Maailman arvostetuin pankki, sveitsiläinen UBS on jälleen tehnyt tutkimuksen maailman suurkaupunkien palkoista ja hintatasoista.
Tässä nettopalkat (bruttopalkat suluissa), eli tuntiansio euroissa miinus verot:
1. Zurich: 22,60 (30,30)
2. Geneve: 20,40 (29,20)
3. New York 19,00 (26,10)
4. Dublin: 18,70 (22,00)
5. Luxemburg: 18,20 (22,40)
6. Kööpenhamina: 17,70 (32,80)
7. Oslo: 15,80 (24,40)
8. Helsinki: 15,70 (21,30)
9. Tokio: 15,70 (19,40)
10. Miami: 15,70 (21,10)
11. Chicago: 14,90 (21,10)
12. Munchen: 14,60 (23,00)
13. Frankfurt: 14,50 (22,10)
14. Bryssel: 14.10 (21,60)
15. Sydney: 14.00 (18,30)
16. Wien: 14.00 (18,80)
17. Lontoo: 13,90 (18,00)
18. Berliini: 13,70 (19,70)
19. Tukholma: 13,50 (19,50)
20. Amsterdam: 13,50 (20,70)
21. Lyon: 13,30 (17,80)
22. Pariisi: 13,30 (18,00)
23. Nicosia: 13,10 (14,80)
24. Montreal 12,80 (16,90)
25. Toronto: 12,80 (17,10)
Tässä vertailuluvut ostovoimakorjattuina, eli palkkataso (vuotuiset nettotulot) hintatasoon suhteutettuna:
1. Zurich: 106,9
2. Miami: 101,8
3. Los Angeles 101,0
4. New York: 100
5. Dublin: 96,9
6. Luxemburg 96,4
7. Sydney: 95,9
8. Geneve: 93,9
9. Chicago: 88,8
10. Montreal 83,9
11. Tokio: 82,2
12. Nicosia: 81,4
13. Toronto: 80,4
14. Helsinki: 78,1
15. Berliini: 77,6
16. Lontoo: 76,9
17. Bryssel: 76,2
18. Amsterdam: 75,9
19. Frankfurt: 73,8
20. Tukholma: 73,5
21. Kööpenhamina: 73,1
22. Munchen: 72,4
23. Wien: 69,7
24. Milano: 69,5
25. Auckland: 68,9
26. Oslo: 66,8
27. Barcelona 66,0
Siinä 27 elintasoltaan parasta suurkaupunkia. Yllättävää oli, miten huonosti Tukholma ja Oslo sijoittuivat. Öljy-Norjan pääkaupunki sijoittuu suorastaan katastrofaalisen huonosti verrattuna paljon köyhempien maiden pääkaupunkeihin. Yllättävää, että Helsinki on pohjoismaiden pääkaupungeista vaurain. Yksi selittävä tekijä voi olla se, että Helsingissä on maahanmuuttajia vain 10% väestöstä kun esimerkiksi Tukholmassa heitä on 25% väestöstä. Maahanmuuttaja joutuu elämään usein sosiaaliavustusten varassa.
Tässä vielä satunnaisten kiinnostavien kaupunkien vertailulukuja:
Pariisi: 61,3
Ateena: 58,1
Moskova: 49,4
Rooma: 49,4
Tallinna: 44,7
Praha: 43,4
Shanghai: 24,7
Nairobi: 17,5
Jakarta: 15,3
Tutkimuksen voi ladata itselleen täältä:
http://www.ubs.com/1/ShowMedia/wealthmanagement/wealth_management_research?contentId=170298&name=PreiseLoehne_2009_e.pdf
Tälläkin palstalla on mainostettu kovasti sitä, miten Norjalla menee hyvin. Onneksi norjalaiset eivät tiedä, miten köyhiä he oikeasti ovat. Kaikki pohjoismaat omaavat Norjaa korkeamman elintason.
