Jussin sivut on rautaa!
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Englannin_ja_Suomen_valinen_sota.htm
Koska on esitetty epäilyksiä, ettei Manerheim lähettänyt kirjettä Churchillille, niin kopioin tähän sekä osan kirjeestä, että marsalkka Mannerheimin vastauksesta kyseiseen kirjeeseen:
"Pääministeri Churchill Sotamarsalkka Mannerheimille.
Henkilökohtainen, salainen ja yksityinen.
Olen suuresti pahoillani siitä minkä näen olevan odotettavissa, nimittäin että meidän lojaalisuudesta liittolaistamme Venäjää kohtaan, on pakko jo muutaman päivän kuluttua julistaa Suomelle sota. Muistaen mieluisat keskustelumme ja viime sotaa koskevan kirjeenvaihtomme tunnen tarvetta lähettää Teille tämän puhtaasti henkilökohtaisen ja yksityisen viestin -- 29. marraskuuta 1941." (G.Mannerheim, Muistelmat II-osa, 1952, sivu 366)
Mannerheim myös vastasi Churchillille (lähetettiin 2.12.1941):
"Sotamarsalkka Mannerheim Pääministeri Churchillille.
Henkilökohtainen, salainen ja yksityinen.
Minulla on eilen ollut kunnia saada Yhdysvaltain Helsingin lähettilään välittämänä 29. marraskuuta 1941 päivätty kirjeenne, ja kiitän Teitä siitä, että olette ystävällisesti lähettänyt minulle tämän yksityisen viestin. -- Olitte hyvin ystävällinen lähettäessänne minulle näinä raskaina päivinä henkilökohtaisen viestinne, jolle annan hyvin suuren arvon. 2. joulukuuta 1941." (G. Mannerheim, Muistelmat II-osa, 1952, sivu 367)
Lisää todisteita
Kyseisen Churchillin ja Mannerheimin välisen salaisen kirjeenvaihdon todistaa myös professori Tuomo Polvinen tutkimuksessaan Barbarossasta Teheraniin, 1979, sivu 128. Edellisellä sivulla Polvinen kertoo Maiskin (Venäjän suurlähettiläs Lontoossa) ilmoittaneen sen, ettei Englanti julistanut sotaa Suomelle olevan Englannin ja Venäjän välisistä ongelmista se, joka on loukannut Stalinia eniten.
Todettakoon tässä edelleen, että presidentti Risto Ryti mainitsee tämän samaisen Churchillin ja Mannerheimin välisen kirjeenvaihdon omissa päiväkirjoissaan päivämäärällä 6.12.41. Ryti kertoi kyseisestä kirjeenvaihdosta myös J. K. Paasikivelle 20.12.41. Nämä molemmat asiat käyvät ilmi Ohto Mannisen ja Kauko Rumpusen toimittamasta kirjasta Risto Rytin päiväkirjat 1940-1944 sivulta 162.
Ja Väinö Tanner kirjassaan Suomen tie rauhaan 1943-44 sivu 24: "Waldenin toivomuksesta liitin kirjeen mukaan vielä jäljennökset Churchillin ja Mannerheimin välisestä kirjeenvaihdosta, joka oli tapahtunut juuri ennen Englannin Suomelle antamaa sodanjulistusta. Niistä piti käydä selville, että Englannin sodanjulistus oli aiheutunut yksinomaan väärinkäsityksestä.
Kun meillä ei ollut mitään suoraa yhteyttä Englantiin, lähetin kirjeen Ruotsin Helsingin lähettilään Beck-Friisin kuriiripostissa ministeri Güntherille pyytäen häntä hyväntahtoisesti toimittamaan sen Lontooseen." Tanner yritti saada aikaan tämän "paperisodan" rauhan Englannin ja Suomen välille.
