olisiko niin..kun luin tekstejä että raamattu kertoo tosiaan että Jeesus sanoi iänkaikkisesta rangaistuksesta...
voisimme katsoa alkukieltä jossa samaa termiä käytetää JUmalasta,jossa vanhurskaat elävät, ja jumalattomat kuolevat..
Meidän kannattaa katsoa alkukieltä-jos emme usko raamattuamme.
Jos raamattu puhuu iänkaikkisesta elämästä Jumalan yhteydessä ja iänkaikkisesta rangaistuksesta, miksi muutamme jälimmäisen vain hetkeksi kestäväksi?
Toivon sydämestäni, ettei kukaan jätä Herraa kuvitellen iänkaikkisuuden olevan vain tuhoa.
Jeesus kuoli, varotti meitä, pelasti meidät. Meidän tarvii vain vastaanottaa Hänet!
Ihmettelen Ellen Whitea joka sanoi toiset kärsii silmänräpäyksen.
Niin minäkin haluaisin uskoa.
Mutta luetaa kirjotuksia ettemme eksyisi, ja tuntekaamme JUmalan voima;Pyhän Hengen persoona
voisimme katsoa alkukieltä jossa samaa termiä käytetää JUmalasta,jossa vanhurskaat elävät, ja jumalattomat kuolevat..
Meidän kannattaa katsoa alkukieltä-jos emme usko raamattuamme.
Jos raamattu puhuu iänkaikkisesta elämästä Jumalan yhteydessä ja iänkaikkisesta rangaistuksesta, miksi muutamme jälimmäisen vain hetkeksi kestäväksi?
Toivon sydämestäni, ettei kukaan jätä Herraa kuvitellen iänkaikkisuuden olevan vain tuhoa.
Jeesus kuoli, varotti meitä, pelasti meidät. Meidän tarvii vain vastaanottaa Hänet!
Ihmettelen Ellen Whitea joka sanoi toiset kärsii silmänräpäyksen.
Niin minäkin haluaisin uskoa.
Mutta luetaa kirjotuksia ettemme eksyisi, ja tuntekaamme JUmalan voima;Pyhän Hengen persoona
Vastaukset 16
Vanhimmat
Raamatussahan sanotaan, että "synnin palkka on kuolema". Se iänkaikkinen rangaistus on kuolema (toinen kuolema, mistä Raamattu puhuu). Se on siksi iänkaikkinen, että siitä kuolemasta ei enää ketään herätetä.
ENSIMMÄINEN kuolema on hengellinen-ero Jumalastamme.
Toinen kuolema on muu..
Mutta raamattu puhuu samassa jakeessa iänkaikkisesta elämästä luonaan kuin iänkaikkisesta rangaistuksesta..-katsokaamme alkukieltä.
siksi tuskin voimme siirtää helvettiä hetken kestäväksi ja samoin iänkaikkista elämää hetkenkestäväksi?
Iänkaikkinen kuolema (rangaistus) on yhtä iänkaikkinen kuin iänkaikkinen elämä. Siis kuolema ja elämä ovat kumpikin yhtä iankaikkisia ja kestävät aivan yhtä kauan - - ikuisesti. Mitä tarkoitat, että toinen kuolema on muu? lue Ilm. 20:14-15 taikka Ilm. 21:8 missä kerrotaan, mikä on toinen kuolema.
sanoi ikuine elämä JUmalan luona mutta häneen uskomattomat elävät erillää. mistä kirjotuksista luet nuo väärät verrattuna meidän raamattuun
että häneen uskomattomat elävät erillään. Ei ikuista elämää voi olla muuten kuin Jumalan yhteydessä. Ei kukaan tule elämään helvetissä.
Eivät kaikki pääse taivaaseen. Missä vietät iäisyytesi?
Ja jo järkikin sanoo ettei Jeesus kuollut vain korkean elintason puolesta.
Että kuten advarit väittää, saisimme mukamas ikuisesti maan päällä asustella ja
-- kuten Helminen mielellään toistelee -- laittaa kesämökin vaikkapa jokaisen järven
rannalle.
