Sain aiheeni tämäniltaiseen tietoiskuuni, kun kuuntelin TV-stä, miten huonosti vanhuksiamme noissa hoitolaitoksissa hoidetaan. Minä Uusi-Ukki Pohjanmaalta, panen haisevan vastalauseen tällaisille väitteille. Tiedän takuuvarmasti, että hoitolaitokset ja vanhainkodit, huoltavat vanhuksiamme asiallisesti ja oikeudenmukaisesti.
Ja luulempa totisesti, että nämä "valitusvirret", tulevat näiltä yhteiskuntamme hyväosaisemmilta ihmisiltä, jotka syystä tai toisesta, ovat panneet vanhempansa noihin Kunnallisiin "Vaivaistaloihin", joita ne enenaikoina olivat. Tarkoitan sitä, kun ennevanhaan Kunnan Ökyisännät panivat näitä köyhälliston vahuksia vaivaistaloon niin siitä oli kaikki inhimillisyys täysin unohdettu.
Muistan kun vielä viisikymmenluvulla näitä vahuksia kärrättiin siellä Juonenkylällä Vaivaistaloon, mikä nimitys noista laitoksista oli,täysin hyväksytty ja käytetty termi. Tunnen senaikaisen vanhustenhuollon, siksi, koska Isäni toimi tuolloin Holhouslautakunnan puheenjohtajana. Kun tuolloin vanha ihminen ei omistanut kuin päällään olevat vaatteet, niin Kunnan Vaivaistalo oli ainoa vaihtoehto.
Silloin olisi voitu puhua todelliseta Vanhusten kaltoin kohtelusta. Nyt sensijaan nuo puheet vanhusten laiminlyönneistä ovat pelkkää puppua. Tietenkin aina on väärinkäytöksiä ja myöskin huonoa kohtelua, mutta ne ovat yksittäistapauksia ja harvinaisuuksia. Nyt tuntuu siltä, että nuo kaltoinkohtelut olisivat jokapäiväisiä tapahtumia.
Tässä nyt se kuuluisa Media, on saanut "vettä myllyynsä", ja syylistetään kakki vanhaikodit, mitä maasta löytyy. Niin mitä minäkin olen noita Vanhaikoteja kiertänyt, siellä asuu hyvin tyytyväisiä vahuksia, jopa niin tyytyväisiä, että heitä ei tahdo saada huoneistaan ulos, edes kauniina kesäpäivänä, kuten tässä jokuaika sitten, tuli selväksi, kun Vanhuksia yritettiin saada ulos virkistäytymään.
Se miksi tein tämän avaukseni, ja tietoiskuni tälle palstalle, niin olkoon tämä muistutuksena, näille Ökyisäntien jälkeläisille, että sellaisia "vanhustenhuoltajia", olivat isänne, noina aikoina, niin myöskin minun isäni, mistä ainakaan minä en ole ylpeä, valitettavasti.
Ja luulempa totisesti, että nämä "valitusvirret", tulevat näiltä yhteiskuntamme hyväosaisemmilta ihmisiltä, jotka syystä tai toisesta, ovat panneet vanhempansa noihin Kunnallisiin "Vaivaistaloihin", joita ne enenaikoina olivat. Tarkoitan sitä, kun ennevanhaan Kunnan Ökyisännät panivat näitä köyhälliston vahuksia vaivaistaloon niin siitä oli kaikki inhimillisyys täysin unohdettu.
Muistan kun vielä viisikymmenluvulla näitä vahuksia kärrättiin siellä Juonenkylällä Vaivaistaloon, mikä nimitys noista laitoksista oli,täysin hyväksytty ja käytetty termi. Tunnen senaikaisen vanhustenhuollon, siksi, koska Isäni toimi tuolloin Holhouslautakunnan puheenjohtajana. Kun tuolloin vanha ihminen ei omistanut kuin päällään olevat vaatteet, niin Kunnan Vaivaistalo oli ainoa vaihtoehto.
Silloin olisi voitu puhua todelliseta Vanhusten kaltoin kohtelusta. Nyt sensijaan nuo puheet vanhusten laiminlyönneistä ovat pelkkää puppua. Tietenkin aina on väärinkäytöksiä ja myöskin huonoa kohtelua, mutta ne ovat yksittäistapauksia ja harvinaisuuksia. Nyt tuntuu siltä, että nuo kaltoinkohtelut olisivat jokapäiväisiä tapahtumia.
Tässä nyt se kuuluisa Media, on saanut "vettä myllyynsä", ja syylistetään kakki vanhaikodit, mitä maasta löytyy. Niin mitä minäkin olen noita Vanhaikoteja kiertänyt, siellä asuu hyvin tyytyväisiä vahuksia, jopa niin tyytyväisiä, että heitä ei tahdo saada huoneistaan ulos, edes kauniina kesäpäivänä, kuten tässä jokuaika sitten, tuli selväksi, kun Vanhuksia yritettiin saada ulos virkistäytymään.
