Tavaratalon kahviossa istuessani puoliksi juotu kahvikupponen edessä silmäilen ohi käveleviä naisia. Tällä kertaa arvosteluni kohde ei ole naisten pukeutuminen, vaikka mihinkäs sitä silmäni laittaisin, varsinkin kun kohteet tuntuvat keinahtelevan ohitseni aistikkain liikkein ja joudun useamman kuin kerran kääntämään päätäni nähdäkseni paremmin. Tavaratalon meikkiosasto onkin sijoitettu sopivasti kahvion välittömään läheisyyteen ja ellen isommin leveile, se oli vaisto joka käski minua tähän pöytään istumaan.
Tuntematta sen paremmin naisten kosmetiikkaa on keskihyllyn tarjonta selvästi sellaista että useampi paikalle pysähtynyt potentiaalinen ostajakandidaatti hypistelee tuotteita käsissään.
Liike on aina sama, ensin korkki pois ja sitten nostatetaan puna hitaasti esille aivan ylös asti ja jo seuraavassa hetkessä puna katoaakin putkilon uumeniin. Uusi tuote esille ja taas sitä seuraa sama tuttu rituaali.
En minä teitä yritä hämmentää, mutta on vain niin että minua hämmentävät tämmöiset ilmiöt. Mikä siihen naisen käteen sopisi, miksi sen punan valitseminen vaatii pitkiä riittejä, selvää haparointia ja kokeilun halua. Ymmärränhän toki ettei väri ehkä miellytä ja tuote saa jäädä sen vuoksi hyllyyn. Mutta kun on olemassa sanontakin ” naisen käteen sopiva” Pitääkö sen sopivuuden olla sopivasti kovaa, pehmeää, kiiltävää, samettista vai jotain esteettisen sopivasti muotoiltua?
Itse asiassa sanoinkin kahvipöydässä itselleni, ”Taidankin olla liikkeellä perimmäisten arvoitusten lähteellä”? Mutta luonteeni, se katsokaas vaati välitöntä ja perusteellisempaa selvitystä. Olisin tietysti voinut nousta pöydästä ja mennä tekemään tuttavuutta kosmetiikkahyllyn luona viihtyvälle noin hiukan yli 45-vuotiaalle vaaleaverikölle, mutta epäilemättä hän olisi saanut puolessa tunnissa minut vakuuttuneeksi siitä, että olen väärillä jäljillä.
Tuntematta sen paremmin naisten kosmetiikkaa on keskihyllyn tarjonta selvästi sellaista että useampi paikalle pysähtynyt potentiaalinen ostajakandidaatti hypistelee tuotteita käsissään.
Liike on aina sama, ensin korkki pois ja sitten nostatetaan puna hitaasti esille aivan ylös asti ja jo seuraavassa hetkessä puna katoaakin putkilon uumeniin. Uusi tuote esille ja taas sitä seuraa sama tuttu rituaali.
En minä teitä yritä hämmentää, mutta on vain niin että minua hämmentävät tämmöiset ilmiöt. Mikä siihen naisen käteen sopisi, miksi sen punan valitseminen vaatii pitkiä riittejä, selvää haparointia ja kokeilun halua. Ymmärränhän toki ettei väri ehkä miellytä ja tuote saa jäädä sen vuoksi hyllyyn. Mutta kun on olemassa sanontakin ” naisen käteen sopiva” Pitääkö sen sopivuuden olla sopivasti kovaa, pehmeää, kiiltävää, samettista vai jotain esteettisen sopivasti muotoiltua?
Itse asiassa sanoinkin kahvipöydässä itselleni, ”Taidankin olla liikkeellä perimmäisten arvoitusten lähteellä”? Mutta luonteeni, se katsokaas vaati välitöntä ja perusteellisempaa selvitystä. Olisin tietysti voinut nousta pöydästä ja mennä tekemään tuttavuutta kosmetiikkahyllyn luona viihtyvälle noin hiukan yli 45-vuotiaalle vaaleaverikölle, mutta epäilemättä hän olisi saanut puolessa tunnissa minut vakuuttuneeksi siitä, että olen väärillä jäljillä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Vai aivan perimmäisten asioiden äärellä?
Ja tiedonjano on suuri? Pienelläpojalla, joka istuu kahvilassa kahvillaja katselee naisia.
Haluaisit tietää mikä naisen käteen sopii ja miltäs en pitää tuntua? Mikä pyörittää naisen maailmaa?
Hmmm....ymmärrän kylläja niinpä suosittelenkin sinulle seuraavaa.
Älä mene sen blondin luo!!
Vaan mene kaikkien naisten luo!!!
Ojenna heille tekemäsi kyselykaavake, jonka olet varustanut postimerkillä.