Ei, vaan Jeesus kuoli ensisijaisesti siksi, ettet viettäísi ikuisuuttasi siellä missä saatana.
Ainakin kirjoituksesi on niin katkonaista ja sekavaa.
Luehan alla oleva linkki (ehkä se rauhoittaa)
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8389814/39633534
alex
Kyllä kylliäiset saavat valitettavasti monet rauhoittumaan väärässä rauhassa.
Kun arvelevat joutuvansa salaisista synneistään vastuuseen iankaikkisuudessa ja
sitten alexit ja kylliäiset tuelvat ja kerjäävät näiltä tunnontuskissa olevilta suosiota,
sanomalla että Jumala pyyhkii pois heidät synteineen - ei mitää hätää.
Minä en uskaltaisi vääntää muuksi yhtäkään Raamatun ilmoitusta iankaikkisesta
rangaistuksesta. Sillä väärästä opetuksesta tulee erityisen ankara tuomio.
Jaak. 3:1
Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion.
En voi siirtää vastuuta Lutherille enkä toissaalta EGW:lle vaan itse vastaan siitä,
mitä minä teen, puhun tai kirjoitan, vaikka se olisi lainattua jostain ulkopuoleltani.
"jos emme usko Raamattuun" - tienkin uskomme Raamattuun ja Raamattu sanoo että synnin palkka on kuolema ja TUHOUTUMINEN joten aikä kummallista puhetta sinulta.
Tarkoitit kai jos emme usko SINUA..
Uskotko Raamattuun (alla).
Mark. 1:24
"Mitä sinä meistä tahdot, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut TUHOAMAAN meidät? Minä tiedän, kuka sinä olet, Jumalan Pyhä!"
Luuk. 9:25
Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta saattaa itsensä TUHOON ja turmioon?
Luuk. 13:3
Eivät suinkaan -- samalla tavoin te kaikki olette TUHON omia, ellette käänny. [Ps. 7:13]
Luuk. 13:5
Eivät suinkaan -- yhtä lailla te kaikki olette TUHON omia, ellette käänny."
Ap. t. 3:23
Jokainen, joka ei tätä profeettaa kuule, poistetaan kansansa parista ja TUHOTAAN.'
Ap. t. 13:41
-- Katsokaa, halveksijat, hämmästykää -- ja olkaa TUHON omat! Minä teen teidän päivinänne sellaisen teon, että ette sitä uskoisi, jos joku siitä kertoisi teille."
Room. 2:12
Ne, jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös TUHOUTUVAT laista riippumatta. Ne taas, jotka ovat lain tuntien tehneet syntiä, myös tuomitaan lain nojalla.
Room. 9:22
Näin on myös Jumala tehnyt näyttääkseen vihansa ja osoittaakseen voimansa. Suuressa kärsivällisyydessään hän on tosin säästänyt noita vihan astioita, jotka on määrätty TUHOTTAVIKSI.
1. Kor. 8:11
Näin sinun tietosi vie TUHOON tuon heikon, oman veljesi, jonka vuoksi Kristus on kuollut.
Gal. 6:8
Joka kylvää siemenen itsekkyyden peltoon, korjaa siitä satona TUHON, mutta se, joka kylvää Hengen peltoon, korjaa siitä satona ikuisen elämän
Ef. 4:22
Sen opetuksen mukaan teidän tulee hylätä entinen elämäntapanne ja vanha minänne, joka on petollisten himojensa vuoksi TUHON oma.
1. Tess. 5:3
Juuri kun ihmiset sanovat: "Kaikki on hyvin, ei mitään hätää", TUHO kohtaa heidät äkkiarvaamatta niin kuin synnytyspoltot raskaana olevan naisen, eivätkä he pääse pakoon.
2. Tess. 2:8
silloin ilmestyy tuo vääryyden ihminen, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja TUHOAVA tulemisensa kirkkaudella.
