Luther kielsi naisten saarnaamiset(eli opettamiset) ja liturgina olemiset! Joka toisin menettelee, ei ole luterilainen! Suomen Ev.Lut. Kirkko ei ole luterilainen kirkko!
Eli Raamattu ei ole enää opin ylimpänä ohjeena!
Eli Raamattu ei ole enää opin ylimpänä ohjeena!
Vastaukset 36
Vanhimmat
Väitteesi on väärä. Luther ei erityisesti kieltänyt naisia saarnaamasta. Lutherin mukaan naisten vuoro on saarnata silloin jos miehet ei saarnaa. Luterilaisuudessa tärkeämpi on siis se että ylipäätäänkin Kristuksen evankeliumia saarnataan, kuin se että saarnaaja on sukupuoleltaan mies.
Myös osassa katolista kirkkoa mm. Saksassa, naiset saarnaa ja opettaa. Tosin kyse on siellä ns. maallikkoteologeista.
Lutherin julistus kuuluu:"Niinkauan kuin yksikin mies on elossa, naiset vaietkoon seurakunnassa!"
Uskoisin vielä olevan miespappeja elossa!
Johanneksen ilmestys 2:20 Mutta se minulla on sinua vastaan, että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua.
= = =
Tuo muuten liittyy kysymykseen naispappeudesta, josta Suomen kirkko teki myötäpäätöksen Raamatun vastaisesti 6.11.1986 äänin 87 / 21 ja virkaan vihkiminen alkoi 6.3.1988.
Naispappeuspäätöksen myötä kirkko siistyy homoseksuaalisuuden hyväksyntään.
Seuraavaksi kirkosta ajetaan ulos Raamatun tunnustukseen sitoutuvat rauhan häiritsijöinä.
Nyt piispakuntamme istuu monella jakkaralla ja korvat punottaa.
Nyt muuten seurakunnalla ei enää ole itsenäistä oikeutta kutsua haluamaansa paimenta paimenen tehtävään.
Apostoli Paavali julisti:"Nainen vaietkoon seurakunnassa! .. Se on Herran käsky!" 'Joka ei tottele olkoon tietämätöin!'
Naispappeuden kannatajille siis ei ole luvallista ymmärtää oikeaa Evankeliumia!
pilkkanimi, joka tuli yleiseen käyttöön niistä protestanteista, jotka nojaavat Augsburgin tunnustukseen. Nimitys luterilaiset ei siis tarkoita mitään "Lutherin seuraajia", vaikka jotkut niin haluavat väittää. Luin, että nykyisin täällä teologiaa opiskelemaan päässeistä kaksi kolmasosaa on naisia. Suomessa tulisi pulaa papeista, jos vain miespapit hyväksyttäisiin. Olisiko se sitten parempi asia, että ei olisi pappeja?
seuraa Lutherin teologisia mielipiteitä.
On selvääkin selvempää, että teologiseen tiedekuntaan pyrkijöistä tulee olemaan jatkossakin suurinosa naisia. Suomessahan ei piispat suostu vihkimään Jumalan sanassa ja luterilaisessa tunnustuksessa pitäytyviä miehiä. On inhimillistä, että tällaiset miehet eivät näe tulevaisuuttaan tällä alalla. Mutta olen varma siitä, että Kristus näyttää tien tässäkin asiassa, sillä ei Hän jätä seurakuntaansa ilman oikeaa ravintoa, jota jakaa paimenet jotka Hän itse on asettanut.
ihmisille, eikä nykyaikaisessa yhteiskunnassa tarvita ammattivalehtelijoita.
tällä kertaa repi juttunsa?
Ja mitä "unohdit" siteerauksesta pois?
Parempi sekin, ettei ole pappia kuin huonon papin kanssa!
Eihän sellainen mieskään ole kelvollinen papiksi, joka hyväksyy naispappeuden.
Ei miehenä olo ole se kriteeri, jolla pappeus mitataan, vaan tulee olla sopiva mies papiksi.
Ensinnäkin olen tuosta samasta asiasta kirjoittanut tänne ennenkin ja maininnut myös lähteen, niin että luulisi asian olevan ainakin tarkkaavaisimmille tuttu. Toiseksi en kirjoittanut täysin sanatarkkaa lainausta, niin että lainausmerkkejä ei välttämättä tarvita.
Olisi kiva asia, jos edes joskus kirjoittaisit jotakin myönteistä tai edes neutraalia etkä aina vain jotain kielteistä, moitteita, pilkkaa, nikin vääristelyä yms. Vielä parempi olisi, jos vain hyppäisit viestieni yli mitenkään kommentoimatta. Tuo toivomus siksi, koska sinun kommenteistasi yleensä vain pahoittaa mielensä.
ollaanhan me tästä aiemminkin juteltu.
jos tarkoituksena on kirkon puolustaminen.
