Sunnuntaina 23.8.2009 tulee kuluneeksi 70 vuotta tilaisuudesta, jossa sovittiin toisen maailmansodan aloittamisesta. Neuvostoliitto ja Saksa allekirjoittivat Moskovassa hyökkäämättömyyssopimuksen, jossa maat sopivat Euroopan jakamisesta.
Stalin antoi Hitlerille vapaat kädet Puolan länsiosissa ja Länsi-Euroopassa. Hitler puolestaan lupasi olla puuttumatta asiaan, jos (=kun) Neuvostoliitto miehittää Suomen, Baltian maat ja Puolan itäosan.
Tämän sopimuksen seurauksena alkoi toinen maailmansota. Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939 ja kukisti Puolan armeijan 2 viikossa. Stalin onnitteli Hitleriä moisen urotyön johdosta. Kun Puola oli lyöty, Neuvostoliitto valtasi Puolan itäosan sopimuksen mukaisesti. Myöhemmin puna-armeijan joukot murhasivat 4.000 puolalaista upseeria Katynin metsässä. Venäläiset tunnustivat joukkomurhan vasta Neuvostoliiton hajottua. Nyky-Venäjä varmaan kohta kiistää tappamiset.
Hyökkäämättömyyssopimuksen suomin valtuuksin Neuvostoliitto alkoi painostaa ensin Baltian maita ja sitten myös Suomea. Viro, Latvia ja Liettua taipuivat NL:n painostukseen ja menettivät itsenäisyytensä 50 vuodeksi. Vaikka Baltian maat eivät taistelleetkaan puna-armeijaa vastaan, näiden maiden kansalaisia vangittiin, kidutettiin, murhattiin ja karkoitettiin Siperiaan kymmeniä tuhansia. Koko Baltia liitettiin Neuvostoliittoon 1940.
Suomen kohtalo oli onneksi toinen. Neuvostoliitto pyrki ratkaisemaan "Leningradin turvallisuusongelman" hyökkäämällä Suomeen 30.11.1939. Tavoitteena oli vallata Suomi 2 viikossa. Sodalle saatiin tekosyy väittämällä, että suomalaiset joukot olisivat ampuneet tykillä venäläisiä Mainilan kylässä. Hitler aloitti hyökkäyksen Puolaan väittäen, että puolalaiset olisivat hyökänneet Saksan puolella sijainneeseen radioasemaan ja tappaneet siellä saksalaisia. Yhteisen ideologian (natsismi=kommunismi) jakaneet Stalin ja Hitler olivat varmaankin sopineet moisista "sodan aloittamisen syistä".
Koska Suomi ei ollut allekirjoittanut Neuvostoliiton ja Saksan sopimusta, se päätti taistella hyökkääjää vastaan. Talvisodasta muodostui Suomen todellinen sankaritaru. Se on esimerkkinä kaikille maailman vapaille maille siitä, että ylivoimaiseltakin näyttävän vihollisen hyökkäystä vastaan kannattaa taistella; varsinkin, kun kyseessä on maan itsenäisyys ja koko kansan elämä ja tulevaisuus. Talvisodan taisteluiden veroista urheutta ja taistelumieltä ei hevin löydy historiasta. Talvisodassa Suomi ansaitsi legendaarisen maineen puolustaessaan itsenäisyyttään, vapauttaan ja demokraattista yhteiskuntaansa.
Sotaveteraaniemme uskomattoman sankaruuden vuoksi meillä on itsenäinen, vapaa ja demokraattinen Suomi. Itsenäinen maa ei ole mikään itsestäänselvyys. Jos sotilaamme tai kotirintamamme olisivat luovuttaneet, kuuluisimme Venäjään. Itsenäistä Suomea ei olisi.
Talvisodan taistelut oli uusittava Jatkosodassa. Tali-Ihantalan taisteluissa 1944 oli kyse samasta asiasta kuin Talvisodassa: Suomen itsenäisyydestä ja suomalaisten elämästä. Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin. Neuvostoliitto siirsi joukkonsa kohti helpompaa kohdetta: kohti Berliiniä. Edellytykset rauhalle ja maan itsenäisyyden säilyttämiselle oli saavutettu. Tali-Ihantalan taistelujen jälkeen Neuvostoliitto luopui vaatimuksestaan Suomen ehdottomasta antautumisesta. Osoitus siitä, että Neuvostoliitto kunnioitti vain voimaa.
