Mulkoilevat terveiset huuhaalaiset.
Tuossa aikani nahkaani kärvistettyäni noissa saunomis touhuissa ja ainakin kolmasti kivesteni lumpsahdettua lauteiden väliin kipeästi,tulinkin siihen tuloksen, ettei tuo saunomisen maaimanmestarus enää olekaan minun lajini. Ja olenkin tässä kuumeisesti miettinyt uutta lajia mitä ruveta ahkerasti ja varsin kunnian himoisesti harjuuttelemaan,kuten täällä tunturin kuppeella leikkisästi vanhat poijat sannoo kun uusimman jallulehden kanssa ulkohuussiin täysistunnolle sanovat menevänsä.
Oikeastaan intoni tähän saunomistouhuun lopahtikin viimeistään siinä vaiheessa kun tuo naapurin Hilta tuli pistäytymään kyläsillä ohimennen ja näki tietennii rantasaunan piipusta nousevan savukiehkuran. Hilta tuumasikin että että nyt poika saatkin hieman ammattilaisen opastusta noihin saunomistouhuihin. En kerinnyt edes sanomaan, saunovani mielummin itsekseni, kun Hilta oli jo kerinnyt tekohampaansa ripustamaan kannon nokkaan, ja valtavat tissiliivinsä, jotka oikeasti ovat valtavat. hi hi ne onkin tehty pressusta vahvistetuilla olkaimilla ja niiden edessäkin lukee LAINAPEITE OY. Siihen Hilta saman kannon nokkaan täräytti vähintäänkin yhtä isot "pikkuhousunsa, sukkahousunsa, välihousut, villahousut, korsetin, villapaidan, kolmet kuukautis suojat, villasukat, nahkasaappaat, lierihatun, sekä kolmisenkymmentä hiuspinniä jotka ihailtavan sukkelasti kaivoi tupeen ja päänahan välistä. Hiltahan on kalju, sillä hän syntyi aikoinaan venäjällä ydinonnettomuus alueella ja itse sanookin että sieltä oli säteilyvoima mennytkin suoraan tisseihin hi hi.
Tulipa Hiltasta tai oikeastaan noista Hiltan tisseistä mieleen, että onhan Hilta aikoinaan ollut maataloustöiden lomassa myös lisä tienesteissä, tuolla sodan aikaisessa rovaniemen nuorisoseuran tiloissa toimineen upseerikerhon tiloissa narikassa naulakkona, Nännin päät olivat sojottaneet niin urheasti nuorempana flikkana ylöspäin ettei ollut pinintäkään ongelmaa sijoittaa niihin kymmenkunta lisä paikkaa sotaherrojen ulstereille upseerikerholla ja tipit olivat Hiltan mukaan olleet kyllä sen mukaiset, oskus jopa oli kuulemma vielä käynyt yön pikku tunneilla pientä lisätienestiäkin harrastamassa,mutta en käsittänyt mitä mahtoi tuolla sitten tarkoittaa.
Niin tuo vanha upserikerhon monitoiminainen kipusi lauteille ähisten ja puhisten lauteiden ilkeästi natistella alla. Sanoi vielä, että työnnäpä pikkusen poika kun meinaa tuo maan vetovoima tuota pyrstöä kiskoa takaisin päin. En saattanut tuohon peräsimeen paljainkäsin koskea,joten työnsinkin lattialastan varrella ja kun oikein pinnistettyäni lähes tajunnanrajamaille saatiin Hilta lauteille ja minä luikin perässä. Hilta ottikin semmoisen rivakan otteen kauhan varresta ja alkoi paiskomalla paiskomaan vettä kiukaalle välillä ähisten että näin ja näin ja näin rivakasti vaan poika vettä kiukaalle.
En lopulta kuullut enää Hiltan ähinää sillä tajuntani yli puolen tunnin löylyn heiton jälkeen oli lähes hiipumassa. Sivusilmälläni näin vain kuinka Hilta välillä läjäytti tissinsä olkapäille ja raapien ja välillä vastalla huitoen läiskytteli rintavarustunsa onnellinen ilme kasvoillaan, itse keskityin vain siihen mihin olin jo paniikin omaisesti viimeiset kaksikymmentä minuttia keskittynyt, eli kivesteni irti aamiseen Hiltan takapuolen alta, Hilta kun hieman huono näköisenä oli vettä lisää haettuaan istahtanut kivesteni päälle mutta ei löylyn heiton ja oman ähinänsä lomasta kuullut ylä oktaaviin noussutta kimitystäni ja valtavaa kuolan eritystäni joka muistutti lähinnä vesikauhuisen paviaanin epämääräistä vaahtoamista suupielestä.