1. Tim. 6:9
Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset TUHOON ja perikatoon.
Hepr. 10:39
Me emme ole niitä, jotka luopuvat ja joutuvat TUHOON, vaan niitä, jotka uskovat ja pelastavat sielunsa.
2. Piet. 2:1
Israelin kansan keskuudessa esiintyi kuitenkin myös vääriä profeettoja, ja samoin on teidänkin joukkoonne ilmestyvä vääriä opettajia. He salakuljettavat teidän keskuuteenne tuhoisia harhaoppeja, jopa kieltävät herransa, joka on ostanut heidät omikseen. Pian he kuitenkin saattavat itsensä TUHOON.
2. Piet. 2:3
Ahneudessaan he pyrkivät käyttämään teitä hyväkseen esittämällä tekaistuja tarinoita. Mutta heille muinoin langetettu tuomio on yhä voimassa, heidän TUHONSA odottaa heitä.
2. Piet. 2:12
Nuo ihmiset herjaavat sellaista, mitä eivät tunne. Siinä he ovat kuin järjettömät eläimet, jotka luonto on tarkoittanut pyydystettäviksi ja tapettaviksi, ja eläinten lailla he myös TUHOUTUVAT,
2. Piet. 3:7
Ja sen saman sanan varassa ovat nykyiset taivaat ja nykyinen maa tulen tuhoa odottamassa. Niitä säilytetään sitä päivää varten, jona tuomio tulee ja jumalattomat TUHOTAAN.
2. Piet. 3:9
Ei Herra vitkastele täyttäessään lupaustaan, vaikka hän joidenkin mielestä on myöhässä. Päinvastoin: hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään TUHOUTUVAN vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät.
2. Piet. 3:16
Samaa hän sanoo kaikissa kirjeissään, joissa puhuu näistä asioista. Niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja haihattelevat ihmiset omaksi TUHOKSEEN vääristelevät niin kuin kaikkia muitakin pyhiä kirjoituksia.
Juud. 1:5
Vaikka te kaiken tiedättekin, tahdon silti muistuttaa teitä siitä, että Herra kyllä ensin pelasti kansansa Egyptistä mutta TUHOSI sitten ne, jotka eivät uskoneet
Juud. 1:11
Voi heitä! He ovat lähteneet Kainin tielle, palkan toivossa he ovat harhautuneet Bileamin jäljille, ja Korahin tavoin he ovat kapinoinnillaan hankkineet itselleen TUHON.
Ilm. 11:18
Kansat ovat vihan vallassa, mutta nyt on sinun vihasi hetki. On tullut kuolleiden tuomion aika, aika palkita profeetat, sinun palvelijasi, ja kaikki pyhät ja kaikki jotka kunnioittavat sinun nimeäsi, pienet ja suuret. On aika TUHOTA ne, jotka tuhoavat maata.
Ilm. 17:8
"Peto, jonka näit, on ollut, mutta nyt sitä ei ole. Se tulee vielä nousemaan syvyydestä, mutta lopulta se joutuu TUHON omaksi. Ne maan asukkaat, joiden nimi ei maailman luomisesta alkaen ole ollut kirjoitettuna elämän kirjaan, hämmästyvät pedon nähdessään, sillä vaikka se on ollut ja mennyt, se on vielä tuleva.
Ilm. 17:11
Peto itse -- se, joka on ollut mutta jota ei enää ole -- on kahdeksas kuningas ja samalla yksi noista seitsemästä. Se joutuu TUHON omaksi.
"Jos raamattu puhuu iänkaikkisesta elämästä Jumalan yhteydessä ja iänkaikkisesta rangaistuksesta, miksi muutamme jälimmäisen vain hetkeksi kestäväksi."
iankaikkinen on iankaikkinen ja iänkaikkinen on iänkaikkinen, hieman eri asia.
Mutta ei pidä sekoittaa asioitakaan. Kun tuomio astuu kadotukseen, eli toiseen kuolemaan, se on iankaikkinen.