Tässä nettopalkat (bruttopalkat suluissa), eli tuntiansio euroissa miinus verot:
1. Zurich: 22,60 (30,30)
2. Geneve: 20,40 (29,20)
3. New York 19,00 (26,10)
4. Dublin: 18,70 (22,00)
5. Luxemburg: 18,20 (22,40)
6. Kööpenhamina: 17,70 (32,80)
7. Oslo: 15,80 (24,40)
8. Helsinki: 15,70 (21,30)
9. Tokio: 15,70 (19,40)
10. Miami: 15,70 (21,10)
11. Chicago: 14,90 (21,10)
12. Munchen: 14,60 (23,00)
13. Frankfurt: 14,50 (22,10)
14. Bryssel: 14.10 (21,60)
15. Sydney: 14.00 (18,30)
16. Wien: 14.00 (18,80)
17. Lontoo: 13,90 (18,00)
18. Berliini: 13,70 (19,70)
19. Tukholma: 13,50 (19,50)
20. Amsterdam: 13,50 (20,70)
21. Lyon: 13,30 (17,80)
22. Pariisi: 13,30 (18,00)
23. Nicosia: 13,10 (14,80)
24. Montreal 12,80 (16,90)
25. Toronto: 12,80 (17,10)
Tässä vertailuluvut ostovoimakorjattuina, eli palkkataso (vuotuiset nettotulot) hintatasoon suhteutettuna:
1. Zurich: 106,9
2. Miami: 101,8
3. Los Angeles 101,0
4. New York: 100
5. Dublin: 96,9
6. Luxemburg 96,4
7. Sydney: 95,9
8. Geneve: 93,9
9. Chicago: 88,8
10. Montreal 83,9
11. Tokio: 82,2
12. Nicosia: 81,4
13. Toronto: 80,4
14. Helsinki: 78,1
15. Berliini: 77,6
16. Lontoo: 76,9
17. Bryssel: 76,2
18. Amsterdam: 75,9
19. Frankfurt: 73,8
20. Tukholma: 73,5
21. Kööpenhamina: 73,1
22. Munchen: 72,4
23. Wien: 69,7
24. Milano: 69,5
25. Auckland: 68,9
26. Oslo: 66,8
27. Barcelona 66,0
Siinä 27 elintasoltaan parasta suurkaupunkia. Yllättävää oli, miten huonosti Tukholma ja Oslo sijoittuivat. Öljy-Norjan pääkaupunki sijoittuu suorastaan katastrofaalisen huonosti verrattuna paljon köyhempien maiden pääkaupunkeihin. Yllättävää, että Helsinki on pohjoismaiden pääkaupungeista vaurain. Yksi selittävä tekijä voi olla se, että Helsingissä on maahanmuuttajia vain 10% väestöstä kun esimerkiksi Tukholmassa heitä on 25% väestöstä. Maahanmuuttaja joutuu elämään usein sosiaaliavustusten varassa.
Tässä vielä satunnaisten kiinnostavien kaupunkien vertailulukuja:
Pariisi: 61,3
Ateena: 58,1
Moskova: 49,4
Rooma: 49,4
Tallinna: 44,7
Praha: 43,4
Shanghai: 24,7
Nairobi: 17,5
Jakarta: 15,3
Tutkimuksen voi ladata itselleen täältä:
http://www.ubs.com/1/ShowMedia/wealthmanagement/wealth_management_research?contentId=170298&name=PreiseLoehne_2009_e.pdf
Tälläkin palstalla on mainostettu kovasti sitä, miten Norjalla menee hyvin. Onneksi norjalaiset eivät tiedä, miten köyhiä he oikeasti ovat. Kaikki pohjoismaat omaavat Norjaa korkeamman elintason.
Vastaukset 23
Vanhimmat
"Kaikki pohjoismaat omaavat Norjaa korkeamman elintason."
Teet hieman hätäisen johtopäätöksen; Tutkimuksessa ei verrattu maita vaan suurkaupunkeja.
Tämä voi yhtähyvin kertoa Helsinkiin keskittyneen eliitin hyperpalkoista kuin jostain muustakin...
on selvästi korkeampi kuin muualla Suomessa, alempia virkamiehiä lukuunottamatta. Opet ja hoitsut, poliisit yms saavat hesassa samaa tasoa kuin pikkupaikkakunnilla.
huippupalkkaisia duuneja? Kaikkialla maailmassa pääkaupungit ovat muuta maata varakkaampaa seutua. Todella hassua, jos öljy-Norjassa on pienempi ja köyhempi eliitti kuin Nokia-Suomessa. Vai onko se sittenkään niin hassua? ;)
kaksi kertaa kalliimpaa kuin muualla maassa, eli landella pärjää pienemmillä palkoillakin. Norjassa luulisi olevan Oslon virkamiehillä hyvät palkat. Eipä taida olla. :D
7000 euroa käteen.