Onnekseni Hiltalta loppuikin löylyvesi ja Hilta joutui hakemaan vettä lisää ja pääsin pujahtamaan tuolta kauhujen kammiosta suoraan järveen. Hi hi nyt jo naarattaa kun muistelen kuinka kives raukkani oikein sihahtivat ja onnellisen nököisinä kutistuivat kuin simpukkojen vetäytyessä yö unille istahtaessa järvenpohjalle helpottuneena. Naapurin isäntäkin siitä meni ohi ja ihmetteli, että onkohan perkeles taas jokin uusi levälaji vallannut rannat kun aallokko levitti kuolani rantaviivaa myöten.
Täällä nyt istun onnellisena järvessä ja kuuntelen kuinka läiske vaan kuuluu Hiltan siellä helliessä ryntäimiään. Kirjuutellaan taas huuhaalaiset, jahka uskallan tästä kipittää hakemaan vaatteeni tuolta saunan porstuasta. Veikkaampa että ainakin huomis aamuun täällä istun ja viilentelen kalleuksiani.
Hikisin terveisin:Nicotinell osastolta T3
Tuossa aikani nahkaani kärvistettyäni noissa saunomis touhuissa ja ainakin kolmasti kivesteni lumpsahdettua lauteiden väliin kipeästi,tulinkin siihen tuloksen, ettei tuo saunomisen maaimanmestarus enää olekaan minun lajini. Ja olenkin tässä kuumeisesti miettinyt uutta lajia mitä ruveta ahkerasti ja varsin kunnian himoisesti harjuuttelemaan,kuten täällä tunturin kuppeella leikkisästi vanhat poijat sannoo kun uusimman jallulehden kanssa ulkohuussiin täysistunnolle sanovat menevänsä.
Oikeastaan intoni tähän saunomistouhuun lopahtikin viimeistään siinä vaiheessa kun tuo naapurin Hilta tuli pistäytymään kyläsillä ohimennen ja näki tietennii rantasaunan piipusta nousevan savukiehkuran. Hilta tuumasikin että että nyt poika saatkin hieman ammattilaisen opastusta noihin saunomistouhuihin. En kerinnyt edes sanomaan, saunovani mielummin itsekseni, kun Hilta oli jo kerinnyt tekohampaansa ripustamaan kannon nokkaan, ja valtavat tissiliivinsä, jotka oikeasti ovat valtavat. hi hi ne onkin tehty pressusta vahvistetuilla olkaimilla ja niiden edessäkin lukee LAINAPEITE OY. Siihen Hilta saman kannon nokkaan täräytti vähintäänkin yhtä isot "pikkuhousunsa, sukkahousunsa, välihousut, villahousut, korsetin, villapaidan, kolmet kuukautis suojat, villasukat, nahkasaappaat, lierihatun, sekä kolmisenkymmentä hiuspinniä jotka ihailtavan sukkelasti kaivoi tupeen ja päänahan välistä. Hiltahan on kalju, sillä hän syntyi aikoinaan venäjällä ydinonnettomuus alueella ja itse sanookin että sieltä oli säteilyvoima mennytkin suoraan tisseihin hi hi.
Tulipa Hiltasta tai oikeastaan noista Hiltan tisseistä mieleen, että onhan Hilta aikoinaan ollut maataloustöiden lomassa myös lisä tienesteissä, tuolla sodan aikaisessa rovaniemen nuorisoseuran tiloissa toimineen upseerikerhon tiloissa narikassa naulakkona, Nännin päät olivat sojottaneet niin urheasti nuorempana flikkana ylöspäin ettei ollut pinintäkään ongelmaa sijoittaa niihin kymmenkunta lisä paikkaa sotaherrojen ulstereille upseerikerholla ja tipit olivat Hiltan mukaan olleet kyllä sen mukaiset, oskus jopa oli kuulemma vielä käynyt yön pikku tunneilla pientä lisätienestiäkin harrastamassa,mutta en käsittänyt mitä mahtoi tuolla sitten tarkoittaa.
