän panoksemme hyvin toimivaan yhteiskuntaan, Erä-Esko miettii.
Jos valtio rahoittaisi kansankirkon toimintaa suoralla budjettituella, se poistaisi vääjäämättä kirkon autonomian.
- Se on kirkon ongelma, ei kansan tai valtion.
Evankelisluterilaisen kirkon piispainkokous lausui syksyllä 2007, että kirkkolainsäädännön tulevassa uudistustyössä on huolehdittava perustuslakiin ja kirkkolakiin perustuvan kirkon autonomian ja siihen kuuluvan norminanto-oikeuden säilymisestä.
Kirkon rahoitus noudattaa sekamallia
Kirkon saamaa yhteisövero-osuutta on nostettu taantuman myötä. Ensio Erä-Eskon väitöstutkimuksessa todetaan, että Suomen kirkkojen rahoitus noudattaa itse asiassa sekamallia. Rahoitus tulee sekä kirkollisveroista että valtion budjetista.
- Osuus yhteisöverosta osoittaa, ettei valtio ole kirkkoa vastaan vaan tukee toimivan kirkon olemassaoloa.
Maailmassa on erilaisia kansallisia ratkaisuja kirkon toiminnan rahoittamiselle. Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa.
Norjassa, Luxemburgissa ja Belgiassa kirkolle varataan määrärahoja valtion talousarviossa. Itävallassa katolilainen ja luterilainen kirkko toimivat jäseniensä maksamien kirkkomaksun varassa.
Itä-Euroopan ortodoksisissa maissa kirkko rahoittaa toimintansa maksullisilla palveluilla. Yhdysvalloille tyypillistä on verovähennyskelpoiset lahjoitukset. Suomen ohella Sveitsissä kirkolla on oikeus osuuteen kantonien yhteisöverosta. Yhteisövero-osuus on Suomessa valtion määräämä."
http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2009-05-28,104:2:613277,1:0:0:0:0:0:
tästä esityksestä oli kysymys. Olinkin sen jo autuaasti unohtanut.
Aivan kuten Ylenkin osalta tullaan niihin fundamentteihin: Mihin me ihan oikeasti tarvitsemme näitä laitoksia, jos aika kerran on jo ajanut niistä ohi?
Ollaan pikkuisen vaarallisella tiellä, jos kaikki (uudetkin) menoerät valtion budjettiin perustellaan vain perinteen säilyttämisellä. Ylen rahoituksen osalta budjetti on parempi vaihtoehto kuin mediamaksu, mutta vain, koska mediamaksuajatus on todella käsittämätön viritys. Kertoo muuten suomalaisen demokratian tilasta jotain sekin, että puolueet olivat yksimielisiä mediamaksusta, vaikka kansan enemmistö kyselyjen perusteella sitä vastustaa.
Pienenä sivuhuomautuksena kerrotakoon, että eduskunnan kulut ovat samaa suuruusluokkaa kuin Ylellä (450 milj. euroa). Eli siinähän voisi olla kolmas kotitalouksille tuleva ulosottokelpoinen pakkomaksu. Nimetään se vaikka "demokratiakuplamaksuksi".
Ei näitä ole järin vaikea keksiä.
se lienee selvää. Maksakoon jäsenet maksunsa itse.
Yle on tarpeellinen, mutta on aivan käsittämätöntä, että siitä joutuvat maksamaan nekin, joilla ei kyseistä aparaattia edes ole.
"Kertoo muuten suomalaisen demokratian tilasta jotain sekin, että puolueet olivat yksimielisiä mediamaksusta, vaikka kansan enemmistö kyselyjen perusteella sitä vastustaa."
- Jostain syystä puolueet ovat aina jälkijunassa. Otetaan vaikkapa kirkon ja valtion ero. Onko siitä tehty ainuttakaan galluppia? Olisi syytä tehdä. Tuskin enemmistö eroa vielä kannattaa, mutta ei se kaukana ole.
Kyllähän Ylestä hyötyä on, en minä ainakaan jaksaisi pelkkien kaupallisten kanavien varassa olla. Vanha jäänne tuo maksuperusta (tv-lupa) kuitenkin on ajalta, jolloin mitään muita kanavia ei ollut ja verkkokin oli Ylellä eikä ranskalaisella Digitalla.
Mutta huikean määrän rahaa saa tuo eduskuntakin tuhlattua omaan toimintaansa. Ja mitä ovat sen lopputulemat? Toinen toistaan pöljempiä lakiesityksiä ja lakeja niiden eurooppalaisten direktiivien lisäksi. Tilanne on jo nyt sellainen, että tavallinen kansalainen ei voi elää kokonaista vuorokautta rikkomatta jotain helvetin lakia tai direktiiviä. Ainakaan, jos lähtee kotoaan edes jalan liikenteeseen.
Jos kirkon ja valtion erosta kysytään täysi-ikäisiltä, äänestyskelpoisilta kansalaisilta, niin kansankirkkomme kannatus tipahtaa heti 20 %-yksikköä siitä maagisesta 80%:sta. Aikalailla 50/50 -suhteessa olisi varmaan lopputulema, enemmistön ehkä vielä kuitenkin kannattaessa nykysysteemiä. Muutosvastarinta nääs ei ole mikään ihan pieni voima sekään.
Ei v..... :)) tuo on kyllä jo jonkin sortin ennätys!
eduskunnan toimintaa seurata tarkemminkin, mutta kun ne jutut tuntuvat olevan hyvin piilotettuna, ennen kuin ne tulevat varsinaiseen käsittelyyn ja julkisuuteen.
Ei tämmöinen tavallinen tallustelija millään voi tietää, mitä kauppoja kulisseissa tehdään.
Olisi mielenkiintoista tietää lopputulos, jos tehtäisiin gallup kirkon ja valtion erosta. Vaikka kaksi erillistä tutkimusta. Riippuu paljon kysymyksistä, miten niihin vastataan.
Suomalaiset tv-luvan maksajat siis maksavat ranskalaisille oikeudesta katsoa televisiota.
"Kirkko näyttää saavan valtiolta kaiken mitä pyytää. Ja sehän se vasta kehtaakin."
Kirkolla on kehtaamisessa pitkät perinteet. Muinoin vietiin leskivaimolta vaikka viimeinen sika kymmenysten maksuksi. Taitaa olla tuolta ajalta peräisin lausahdus: "viekää vaikka viimeisetkin siemenperunat".
Kirkko saa mitä pyytää. En ymmärrä miksi veronmaksajien pitäisi tuota kusetusta maksaa.