Tohtori Markku Ruotsilan tutkimus
Tohtori Ruotsilan tutkimuksessa Churchill ja Suomi todetaan mm. että:
1. Churchill ja Mannerheim olivat molemmat antikommunisteja sekä, että Churchill arvosti Mannerheimia sekä Suomen taistelua kommunistista Venäjää vastaan korkealle jo Suomen Vapaussodan ajalta. Churchillin mielestä kommunismi oli aatteellista »ruttoa» ja »syöpäläisparvia» - Mannerheim oli puolestaan Suomen pelastaja; (sivu 39)
2. Churchill oli toiminut Suomen avustamisen (materiaalinen ja joukot) hyväksi Talvisodan aikana. Churchill oli jopa valmis ottamaan riskin siitä, että Iso-Britannia voisi joutua sotaan Venäjää vastaan Suomen auttamisen vuoksi; (sivut 115-117)
3. Venäjä vaati toistuvasti Churchillia julistamaan sodan Suomelle, mutta Churchill vastusti; (sivut 168-170)
4. Churchill piti sodanjulistusta Suomelle vahingollisena ja typeränä tekona; (sivu 170)
5. Churchillin edellämainitusta pahoitteluviestistä Mannerheimille ja Mannerheimin vastauksesta Churchillille - vahvistaa sen mitä Mannerheim kertoi viesteistä muistelmissaan; (sivut 170-171 - Ruotsila antaa arkistoviitteet englantilaisiin arkistoihin)
6. Churchill jo tehdystä sodanjulistuksesta: »Ainoa peruste sille oli, että se oli välttämätöntä Neuvostoliiton hallituksen tyydyttämiseksi» -- »historiallinen virhe».
Ministeri Max Jakobson
Max Jakobson kirjoittaa kirjassaan Väkivallan vuodet (1999) sivulla 402: Jatkosodan aikana Suomen politiikan pyrkimyksenä oli ollut Suomen ja Venäjän välisen selkkauksen paikallistaminen erillissotateesin perusteella, kun taas Venäjä oli pyrkinyt sen kansainvälistämiseen ja onnistunutkin taivuttamaan Englannin hallituksen julistamaan Suomelle sodan. Mutta kun ruvettiin tekemään rauhaa, Venäjä omaksui sen kannan, että kysymys oli Suomen ja Venäjän välisestä kahdenkeskisestä asiasta, kun taas Suomi kohdisti katseensa liittoutuneiden valtojen laajempaan piiriin.
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Englannin_ja_Suomen_valinen_sota.htm
Koska on esitetty epäilyksiä, ettei Manerheim lähettänyt kirjettä Churchillille, niin kopioin tähän sekä osan kirjeestä, että marsalkka Mannerheimin vastauksesta kyseiseen kirjeeseen:
"Pääministeri Churchill Sotamarsalkka Mannerheimille.
Henkilökohtainen, salainen ja yksityinen.
Olen suuresti pahoillani siitä minkä näen olevan odotettavissa, nimittäin että meidän lojaalisuudesta liittolaistamme Venäjää kohtaan, on pakko jo muutaman päivän kuluttua julistaa Suomelle sota. Muistaen mieluisat keskustelumme ja viime sotaa koskevan kirjeenvaihtomme tunnen tarvetta lähettää Teille tämän puhtaasti henkilökohtaisen ja yksityisen viestin -- 29. marraskuuta 1941." (G.Mannerheim, Muistelmat II-osa, 1952, sivu 366)
Mannerheim myös vastasi Churchillille (lähetettiin 2.12.1941):
"Sotamarsalkka Mannerheim Pääministeri Churchillille.
Henkilökohtainen, salainen ja yksityinen.
Minulla on eilen ollut kunnia saada Yhdysvaltain Helsingin lähettilään välittämänä 29. marraskuuta 1941 päivätty kirjeenne, ja kiitän Teitä siitä, että olette ystävällisesti lähettänyt minulle tämän yksityisen viestin. -- Olitte hyvin ystävällinen lähettäessänne minulle näinä raskaina päivinä henkilökohtaisen viestinne, jolle annan hyvin suuren arvon. 2. joulukuuta 1941." (G. Mannerheim, Muistelmat II-osa, 1952, sivu 367)
Lisää todisteita
Kyseisen Churchillin ja Mannerheimin välisen salaisen kirjeenvaihdon todistaa myös professori Tuomo Polvinen tutkimuksessaan Barbarossasta Teheraniin, 1979, sivu 128. Edellisellä sivulla Polvinen kertoo Maiskin (Venäjän suurlähettiläs Lontoossa) ilmoittaneen sen, ettei Englanti julistanut sotaa Suomelle olevan Englannin ja Venäjän välisistä ongelmista se, joka on loukannut Stalinia eniten.