Niin tuo vanha upserikerhon monitoiminainen kipusi lauteille ähisten ja puhisten lauteiden ilkeästi natistella alla. Sanoi vielä, että työnnäpä pikkusen poika kun meinaa tuo maan vetovoima tuota pyrstöä kiskoa takaisin päin. En saattanut tuohon peräsimeen paljainkäsin koskea,joten työnsinkin lattialastan varrella ja kun oikein pinnistettyäni lähes tajunnanrajamaille saatiin Hilta lauteille ja minä luikin perässä. Hilta ottikin semmoisen rivakan otteen kauhan varresta ja alkoi paiskomalla paiskomaan vettä kiukaalle välillä ähisten että näin ja näin ja näin rivakasti vaan poika vettä kiukaalle.
En lopulta kuullut enää Hiltan ähinää sillä tajuntani yli puolen tunnin löylyn heiton jälkeen oli lähes hiipumassa. Sivusilmälläni näin vain kuinka Hilta välillä läjäytti tissinsä olkapäille ja raapien ja välillä vastalla huitoen läiskytteli rintavarustunsa onnellinen ilme kasvoillaan, itse keskityin vain siihen mihin olin jo paniikin omaisesti viimeiset kaksikymmentä minuttia keskittynyt, eli kivesteni irti aamiseen Hiltan takapuolen alta, Hilta kun hieman huono näköisenä oli vettä lisää haettuaan istahtanut kivesteni päälle mutta ei löylyn heiton ja oman ähinänsä lomasta kuullut ylä oktaaviin noussutta kimitystäni ja valtavaa kuolan eritystäni joka muistutti lähinnä vesikauhuisen paviaanin epämääräistä vaahtoamista suupielestä.
Onnekseni Hiltalta loppuikin löylyvesi ja Hilta joutui hakemaan vettä lisää ja pääsin pujahtamaan tuolta kauhujen kammiosta suoraan järveen. Hi hi nyt jo naarattaa kun muistelen kuinka kives raukkani oikein sihahtivat ja onnellisen nököisinä kutistuivat kuin simpukkojen vetäytyessä yö unille istahtaessa järvenpohjalle helpottuneena. Naapurin isäntäkin siitä meni ohi ja ihmetteli, että onkohan perkeles taas jokin uusi levälaji vallannut rannat kun aallokko levitti kuolani rantaviivaa myöten.
Täällä nyt istun onnellisena järvessä ja kuuntelen kuinka läiske vaan kuuluu Hiltan siellä helliessä ryntäimiään. Kirjuutellaan taas huuhaalaiset, jahka uskallan tästä kipittää hakemaan vaatteeni tuolta saunan porstuasta. Veikkaampa että ainakin huomis aamuun täällä istun ja viilentelen kalleuksiani.
Hikisin terveisin:Nicotinell osastolta T3
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sinähän voit aloittaa uuden uran merimerkkinä.
Sinullahan on jo valmiiksi isot ja huomiota herättävän punaiset kellukkeet.
Olet vielä uuttera huitojakin eli sovellut hyvin meri- tai järviveteen kellumaan ja näyttämään oikeaa suuntaa veneille ja laivoille.
Kohta alkaa jo avantokausikin niin voit samalla suorittaa avantouinnin maailmanennätyksen.
pitänee ruveta tutustumaan merimerkkeihin
ja kerro sit meillekin.
Omasta puolestani toivotan onnea ja menestystä opinnoillesi ja uudelle urallesi. Varmasti se ennätyskin sieltä tulee.
Riennän paikalliseen kirjallisuus keskukseen kuten Hilta tuota kaupungin kirjastoa kutsuupi
olet sairas paska!
ei ammu meidän tarinan kertoja mutta jos ajattelisin sitä sinulle .Jälleen kerran loistava tarina saa nauraa hekottaa viel pitkään.KIITOS. :)
vaan joudun taas itseäni toistamaan,että kirjoittamisen ilosta vaan......Se on aikasta hauskaa touhu tuo nputtelu sitä mukaan mitä mieleen juolahtaa,kokeileppa vaikka.
kirjuutus virheistä sen kummemmin ei kannate piitata:)
olethan viellä muistanut kirjoitella tarinaa:) jutut vain paranee hyvä .Koskahan näitä saa taskukirjoina ostaa????
mutta ei taida ihan taskukirja materiaaliksi kelvata
Onko aloittaja lehmä vai miten hän muuten voi ammua?
olipa hauska :)
Huippuhauska. Mulli oli palstan ehdoton ykköstykki.