Sellainen kolmensadan naisen otanta pitäisi riittää.KAikkialla kauppakeskuksissa.
Sopivasti keski-ikäiset naiset vastaavat sinullemielellään, ingognito, tietysti?
Postin välityksellä?
Voit tietysti pyytää että he laittaisivat puhelinnumeronsakin, mutta muista korostaa ettei se ole pakollista?
Vinkkisi ovat ihan käyttökelpoisisa, eihän noissa mitään mutta katsos kun en ole mikään pikku poika enää. Tällä elämän kokemuksella jonka omaan, olen tähän asti omasta mielestäni pärjännyt. On kuitenkin olemassa niitä pieniä elävän elämän mysteerejä joita mielelläni selvittäisin ja tämä esille ottamani on yksi sellainen. En muuten yhtään epäile, etteikö antamaani s-posti osoitteeseeni tipahtele vastineita, taidankin testata ens kerralla.
PS: olen ensi lauantaina ideaparkissa;)
kun aivan luulin että katselit tätä dilemaasi tilastotieteilijän lasien läpi?
Siis, että oli kiinnostunut hajonnasta, Gaussin käyrästä, tilastollisesta virheestä jne...
Nyt minun on HIRMUISEN vaikea kuvitella, mitä sitten oikein ajoitkaan takaa?
Siis huulipunaputkilo?
Sellainen pitkä ja kapea, about 1 cm läpimitaltaan?
Tai rasia, jossa huulikiiltoa, jota sitten siveltimellä levitetään?
Aivan, nythän minä tajusin.
Haluaisit maistaa sitä kirsikan tai mansikan makua, jonka nainen kiiltävän mehukkaana sipaisee huulilleen :) pikantisti kynnellään sipaisten pois ylimenneen?
Puna on kuin ylikypsä hedelmä huulilla, joka vain odottaa maistajaansa?
Taidat lukea rivien välistä mitä halusin kirjoittaa, mutta jonka jostain alitajuisesta syystä jätin sanomatta:) Olen nyt aivan vakavissani, ja suljen nyt silmäni leijaillessani takaisin tuohon kahvion pieneen nurkkapöytään. Minäni on nyt irti ruumistani ja tiedän mitä vapaus tarkoittaa. Loistelamppu suo pehmeää valoa ympärilleni ja esitän asian niin kuvarikkaina, epätodellisina kuin vain voin. Usko tai älä, mutta tunnen veren ohentuvan suonissani ja tunnen myös sydämeni lyönnit. Tunnen sähköä sisälläni kun tavoittelen tuota kypsää hedelmää..:) Kyllä..kyllä haluan maistaa..
jospa se onkin pettymys.
Jos maku ei olekaan kypsä, pehmeä, täyteläinen, sellainen jota niin paljon odotit..ja josta tuleekin pettymys.
Toki, kerran muuan ystävä minulle sanoi; älä ennakoi elämää.Ota se vastaan mitä tulee ja jollei se käy kipeää......?Niin....
Oliko se edes sen arvoista?
Voi olla, että olin se nainen joka sattui sinua vilkaisemaan ja vilkais uudelleenkin.
Se joka huolella valikoi niitä huulipunia, jopa niin, että myyjä jo pitkästyi ja jätti minut valikoimaan, mennäkseen asiakkaan luo, joka teki ostopäätöksesnsä nopeammin?
Se joka peilistä tarkkaili sinun kiinteää katsettasi.Ja kuinka kumarruit hiukan kuppisi yli nähdäksesi..
Se joka valikoi kirkkaan, syvän punaisen ja leikitteli sillä pitkään ;))
Vaihtaen kullanpunaiseen koteloon kiedottuun koralliin ja piti sitä kasvojeen edessä, ikäänkuin tarkistaakseen värin ihoaan vasten?
Ehkäpä olin, tai ehkäpä olimme eri kauppakeskuksessa.Kaukana toisistamme...
Kukapa tietää...
Lähti sitten pois hyräillen laulunpätkää " another time, another place...."
http://www.youtube.com/watch?v=WEpeylfxInQ
koskaan pekka ja pätkää kattonut. Siinähän sen näkee kuika hyvin kaulin sopii naisen käteen, ihan oikein monessakin mielessä:))
Kaunis kukkakimppu on kyllä hyvä kun sen saa hymyn kera, ja hyvin käypi naisen käteen.
Airot ovat paikoillaan kun mennään verkkoja kokemaan, siis useimmiten se on nainen joka niihin tarttuu ja mies huutaa suu levällään "ei sinne, etkös jo per....le tajua että vasemmalle" ja kun nainen kääntää vasemmalle omasta paikastaa vasemmalle niin ei sekään kelpaa. Siis mies huutaa ja nainen on airot käsissään.
