Raamattukeskustelussa on esim. Armin, Hssun ja Teuvonkin kirjoituksista usein noussut esiin Jumalan (ja Jeesuksen) sanojen tottelemisen tärkeys.
Ja näinhän tietysti onkin, Jumalaa tulee totella.
Se, mitä nyt haluaisinkin kysyä on;
Mitä tämä totteleminen on käytännössä ?
Kertokaa miten totellaan Jumalaa (Jeesusta) ihan käytännön elämässä eli jokapäiväisessä arjessamme !
Ja tähän haluaisin vastaukseksi ihan käytännön esimerkkejä.
Armi, Hssu, Teuvo ja kaikki muutkin keskustelijat, kertokaa miten jokapäiväisessä elämässänne Jumalan totteleminen toteutuu, millaisia ratkaisuja aikaan saa ym.
Ja näinhän tietysti onkin, Jumalaa tulee totella.
Se, mitä nyt haluaisinkin kysyä on;
Mitä tämä totteleminen on käytännössä ?
Kertokaa miten totellaan Jumalaa (Jeesusta) ihan käytännön elämässä eli jokapäiväisessä arjessamme !
Ja tähän haluaisin vastaukseksi ihan käytännön esimerkkejä.
Armi, Hssu, Teuvo ja kaikki muutkin keskustelijat, kertokaa miten jokapäiväisessä elämässänne Jumalan totteleminen toteutuu, millaisia ratkaisuja aikaan saa ym.
Vastaukset 15
Vanhimmat
mielessä. Hyvin perille pääsee kun ihmiseltä, ihmisiltä kysyy missä se ja se
paikka sijaitsee jos tielle osuu paikan tunteva, jos ei heti tärppää niin joku
kuitenkin aina tietää.
Mutta mitä tulee Jumalan Totuuden kyselemiseen tien näyttöön ihmisiltä,
niin harhaan johdattajia on paljon ja näin perille pääsy Jumalan valtakuntaan
mutkistuu tai estyy kokonaan.
Näin jos ihminen jää ihmisten eri tulkkausten varaan ja niistä poimii itselleen
sopivan niin jo on harhaan mennyt.
Mutta ihminen joka katsoo mitä Jeesus pelastuksen tiestä sanoo ja sen uskoo
niin Jumala tällaisen silmät vasta voi avata.
Näin sana ei turhaan sano sokeista sokeiden taluttajista. Sellaiset ihmiset ovat
sokeita sokeiden taluttajia jotka ovat siepanneet omaan korvasyyhyynsä sopivan
sanoman pelastuksen tiestä, sillä ei Jumala heidän silmiään vääryyden ja
valheen tiellä ole avannut eikä tule avaamaan.
Vain usko Poikaan ja kuuliaisuus Häntä kohtaan voi ihmisen silmät avata.
Ei ole turhaan sanottu Yksi tie. Jeesus on tuo tie, Totuus ja elämä.
Tuotakin siteerataan, mutta samaan hengen vetoon tuodaan mitä Paavali
tai Pietari tai joku muu.
Nyt kysyit mitä on totteleminen, niin näin on ei luonnollinen ihminen
pysty tottelemaan Jumalaa EI vaan kyllä hän laittaa hanttiin asiassa kuin
asiassa. Joten harhassa on jos luulee itse pystyy tottelemaan Jumalaa
tosta noin vaan.Se on tekohurskautta ei muuta.
Ihminen jolle Jumala saa puhua niin Jumala vaikuttaa sen mikä hyvää on.
Tuo totteleminen on sitä kuin nyt ajatellaan lapsia miten heidän tulee totella
vanhempiaan he tahtoisivat niin tehdä, mutta käytännössä se ei tahdo toimia.
Totella Jumalaa olla kuuliainen Pojalle on sitä ihminen tietää tuntee
miten hänen tulisi elää, toimia, olla, mutta sisimmässään näkee, kokee toisin
on niin tämä saa ihmisen sisimmän levottomaksi. Hän yrittää ja yrittää
parantaa elämäänsä, mutta aina törmää samaan, ei onnistu.
Mutta kun ihminen tällaisessa tilassaan janoaa vain Jumalan yhteyteen
pääsyä niin hän jää anomaan, kolkuttamaan, etsimään yksin Jumalaa
Josta Jeesus sanoo:"Etsikää ENSIN Jumalaa ja Hänen valtakuntaansa
niin kaikki muukin tarvittava tullaan antamaan."
EIKÖ ole valtava lupaus, miksi niin harva tarttuu tuohon?
Täällä tästä ihmisen voimisesta on tehty se ihmisoppi; ihminen on tällainen
vajaa, kurja syntinen eikä muuksi voi tulla, otetaan, saamme ottaa vaan
Jeesuksen täytetty työ hyväksemme ja jatkaa näin elämää.