Eli pölövästikin torilla ymmärtää ajastakin, että jos kuollut pannaan arkkuun on sekin osa iankaikkinen, ei palaa elämään. (pölövästi-sanalla haluttiin herättää ajatuksia joskus aikaa sitten keskenkasvuiselle, ruppeeppa miettii)..
Jollekin se on vaikeeta tajuta, sekin, mitä Jumala tarkoittaen sanoi, "ettei elä iankaikkisesti", mutta olkoon jätetään miettimään iänkaikkisuutta ja iankaikkisuutta.
Sekä sitä, että "ahaa!! toinenkin kuolema on iankaikkinen rangaistus, vaikka ei ole elämää"!! "Ahaa elämys toisen kuoleman äärellä"!!
Jospa se avautuisi jossainvaiheessa, kuten selitin valoa ja kirkkautta umpisokealle.
Se oli avain, kun ei muuten ymmärtänyt, ei ollut käsitteitä, ennekuin valkeni.
Eli valkeni siinä, että tullaan kellarista kesäpäivänä aurinkoon, niin jotenkin sokeakin ymmärsi valkeuden, se lämmitti kasvoja.
Näin se on kun käsitteet puuttuu ja niinkuin tämä sokea selittää monia asioita omasta näköalastaan, voi se näkevälle "nähneelle" olla joskus vaikeaakin löytää vastaavuus yhteiseen kieleen.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1328884
Mitä kuolemassa tapahtuu?
Kirjoittanut: MarkoLind / 25.11.04 / klo 16:25
Mitä kuolemassa tapahtuu?
Jeesukseen uskovilla on erilaisia käsityksiä siitä, mitä kuolemassa tapahtuu. Pääsääntöisesti käsityksiä on kaksi: toisten mielestä jokin osa ihmisestä (sielu tai henki) erkaantuu kuolemassa ruumiista joko tuonelan esikartanoihin tai paratiisiin (Aabrahamin helmaan) odottamaan viimeistä tuomiota. Toisten mielestä taas ihminen kuollessaan siirtyy ns. tajuttomuuden tilaan (unenvertaiseen olotilaan), jossa kuollut herätetään Jeesuksen tulemuksessa joko elämän ylösnousemukseen tai kuolemanylösnousemukseen (itse uskon jälkimmäiseen).
Ne, jotka uskovat sielun siirtyvän heti kuoleman jälkeen joko paratiisiin tai tuonelan esikartanoihin ottavat usein selityksensä tueksi niiden ihmisten kokemukset, jotka on syystä tai toisesta julistettu lääkärin taholta kuolleiksi ja jotka sitten myöhemmin ovat heränneet tästä olotilastaan takaisin ns. elävien kirjoihin kertoen kokemuksistaan. Myöskin jotkut asiayhteydestään irrotetut Raamatun paikat näyttäisivät tukevan tällaista uskomusta…
Ne taas, jotka uskovat, että ihminen kuollessaan siirtyy ns. tajuttomuuden tilaan, puolustelevat käsitystään vain ja ainoastaan Raamattuun pitäytyvillä teksteillä! On rehellisyyden nimissä sanottava, että molempien osapuolten käsitykset istuvat sen verran lujassa perusteluineen, että usein toisinajattelijat luokitellaan harhaoppisiksi, vaikkakin kyse on vain hyvin pienestä opillisesta näkemyksestä, mikäli ajatellaan koko Kristinuskon syvintä olemusta: syntien anteeksisaamista Jumalan Pojan Jeesuksen sovitustyön tähden!