Nää nyt oli vaan tollaisia kylmiä vehkéitä mitä nainen käsittelee, mutta en millään jaksa enää listaa kaikesta lämpimästä ja suloisesta mitä nainen käsillään pitelee. Jätetään mielikuvikutukselle varaa :))
Kukkakimppu on varmana sellainen joka sopii naisen kuin naisen käteen. Onhan niitä varmasti muitakin, vaikka kuinka paljon. Ihan ekaksi tulee mieleen vaikka hiustenkuivaaja:)
Airot ei sovi, ei ainakaan mun mielestä.
mutta mie se olen meidän perheessä soutanut kun verkoille on menty.
Sekä isän että veljen että ex-ukon kanssa. Eikä ne muuten valittanut paitsi siinä vaiheessa kun verkoilla oltiin, sillä hetkellä mie en osannut mitään.
Täytyy vetää sanoja takas. Kyllä sitä on itsekkin tullut istuuduttua veneessä jossa nainen soutaa. Ok, kyllä ne airot sopii naisen käteen.
sanoo hän ja taputtaa päätä suloisesti kädellään ja rapsuttaa korvan takaa. ;))
Ei kai tässä tarvitse punastua, eihän:)
silloin kun vielä tein (rehellistä) työtä. Mulla oli työparina noin nelikymppinen nainen, joka väänsi vitosluokan skarvin paineastian kylkeen, ettei röntkeni löytänyt yhtään kuplaa. Porvoossa Nesteen jalostamolla väsättiin vetylaitoksen reaktoreja. Siellä kävi siihen aikaan paljon vieraita ihmettelemässä ja tekemässä tyhmiä kysymyksiä. Varsinkin tämä työtoverini oli monellekin kummastus. Ei siis naisena vaan hitsaajana. Että, kuinka se kolvi oikein pysyy naisen kädessä??? Erään exkursion konkkanokkaisen johtajan nenä hivenen kalpeni, kun lyyli vastasi: "Herra se luulee naisen käteen sopivan ainoastaa kullin ja paistipannun kahvan."
teki naispuoleinen sähköasentaja asennuksia ylitöinä. Tuli sitten työmaalle työkaveri noin 10-vuotiaan poikansa kanssa. Vesseli tapitti aikansa sähköasennuksia ja tokaisi naiselle:"Kui sää teet miästen töitä?"
Olen työskennellyt muinoin naisen kanssa joka työpaikalla käytti plasmaleikkaus vehjettä. Se vaati vakaata kättä kuten hitsauskin. Kyllä monet työkalut kieltämättä sopii naisen käteen, useimmat ehkä paremmin kuin miehen.
huulupunaostoksilla nainen tuskin niinkään mittailee sitä istuuko putkilo käteen, eiköhän sitä katsella kuitenkin lähinnä punan sävyä. Toki vilkkaalla mielikuvituksella varustettu mies SAATTAA nähdä jotain muuta kuin todelluutta tuossa taphtumassa jossa punapötkylä nousee piilosta ja sujahtaa samantien takaisin putkilon sisään. Nainen EI NÄE siinä mitään kaksimielistä ;))
Sensijaan vaateostoksilla tulee hypisteltyä miltä kangas tuntuu. Pehmeä, ihoa hellivä kangas on mun makuuni. kovat kauluspaidat ja tiukat terävät jakut, kuin haarniskat...ne ssavat jäädä kauppaan.
Minun mielikuvituksella ei ole rajaa, ja jos totta puhutaan kyllä samankaltaisia ajatuksia minultakin lipsahti kun seurasin kosmetiikkahyllyn tapahtumia. Sain onneksi koottua itseni ja keskitettyä ajatukseni käsittelemään tätä aihetta kokonaisvaltaisemmin. ;)
ei paljon meikkiosastoilla kyllä näy, kun niin vähän meikkejä käytän. Varsinkaan huulipunaa :=))
Kovaahan sen olla pitää. Mä ostin kuukausi sitten uuden Braunin sauvasekoittajan, ja sitä kun eka kerran käytin, ajattelin, että onpas käteen sopiva. Miten lienee osattukin muotoilla niin hyvin :=))
Minäkeskeisyytesi on sairasta.
turvallisemmille vesille kahtelee unta varmoista heteromiehistä jotka vaan nuuskuttaa korvan taustoja ja hymmyilevät aidolla naamalla iliman luonnottommii näytelmii.
tietäneekö fuffe kaekki naaisten tuoksumerkitkiin, kun vahtaa osastolla?
harvoin ostelen,joten en tiedä tuosta hiplaamisesta..:)
Naisen käteen passaa montaki vehettä,mut en ehi ny alkaa luettelemaan..:))
Audia hälle?
käteen nyt sopii mikä vain ja jos joku muuta väittää, niin sille nauran