Eläessään maan päällä rakas Jeesuksemme teki hyvää, Hän paransi, siunasi, herätti kuolleita. Hän eli rukoillakseen, Hänellä oli jatkuvasti yhteys Isään. Jeesuksen kädet siunasivat ja paransivat.
Ajattelen poismenneen isäni käsiä, muistan miltä ne näyttivät. Ne olivat kauniit kädet. Ne eivät koskaan, eivät milloinkaan kohonneet lyömään minua, eikä meistä lapsista ketään muitakaan. Ne kädet tekivät työtä meidän perheemme ja kotimme hyväksi. Ne olivat rukoilevat kädet. Sen sairauden aikana, johon hän sitten kuoli, ne kädet olivat yhä useammin ja useammin rukouksessa. Saatoimme usein nähdä miten isäni kädet olivat ristissä. Hän varmaan tunsi avuttomuutensa sairautensa vuoksi ja tiesi, että tarvitsee apua. Ikävöin isääni ja tulen aina muistamaan nuo rakkaat kädet.
Muistan myös lapseni kädet. Hän on juuri muuttanut pois kotoa. Minulla on ikävä noita hänen kauniita käsiään, ja pitkiä kauniita soittajan sormiaan. Jos hän tietäisi, miten paljon häntä rakastan ja kaipaan. Toivon hänelle kaikkea hyvää ja siunausta ja menestystä elämään. Toivon, ettei maailma saisi murskata hänen unelmaa onnesta, ja että hän aina löytäisi tien Jeesuksen ja Isän luo, sinne mistä se tosi elämä löytyy.
Jeesuksen, Vapahtajamme kädet naulattiin ristiin karskien kääntymättömien sotilaitten toimesta, jotka tekivät vain työtään. Nyt ne samat kädet rukoilevat siellä Taivaan asunnoissa meidän puolestamme, Jeesus elää siellä rukoillakseen puolestamme. Kerran saamme nähdä naulanjäljet noissa siunatuissa siunaavissa käsissä ja kerran saamme tavata myös poisnukkuneet rakkaamme.
Sitä ennen saamme itse täällä ristiä omat ihanat kätemme ja siunauta toisiamme sen kalliin Jeesus Vapahtajamme nimeen.
http://www.youtube.com/watch?v=5TgRGzV2iWs&feature=related
Ajattelen poismenneen isäni käsiä, muistan miltä ne näyttivät. Ne olivat kauniit kädet. Ne eivät koskaan, eivät milloinkaan kohonneet lyömään minua, eikä meistä lapsista ketään muitakaan. Ne kädet tekivät työtä meidän perheemme ja kotimme hyväksi. Ne olivat rukoilevat kädet. Sen sairauden aikana, johon hän sitten kuoli, ne kädet olivat yhä useammin ja useammin rukouksessa. Saatoimme usein nähdä miten isäni kädet olivat ristissä. Hän varmaan tunsi avuttomuutensa sairautensa vuoksi ja tiesi, että tarvitsee apua. Ikävöin isääni ja tulen aina muistamaan nuo rakkaat kädet.
Muistan myös lapseni kädet. Hän on juuri muuttanut pois kotoa. Minulla on ikävä noita hänen kauniita käsiään, ja pitkiä kauniita soittajan sormiaan. Jos hän tietäisi, miten paljon häntä rakastan ja kaipaan. Toivon hänelle kaikkea hyvää ja siunausta ja menestystä elämään. Toivon, ettei maailma saisi murskata hänen unelmaa onnesta, ja että hän aina löytäisi tien Jeesuksen ja Isän luo, sinne mistä se tosi elämä löytyy.
Jeesuksen, Vapahtajamme kädet naulattiin ristiin karskien kääntymättömien sotilaitten toimesta, jotka tekivät vain työtään. Nyt ne samat kädet rukoilevat siellä Taivaan asunnoissa meidän puolestamme, Jeesus elää siellä rukoillakseen puolestamme. Kerran saamme nähdä naulanjäljet noissa siunatuissa siunaavissa käsissä ja kerran saamme tavata myös poisnukkuneet rakkaamme.
Sitä ennen saamme itse täällä ristiä omat ihanat kätemme ja siunauta toisiamme sen kalliin Jeesus Vapahtajamme nimeen.
http://www.youtube.com/watch?v=5TgRGzV2iWs&feature=related
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sisäänkirjautuminen ei näköjään nyt onnistu. Palvelussa on jotain häikkää.
Puhut Jeesuksesta aivan kuin menneessä ajassa. Sellainen käsitys tai sellaisia me helposti olemme, kun luemme Raamattua, niin olemme vähän niin kuin ulkopuolella Sanasta. Luemme, että Jeesus teki sellaisia ja sellaisia ihmeitä, paransi sairaita jne.
Meidän pitäisi ymmärtää, että Raamattu on Jumalan Sanaa juuri minulle, henkilökohtainen Sana juuri minulle. Ja juuri sinulle Maruanne sisar. Raamatun lupaukset ovat juuri sinulle.
Sama Jeesus on yhtä voimallisena tänäkin päivänä meidän keskellämme, yhä edelleen Hän tekee ihmeitä.
Sinä huudat Häntä ja Hän kuulee. Hän, Jeesus tulee, pysähtyy kohdallesi ja kysyy;
"Mitä sinä haluaisit, että minä sinulle tekisin"
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.(20:2) Kuulkoon Herra sinua hädän päivänä, varjelkoon sinua Jaakobin Jumalan nimi.
2 (20:3) Hän lähettäköön sinulle avun pyhäköstä ja tukekoon sinua Siionista.
3 (20:4) Muistakoon hän kaikki sinun uhrilahjasi, ja olkoon sinun polttouhrisi lihava hänen silmissään. Sela.
4 (20:5) Hän antakoon sinulle, mitä sydämesi halajaa, ja täyttäköön kaikki sinun aivoituksesi.
5 (20:6) Suotakoon meidän riemuita sinun voitostasi ja nostaa lippumme Jumalamme nimeen. Täyttäköön Herra kaikki sinun pyyntösi.
6 (20:7) Nyt minä tiedän, että Herra auttaa voideltuansa, vastaa hänelle pyhästä taivaastansa, auttaa häntä oikean kätensä voimallisilla teoilla.
7 (20:8) Toiset turvaavat vaunuihin, toiset hevosiin, mutta me tunnustamme Herran, Jumalamme, nimeä.
8 (20:9) He vaipuvat maahan ja kaatuvat, mutta me nousemme ja pysymme pystyssä.
9 (20:10) Herra, auta! Vastatkoon kuningas meille, kun huudamme.