Todettakoon tässä edelleen, että presidentti Risto Ryti mainitsee tämän samaisen Churchillin ja Mannerheimin välisen kirjeenvaihdon omissa päiväkirjoissaan päivämäärällä 6.12.41. Ryti kertoi kyseisestä kirjeenvaihdosta myös J. K. Paasikivelle 20.12.41. Nämä molemmat asiat käyvät ilmi Ohto Mannisen ja Kauko Rumpusen toimittamasta kirjasta Risto Rytin päiväkirjat 1940-1944 sivulta 162.
Ja Väinö Tanner kirjassaan Suomen tie rauhaan 1943-44 sivu 24: "Waldenin toivomuksesta liitin kirjeen mukaan vielä jäljennökset Churchillin ja Mannerheimin välisestä kirjeenvaihdosta, joka oli tapahtunut juuri ennen Englannin Suomelle antamaa sodanjulistusta. Niistä piti käydä selville, että Englannin sodanjulistus oli aiheutunut yksinomaan väärinkäsityksestä.
Kun meillä ei ollut mitään suoraa yhteyttä Englantiin, lähetin kirjeen Ruotsin Helsingin lähettilään Beck-Friisin kuriiripostissa ministeri Güntherille pyytäen häntä hyväntahtoisesti toimittamaan sen Lontooseen." Tanner yritti saada aikaan tämän "paperisodan" rauhan Englannin ja Suomen välille.
Tohtori Markku Ruotsilan tutkimus
Tohtori Ruotsilan tutkimuksessa Churchill ja Suomi todetaan mm. että:
1. Churchill ja Mannerheim olivat molemmat antikommunisteja sekä, että Churchill arvosti Mannerheimia sekä Suomen taistelua kommunistista Venäjää vastaan korkealle jo Suomen Vapaussodan ajalta. Churchillin mielestä kommunismi oli aatteellista »ruttoa» ja »syöpäläisparvia» - Mannerheim oli puolestaan Suomen pelastaja; (sivu 39)
2. Churchill oli toiminut Suomen avustamisen (materiaalinen ja joukot) hyväksi Talvisodan aikana. Churchill oli jopa valmis ottamaan riskin siitä, että Iso-Britannia voisi joutua sotaan Venäjää vastaan Suomen auttamisen vuoksi; (sivut 115-117)
3. Venäjä vaati toistuvasti Churchillia julistamaan sodan Suomelle, mutta Churchill vastusti; (sivut 168-170)
4. Churchill piti sodanjulistusta Suomelle vahingollisena ja typeränä tekona; (sivu 170)
5. Churchillin edellämainitusta pahoitteluviestistä Mannerheimille ja Mannerheimin vastauksesta Churchillille - vahvistaa sen mitä Mannerheim kertoi viesteistä muistelmissaan; (sivut 170-171 - Ruotsila antaa arkistoviitteet englantilaisiin arkistoihin)
6. Churchill jo tehdystä sodanjulistuksesta: »Ainoa peruste sille oli, että se oli välttämätöntä Neuvostoliiton hallituksen tyydyttämiseksi» -- »historiallinen virhe».
Ministeri Max Jakobson
Max Jakobson kirjoittaa kirjassaan Väkivallan vuodet (1999) sivulla 402: Jatkosodan aikana Suomen politiikan pyrkimyksenä oli ollut Suomen ja Venäjän välisen selkkauksen paikallistaminen erillissotateesin perusteella, kun taas Venäjä oli pyrkinyt sen kansainvälistämiseen ja onnistunutkin taivuttamaan Englannin hallituksen julistamaan Suomelle sodan. Mutta kun ruvettiin tekemään rauhaa, Venäjä omaksui sen kannan, että kysymys oli Suomen ja Venäjän välisestä kahdenkeskisestä asiasta, kun taas Suomi kohdisti katseensa liittoutuneiden valtojen laajempaan piiriin.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mutta sähke se on, sanokaa mitä sanotte!