"What harm would it do, if a man told a good strong lie for the sake of the good and for the Christian church...a lie out of necessity, a useful lie, a helpful lie, such lies would not be against God, he would accept them."
- Martin Luther, Lying: Moral Choice in Public and Private Life
oli ilmeisesti sinun kirjoittamasi viesti, johon näyt saaneen useita kommentteja. Et vastannut kenellekään muulle mitään paitsi Nasselle.
Vaikka vastaamisesta päätellen mieluiten keskustelet juuri Nassen kanssa, niin hyväkäytöksisen nettikeskustelijan ei pitäisi suhtautua muidenkaan kommentteihin kuin ne olisivat ilmaa. Viestissä ei ole pakko olla kysymyksiä, jotta siihen voisi vastata.
Äläkä nyt käsitä niin, että minulla olisi mitään sinun ja Nassen keskusteluja vastaan. Ne ovat yleensä mielenkiintoisia, vaikka nimimerkkiaiheisiin en kovin olekaan syventynyt.
Olen pannut merkille, että kun otat puheeksi jonkin minuakin kiinnostavan asia, vaikkapa geenit tai Valtaojan ajatukset (Nurkkaan ajettu Jumala ym.), ja jos vastaan sinulle, niin pötkit mieluummin pakoon kuin jatkat keskustelua kanssani. Sitten jonkin ajan päästä taas kirjoittelet uskisgeenistä, ja valittelet, ettei kukaan kiinnitä huomiota geeniteoriaan.
siinä, että valehteleminen on rumaa. Jo kotikasvatukseeni kuului, että ei pidä valehdella enkä myöskään valehtele. Väärässä voin kyllä olla, mutta en tahallani valehtele. Se näkyy olevan jonkun ateistin tapa, että pitää hokea jonkun muun kirjoittajan valehtelevan. En ymmärrä, miksi, sillä mitään perusteluja noille toisen kirjoittajan valehtelemisväitteille ei yleensä esitetä. Yhtä hyvin minä voisin esim. väittää, että Nas.se valehtelee, jos vain pelkkä syyte ilman mitään perusteluja riittäisi. En nyt halua puhua siitä, että ensin esiinnyit näillä keskustelupalstoilla miehenä ja sitten kauniina naisena, Irmeli Salona.
Minulla on tapana vastata sellaisiin viesteihin, joihin minulla on jotain sanomista, on se sitten vastaan väittämistä, korjaamista, aiheesta lisää puhumista tms. Minulla ei ole ketään lempikirjoittajia, joille mieluiten vastaan, ja jos olisikin, niin Nasse ei olisi missään nimessä tuon ryhmän number one. Hänen viestinsä ovat yleensä vain niin yksinkertaisia, että niitä on helppo jotenkin kommentoida. Tiedostan itse sen, että minua on helppo tahallisesti tai tahattomasti provosoida, mutta tuskinpa se ketään kovin paljon ainakaan haittaa, jos vähän toisinaan provosoidunkin. Eihän tällaisille palstoille kirjoittamisen tulisi olla kuolemanvakavaa touhua. Sinulle vastaan kyllä ihan mielelläni, jos minulla vain suinkin on aiheesta, josta kirjoitat, jotakin sanottavaa. Vai haluaistko, että kunpahan vain keskustellaan, asiasta ja aiheesta viis?
Mutta jos vaivaudun antamaan palautetta vaikkapa juuri geeniteoriasta tai Valtaojan luonnontieteiden ja uskonnon yhteensopivuutta koskevista mietteistä, niin soisin siihen vastattavan.
Mutuni ja joidenkin tutkimustenkin mukaan naiset ovat uskonnollisempia kuin miehet nyky-Suomessa.
Selittäisikö naisten vähäisempi "kovien" tieteiden harrastus, että he teologien tapaan vakuuttavat kristinuskon sopivan ongelmitta nykyiseen tieteelliseen maailmankuvaan?
(Tosin jo joissakin antiikin teksteissä katsottiin naissukupuolen olevan erityisen altis taikauskolle...)
Mihin tavisnainen tarvitsee uskontoa enemmän kuin tavismies?