Talvisodassa Suomi jäi yksin. Se joutui taistelemaan yksin maailman suurinta sotilasmahtia vastaan. Apua saatiin vain Ruotsista, josta joukko vapaaehtoisia liittyi Suomen armeijaan. Talvisodan jälkeen ainoa maa, joka saattoi auttaa Suomea, oli Saksa.
Opetus:
Pienen maan ei ole hyvä olla yksin. Tätä varten tarvitsemme hyviä ystäviä. Mahdollisia vihollisia meillä on vain yksi: naapurimme Venäjä, joka pyrkii palauttamaan 1. maailmansotaa edeltävät rajansa.
Suomi on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja sen painostuksen päätyttyä integroitunut osaksi demokraattista Länsi-Eurooppaa. Suomen Eu-jäsenyys on vahvistanut tätä kehitystä.
Sotilaallisella puolella on otettava huomioon, että Venäjän asevoimat ovat vahvistuneet 2000-luvulla. Lähes kaikki EU-maat ovat valinneet Nato-jäsenyyden, koska se parhaiten takaa niiden turvallisuuden. Suomen tulevaisuus on Natossa. Se on nykyoloissa ainoa keino, jolla Suomen itsenäisyys ja tulevaisuus voidaan turvata. Eu-jäsenyyden myötä Suomi ei ole ollut puolueeton maa 15 vuoteen. Suomi on demokratian ja oikeusvaltion (EU-maat) puolella. Se vastustaa mielivaltaa ja sortoa (Venäjä). Onneksi Suomi lähivuosina liittyy Natoon. Se ei aiheuta mitään dramatiikkaa Venäjän osalta, koska se pitää Suomea jo nyt Nato-maana. Venäjä halveksii heikkoja ja kunnioittaa vain voimaa. Naton jäsenenä Suomella on voimaa, joten meidän ei enää koskaan tarvitse pelätä Venäjää.
Natoon ja mahdollisimman pian!
Stalin antoi Hitlerille vapaat kädet Puolan länsiosissa ja Länsi-Euroopassa. Hitler puolestaan lupasi olla puuttumatta asiaan, jos (=kun) Neuvostoliitto miehittää Suomen, Baltian maat ja Puolan itäosan.
Tämän sopimuksen seurauksena alkoi toinen maailmansota. Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939 ja kukisti Puolan armeijan 2 viikossa. Stalin onnitteli Hitleriä moisen urotyön johdosta. Kun Puola oli lyöty, Neuvostoliitto valtasi Puolan itäosan sopimuksen mukaisesti. Myöhemmin puna-armeijan joukot murhasivat 4.000 puolalaista upseeria Katynin metsässä. Venäläiset tunnustivat joukkomurhan vasta Neuvostoliiton hajottua. Nyky-Venäjä varmaan kohta kiistää tappamiset.
Hyökkäämättömyyssopimuksen suomin valtuuksin Neuvostoliitto alkoi painostaa ensin Baltian maita ja sitten myös Suomea. Viro, Latvia ja Liettua taipuivat NL:n painostukseen ja menettivät itsenäisyytensä 50 vuodeksi. Vaikka Baltian maat eivät taistelleetkaan puna-armeijaa vastaan, näiden maiden kansalaisia vangittiin, kidutettiin, murhattiin ja karkoitettiin Siperiaan kymmeniä tuhansia. Koko Baltia liitettiin Neuvostoliittoon 1940.
Suomen kohtalo oli onneksi toinen. Neuvostoliitto pyrki ratkaisemaan "Leningradin turvallisuusongelman" hyökkäämällä Suomeen 30.11.1939. Tavoitteena oli vallata Suomi 2 viikossa. Sodalle saatiin tekosyy väittämällä, että suomalaiset joukot olisivat ampuneet tykillä venäläisiä Mainilan kylässä. Hitler aloitti hyökkäyksen Puolaan väittäen, että puolalaiset olisivat hyökänneet Saksan puolella sijainneeseen radioasemaan ja tappaneet siellä saksalaisia. Yhteisen ideologian (natsismi=kommunismi) jakaneet Stalin ja Hitler olivat varmaankin sopineet moisista "sodan aloittamisen syistä".