On heti alkuun todettava, että ihmisten kokemukset eivät saa olla se mittari, millä kuolemaa pyritään selittämään, sillä hengellisesti asiaa katsottuna on täysin selvää, että sielunvihollinen (saatana) voi myrkyttää ihmismielen näkemään ja kokemaan tuntemuksia, jotka saattavat yksilöstä tuntua todenmukaisilta sekä Jumalan maailmasta tulleilta. Raamattu opettaa, että sielunvihollinen on ollut valehtelija alusta asti, joten miksi se ei siis voisi saada ihmistä tuntemaan aistimuksia, joidenka tarkoituksena on viedä ihminen harhaan? Joten, yhdenkään ihmisen kokemusta, vaikkakin hänet olisi julistettu kuolleeksi, ei voida pitää niin luotettavana kuin Raamatun ilmoitusta ja siksi kysymykseen: Mitä kuolemassa tapahtuu voidaan löytää täysin luotettava vastaus vain ja ainoastaan Raamatusta!
Myöskin niiden kohdalla, jotka väittävät (kun heidät on todettu lääkärin taholta kuolleiksi) kokeneensa taivaan ja helvetin, on huomattava eräs hyvin tärkeä ja oleellinen seikka: HE EIVÄT OLLEET KUOLLEITA, SILLÄ KUOLEMA ON OLOTILA, JOSTA EI PALATA TAKAISIN, eikä siksi tällaiset kokemukset voi todistaa mitään siitä, mitä KUOLEMASSA todella tapahtuu! Jos kuolema on olotila, josta ei voi palata takaisin (niin kuin se onkin!), silloinhan ihmiset, jotka väittävät kokeneensa kuoleman, eivät todellisuudessa olleetkaan kuolleita, vaan pikemmin kävivät LÄHELLÄ KUOLEMAA!
Mitä me ymmärrämme sillä, että joku luokitellaan kuolleeksi, on hyvin oleellinen merkitys asiaa tarkasteltaessa, sillä lääkärikuntakin jakautuu tämän asian tulkinnan tiimoilta eri leireihin! Toisten lääkärien mielestä (yleinen tulkinta) ihminen on kuollut, kun sydän lakkaa lyömästä ja ruumis kylmenee. Toisille lääkäreille taas tämä ei riitä, vaan ihminen on kuollut vasta sitten kun kaikki sähköinen toiminta aivoissa on lakannut (huom. Se että sydän ei lyö ja ruumis kylmenee, ei vielä tarkoita sitä, että sähköinen toiminta aivoissa olisi lakannut). Jos siis joltakin on sydämen toiminta lakannut, ruumis on kylmentynyt ja aivoissa kuitenkin on sähköä, ei tällainen ihminen joidenkin lääkärien mielestä ole vielä kuollut vaikkakin pääsääntöisesti tällaiset ihmiset julistetaan kuolleiksi...
Mainittavaa on myöskin tässä yhteydessä mm. voodoo uskonnoissa "pappien" käyttämä "myrkky": Kun sitä annetaan ihmiselle, tämän elintoiminnot lakkaavat päiväkausiksi lähes olemattomiin, vaikka kyseinen ihminen silti kokee ja aistii asiat aivan normaalisti. Tällaista ihmistä voi helposti pitää ulkonaisesti kuolleena ja valitettavasti heitä todistettavasti on haudattukin! (tästä oli aikoinaan laaja artikkeli "Tieteen kuvalehdessä"). Joten sanomattakin lienee selvää, etteivät eri määritelmät sille, kuka on kuollut, pidä välttämättä paikkaansa etenkin kun ottaa huomioon sen, KUKA JULISTAA IHMISEN KUOLLEEKSI…(Huom. eri maissa lääkärikunnan taso huomattavasti erilainen).
jatkuu..
Raamattu ei tunne yhtään tapausta, jossa kuollut olisi vironnut eloon ja kertonut ITSE jotakin siitä, mitä oli kuollessa ollessaan kokenut vaikkakin Raamattu toisaalta tuntee monia tapauksia, joissa Jumala on herättänyt kuolleita! Kuitenkin "näinä päivinä" on suorastaan muoti-ilmiö se, kuinka monet ovat kuolleet ja käyneet helvetissä sekä taivaassa ja heidän on sallittu tulla takaisin kertomaan ikään kuin todisteena, että kuoleman jälkeen on elämää. Mielenkiintoista, koska Raamattu ei tue tällaista toimintaa: Luuk.16:30-31 "30. Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen.' Mutta Aabraham sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös.'"