Käykö naisen elämä kurjemmaksi, jollei ole pappeja kertomassa hänelle Isästä, Pojasta ja Pyhästä hengestä?
vastata sinulle, vaikka koenkin taas kerran, että en tiedä tarpeeksi ko. aiheesta. Minunkin mutuni sanoo, että naiset ovat miehiä uskonnollisempia. Jostakin olen lukenut myös tällaista, että tiedemiehissä on paljon ateisteja ja taasen taiteilijoissa on paljon teistejä.
"Selittäisikö naisten vähäisempi "kovien" tieteiden harrastus, että he teologien tapaan vakuuttavat kristinuskon sopivan ongelmitta nykyiseen tieteelliseen maailmankuvaan."
Tuosta en osaa sanoa mitään puolesta enkä vastaan. Vaikka sinä ateistina vastustatkin tällaista käsitystä, niin minun mielestäni tieteet ja uskonnot pitäisi pitää erillään eikä sotkea niitä keskenään. Kummallakinhan on mm. oma sanastonsa ja omat käsitteensä.
"Mihin tavisnainen tarvitsee enemmän uskontoa kuin tavismies?"
Minä en puhuisi uskonnon "tarvitsemisesta", vaan siitä, että joillakin on uskonnollisuutta geeneissään ja joillakin toisilla taas ei ole. Minun mielestäni Tieteen Kuvalehden jutussa Hamer perusteli hyvin käsityksiään, miksi ihmisillä yleensä on ollut uskonnollisuutta geeneissään. Samaa aihetta ovat käsitelleet myös sellaiset tutkijat kuin Koenig ja Persinger. Olen lukenut myös siitä, että tiedemiehissä olisi enemmän ateisteja ja vähemmän uskovia ja että taiteilijoissa taas olisi päinvastoin.
"Käykö naisen elämä kurjemmaksi, jollei ole pappeja kertomassa hänelle Isästä, Pojasta ja Pyhästä hengestä?"
Suo anteeksi, mutta en oikein pysty spekuloimaan tuolta pohjalta. Entisissä Itä-Euroopan ateistisen kommunismin maissakin oli kirkkoja ja pappeja, mutta kommunismihallinnnon aikaan pappien piti kertoa ripissä kuulemansa asiat eteenpäin tai ainakin ihmiset uskoivat niin. Siksi he varmaankin olivat varovaisia puheissaan. En voi mitenkään tietää, kävisikö naisten elämä kurjemmaksi, jos ei olisi pappeja. Millaista elämä olisi, jos ihmisillä ei olisi uskonnollisuutta geeneissään, siitä ei tiedetä mitään, mutta voithan sinä tuota asiaa pohtia. Kerro sitten, millaiseen lopputulokseen tulit.
Valehdella siinä täytyykin, jos haluaa kirkon opein käydä taistelemaan modernia tiedettä vastaan.
Pidän asiakeskustelusta.
"Vaikka sinä ateistina vastustatkin tällaista käsitystä, niin minun mielestäni tieteet ja uskonnot pitäisi pitää erillään eikä sotkea niitä keskenään. Kummallakinhan on mm. oma sanastonsa ja omat käsitteensä."
Silloin kun uskonto ja tiede lausuvat samasta asiasta erilaisen käsityksen, jotka eivät sovi yhteen, niin molemmat eivät voi olla oikeassa. Esimerkiksi käsitys, että henkiolento voi aiheuttaa raskaudentilan naisessa, on satua tieteen mukaan, mutta uskonnossa käsitystä saatetaan edelleen pitää totena. Silloin älyllisesti rehellisen ihmisen on hylättävä uskonnollinen uskomus, ja myönnettävä, että uskontunnustuksen "sikisi Pyhästä hengestä" kuuluu satujen maailmaan (satu-sanaa käytetään epätoden synonyymina).
Tuo oli vain yksi esimerkki, monia muitakin löytyy.
Teologit markkinoivat mielellään ajatusta, että uskon ja tiedon maailmat ovat jotain aivan erillistä, mutta kirkosta riippumattomammat asiantuntijat ja selvä järki eivät tuota käsitystä tue. Uskontoihin kuuluu myös faktaväitteitä, joista tiede voi sanoa sanottavansa.
""Mihin tavisnainen tarvitsee enemmän uskontoa kuin tavismies?"
Minä en puhuisi uskonnon "tarvitsemisesta", vaan siitä, että joillakin on uskonnollisuutta geeneissään ja joillakin toisilla taas ei ole. Minun mielestäni Tieteen Kuvalehden jutussa Hamer perusteli hyvin käsityksiään, miksi ihmisillä yleensä on ollut uskonnollisuutta geeneissään."
Muistaakseni Hamerin uskisgeeni ei sijaitse sukupuolikromosomeissa, ja siksi geenin voisi odottaa löytyvän yhtä yleisesti kummassakin sukupuolessa.