Ihminen ei itsessään todellakaan voi muuksi muuttua.
Jeesuksen kohdatessa ihminen uudesti syntyy ylhäältä ja silloin ei enää puhuta
siitä mitä ihminen on vaan siitä millainen on Jumala.
Miten Jumalan totteleminen muuttaa suhtautumista perheenjäseniin, työkavereihin, sukulaisiin, kaikkiin ihmisiin ?
Onko helpompi ymmärtää ihmisten elämän erilaisia taakkoja (sairautta, menetyksiä, huolta ja murhetta)?
Viekö Jumalan totteleminen auttamaan kärsiviä, kulkemaan heidän kanssaan ja jakamaan huolta/ murhetta ?
Viekö Jumalan totteleminen myös pyytämään herkemmin anteeksi toisilta ihmisiltä ?
Tällaisia asioita halusin tietää, eli miten totteleminen vaikuttaa arkipäiväisessä elämässä, suhteessa toisiin ihmisiin.
>>>Onko helpompi ymmärtää ihmisten elämän erilaisia taakkoja (sairautta, menetyksiä, huolta ja murhetta)?>Viekö Jumalan totteleminen auttamaan kärsiviä, kulkemaan heidän kanssaan ja jakamaan huolta/ murhetta ?
että anteeksipyyntö on hyvin vaikeaa.
Mutta mikä siunaus siinä onkaan !
Anteeksipyytäminen kätkee sisälleen jotakin hyvin arvokasta.
Oletko kenties taakoitettu siitä, että joku sinua työntää sinne ja tänne, kun sanassa sanotaan, tehkää hyviä tekoja?
Jumalan oman kohdalla on näin: Jeesus vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen juuri
niin kuin Isän tahto kunkin Hänen omansa kohdalla on.
"Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä huoneenhaltijoina. 11. Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti. Amen."
Ei siis käsi sano päälle tee sinä tuo homma, vaan Kristus ruumiissa on monta jäsentä
ja itse kullakin jäsenellä on oma tehtävänsä. Että näin.
Et siis omien hyvien töittesi kautta vaikka niitä miten paiskaisit tule koskaan
perimään Jumalan valtakuntaa.
Mitä noihin muihin kysymyksiisi tulee niin katso sinne omaan sydämeesi mitä
sieltä löytyy?
Jumalan oma omassa sydämessään tietää miten on, että pahuudessa ei todellakaan
toimi (muuta kuin lihoja pahentaen).
Raamattu sanoo, että usko ilman tekoja on kuollut.
Uskon siis pitää vaikuttaa myös ihmisen tekoihin.
Toisaallla raamatussa sanotaan; "...että he näkisivät hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän taivaallista Isäänne...
Hyvät teot ovat siis myös ylistykseksi Jumalalle.
Pelkkä totuus ja oikeassa oleminen ei riitä. Uskon tulee näkyä myös hyvinä tekoina ja luonnollisin kohde lienee lähellämme olevat ihmiset.
Kannammeko heidän taakkojaan ?
Olemmeko anteeksipyytäviä ja anteeksiantavia ?
Kuljemmeko heidän rinnallaan vaikeina aikoina jakaen raskasta taakkaa ?
Pyhä Henki testaa tällä palstalla joka ainut päivä sillä, että lannistunko, vaikka väärämieliset jatkuvasti totuutta poistavat, vaikka pystynkö siitä huolimatta toteuttaamaan Jeesukselta Kristukselta saamaani tehtävää:
"Jo ollessasi äidin kohdussa minä valitsin sinut tähän tehtävään. Se eläketulo,
mikä sinulla on, saa sinulle riittää ja loppuelämäsi olet minun palveluksessani.
Menet, minne minä sinut lähetän ja puhut kaikki, mitä minä käsken sinun puhua.
Älä ihmisiä pelkää, sillä minä olen kanssasi ja pelastan sinut. Äläkä heitä kauhistu,
etten minä kauhistuttaisi sinua heidän edessään. Ja jos ilman minun tahtoani
johonkin ryhdyt, minä panen sen eteen mustan seinän."
Väärämielisille olen tietenkin kauhistus, mutta en lähettäjälleni Jeesukselle Kristukselle.
kun sanot---Väärämielisille olen tietenkin kauhistus
onko taalla mielestasi muita ,kun Väärämielisiä ???? itseasi tietysti lukuunottamatta...