http://collections.europarchive.org/tna/20080205132101/fco.gov.uk/files/kfile/britainfinland3956_19.pdf
http://collections.europarchive.org/tna/20080205132101/fco.gov.uk/files/kfile/britainfinland3956_20.pdf
Nimittäin olen ollut jo ennenkin, ...
eiköhän kyseessä kuitenkin ollut "Neuvostoliitto", eikä "Venäjä", jota vastaan Suomi soti?
mm. Mannerheimin muistelmista. Muuta kirjeenvaihtoa ei C:n ja M:n välillä ollut.Siinä koko juttu.
>Kumpikin lähetti yhden kirjeen<
MIKÄS tämä sitten on? Eikö kirjesalaisuus sittenkään ole aukoton?
Uskokoon ken haluaa... minä olen vähän skeptinen näiden suhteen ;=)
Presidentti Ryti ja Mannerheim kirjoittavat kirjeen Churchillille 24.6.1941.
http://www.promerit.net/myrskynsilmassaIIosan.Luku9.htm
Voidakseen vakuuttautua, että Stalinin pääliittolaiset ovat tietoisia Suomen sotilaallisista pyrkimyksistä ja tavoitteista, sekä ennen kaikkea Stalinin kanssa sovituista asioista ja tämän antamasta kirjallisesta palkkiolupauksesta, - päättävät Ryti ja Mannerheim kirjoittaa Churchillille tilannetta selvittävän kirjeen. Tämänkin kirjeen sisällön selvittää marsalkka tarkasti VT:lle 22.1.1950 , kotonaan Kaivopuistossa , kääntäen myös suomeksi 8.6.1941 Stalinille kirjoittamansa venäjänkielisen kirjeensä, jonka VT 11.6.1941 luovutti rajalla Värtsilässä Marskin venäläisille yhteyshenkilöille ( II-osa s.X )
Churchillille osoitetun kirjeen sisältö on seuraava:
Englannin pääministeri Sir Winston Churchillille
Suomessa olemme tietoisia siitä, että 15. päivänä lokakuuta 1939 allekirjoitettuanne salaisen sotasopimuksen yhdessä Neuvostoliiton herra Stalinin kanssa ,luovutitte Suomen Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Aivan samoin kuin miten teki Saksa 23. päivänä elokuuta 1939 sopimuksessaan Neuvostoliiton kanssa.
- Teidän, Englannin, Ranskan ja Neuvostoliiton ,- Saksan vastaiset toimenne ja salaiset suunnitelmanne ovat monista syistä epäonnistuneet ja menneet sekaisin. Niiden paljastuttua Saksalle ja sen huomattua tuolloin Suomea kohtaan tekemänsä virheen, yrittää Saksa nyt korjata sen ja pelastaa Suomen Neuvostoliiton käsistä ja sodan jaloista. Omien tarkoitusperiensä ja suunnitelmiensa toteuttamisen yhteydessä on Saksa nyt tarjonnut Suomelle sotilaallistakin apuaan.
Selvittääksemme Suomen ja Saksan välisiä suhteita, haluamme ilmoittaa Teille, herra pääministeri Churchill seuraavaa:
- Suomi ei ole liitossa Saksan kanssa ,eikä aio olla vastaisuudessakaan.
- Vaikka Suomen on pakko lähteä liikkeelle saksalaisten mukana Neuvostoliittoa vastaan tulee Suomi tekemään sen defensiivisesti ja sellaisin päämäärin , miten Stalin on meitä pyytänyt tekemään ja miten olemme sen puolestamme luvanneet Neuvostoliitolle tehdä.
- Asiamiehemme välityksellä olemme v.1941 aikana neljä eri kertaa pyrkineet päästä keskustelemaan kansanne tilanteesta, jonka Neuvostoliiton Stalin ja Te, herra Churchill olette Suomelle aiheuttaneet. Kaksi kertaa olette kieltäytynyt ottamasta asiamiestämme vastaan.