"En voi mitenkään tietää, kävisikö naisten elämä kurjemmaksi, jos ei olisi pappeja. Millaista elämä olisi, jos ihmisillä ei olisi uskonnollisuutta geeneissään, siitä ei tiedetä mitään, mutta voithan sinä tuota asiaa pohtia. Kerro sitten, millaiseen lopputulokseen tulit."
Jollei olisi kirkkolaitosta ja pappeja vuosituhansia vanhoine tarinoineen, niin mistä uskonnollisuuteen taipuvainen nainen päättelisi, että on olemassa hyväntahtoinen jumala, joka omaksi pojakseen syntyneenä on sovittanut hänen syntinsä, ja siksi herättää hänet aikanaan kuolleista ja ottaa hänet taivaaseen?
Tuskin mistään havaintopiiriinsä kuuluvista asioista, eikä ainakaan yliopistotason biologiasta, fysiikasta tai kosmologiasta.
Miksi järkeään käyttävä ja oppia saanut nainen uskoo pappien vanhasta kirjasta lainaamiin ja tulkitsemiin kertomuksiin, joita mikään tunnettu tosiasia ei tue vaan jotka ovat päinvastoin monessa kohtaa ristiriidassa tunnetun todellisuuden kanssa?
joka Nasseakin ihmetyttää:
"Miksi järkeään käyttävä ja oppia saanut nainen uskoo pappien vanhasta kirjasta lainaamiin ja tulkitsemiin kertomuksiin, joita mikään tunnettu tosiasia ei tue vaan jotka ovat päinvastoin monessa kohtaa ristiriidassa tunnetun todellisuuden kanssa?"
olen saanut vastauksen, että uskonnollisuus johtuu geeneistä ja ympäristötekijöistä kuten kasvatuksesta.
Niinpä tietysti, ja siinähän uskovainen myöntää, että hän on ympäristönsä armoilla sen suhteen, millainen jumala hänelle tarjotaan vastaanotettavaksi, ja miten hän uskoo elelevänsä tilapäisen kuolemansa jälkeen. Mahdollisuuksia on niin monta, Valhallasta ja Haadeksesta monoteististen taivaiden kautta pyhäksi lehmäksi syntymiseen.
Järkevä pohdiskelu eri jumalien ja kuolemanjälkeisyyksien välillä lieneekin liian pelottavaa. Siinähän voisi huomata, että oma uskonto lepää aivan yhtä huteralla pohjalla kuin alkukantaisten heimojenkin uskomukset. Yliopiston teologinen tiedekunta ei anna yhtään niitä enempää totuusarvoa kristinuskolle, mutta sitähän ei käsitä uskovainen, joka nojaa henkilöauktoriteetteihin kuin pikkulapsi vanhempiinsa.
"Järkevä pohdiskelu eri jumalien ja kuolemanjälkeisyyksien välillä lieneekin liian pelottavaa. Siinähän voisi huomata, että oma uskonto lepää aivan yhtä huteralla pohjalla kuin alkukantaisten heimojenkin uskomukset."
Jos näitä eri uskomuksia jotenkin uskottavuuden ja sen kuinka hyvin ne kestävät kriittistä tarkastelua, arvottaisi, niin eiköhän monoteistinen kristinusko kolmine jumalineen ja hauskoine sattumuksineen ole yksi kaikkein vaikeimmin järkeiltävissä.
Sekin saattaa pelottaa.
Usko hajottaa järjen päätelmät, siinä viisaatkin joutuu häpeään.
Pyhä henki ilmoittaa selväsanaisesti
"Naisen tulee kuunnella opetusta, hiljaa ja kuuliaisena.Sitä en salli, että nainen opettaa, enkä sitä, että hän hallitsee miestä; hänen on elettävä hiljaisesti"
Kerro tuo feministeille niin kyytiä saatte, sekä sinä että henki.
Suomen Ev.Lut. Kirkon täytyy yrittää miellyttää mahdollisimman monia - Luther kun ei ole maksamassa firman kuluja eikä itse Ukkokaan taida osata tilisiirtoja tehdä, vaikka kaikkivoipa onkin. On vain kohdattava todellinen maailma ja hyväksyttävä, että fundamentalistiporukkaa tottelemalla kirkko olisi ollut konkurssissa ajat sitten. On lopulta sinunkin onnesi, että edes kirkko itse ymmärtää tämän - kai ei-luterilainekin Ev.Lut Kirkko on parempi kuin ei kirkkoa ollenkaan?