>>>Pyhä Henki testaa tällä palstalla joka ainut päivä sillä, että lannistunko, vaikka väärämieliset jatkuvasti totuutta poistavat, vaikka pystynkö siitä huolimatta toteuttaamaan Jeesukselta Kristukselta saamaani tehtävää:> että lannistunko,
tuskin sen enempää. Sama meininkin jatkuu, joka alkoi jo alkuseurakunnan viimeisillä hetkillä Paavalinkin kohdalla:
"Kun ensimmäisen kerran puolustauduin oikeudessa, ei kukaan tullut avukseni vaan kaikki jättivät minut yksin. Älköön sitä luettako heille viaksi."
vielä 2 vuotta 3 kuukautta ja 20 päivää senkin jälkeen, kun Jumala antoi Poikansa ilmestyä ja ottaa opetuslapsekseen.
Samalla tavoin se oli opetuslastenkin sisällä, vaikka Jeesuksen vierellä kulkivat:
"Väisty tieltäni Saatana! Sinä tahdot saada minut lankemaan. Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!"
"Te ette tiedä, minkä hengen omat te olette."
Mutta tammikuun viimeisenä viikonloppuna Jumala aloitti tuon pahuuden poistamisen lukemalla minulle kuolemantuomion:
"Ja hän puhui heille tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu
istutettuna viinitarhassaan ja hän tuli etsimään hedelmää, mutta ei löytänyt.
Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen käynyt etsimässä
hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois, mitä varten
se vielä maata laihduttaa?'
Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi: sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää: mutta jos ei, niin hakkaa se pois.'
Jatkon olen jo monta kertaa täällä kertonut, mutta jos et sitä tiedä, niin pyynnöstäsi voin sen sinullekin luettavaksi tuoda.
- - -
Kun sinullekin, totuudesta luopuneelle ja Jumalan paaduttamalle, Totuuden Henki onkin pahuuden Henki, niin se ei ole toki mitään uutta, sillä Paholaisen päämieheksi Jeesustakin hänen aikalaisensa nimittivät. Joten tähän on minunkin tyytyminen:
"Tyytyköön opetuslapsi samaan kuin opettaja ja palvelija samaan
kuin isäntä. Jos talon isäntää nimitetään Belsebuliksi ( Pahojen
henkien päämieheksi), kuinka paljon helpommin sen nimen saa
talonväki!
Älkää siis pelätkö ihmisiä. Ei ole kätköä, joka ei paljastuisi, eikä
salaisuutta, joka ei tulisi ilmi. Minkä minä sanon teille pimeässä,
se julistakaa päivänvalossa, ja mitä kuulette korvaanne kuiskattavan,
se kuuluttakaa julki katoilta.
Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät kykene
tappamaan sielua. Pelätkää sen sijaan häntä. joka voi sekä ruumiin,
että sielun hukuttaa helvettiin."
Pahuus sisälläsi on niin suuri,
että se vaatii uskovien ruoskimista.
Anteeksi pyytäminen on hirmuisen vaikeaa ihmiselle itselleen.
Teemme kaikkemme sen eteen että ei vain tarvitse pyydellä anteeksi.
Sinun totuutesi ei ole minun totuuttani.
Minun totuuteni ei ole sinun totuuttasi.
Kun Kristus kantoi ristiään, joka on ihmiskunnan syntien paljous,
ei kukaan ollut valmis auttamaan,
ruoskat vain heiluivat, auta nyt itseäsi, jos olet jumala.
Jeesus ristillä,
JUMALANI, JUMALANI MIKSI MINUT HYLKÄSIT.
on Kristuksen Hengen herjaamista, Hengen joka paljastaa jokaisen totuudesta luopuneen ja Jumalan paaduttaman ihmisen kadotuksen lapseksi.
Ei Jeesuskaan pyytänyt Pietarilta anteeksi, kun hänen henkensä Saatanan hengeksi tunnisti.
olen jo 20 vuotta ainakin pohtinut samaa asiaa; mitä on Jumalan totteleminen. Olen luterilainen ja kuulun helluntaikirkkoon. Kaikki vapaat suunnat on juostu. Vapaissa suunnissa korostetaan kymmenyksiä ja ja kasteelle menemistä kuuliaisuuden askelina. Muuta en ole löytänyt. Voisin kuvitella, että oikea asenne ja kiitollinen mieli pitäisi olla. Minulle se on vaikeata, kun on vaikeuksia.
.
Olen kysellyt samaa jo pitkään. Onko se kymmenykset, kuten vapaat suunnat korostaa ja antamista vai riittääkö kirkollisvero tai kasteella käyminen uskovana, riittäiskö lapsikastekin. Mitä se totteleminen on? Anteeksi pitää antaa, olla oikea asenne ja kiitosmieli. Mitenkäs ne ajatuksen synnit? Miten se ilmenee arkipäivänä, onko se vain synnin välttämistä ja anteeksipyytämistä, kun syntisä kuitenkin ollaan. Entä, kun tulee vaikeuksia vaikka sairaus, onko se tottelemattomuuden seurausta