Suomessa n. 4000 euroa bruttona.
Norjassa hinnat ovat niin kovia, että 7000 eurolla saa vähemmän kuin Suomessa 4000 eurolla. Mene vaan sinne Norjaan tienaamaan.... :D
Oslon väestöstä 25 % on ulkomaalaisia. Suurimpi ryhmiä ovat mm somalialaiset, pakistanilaiset ja Sri Langan tamilit. Se, että kaupungin väestöstä neljännes kuuluu tämän kaltaisiin maahanmuuttajiin, ei voi olla näkymättä tulotilastossa.
Helsinkiläisistä ulkomaalaisia on viisi prosenttia.
10%, eli arvoit luvun liian matalaksi. Nyt pitää muistaa myös sellainen asia, että Norjassa on maailman toiseksi paras sosiaaliturva, eli asukasta kohti noin 12.000 euroa kun Ruotsissa se on 10.000 euroa ja Suomessa 8.000 euroa. Tässä kohtaa kiinnittäisin huomiota Tukholman ja Oslon väliseen eroon. Tukholma paljastui huomattavasti vauraammaksi kuin Oslo ja Tukholmassa maahanmuuttajataustaisia asukkaita on 30% väestöstä! Se on huikea luku! Siellä on kymmenien tuhansien asukkaiden kaupunginosia, joissa 80-90% asukkaista on Lähi-Idästä! Ja silti Tukholma on vauras verrattuna Osloon. Norjassa on sitäpaitsi matala työttömyysaste ja mamutkin saavat siellä duunia.
Helsingissä oli tämän vuoden puolessä välissä n 37 000 ulkomaalaista, mikä on kuutisen prosenttia väestöstä.
Ulkomaalaisten työttömyydessä on huikeita heittoja sen mukaan mistä päin he ovat tuleet. Helsingissäkin Pohjois-Afrikasta tulleiden työttömyysaste hipoo 40 prosenttia. Tämä ryhmä on Oslossa suurin ulkomaalaisryhmä, toisin kuin Tukholmassa tai Helsingissä.
Niinkuin tämäkin keskustelu osoittaa, on maiden elintasojen tarkka vertailu vain yhden kaupungin perusteella mahdotonta: Muuttujia on liikaa eivätkä nämä kaupungit kuvaa tasaisesti koko maata ja väestöä.
Sanot, että Norjassa on maailman toiseksi paras sosiaaliturva ja matala työttömyysaste. Miksihän?
Norjassa on niin tavattoman huono ostovoima? Oslo on Norjan vaurain kaupunki, eikä se yllä kuin Barcelonan tasolle. Helsingissä väestö jakaantuu siten, että 80% on suomenkielisiä ja 8% ruotsinkielisiä ja loput, eli noin 10-12% ovat ulkomaalaistaustaisia. Suomessa on ulkomailla syntyneitä, joilla on Suomen kansalaisuus. Tukholmassakin ulkomaan passin omaavia on vain noin 10% väestöstä. Tukholman seudulla suurimat maahanmuuttajaryhmät ovat arabit, turkkilaiset ja kurdit.
Norjassa on euromääräisesti paras sosiaaliturva, mutta kun hintataso otetaan huomioon, on se kymmenyksen parempi kuin Ruotsissa. :D
Tässä vielä Helsingin kieliryhmät Wikipedian mukaan:
Äidinkieli 2008 [4]
– suomenkielisiä 84,3 %
– ruotsinkielisiä 6,1 %
– muut 9,6 %
Sosiaalimenot asukasta kohti Ruotsissa ja Norjassa:
Norja: 12.530
Ruotsi: 10.208
Ostovoimakorjattuina:
Norja: 9.525 euroa
Ruotsi: 8.529 euroa
Eli siis sosiaaliavustusten ostovoiman perusteella Oslossa pitäisi olla korkeampi ostovoima kuin Tukholmassa. Mutta ei ole. Oslossa on Wikipedian mukaan ei-länsimaalaisia 14% väestöstä, eli vain pikkuisen enemmän kuin Helsingissä.
