Jeesus ristillä:"Jumalani Jumalani miksi minut hylkäsit?"
Miksi Jeesuksen täytyi tuntea näin? Miksi Jumalan Pojan täytyi elää hyljätyksi tulemisen kauhu?
Olisi mukava saada kannanottoja tähän kysymykseen?
Miksi Jeesuksen täytyi tuntea näin? Miksi Jumalan Pojan täytyi elää hyljätyksi tulemisen kauhu?
Olisi mukava saada kannanottoja tähän kysymykseen?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Veriliittoa solmiessaan Aabrahamin kanssa, hoiti Jumala kaiken. Aabraham vain torkkui.
Kuitenkin nähtiin uhrilihojen välissä kaksi kohtaavaa liittolaista. Jumala voi mitä vain.
Jumala kykeni sovittamaan maailman itsensä kanssa siten, että hylkäsi itsensä
ristille. Tämä on se "ristin hullutus", jonka käsittävät vain armon tielle valitut.
Kun hätä on suurempi kuin viisastelun tarve.
2. Kor. 5:19
Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
Jesaja 9:6
Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille.
Hän kantaa valtaa harteillaan,
hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja,
Väkevä Jumala,
Iankaikkinen Isä,
Rauhan Ruhtinas.
[Jer. 32:19; Sak. 9:10; Luuk. 2:11]
Häpeällistä olisi silpoa ainoa Jumala kahdeksi tai kolmeksi. Mutta mehän uskomme,
vaikka emme ole aivan täydellisiä järjenjuoksussa.
Room. 8:32
Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin? [Joh. 3:16]
Kun Jumala antoi kaikkensa ja kaiken arvovaltansa laittoi likoon jne. Niin meidän ei sovi
väheksyä Jeesusta, jonka kautta Jumala kaikkensa antoi ja olisi antanut enemmänkin,
jos olisi itsensä kanssa keskustellessaan katsonut tarpeelliseksi.
Emme voi lausua että Jeesus olisi jotakin vähemmän kuin Kaikkivaltias Jumala.
Kol. 2:9
Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti,
On sekä Isän että Pojan halveksimista se, mitä joskus kuulee, että koska Poikakin
lopussa alistetaan Isälle, on Poika vähäisempi. Mutta ei ole siltikään. Jumala on yksi.
Kun Jumala valmistaa ruumiin itselleen, ei hän vähene yhtään.
Puseesi on epäraamatullista uskontoa ei muuta.
Parempi pysyä Raamatussa jos on olevinaan kristitty.
Raamattu ei todellakaan sano:
On sekä Isän että Pojan halveksimista se, mitä joskus kuulee, että koska Poikakin
lopussa alistetaan Isälle, on Poika vähäisempi. Mutta ei ole siltikään. Jumala on yksi. Kun Jumala valmistaa ruumiin itselleen, ei hän vähene yhtään.
(tuo täyttä puppua)
Raamattu sanoo:
Sillä: "kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle".
Mutta kun hän sanoo: "kaikki on alistettu", niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa.
Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken,
(ja huomaa miksi) että JUMALA OLISI KAIKKI KAIKISSA.
-------
Olet sokea jos et osaa tuotakaan lukea.
(kun synti on poissa on kuolema kukistettu - Kristus kukistaa kaiken ja viimeisenä kuoleman (siis synnin) ja sen jälkeen annetaan kaikki meidät Jumalalle JUMALA OLISI KAIKKI KAIKISSA.
Ei teille herjaajille pitäisi ehkä kaikkea edes kertoa, mutta ette te mitään kuitenkaan näe jos ei Jumala avaa silmiänne. olette niin sokeita omassa itsessänne.
Jeesuksessa ristinpuulla täydellisesti. Jumala hylkäsi hetkeksi oman Poikansa, että meidän ei koskaan tarvisi kokea hyljätyksi tulemista.
Jeesus joutui kärsimään meidän kaikkien syntien seuraukset. Juuri tässä paikassa Jeesus sai tuntea epäuskon aiheuttaman hädän ja kauhun, sen miltä tuntuu tulla Jumalankin hylkäämäksi.
Niin, Jeesus sovitti sen meidän kaikista hirveimmänkin synnin ristillä.
Kiitos rakas Vapahtajani Jeesus Kristus!
Jeesuksen usko Jumalaan ei koskaan horjunut, vaan hänen piti kantaa tämäkin epäuskon synti ruumiissaan, että hän saattoi lopuksi sanoa: "SE ON TÄYTETTY!"
"Isä sinun käsiisi minä annan henkeni!"
Kun meillä on Jeesus Kristus Vapahtajana, voimme mekin turvallisin mielin sanoa: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni!"Ja saamme olla varmoja, että Jeesuksen usko RIITTÄÄ!