Kaksi kertaa olette suostuneet ottamaan vastaan ja kumpaisellakin kerralla ilmoittanut , että Suomen on ehdottomasti kuunneltava ja toteltava niitä ohjeita , joita Neuvostoliitto ja Stalin suullisina , kirjeitse tai radiolla ohjeiksi antaa.
- Neuvostoliitto onkin , Stalinin nimissä, radioteitse antanut lukuisia ohjeita ja 28.toukokuuta 1941 allekirjoittamassaan kirjeessä Stalin on myöskin vahvistanut ohjeensa ja palkkiolupauksensa.
- Vaikka Suomi ei voi olla täysin varma siitä , millä tavalla annetut palkkiolupaukset ja Teidän, herra Churchill , kehotuksenne tulevaisuudessa pitäisivät paikkansa , niin puolueettomana maana ja toivossamme pyrkiä rauhaan yritämme kaikella mahdollisella tavalla toteuttaa Teidän ja Stalinin toiveita siinä , että rintamalinja ja sen mukana sotatoimet Pohjoisen Jäämeren ja Suomenlahden alueella pysäytetään viimeistään Stalinin neuvomalle linjalle.
- Suomen näin täyttäessä yhteisen tahtonne jäädyttämällä sotatoimet sanotulle linjalle ja tällä toimenpiteellä turvatessa Neuvostoliiton pohjoisen meritien vapaana pysymisen , niin rohkenemme odottaa, että sotaselkkauksen loputtua rauhankonferenssissa Suomen kohdalla maamme rajojen kunnioitus, etnografiset siteet ja kansamme itsenäisyys turvataan ja taataan, kuten Neuvostoliiton herra Stalin kirjallisessa lupauksessaan toukokuun 28.päivänä 1941 on meille ilmoittanut. Tästä lupauksesta seuraa liitteenä Teille, herra pääministeri Churchill , englanninkielinen jäljennös.
Helsingissä kesäkuun 24. päivänä 1941
Risto Ryti Mannerheim
Tasavallan presidentti Puolustusvoimien Ylipäällikkö. ( 93)
Katso Mannerheimin ja presidentti Rytin kirje pääministeri W. Churchillille 24.6.1941
Presidentti Mannerheimin kirje Saksan johtajalle Adolf Hitlerille 2.9.1944 /G. Mannerheim :
”Muistelmat ” II-osa s. 474- 475 / OTAVA 1952.
http://www.promerit.net/luku10.htm
" Presidentti Mannerheimin kirje Saksan johtajalle Adolf Hitlerille 2.9.1944 /G. Mannerheim : "
Stalin vaati suhteiden katkaisemista Saksaan, rauhanneuvottelujen ennakkoehtona, mikä tapahtui Mannerheimin 2.9.1944 Hitlerille lähettämällä kirjeellä.
kuin yksin kirjoitettu, jos nyt yleensä ymmärrät asiasta mitään.
>>Huomioon ottaen sen aseveljen avun, jota Saksa antaa Suomelle sen nykyisessä vaikeassa asemassa, selitän Suomen tasavallan presidenttinä, etten muuta kuin yhteisymmärryksessä Saksan valtakunnan kanssa tee rauhaa Neuvostoliiton kanssa enkä salli, että nimittämäni Suomen hallitus tai kukaan henkilö ryhtyy aselepoa tai rauhaa koskeviin keskusteluihin tahi näitä tarkoitusperiä palveleviin neuvotteluihin muuten kuin yhteisymmärryksessä Saksan valtakunnan kanssa.
Milloinkahan Vilho Tahvanaisen seikkaluista tehdään elokuva? Joko olet Rennyltä kysynyt?
Kirjeitä voidaan lähetellä, ei se mitään maksa. Alkoholisoitunut Churchill ei kuitenkaan tehnyt muuta kuin lähetti vakiomuotoiset pahoittelufraasit, nekin yksityishenkilönä eikä ison-Britannian edustajana. Mitä hyötyä niistä oli, sama kuin olisi postittanut nimipäiväkortin.
