Miten voit valita hyvän uskonnon?
Mitä erilaisia seikkoja hyvän uskonnon tulisi edistää?
Mitä erilaisia seikkoja hyvän uskonnon tulisi edistää?
Mistä tunnistat hyvän uskonnon?
WT-kirjoituksessa...
6125
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä Raamattu TODELLA opettaa?
http://www.watchtower.org/fi/bh/article_00.htm
>>Mitä Raamattu TODELLA opettaa?
Kirja ”Mitä Raamattu todella opettaa?” kertoo seuraavaa:
”Jeesus sanoi Luukkaan 21:24:ssä: ”Jerusalem tulee olemaan kansakuntien tallattavana, kunnes kansakuntien määräajat [”pakanain ajat”, vuoden 1938 kirkkoraamattu] täyttyvät.” Jerusalem oli ollut juutalaisten kansakunnan pääkaupunki ja kuningas Daavidista polveutuvien kuninkaiden hallituspaikka (Psalmit 48:1, 2). Nuo kuninkaat olivat poikkeuksellisia hallitsijoita. He istuivat ”Jehovan valtaistuimella” edustaen itse Jumalaa (1. Aikakirja 29:23). Jerusalem oli siis Jehovan hallitusvallan vertauskuva.
Miten ja milloin Jumalan hallitusvalta sitten joutui ”kansakuntien tallattavaksi”? Vuonna 607 eaa., jolloin babylonialaiset valloittivat Jerusalemin. ”Jehovan valtaistuin” jäi tyhjäksi, ja Daavidista polveutuvien kuninkaiden ketju katkesi väliaikaisesti. (2. Kuninkaiden kirja 25:1–26.) Jatkuisiko tämä ’tallaaminen’ ikuisesti? Ei, sillä Hesekielin profetiassa sanottiin Jerusalemin viimeisestä kuninkaasta Sidkiasta: ”Poista turbaani ja nosta pois kruunu. – – Eikä tämäkään tule varmasti kenenkään omaksi, ennen kuin tulee hän, jolla on laillinen oikeus, ja minun on annettava se hänelle.” (Hesekiel 21:26, 27.) ”Laillinen oikeus” Daavidin kruunuun on Kristuksella Jeesuksella (Luukas 1:32, 33). ’Tallaaminen’ päättyisi sitten, kun Jeesuksesta tulisi Kuningas.” (bh-FI sivu 215-216)
Olisiko sinulla selitystä siihen ongelmaan, että Luukkaan 21:24:ssä oleva ”tulee olemaan” on kreikankielessä futuuritempus. Siitä kun seuraa se ongelma, että kansakuntien määräajat tai pakanain ajat eivät ole missään tapauksessa voineet alkaa ennen kuin kyseiset Luukkaassa olevat sanat on lausuttu.
Mitä sinä itse ajattelet tästä ristiriidasta, onko se nk. näennäinen ja jos, niin miten Vt-seura siihen suhtautuu?
Kun ottaa huomioon opetukset, jotka lepäävät nykyään vuoden 1914 varassa, kuten Jeesuksen paluu, lopun ajan alku ja tuohon vuoteen perustuva väitetty raamatuntutkijuuden/jehovantodistajuuden oikeutus/valinta, niin voisi olettaa selvityksen olevan jossain olemassa.