Oslon Hintataso on 20-30 korkeampi kuin Helsingissä, mutta nettopalkka on 10 senttiä parempi, eli 15.8 euroa kun Helsingissä se oli 15,7 euroa. Onkohan sillä jotain merkitystä Oslon asukkaiden heikon ostovoiman suhteen?
"Norjassa hinnat ovat niin kovia, että 7000 eurolla saa vähemmän kuin Suomessa 4000 eurolla. Mene vaan sinne Norjaan tienaamaan.... :D"
No no äläs poika puhu ihan mahdottomia,ei täällä Norjassa nyt niin kallista ole....Tule käymään ja totea itse,äläkä oleta asioita!
Niinkuin sanoin, ei kannata vetää johtopäätöksiä yhden kaupungin perusteella.
Lukaiseppas oheinen ulkoministeriön maaraportti tältä kesältä Norjasta:
http://www.finpro.fi/NR/rdonlyres/6A4214EE-ECF0-40B2-923F-A1884FCA286B/12419/RNorwayCountryReport090604SA1.pdf
Pari lainausta sen sivulta 10:
"Norjassa on vallinnut viime vuodet lähes täystyöllisyys. Vuonna 2008 keskimääräinen työttömyysaste oli 2,6 prosenttia. Economist Intelligence Unit ennusti kesäkuussa, että työttömyysaste nousee 4,5 prosenttiin vuonna 2009 ja 5,5 prosenttiin vuonna 2010."
"Ostovoimapariteetilla korjattuna norjalaisten palkkataso on matalampi kuin Saksassa tai Tanskassa, mutta hieman korkeampi kuin Suomessa tai Ruotsissa."
Ja lainaus sivulta 8:
"Myös Norjan talous on kärsinyt voimakkaasti kansainvälisestä matalasuhdanteesta. Siitä huolimatta talouden avainluvut indikoivat, että talouden heikentyminen on huomattavasti lievempi kuin muualla."
Aika viisaalta väeltä norskit vaikuttavat...
lomailla norjassa :)
Norjalaiset kykllä pärjää palkoillaan, voivat välillä käydä katselemassa täällä halpamaassa vähän samaan tapaan kuin täältä aikoinaan mentiin Neuvostoliittoon ja Viroon naureskelemaan köyhiä.
Norja ei käytä niitä öljyrahojaan juurikaan, vaan on säätiöinyt ne "pahan päivän varalle" tulevaisuuteen, säätiö tietysti harrastaa varojen kartuttamista kaikin mahdollisin keinoin, siksipä Norja on niin omituista kuin se onkin, velkaa ulkomaille, mutta vastaavasti ulkomailta ollaan velka Norjalle tuplasti sen.
Katsotaanpa vähän bruttokansantuotteita asukasta kohti:
1 Luxembourg 111,182
2 Norway 94,359
3 Switzerland 64,011
4 Ireland 63,178
5 Denmark 62,327
6 Iceland 52,549
7 Netherlands 52,322
8 Sweden 52,057
9 Finland 51,060
10 Austria 49,902
11 Australia 47,498
12 United States 46,716
13 Belgium 46,486
14 France 45,982
15 Germany 44,471
16 United Kingdom 43,089
17 Canada 42,031
18 Japan 38,443
19 Italy 38,309
20 Singapore 37,600
21 Spain 35,204
22 Greece 31,749
— Hong Kong 30,862
23 New Zealand 30,614
24 Equatorial Guinea 28,111
25 Israel 27,299
26 Slovenia 26,784
27 Portugal 22,841
Jos Norjassa, jonka BKT asukasta kohti on 94.000 dollaria, on huonompi elintaso kuin Saksassa, jonka BKT on 44.000 dollaria asukasta kohti, niin norjalaiset ovat tunaroineet taloutensa kanssa pahemmin kuin yksikään toinen kansa tämän maan päällä! Ja se on fakta!