Jeesus joutui kärsimään meidän kaikkien syntien seuraukset. Juuri tässä paikassa Jeesus sai tuntea epäuskon aiheuttaman hädän ja kauhun, sen miltä tuntuu tulla Jumalankin hylkäämäksi.
Niin, Jeesus sovitti sen meidän kaikista hirveimmänkin synnin ristillä.
Kiitos rakas Vapahtajani Jeesus Kristus!
Jeesuksen usko Jumalaan ei koskaan horjunut, vaan hänen piti kantaa tämäkin epäuskon synti ruumiissaan, että hän saattoi lopuksi sanoa: "SE ON TÄYTETTY!"
"Isä sinun käsiisi minä annan henkeni!"
Kun meillä on Jeesus Kristus Vapahtajana, voimme mekin turvallisin mielin sanoa: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni!"Ja saamme olla varmoja, että Jeesuksen usko RIITTÄÄ!
Kaikki mitä synnin seurauksena on maailmaan tullut, kaikki tuska peko ahdistus epäusko sairaudet jne.
Kaikki mitä me voimme listata miinusmerkkisenä. Kaikki käsiteltiin ristillä, ei jäänyt puuttumaan mitään.
Rangaistus oli Hänen päällänsä, jotta meillä rauha olisi. Kaikki synti ja synnin seuraukset olivat Hänen päällänsä. Keneen meidän siis tulee katsoa, kun meillä on vaikeaa, vaikka sairautta. Ei tietenkään siihen omaan sairauteen, eikä omaan heikkouteen, vaan Jeesukseen.
Tänä päivänä lääketiede on tehnyt Jumalasta tarpeettoman, tai on yrittänyt tehdä. Meillä uskovillakin on samansuuntaista ajatusta. Jumala haluaisi auttaa ja parantaa, mutta miksi me emme anna Hänen sitä tehdä.
Monesti me vain katsomme siihen omaan huonouteemme ja kipuumme. Turvaudumme lääkäreiden apuun, vaikka meillä on lääkäri, joka parantaa, Jeesus Kristus. Ei Jeesus mihinkään ole kadonnut. Jeesus on yhä meidän keskellämme ja haluaa parantaa. Me vain olemme poikenneet pois.
Mitä jos alkaisimme taas oikein tarvitsemaan Jeesusta sillä tavalla, että Hänestä tulisi meidän kaikkemme kaikissa meidän elämämme vaiheissa.
TODET - samalla tavalla todet kuin kaikki muutkin hänen sanansa.
Sillä kun Jeesus kuoli - hän erosi silloin myös Jumalasta - Jumalssa on ELÄMÄ - ja Jeesus lakkasi elämästä, hän kuoli. Jumala hylkäsi hänet hetkeksi - meidän syntiemme tähden - mutta Jumala myös HERÄTTI Jeesuksen kuolemasta takaisin elämään. Hänen synnittömyytensä tähden - Jeesus oli synnitön - eikä lain rikkoja kuten me - ja siksi ei ollut kuolemaa ansainnut.
jatkuvalla "syötöllä" eikö heidän ymmärryksensä käsitä, että jokainen terveellä järjellä varustettu ihminen ymmärtää, että uskonnolliseen etikkaan kuuluu lähimmäisen väärällä tavalla koskemattomuus. Ainoastaan, että hän palvelee lähimmäistään - rakastaa tehdä ainoastaan hyvää hänelle Jeesus Kristuksen esimerkin mukaan. Silloin ihmiselle on tullut tavoitteeksi elää Kristuksen täydellinen elämä hänessä, niin ettei hän vaadi itselleen mitään, vaan täyttäen lähimmäisen tarpeet niin, että hän auttamisellaan saa poistettua tai ainakin lievennettyä lähimäisensä kärsimyksiä ja ahdinkoja, niin tallaisen toisen hätään paneutuvan henkilön moraali ja etiikka on korkeaa, ja Jumalalle odollista ja rakastettavaa käyttäytymistä ilman, että hänen tarvitsee mietti tai ajatella, että nyt minä tein lain mukaan niinkuin Mooses 10 käskyssä kehoittaa.
Se että Jeesus eli Jumalan tahdossa koko elämänsä, on totuus, eikä mitään kirkumista.
On aivan totta että koko meidän pelastuksemme on riippuvainen siitä että Jeesus piti Jumalan tahdon täydellisesti elämässään ja Jumlan tahto = laki.