Tässä joitakin jehovantodistajille opetettuja ohjeita siitä millä tavalla tulisi toimia. Ei tule rajoittaa kritiikkiä, vaan tutkia asioita molemmin puolin:
”Järkevät ihmiset ovat yhtä mieltä siitä, että ainoa oikeudenmukainen menetelmä on tutkia todisteita molemmilta puolilta, sekä kiistellyn teorian puolesta että sitä vastaan. Sillä tavalla päästään selville totuudesta.” (Herätkää! 8. huhtikuuta 1974 sivu 5)
Uskonnon ei tule olla häilyväinen ja heikko ja palata aiemmin opettamaansa:
“On vakava asia edustaa Jumalaa ja Kristusta jollakin tavalla, sitten huomata, että ymmärsimme Raamatun pääopetukset ja perusopit väärin, ja sen jälkeen palata juuri niihin oppeihin, joiden olimme vuosien tutkimisen jälkeen päättäneet olevan perusteellisesti vääriä. Kristityt eivät voi olla heikkoja ja horjuvia näiden perusopetusten suhteen. Miten kukaan voi luottaa tällaisten ihmisten vilpittömyyteen tai arvostelukykyyn?” (Vartiotorni 15. elokuuta 1976 sivu 382)
Opetuksen tulee perustua Raamattuun, ei ihmisjärkeilyyn:
“Meidän ei tule tutkia vain henkilökohtaisia uskomuksiamme vaan myös sitä, mitä se uskonnollinen järjestö opettaa, jonka yhteydessä saatamme olla. Ovatko sen opetukset täysin sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa vai perustuvatko ne ihmisten perinnäissääntöihin? Jos me rakastamme totuutta, niin tällaisessa tutkimisessa ei ole mitään pelättävää. Meillä kaikillahan pitäisi olla vilpiton halu oppia, mikä Jumalan tahto meidän suhteemme on, ja sitten tehdä se.” (tr-FI sivu 13)
Jäsenistölle ei saa valehdella:
“On ilmeistä, että tosi Jumala, joka itse on ’totuuden Jumala’ ja joka vihaa valheita, ei katso suopeasti niitä, jotka pitävät kiinni valhetta opettavista järjestöistä. (Ps. 31:6; Sananl. 6:16-19; Ilm. 21:8) Ja haluaisitko edes kuulua uskontoon, joka ei ole ollut rehellinen sinua kohtaan?” (ts-FI sivu 45)
”Uskonto, joka opettaa valheita, ei voi olla tosi uskonto.” (Vartiotorni 1. joulukuuta 1991 sivu 7)
Lopuksi vielä se, paljonko epäpuhtautta tulee sallia:
”Useimmat uskonnot kyllä opettavat, että ihmisen ei pitäisi valehdella eikä varastaa ja niin edelleen. Mutta riittääkö se? Joisitko mielelläsi lasillisen myrkyllistä vettä, jos joku vakuuttaisi sinulle, että suurin osa siitä mitä juot on vettä?” (rs-FI sivu 379)
On helppo huomata, että edes Vartiotorniseura ei selviä noista esittämistään vaatimuksista.
Valehtelu on aina totuudenvastaista puhetta, mutta kaikki totuudenvastainen puhe ei ole valehtelua. Miksi ei? Suomen kielen perussanakirjan mukaan valhe on ”vilpillisesti esitettävä totuudenvastainen, perätön väittämä t[ai] tieto”. Valehtelemiseen sisältyy siis toisen tarkoituksellinen harhaanjohtaminen. Niinpä se, että joku puhuu perättömiä vahingossa – esimerkiksi antaa erehdyksessä vääriä tietoja – ei ole valehtelemista.
>>Niinpä se, että joku puhuu perättömiä vahingossa – esimerkiksi antaa erehdyksessä vääriä tietoja – ei ole valehtelemista.
Olen samaa ja kun esitän Vt-seuran olevan tapavalehtelija, niin tarkoitan nimenomaan tarkoituksellista harhaanjohtamista ja valehtelua.
Hyvä uskonto? Uskonto on kaikkea sitä, millä tavalla IHMINEN*** pyrkii oman järkensä tai muiden ominaisuuksiensa avulla lähestymään Jumalaa tai miellyttämään Jumalaa.
Jumala tarjoaa jotain aivan muuta kuin USKONTOA! Ei ole kyse siitä, että me IHMISET pyrkisimme saavuttamaan Jumalaa. Jumala on Jeesuksessa jo tullut lähelle! Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa! Meillä on Kristuksen kautta yhdessä Hengessä pääsy Isän luokse. Tämä on evankeliumia!
Jos sitten yritetään "valita hyvä uskonto", niin silloin ollaan aivan hakoteillä. Silloin ei todennäköisesti nöyrrytä ottamaan vastaan Jumalan vanhurskautta, vaan valitaan vain jotain sellaista, joka JÄLJITTELEE niitä tekoja, joita kristityn pitäisi tehdä. Tekoja ilman Jumalan antamaa sisäistä ELÄMÄÄ!
*** Isolla kirjoitetut eivät huutamista, vaan sanojen painottamista.