Luin äskettäin Raymond A. Moodyn kirjan: Kokemuksia kuolemasta, jossa lääkärimies (kirjan kirjoittaja) on koonnut 150:n henkilön, jotka ovat kokeneet ruumiista irtautumisen olotilassa, jossa lääkäri on heidät julistanut kuolleiksi ja tuo kirja toi esiin varsin mielenkiintoisia näkökulmia: Jokaisen kertomuksilla oli paljon yhteistä! Ensin ruumiista irtautuminen, sitten pimeän tunnelin läpi kulkeminen kohti valoa, jonka läheisyydessä jokainen tunsi mielihyvää jne. He kaikki kokivat tämän riippumatta siitä, olivatko jumalankieltäjiä vai eivät puhumattakaan siitä, mihin uskontokuntaan he kuuluivat! Toisin sanoen: Sillä, miten nämä ihmiset olivat eläneet, ei tuntunut olevan mitään merkitystä sillä hetkellä, kun heidät oltiin julistettu kuolleiksi. Eikö tällaiset kokemukset ole ristiriidassa Raamatun ilmoituksen kanssa, sillä sehän opettaa varsin selkeästi, ettei jumalaton ja Jumalaa pelkäävä koe suinkaan samaa olotilaa kuoleman jälkeen?
Ja lopuksi mietittävää: Kuinkahan paljon lähihistoriassa ihmiset ovat RAHASTANEET ja SAANEET MAINETTA kokemuksillaan, joissa he ovat jonkun sairaskohtauksen (kuoleman sattuessa) saaneet vierailla taivaassa sekä helvetissä?
Niin, mitä kuolemassa oikein tapahtuu? Itse olen tutkinut asiaa vain ja ainoastaan Raamatun opetuksen pohjalta ja tutkimukseni on luettavissa os. http://www.markolind.net/kuninkaansoturit/JUMALA67.htm
Kunnioittaen ja rakkaudella keskustelua asian tiimoilta toivoen: Marko Lind
Raamattu sanoo sen lyhyesti ja kattavasti. On yleensäkin viisasta antaa Raamatun
sanoa viimeinen sana ja se antaa hyvän pohjan keskustelulle.
Siispä, mitä kuolemassa tapahtuu Jumalan OMAN ilmoituksen mukaan?
Saarn. 12:7
Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.
1. Tess. 5:23
Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.
Dan. 12:2
Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.
Nuo 3 totuutta kun yhdistää, niin kattakavan kuvan saa kuolemanjälkeisestä.
On ylitsepääsemätön juopa väärien ja vanhurskautettujen välissä iankaikkisuudessa.
Kadotuksen ja Jumalan taivaan välillä ei ole liikennettä.
Luuk. 16:26
Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.'
Patriarkka Job tiesi ilman näkyjäkin, että hän saa nähdä Jumalan, kun kuolema tulee.
Job 19:22-29
22 Miksi tekin vainoatte minua, yhdessä Jumalan kanssa?
Ettekö ole jo kylliksi minua kalvaneet?
23 Kunpa minun sanani kirjoitettaisiin muistiin, kunpa ne talletettaisiin kirjaan,
24 uurrettaisiin kallioon ikuisiksi ajoiksi taltalla hakaten, lyijyllä piirtäen!
25 Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä.
26 Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, [19:26,27: 1. Kor. 13:12]
27 saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Tätä minun sydämeni kaipaa.
28 Mutta te sanotte: "Kuinka puristamme hänestä totuuden esiin? Syyllinen hän joka tapauksessa on."
29 Pelätkää toki miekkaa! Tuollainen kovuus on synti, joka ansaitsee kuoleman. Muistakaa: on olemassa tuomari.
Antti
### Niin, mitä kuolemassa oikein tapahtuu? Itse olen tutkinut asiaa vain ja ainoastaan Raamatun opetuksen pohjalta ja tutkimukseni on luettavissa os. http://www.markolind.net/kuninkaansoturit/JUMALA67.htm
-
"näinä päivinä" on suorastaan muoti-ilmiö se, kuinka monet ovat kuolleet ja käyneet helvetissä sekä taivaassa ja heidän on sallittu tulla takaisin kertomaan ikään kuin todisteena, että kuoleman jälkeen on elämää.