Jokainen meistä ajallaan joutuu eroamaan fyysisen ruumiin puolesta elämän koulusta ja henki palajaa kotiin Jumalan yhteyteen Isän tykö. Ja kelles niin mukavalta tuntuu ero ruumiistaan johon on kasvanut henkisesti kiinni jo lähes syntymästään saakka. Mutta sellainen ihminen Kuten Mestari Jeesus Kristus joka valmisti elämän polkunsa Isänsä Jumalan koulussa: oli toki tietoinen siitä että tämä maallinen maja fyysillinen ruumis on meille käyttöväline jolla me esiin tuomme Isämme Jumalan taivaallisen tahdon, ja sitä vartenhan me tänne synnymme. Meidän persoonallinen muotomme on kuitenkin rajallnen ja fysiikan lain alainen, mutta sen tehtävä siitä huolimatta on kerätä hyvän moraalisen elämän, ja rakkaudellisen Jumalan - Isän johdatuksessa joihin kuuluvat koko luomakunta ja sen elämä kokonaisuudessaan, ja sen suojeleminen ja varjeleminen johon kuuluu kaikki lähimmäisemme, jokainen ihmisyksilö. Tämä Isämme Jumalan maailma jossa me olemme Hänen työ välineitään joita Hän käyttää hoitaakseen tätä "viinitarhaansa"/maapalloa ja sen elämää, niin pitkään tai kauan kuin fyysisessä muodossa jaksamme taistella Isämme Jumalan tahdon alaisena tässä elämässä. Isämme Jumala tietää onko meidät vielä kutsuva tänne jatkamaan keskeneräiseksi jäänyttä töytä?
Kirjassaan "Jeesus historian valossa" Stauffer kuvaa tapauksen näin:
"Siinä vaiheessa kun Jeesus ristillä riippui, oli ristin juurella joukko ylipappeja siltä varalta, että jos tämä harhaoppinen kerettiläinen vielä viime hetkillään katuu ja tunnustaa syyllisyytensä, he voivat julistaa synninpäästön ja tämä saa autuaan kuoleman.
Jeesus tiesi kaiken aikaa, mitä ylipapit häneltä odottivat ja osoittaakseen, että hänellä ei ollut aikomustakaan katua, hän lausuu psalmin 22, joka on Jumalan palvelijain kärsimyspsalmi, jonka vain erittäin pyhät Jumalan miehet saivat lausua. Tämän kuultuaan ylipapit totesivat Jeesuksen harvinaisen paatuneeksi kerettiläiseksi, joka oli ansainnut ristinkuoleman".
Näin vapaasti muisteltuna.
Noinhan se oli. Kyllähän mekin saamme ristiinnaulitsemis kärsimyksen maistaa, 'vertaukuvallisesti' jos emme halua lainoppineiden määräyksiä seurata, koska he ovat niin julmetun kovia niillä uhkaamaan. Kirkolliset järjestöt ovat yksinomaan rakentaneet oppinsa 10 käskyn juutalaiseen perinteeseen. Adventistit vainoavat katolisia ja muita ihmisiä, tai kristittyjä jotka eivät halua yhtyä heidän joukkoonsa painostamaan katolisia vainoamaan adventisteja sunnuntai lailla. Täällä saa lukea tämän tästä kommentteja, jos painostetaan uhkailulla, ettekö usko, että sunnuntai laki tulee voimaan pian, ja sen lisäksi; jollette pidä 10 käskyä niin ei pelastuksen aamu koita teille. Jeesuksen Kristuksen elämänoppi ei merkitsi näille laista saarnaajille mitään, moraali ja etiikka on heille ilmeisesti vieras käsite.
Jo kohta 60 vuotta uskonnollisia kysymyksiä tutkineena ja paljon kokeneena minulle on entistä enemmän varmistunut se, että viimeisten 2000 vuoden aikana länsimainen kulttuuri on totaalisesti turmellut koko kristinuskon eikä nykyihmisillä ole enää juurikaan käsitystä siitä, mitä todellinen apostolinen usko ja Jumalan ilmoitukset käytännössä tarkoittavat.
Aidossa apostolisessa uskossa vallitsi veljeys ja tasa-arvo, jossa laaksot oli kohotettu ja kukkulat alennettu niin, ettei minkäänlaisia ihmisiä lukittelevia statusarvoja ollut. Mutta miten meillä? Koko kristinuskon olemassaolon ajan meillä Suomessa on ihmisiä luokiteltu milloin milläkin perusteella etupenkkiläisiin ja takapenkkiläisiin ja todellista veljeyttä ja tasa-arvoa ei mistään löydy. Ei kirkosta eikä sen ulkopuolelta.
Apostolisen uskon tarkoitus oli nostaa heikot ja alistetut ihmiset ihmisarvoiseen elämään, mutta todellinen käytäntö meillä on ollut, että raamattua on käytetty häikäilemättä lyömäaseena heikompien alistamiseksi ja henkisesti nujertamiseksi. Etenkin lahkolaisten taholla ja niinpä ihmiset ovat enemmän tai vähemmän hattu kourassa nöyristeleviä "armon kerjläisiä", joilta puuttuu se henkinen ryhti ja suuruus, jolla ajan haasteisiin vastattaisiin.
No. Jatkan toisella kertaa.