Afrikka perää kymmeniä miljardeja?

Sambialainen taloustieteilijä Dambisa Moyo on julkaissut kirjan Dead Aid (2009), jossa hän osoittaa, miten kehitysavusta on aiheutunut enemmän haittaa ja korruptiota kuin hyötyä, kun taas kapitalistisia uudistuksia tehneet kehitysmaat ovat menestyneet.

Dambisa Moyo on väitellyt taloustieteestä Oxfordissa ja on lisäksi maisteri julkishallinnosta Harvardista, kandidaatti kemiasta ja MBA rahoituksesta Washingtonista. Hän on parantanut maailmaa Maailmanpankissa 1993-95 sekä työskennellyt Goldman Sachsissa 2001-2008 globaalin makrotalouden sekä velkamarkkinoiden asiantuntijana.

Nyt tämä tittelin Anti-Bono (vrt. U2) saanut afrikatar on kirjoittanut kirjan "Dead Aid: Why aid is not working and how there is another way for Africa", jota mm. kuuluisat YK:n ex-pääsihteeri Kofi Annan, historian professori Niall Ferguson ja kehitystaloustieteen professori William Easterly (NYU) ylistävät. Moyo jatkaa tietokirjailijana sekä toimii vapaa-aikanaan mm. mikrolainoja ja kehitysmaiden koulutusmahdollisuuksia edistävissä järjestöissä.

Kehitysapu korruptoi, ja vain 15 % päätyy perille

"Moyon laskelmien mukaan vain 15 prosenttia kehitysavusta päätyy oikeisiin kohteisiinsa. Enimmäkseen sillä rahoitetaan vain myöntäjämaan omia intressejä ja henkilökuntaa sekä pyritään avun varjolla vaikuttamaan kohdemaiden yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan", antikapitalistinen simpanssifilosofiablogi kertoo teoksesta.

"- - avustukset hyödyttävät lähinnä avustusjärjestöjä ja auttajamaita ja korruptoivat samalla avustettavien maiden virkakoneiston. - - kehitysapu on vaarantanut Afrikan maiden kehityksen. Siksi hän vaatii, että avustuspolitiikka lopetetaan viiden vuoden kuluessa."

Avusta myös seuraa, että Afrikan hallitsijat ovat riippuvaisia ulkomaista eivätkä kansalaisistaan. Tämä riippuvuus myös tuhoaa yritteliäisyyden. Jotkut johtajat siksi puhuvat vapaan markkinatalouden puolesta vaikkeivät teekään paljonkaan toteuttaakseen sitä, kuten maailman maiden taloudellisen vapauden ranking-lista osoittaa.

Jos lahjoittajamaat nyt ilmoittaisivat avun päättyvän viidessä vuodessa, kerjääjämaat joutuisivat oikeasti vapauttamaan talouttaan siten, että omaehtoinen, kestävä kasvu korvaisi kaivoon kannetun veden.

Avustusorganisaatiot haluavat valtaa eikä auttamista

Moyo kuvaa, miten laajat ja moninaiset virastojen, organisaatioiden, järjestöjen ja yritysten verkostot hyötyvät kehitysavusta, ilmaisesta rahasta niin paljon, että ne lobbaavat aggressiivisesti sen puolesta, ja siksi apua ei ole lakkautettu sen haitallisuudesta huolimatta. Kukapa luopuisi saavuttamastaan vallasta tai työpaikasta. Tämän lobbauksen vuoksi median ja yleisön käsitykset kehitysavusta ovat turhan ruusuisia.

Julkisen valinnan teoria (public choice theory) onkin todistanut, että virastot, järjestöt ym. ja etenkin niiden työntekijät toimivat pitkälti siten kuin voi päätelläkin, jos olettaa työntekijöiden tavoittelevan lähinnä omaa etuaan eikä yleistä hyvää. Tämä ei tarkoita, etteivätkö työntekijät usein kuvittelisi myös edistävänsä yleistä hyvää.

Mainitut lobbarit tukijoineen ovat kritisoineet Moyoa puhuen avun hyödyistä mutta unohtaen mainita, että avun haittoja ja korruptiovaikutusta on sitäkin enemmän. Jos jokin projekti näyttää hyödylliseltä, se ei takaa, että jatkossa osattaisiin antaa rahaa vain hyödyllisiin eikä haitallisiin projekteihin.

"Moyo vyöryttää kirjassaan hengästyttävän määrän tosiasioita ja käytännön elämän kokemuksia, joihin hän kehitysapukritiikkinsä perustaa".

Vain kapitalismi pelastaa kehitysmaat

Moyo toistaa tuttuja tuloksia siitä, miten lähinnä vain ne kehitysmaat ovat menestyneet, jotka ovat vapauttaneet talouttaan, keventäneet verotusta, poistaneet ulkomaankaupan, yrittämisen ja työllistämisen esteitä, hinta- ja palkkasääntelyä jne.

Vaikka kehitysmaiden omat päätökset ovat näin tärkeimpiä, Moyo silti uskoo, että me länsimaalaisetkin voimme auttaa tuontimme vapauttamisen lisäksi myös luomalla kehitysmaille mikrolainajärjestelyjä, vaikka jokainen antamalla kymppien lainan afrikkalaisyrittäjille osoitteessa kiva.org.

NAPALMIA NISKAAN..!!!! kirjoitti:

Sambialainen taloustieteilijä Dambisa Moyo on julkaissut kirjan Dead Aid (2009), jossa hän osoittaa, miten kehitysavusta on aiheutunut enemmän haittaa ja korruptiota kuin hyötyä, kun taas kapitalistisia uudistuksia tehneet kehitysmaat ovat menestyneet.