Koska Suomi ei ollut allekirjoittanut Neuvostoliiton ja Saksan sopimusta, se päätti taistella hyökkääjää vastaan. Talvisodasta muodostui Suomen todellinen sankaritaru. Se on esimerkkinä kaikille maailman vapaille maille siitä, että ylivoimaiseltakin näyttävän vihollisen hyökkäystä vastaan kannattaa taistella; varsinkin, kun kyseessä on maan itsenäisyys ja koko kansan elämä ja tulevaisuus. Talvisodan taisteluiden veroista urheutta ja taistelumieltä ei hevin löydy historiasta. Talvisodassa Suomi ansaitsi legendaarisen maineen puolustaessaan itsenäisyyttään, vapauttaan ja demokraattista yhteiskuntaansa.
Sotaveteraaniemme uskomattoman sankaruuden vuoksi meillä on itsenäinen, vapaa ja demokraattinen Suomi. Itsenäinen maa ei ole mikään itsestäänselvyys. Jos sotilaamme tai kotirintamamme olisivat luovuttaneet, kuuluisimme Venäjään. Itsenäistä Suomea ei olisi.
Talvisodan taistelut oli uusittava Jatkosodassa. Tali-Ihantalan taisteluissa 1944 oli kyse samasta asiasta kuin Talvisodassa: Suomen itsenäisyydestä ja suomalaisten elämästä. Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin. Neuvostoliitto siirsi joukkonsa kohti helpompaa kohdetta: kohti Berliiniä. Edellytykset rauhalle ja maan itsenäisyyden säilyttämiselle oli saavutettu. Tali-Ihantalan taistelujen jälkeen Neuvostoliitto luopui vaatimuksestaan Suomen ehdottomasta antautumisesta. Osoitus siitä, että Neuvostoliitto kunnioitti vain voimaa.
Talvisodassa Suomi jäi yksin. Se joutui taistelemaan yksin maailman suurinta sotilasmahtia vastaan. Apua saatiin vain Ruotsista, josta joukko vapaaehtoisia liittyi Suomen armeijaan. Talvisodan jälkeen ainoa maa, joka saattoi auttaa Suomea, oli Saksa.
Opetus:
Pienen maan ei ole hyvä olla yksin. Tätä varten tarvitsemme hyviä ystäviä. Mahdollisia vihollisia meillä on vain yksi: naapurimme Venäjä, joka pyrkii palauttamaan 1. maailmansotaa edeltävät rajansa.
Suomi on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja sen painostuksen päätyttyä integroitunut osaksi demokraattista Länsi-Eurooppaa. Suomen Eu-jäsenyys on vahvistanut tätä kehitystä.
Sotilaallisella puolella on otettava huomioon, että Venäjän asevoimat ovat vahvistuneet 2000-luvulla. Lähes kaikki EU-maat ovat valinneet Nato-jäsenyyden, koska se parhaiten takaa niiden turvallisuuden. Suomen tulevaisuus on Natossa. Se on nykyoloissa ainoa keino, jolla Suomen itsenäisyys ja tulevaisuus voidaan turvata. Eu-jäsenyyden myötä Suomi ei ole ollut puolueeton maa 15 vuoteen. Suomi on demokratian ja oikeusvaltion (EU-maat) puolella. Se vastustaa mielivaltaa ja sortoa (Venäjä). Onneksi Suomi lähivuosina liittyy Natoon. Se ei aiheuta mitään dramatiikkaa Venäjän osalta, koska se pitää Suomea jo nyt Nato-maana. Venäjä halveksii heikkoja ja kunnioittaa vain voimaa. Naton jäsenenä Suomella on voimaa, joten meidän ei enää koskaan tarvitse pelätä Venäjää.
Natoon ja mahdollisimman pian!
Vastaukset 3
Vanhimmat
sen pitäisi olla meille merkkinä siitä, että Suomea tai jotakin muuta maata ehkä kaupataan. Tämä voidaan lukea sarjaan: vanhat merkit.
Venäjän eristämistä lahdukkansa pohjukkaan on jo kokeiltu huonoin tuloksin, ja esimerkiksi englantilaisten torpedovenehyökkäys Suomesta Pietarin-Kronstadtin kohteisiin tuotti meille
vain epäilyttävän maineen, niin epäilyttävän, etteivät sotapiirit sitä tahdo edes muistaa.
Äkkiä pois kaikista sotaseikkailuista!
menee. :)
... sen huomaa, kumartavat yhtä syvään.
ahh Äiti-venäjä 1979
ahh, aaahh USA. 2009