Kaikkea ei voi saada.
Eikä tule olemaankaan Raamattu: Wormsin lähellä käyty uskontokestelu, 1557; siis Lutherin kuoleman jälkeen.
>> Keskustelun aiheina olivat kaste, esivalta, viran omistaminen, kirkkokuri, valan vannominen ja maakirkosta erosminen.
Kuten tavallista, kastajien vastustajien katsottiin voittaneen, ja sen vuoksi velvoitettiin kaikki kastajien johtajat ja kaikki vieraat välittömästi jättämään Pfalzin alue, ja samalla käskettiin vaaliruhtinaan omia alamaisia pysymään poissa siihen menneessä tutuksi käyneistä kastajien kokouksista.
Jotkut keskusteluun osaa ottaneet luterilaiset teologit ja jotkut muilta paikkakunnilta kokoontuivat tässä yhteydessä Wormsiin ja päättivät kehotaaa hallituksiaan käymään kovakouraisesti käsiksi kastajiin. He suositelivat kuoleman rangaistusta niille, jotka eivät tahtoneet palata evankeeliseen maakirkkoon, ja tämä julkaistiin kirjoituksena 1557. Allekirjoittajina olivat mm. Philip Melanchthon, Jon. Brenz, Jon. Pistorius ja Jokob Andrea. >> (sittaatti: G.Westin, Vapaan kristillisyyden historia)
Kristinuskossa ei voi olla papittaria! Siispä Suomen ev.lut. kirkko ei ole kristillinen kirkko!
On jotenkin vaikea luonnehtia evl.kirkon tilannetta aivan noinkaan kriittisesti, mutta siinä on kyllä totuuskin.
Sanoisin, että kirkko/seurakunta on kuin rakennus jossa on vielä perustus kunnossa (huom. vielä), mutta alimmaiset hirret ovat jo mätiä ja katto vuotaa, ikkunat falskaa ja haisee homeelle. Tällainen rakennus ei enää ole korjauskelvollinen se täytyy purkaa ja samalle perustukselle rakentaa uusi kirkko/seurakunta. Oikeat rakennusohjeet/piirustukset uudelle talolle löytyy Jumalan sanasta joka on meille ilmoitettu Raamatussa ja sitä oikein selittävissä luterilaisessa tunnustuksessa. Ei muuta kuin iloisin mielin rakennushommiin.
Ps 127:1 Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo.
et ei ole oikeutta esiintyä naispappeuskiistassa, et voi olla ihan luterilainenkin, kun se on vain sellaisesta seurakunnasta lahkon kautta esiintullut ajatus. Just viime yönä ajattelin tätä asiaa. Kuka tahansa alkaa voida huonosti tuossa naispappeuskeskustelussa, kun se sisältää mm. aiheita naiset ja armeija, circuit training/crosstraining, väärä uskoisuus, äänen avaus, kuorolaulanta, aseenkäsittely, kun aseenkantolupia ei ole jne.
Ymmärräthän naispappeus kysymyksen myös ns. mielikuvitysolennoksi, joka ei ole ehkä robottiaihe, kuten taas Jeesus Kristus ristin kautta on. Raamattu on myös pyhä kirja, jossa ei mainita, ettei naispappeja olisi tai että olisi. Sen sijaan tulisi keskittyä niihin juhla-aikoihin, kuten pääsiäiseen ja niiden sanomaan.
Voi olla etten ymmärtänyt mitä tarkoitit, mutta en kannata hurmahenkistä juhlatunnelmien perässä juoksemista. Raamattu on kokonaisvaltaisesti Jumalan sanaa ja siellä on myös ilmoitettu seurakunnan paimen virka joka on tarkoitettu miehelle. Kristitylle uskovalle pääsiäisen sanoma on joka päivä läsnä, Kristuksen sovitustyö meidän edestämme, siinä on juhlaa jokapäivälle aina maailmanloppuun asti. Ja senjälkeen ne juhlat jatkuvat iankaikkisuudessa.
luterilainen ja seurata luopiomunkki Lutherusta, muistakaa, että edes Kristus ei ollut luterilainen, eikä hän tiennyt mitään tästä harhaopista. Ja mikä kaikkein erikoisinta, Lutherus itsekin kuoli katolilaisena, hänkään ei koskaan kääntynyt luterialaisuuden lahkouskontoon. Miksi ihmeessä kenenkään pitäisi olla luterialainen?
no minusta ainakin tulee katolilainen heti kun viimeinen paavi on hirtetty viimeisen anekauppiaan suoliin
Kuka haluaa olla luterilainen, kun voi olla naispappien kannattaja?