Mieheni sai joskus selkäsärkyihin lyricaa (taisi olla 75 mg?) ja sen ajan oli todella ihana ihminen. Siis ei ollut lainkaan ahdistunut eikä lyhytpinnainen. Mies siis hermostuu ja hermoilee turhista ja on lyhytpinnainen. Meillä on pieni vauva ja nyt mietin kannattaisiko hänen alkaa syödä pientä annosta lyricaa jotta lapsi ei tuntisi turvattomuuden tunnetta tai saisi mitään traumoja. Mies rakastaa lasta mutta saattaa yöllä huutaa sille sen itkiessä tai tuuppaa tuttia suuhun rajusti. Ei ole kiva kun vauvalle sanotaan "vittu perkele ole hiljaa...". Vauva itkee paljon vatsavaivojensa vuoksi ja miehen hermostuneisuus ahdistaa minua. Kun mies saa hermokohtauksen, se menee ohi nopeasti mutta saattaa ahdistaa sitten minua koko päivän. Seksielämäkin on ihan huonoa koska en voi "antautua" sellaiselle miehelle. Mietin siis kannattaisiko miehen aloittaa joku lääkitys kuten tuo lyrica? Näköjään siihen voi jäädä koukkuun mutta jos annostus olisi pieni? Ja mies ehkä oppisi lääkityksen aikana tavan olla raivoamatta pienistä ja myöhemmin osaisi hillitä itseään ilman lääkettäkin. Tuo lyhytpinnaisuus kulkee suvussa ja miehen isä on aivan samanlainen käytökseltään. Saattaapi vauvakin olla perinyt tuon...
miehelle lyricaa?
epätoivo...
4198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ole ratkaisu.
Itse näyttäisin ovea moiselle isälle, lasta kohden ei käyttäydytä kirjoittamallasi tavalla!
Terapiaa kannattaisi vakavasti miettiä yhtenä vaihtoehtona,
No ovea en voi näyttää koska en pärjäisi yksin lapsen kanssa. Jos ottaisin eron, mies todennäköisesti hankkisi lapsen itselleen keinolla millä hyvänsä. Ja onhan hänellä silti tapaamisoikeus ja se vasta kamalaa olisi jos en olisi edes paikalla kun vauva on hänen luonaan.
Terapiaa olen ehdottanut mutta miestä ei kiinnosta sellainen kun tuo on hänen mielestään vain suvun luonteenpiirre tai opittu tapa reagoida. Itseasiassa oma isäni on ihan samanlainen tai jopa pahempi. Heitti tuttipullon oven ikkunan läpi ollessani lapsi kun kiljuin maitoa keskellä yötä. Mikä kumma niitä miehiä vaivaa! Tuo oma lapsuuskin oli täynnä ahdistusta kun isä huusi ja hermoili. Siksi kai ahdistunkin miehen hermoilusta niin paljon kun oma isä oli samanlainen. Teininä vedin opamoxia kun isän hermoilu ja huuto ahdisti niin paljon. Ne lääkkeet olisi pitänyt syöttää isälle eikä mulle.
olet moista kokenut lapsena ja sen ahdistavaksi koennut niin miksi ihmeessä altistat oman lapsesi nyt samaan??????
Tapaamisoikeus toki, mutta tapaaminen valvottuna.....
Ja miten niin mies saisi lapsen huoltajuuden? Teillähän on selkeää perheväkivaltaa, henkistä sellaista, sinuna hankkisin apua, kerro asiasta vaikkapa neuvolassa tai varaa aika vaikka aluksi tk-lääkäriltä.
Mikään neuropaattiseen kipuun tarkoitettu Lyrica kuten ei muutkaan lääkkeet, ole ongelmiinne ratkaisu!
Lapsen hyvinvoinnin tulee tulla ensimmäisenä!
Jos haluaisin lapselleni samaa niin en täällä kyselisi asioista! Ja se lyrica on myös ahdistuslääke, ei vain kipuihin. Sitäpaitsi monilla alholisteilla ja vaikka millä hulluilla on lapsia eikä niitä heiltä oteta pois. Mieheni ei hakkaa lasta tms. kuitenkaan. Veikkaanpa että suomessa on hirmu iso määrä vielä pahempia tapauksia. Tapaamisoikeus valvottuna? Tuskin sellaista saisin noilla perustein. Ja normaalitilanteessa mies on erinomainen isä. Se ongelma vaan että tiukassa tilanteessa menee hermot..
Niin ja olisinko halunnut kasvaa yksin eronneen äidin kanssa vai perheessä missä on huutava isä? Takuuvarmasti kokonaisessa perheessä sen huutavan isän kanssa. Vaikka se huusi niin isä on silti minulle tärkeä.