BKT ei ole paras mittari mittaamaan elintasoa.
Suomen BKT nousee, jos sinä rikot ikkunan ja minä korjaan sen. Onko silti syntynyt lisää aitoa hyvinvointia?
perustu ikkunoiden rikkomiseen. Talous on tavaroiden ja palveluiden tuotantoa ja jos Norja saa öljyn avulla yli kaksi kertaa enemmän rahaa kuin Saksa, mutta omaa silti heikomman alintason kuin saksalaiset, niin sitten jossakin on jotain todella pahasti vialla!
niitä pitää katsella aina vähän epäillen.
"Suomesta on hävinnyt
kotimainen, pohjoismaiseen perinteeseen kytkeytyvä
elinolotutkimus ja se on korvautunut EU-lähtöisellä
elinolotutkimuksella. Suomi eroaa tässä Ruotsista ja
Norjasta, joissa on jatkettu kansallista elinolotutkimusta.
Mitä tästä
on seurannut?
- Sisältö on nyt toisenlainen. Pohjoismaisessa
hyvinvointitutkimuksessa on taustalla kokonaisvaltainen
hyvinvointikäsitys. Kun perinteisessä pohjoismaisessa
elinolotutkimuksessa tarkastellaan koko väestöä ja sen
hyvinvointijakaumia, niin EU:lainen lähestymistapa
kiinnittää päähuomion reunailmiöihin ja reunaryhmiin,
kuten köyhyyteen ja syrjäytyneisiin.
- Tilastojen takana on aina lausumattomia sopimuksia,
vaikka vilpittömästi pyritäänkin tekemään
mahdollisimman neutraalia, teknisesti pätevää kuvausta.
Indikaattoreissa on ihan sama tilanne. Indikaattoritkin siis
sisältävät tulkintaa asian poliittisesta relevanssista tai
osoittimen ja maailman välisestä suhteesta.
Mikä on kansallisen tilastotuotannon suhde Euroopan unionin tuotantoon?
- EU koordinoi ja säätelee jopa lainsäädännön tasolla sitä,
mitä tietoa vähintään pitää tuottaa."
Stakes, Dialogi
esim. Helsingin tuntiansio 21,30 on laskettu. Onko se kaikkien työntekijöiden tuntipalkkojen keskiarvo?
Se on kyseessä.
saa pyyhkiä persettä!
Sen mukaan oslossa maksetaan huomattavasti kovempaa tuloveroa kuin helsingissä,mikä nyt on ihan omankin kokemuksen mukaan puhdasta paskaa!!!!!
Suomen kova palkkataso selittyy sillä, että Suomen mediaanipalkka on noin 2200 euroa, eli erittäin hyvä. Suurin osa palkansaajista jokaisessa maassa on matalapalkka-aloujen duunareita ja Suomessa on tutkitusti länsimaiden parhaat palkat matalapalkka-aloilla. Vielä kun otetaan huomioon, että alle 2200 euron tuloilla veroja maksetaan vain noin 10-20%, niin tulos on uskottava.
”Asiat ovat vähän liian hyvin”
–Norjassa asiat ovat vähän liian hyvin. Heillä on kaikkea
lama ei ole tuntunut arkielämässä ja juusto on pysynyt leivän päällä."
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/70940-pohjolan-oljyparatiisi-vaisti-laman-”kaikkea-on-turhasta-valitetaan”
"Norja on maailman paras maa elää - Suomi vasta 12:s
huomattavaa on, että Suomea paremmat elinolot löytyvät UNDP:n mukaan kaikista muista Pohjoismaista Tanskaa lukuunottamatta.
TOP 20 Parhaat maat elää
1. Norja
2. Australia
3. Islanti
4. Kanada
5. Irlanti
6. Alankomaat
7. Ruotsi
8.Ranska
9. Sveitsi
10. Japani
11. Luxembourg
12. SUOMI
13. Yhdysvallat
14. Itävalta
15. Espanja
16. Tanska
17. Belgia
18. Italia
19. Liechtenstein
20. Uusi-Seelanti"
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/10/968043
Islanti selittyy sillä, että tutkimus tehtiin ennen viimeistä lamaa ja Islannin talousseikkalujen seurauksia.