Mielenkiintoista, koska Raamattu ei tue tällaista toimintaa ###
Ruumiista irtautumisen Raamattukin toteaa, mutta jättää asian sikseen.
Jumala voi kenet tahansa VILPITTÖMÄSTI epäuskoisen viedä joko ruumiineen tai
irtaantuneena siitä, näkemään paratiisin.
Paavalin ei ollut lupa kertoa taivasmatkastaan siitä yksinkertaisesta syystä, että
tuommoisia tarinoita voidaan sepittää ilman totuusarvoakin. kunnianhimosta.
2. KOR. 12:1-10
1 Minun on pakko kerskailla, vaikkei siitä hyötyä olekaan. Siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin.
[Ap. t. 9:3,4, 18:9,10, 22:17,18; 1. Kor. 15:8; Gal. 1:12]
2 Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala.
3 (12:3-4) Ja tästä miehestä tiedän, että hänet temmattiin paratiisiin ja hän kuuli sanoja, joita ihminen ei voi eikä saa lausua.
4 (12:3-4) Oliko hän ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala.
5 Tästä miehestä minä kerskailen, itsestäni en, paitsi heikkoudestani. [2. Kor. 11:30]
6 Vaikka tahtoisinkin ylpeillä, en olisi mieletön, sillä puheeni on totta. Sitä en kuitenkaan tee, jottei kukaan ajattelisi minusta enempää kuin hän minusta näkee tai kuulee.
7 Jotta nämä valtavat ilmestykset eivät tekisi minua ylpeäksi, olen saanut pistävän piikin ruumiiseeni, Saatanan enkelin kurittamaan itseäni, etten ylpistyisi. [Luuk. 13:16; Gal. 4:13]
8 Olen kolme kertaa pyytänyt Herralta, että pääsisin siitä.
9 Mutta hän on vastannut minulle:
"Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa."
Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. [2. Kor. 11:30]
10 Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden.
Juuri heikkona olen voimakas. [2. Kor. 13:4]
Yhtä hyvin voi sellainen joka epäilee ettei kadotuksen paikkaa olekaan, eikä sinne
tuomitsemista - voi pyytää saada nähdä sen paikan. Mutta pitäköön omana tietonaan.
Riittää kun kerrotaan Raamatun mukaisesti että se paikka on olemassa.
Ps. 9:17 (9:18)>
Peräytykööt väärintekijät tuonelaan asti, väistykööt kansat, jotka unohtavat Jumalan!
Job 14:13>
Oi, jospa kätkisit minut tuonelaan, piilottaisit minut, kunnes vihasi on asettunut, panisit minulle aikamäärän ja sitten muistaisit minua!
Ps. 139:8>
Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.
Väärä profeetta kuoleman jälkeen ...
Ilm. 20:10 >
Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli-ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.
Antti
Ei kenenkään pitäisi tarvitseman käydä vilkaisemassa millainen paikka jumalankieltäjille
eli armottomille yksilöille on varattuna kuoleman jälkeen. Raamattu ei ole tiedoton, vaan
siitä löytyy tarvittava kokemusasiantuntemus ...
Leike Raamatusta -- Luuk. 16:24
Silloin hän huusi: 'Isä Abraham, armahda minua! Lähetä Lasarus tänne, että hän kastaisi sormenpäänsä veteen ja vilvoittaisi kieltäni. Näissä liekeissä on kauhea olla.'
[Jes. 66:24; Judit 16:17; Mark. 9:48]
Keskitytään tähän elämään, joka ratkaisee. Kerrotaan Herran suurista ihmetöistä täällä.