Sähkeessään Churchill antaa ultimatumin. Pysäyttäkää hyökkäys tai joudumme julistamaan sodan. Kyllä hän tätä pahoitteleekin, mutta sähkeen ydin on muualla. Kumma kyllä tuo yksityishenkilön viesti on ulkoministeriön kautta lähetetty. Normaaleita diplomaattikanavia ei voitukaan käyttää, koska diplomaattisuhteet oli katkaistu. Eli summa summarum: Viestisi oli täyttä potaskaa.
Toki se sinänsä on mielenkiintoinen, että sehän tukee väitettä, jonka mukaan Ryti ei toiminut Suomen edustajana tehdessään ns. Ribbentrop-sopimuksen. Valtion päämiehet voivat siis toimia yksityishenkilöinä suhteessa vieraisiin valtoihin.
Jos kyseessä olisi ultimatum, se lähetettäisiin poliittiselle johdolle, hallitukselle, ei sotilasjohtajalle henkilökohtaisena kirjeenä. Käsittääkseni Suomi oli sodankin aikana demokraattinen valtio eikä sotilasdiktatuuri.
Eikö siis Mannerheim komentanutkaan Suomen armeijaa? Mielenkiintoinen näkemys! Mannerheim päätti siitä milloin eteneminen pysäytetään. Ultimatum tuo on aivan selkeästi: Jos ette pysähdy, julistamme sodan. Se, hyvä herra, on ultimatum. Kummallista muuten, että tuo yksityinen sähke on lähetetty ulkoministeriön kautta diarioituna...
Silti olen iloinen siitä, että sinäkin vahvistat tuota näkemystä, että Ryti saattoi toimia olematta Suomen valtion edustaja!
Oliko tämä yhteydenpito yhtenä syynä Paasikiven kiukuttelulle Mannerheimiä kohtaan? Muistaakseni Paasikivi syytteli Mannerheimiä venäläismielisyydestä.
" Käsittääkseni Suomi oli sodankin aikana demokraattinen valtio eikä sotilasdiktatuuri."
Demokraattinen valtio, jossa sodan ja sotatoimien johto oli annettu puolustusvoimien ylipäällikölle ja missä vain presidentti sotakabinetteineen sai vaikuttaa - tai yrittää vaikuttaa - ylipäällikön päätöksiin sodan suhteen. Kansan valitsemalla eduskunnalla ei ollut minkäänlaista määräysvaltaa siihen, miten sotaa käytiin, eli ei jatkosotaa meillä demokratialla ohjattu vaan varsin yksinvaltaisesti.
jotka se hylkäsi. Ylipäällikkö neuvotteli aina päätöksistään poliittisen johdon kanssa. Se taas piti puolueiden ja eduskuntaryhmien johdon ajan tasalla. Sotasuunnitelmien todettiin aina vuotavan Ruotsiin ja viholliselle, jos niitä käsitteli liian laaja piiri.
Mannerheim syyllistyi sotapetokseen paljastamalla sodan päämäärän viholliselle, sekä sen, ettei aio hyökätä Leningradin kimppuun tai ylipäätään (3 kannsta) pitemmälle.
päättävänsä hyökkäyksen kun on ssaavutettu "turvalliset asemat". Mitään paikannimiä ei ilmoiteta.
Miksi valehtelet? Oletko äärivasemmistolainen, vai?
Suomi suurvaltapolitiikassa 1939-1940
Saksan dokumentteja (käännöksiä) | Ruotsin ja pohjoismaalaisia dokumentteja (käännöksiä) | U.S. foreign relation documents
http://www.histdoc.net/historia/suurvalta1939.html
Jos joku muu taas samaan lauluun yhtyy niin... no, onhan meitä höppänöitä joka junaan :)
Jos USA olisi myös julistanut sodan Suomelle, niin rauhan neuvotteluissa olisi Yhdysvallat ollut yhtenä neuvotteluosapuolena ja olisi ollut hyvinkin mahdollista, että Stalin ei olisi aivan kaikkea saanut läpi, mitä hän halusi. Nyt siellä oli passiivinen Iso-Britannian edustaja, joka ei kommentoinut Stalinin vaatimuksia mitenkään, vaan hyväksyi ne kaikki.