Dambisa Moyo on väitellyt taloustieteestä Oxfordissa ja on lisäksi maisteri julkishallinnosta Harvardista, kandidaatti kemiasta ja MBA rahoituksesta Washingtonista. Hän on parantanut maailmaa Maailmanpankissa 1993-95 sekä työskennellyt Goldman Sachsissa 2001-2008 globaalin makrotalouden sekä velkamarkkinoiden asiantuntijana.

Nyt tämä tittelin Anti-Bono (vrt. U2) saanut afrikatar on kirjoittanut kirjan "Dead Aid: Why aid is not working and how there is another way for Africa", jota mm. kuuluisat YK:n ex-pääsihteeri Kofi Annan, historian professori Niall Ferguson ja kehitystaloustieteen professori William Easterly (NYU) ylistävät. Moyo jatkaa tietokirjailijana sekä toimii vapaa-aikanaan mm. mikrolainoja ja kehitysmaiden koulutusmahdollisuuksia edistävissä järjestöissä.

Kehitysapu korruptoi, ja vain 15 % päätyy perille

"Moyon laskelmien mukaan vain 15 prosenttia kehitysavusta päätyy oikeisiin kohteisiinsa. Enimmäkseen sillä rahoitetaan vain myöntäjämaan omia intressejä ja henkilökuntaa sekä pyritään avun varjolla vaikuttamaan kohdemaiden yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan", antikapitalistinen simpanssifilosofiablogi kertoo teoksesta.

"- - avustukset hyödyttävät lähinnä avustusjärjestöjä ja auttajamaita ja korruptoivat samalla avustettavien maiden virkakoneiston. - - kehitysapu on vaarantanut Afrikan maiden kehityksen. Siksi hän vaatii, että avustuspolitiikka lopetetaan viiden vuoden kuluessa."

Avusta myös seuraa, että Afrikan hallitsijat ovat riippuvaisia ulkomaista eivätkä kansalaisistaan. Tämä riippuvuus myös tuhoaa yritteliäisyyden. Jotkut johtajat siksi puhuvat vapaan markkinatalouden puolesta vaikkeivät teekään paljonkaan toteuttaakseen sitä, kuten maailman maiden taloudellisen vapauden ranking-lista osoittaa.

Jos lahjoittajamaat nyt ilmoittaisivat avun päättyvän viidessä vuodessa, kerjääjämaat joutuisivat oikeasti vapauttamaan talouttaan siten, että omaehtoinen, kestävä kasvu korvaisi kaivoon kannetun veden.

Avustusorganisaatiot haluavat valtaa eikä auttamista

Moyo kuvaa, miten laajat ja moninaiset virastojen, organisaatioiden, järjestöjen ja yritysten verkostot hyötyvät kehitysavusta, ilmaisesta rahasta niin paljon, että ne lobbaavat aggressiivisesti sen puolesta, ja siksi apua ei ole lakkautettu sen haitallisuudesta huolimatta. Kukapa luopuisi saavuttamastaan vallasta tai työpaikasta. Tämän lobbauksen vuoksi median ja yleisön käsitykset kehitysavusta ovat turhan ruusuisia.

Julkisen valinnan teoria (public choice theory) onkin todistanut, että virastot, järjestöt ym. ja etenkin niiden työntekijät toimivat pitkälti siten kuin voi päätelläkin, jos olettaa työntekijöiden tavoittelevan lähinnä omaa etuaan eikä yleistä hyvää. Tämä ei tarkoita, etteivätkö työntekijät usein kuvittelisi myös edistävänsä yleistä hyvää.

Mainitut lobbarit tukijoineen ovat kritisoineet Moyoa puhuen avun hyödyistä mutta unohtaen mainita, että avun haittoja ja korruptiovaikutusta on sitäkin enemmän. Jos jokin projekti näyttää hyödylliseltä, se ei takaa, että jatkossa osattaisiin antaa rahaa vain hyödyllisiin eikä haitallisiin projekteihin.

"Moyo vyöryttää kirjassaan hengästyttävän määrän tosiasioita ja käytännön elämän kokemuksia, joihin hän kehitysapukritiikkinsä perustaa".

Vain kapitalismi pelastaa kehitysmaat

Moyo toistaa tuttuja tuloksia siitä, miten lähinnä vain ne kehitysmaat ovat menestyneet, jotka ovat vapauttaneet talouttaan, keventäneet verotusta, poistaneet ulkomaankaupan, yrittämisen ja työllistämisen esteitä, hinta- ja palkkasääntelyä jne.

Vaikka kehitysmaiden omat päätökset ovat näin tärkeimpiä, Moyo silti uskoo, että me länsimaalaisetkin voimme auttaa tuontimme vapauttamisen lisäksi myös luomalla kehitysmaille mikrolainajärjestelyjä, vaikka jokainen antamalla kymppien lainan afrikkalaisyrittäjille osoitteessa kiva.org.

ruskeammat vois jopa nämä--- Tarzsanin apulaiaiset kuolla sukupuuttoon ,Siis ei napalmia .Nekin Suomeen ? THORS MINUN AFRIKKANI . ..Huom pidän kaikista elukoista. Määrätty ihmisten älynvajaus vain häiritsee ..

afrikkalaiset, kerta manner on menetetty. Meillähän on yltäkylläisyyttä täällä rikkaassa Suomessa, joten kaikki tummat serkut tänne vaan...