Se miksi tein tämän avaukseni, ja tietoiskuni tälle palstalle, niin olkoon tämä muistutuksena, näille Ökyisäntien jälkeläisille, että sellaisia "vanhustenhuoltajia", olivat isänne, noina aikoina, niin myöskin minun isäni, mistä ainakaan minä en ole ylpeä, valitettavasti.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Eilen iltana kun avaukseni tein, otakssuin tämän avauksen herättävän vilkkaan keskustelun aiheesta, sillä ovathan vanhuksemme meille kaikille hyvinkin tärkeitä ihmisiä. Olin tosi hämmästynyt, kun ei yhtäkään kannanottoa, ollut pitkän illan aikana palstalle tullut.
Vielä tuosta Vanhusten huonosta hoidosta, joista näitä Laitoksia syytetään, sanoisin, on paljon vahuksia jotka eivät edes sopisi yhteishuoltoon, kun sitten hoitajat yrittävät näitä Psyykesairaita jotenkin hoitaa, niin vahuksen lapset, käyvät hoitajien kimppuun tällaisilla Komeroon teljetyillä jutuillaan.
Pitäisi myöskin lasten tietää, että heidän kultamummunsa, ja myöskin Pappansa kuuluvat psykiatriseen koitolaan, ei vanhainkotiin. Mutta eihän neidän Isä, tai äiti hullu ole, hoitajat ovat vain niin pirullisia, että kiusaavat isää tai äitiä. Rällaisia me ihmiset olemme , ja tältäpohjalta on näitä asioita lähestyttävä, eikä henkilökuntaa syyllistäen.
Koettakaa nyt kuitenkin sanoa mielipiteenne asiasta, minä Uusi-Ukki, lähden tästä viiden kilsan lenkille, ettei tarvitsisi vielä vuosiin mennä tuonne vanhainkotiin sydämettömien hoitajien kiusattavaksi, kyllä näin on marjat, ja hyvää aamupäivää kaikille.
..olet väärässä. Tämä uutinen perustuu läänihallitusten tekemään tutkimukseen ja pitää paikkansa, kaikilta osin. Vanhuksia hoidetaan huonosti, henkilökuntamitoituksista ei pidetä kiinni ja näin ollen hoitohenkilökunnan puutteen vuoksi, vanhuksia sidotaan sänkyihin, heitä ei syötetä riittävästi, heitä ei käytetä vessassa, vaan heidät pakotetaan tekemään tarpeensa vaippoihin. Yksityisissä hoitopaikoissa on puutteita ollut vielä enemmän, ruoka on ollut laadullisestikin huonoa ja jopa vanhusten luunmurtumia on jätetty hoitamatta.
Mikäli vanhus kuuluisi psykiatriseen hoitoon, hänen olisi sinne päästävä ja myös hänen hoitonsa olisi järjestettävä asianmukaisesti. Omaisten ei tulisi tämän tyyppisiä päätöksiä tehdä. Huomioitava on kuitenkin, ettei dementia ole mielisaitaus eikä vaadi tämän tyyppistä hoitoa.
Kuntien säästötalokoot ja paras hanke on poikinut varsin ikäviä lieveilmiöitä, on säästetty sieltä, mistä säästää ei voida. Inhimillinen kohtelu on jokaisen ihmisen perusoikeus, nyt tämä on unohtunut vanhusten kohdalla. Asia ei hoidu siten, että ahdistuneena suljemme silmämme tältä häpeätahralta.
Hoitohenkilökunnan mitoituksessa ei voida lähteä siitä, että omaiset hoitavat perushoidontasoisesti vanhuksiaan, myöskään vapaaehtoiset auttajat eivät ole sitä varten. Omaisten ja vapaaehtoisten tehtävänä on tuoda virkistystä, ei hoitaa kunnan työvoimavajausta.
Mikäli ajattelemme, keiden syytä tämä tilanne on, niin syypäänä voidaan pitää kuntien tiukkaa taloustilannetta ja sitä, ettei pätevää henkilökuntaa ole riittävästi saatavissa vanhustenhuoltoon, koska työ on raskainta fyysistä työtä, mitä Suomessa tehdään. Hoitohenkilöstön työ on siis fyysiseltä kuormittavuudeltaan (vanhustenhoidossa) raskaampaa, kuin rakennusala tai muu tämän tyyppinen raskaana pidetty työ.
Kaksi hallituskautta kepulaisten ja Matti Vanhasen johdolla on liikaa, Suomessa on nyt paljon sellaista, jotka kepulaiset mielellään lakaisisivat maton alle, niin kuin nämä laitosvanhuksemmekin. Suomen pääministeriltä ei ole kuulunut yhtään sanaa tästä asiasta ja hän sentään kehuu johtavansa hallitusta, jossa nyt kokoomuksen Paula Risikon vastuualueeseen nämä vanhuksiemme asiat kuuluvat. Ei Matti Vanhanen ollut kiinnostunut edellisellä hallituksessakaan tästä asiasta ja pisti vain Liisa Hyssälän asettamaan työrymiä työrymien perään tutkimaan ja selvittämään tätä asiaa kansalaistemme mielen rauhoittamiseksi. Niin kuin muistamme, näiden työrymien jäsenet olivat hyvin pahoillaan siitä, että heidän työnsä tuloksilla ministeri sitten pyyhki vain pöytäänsä ja ties vaikka persettään.
Niin kuin tiedämme, Matti Vanhanen saa aina herneen nenäänsä, jos tälläisista asioista mediassa vaahdotaan ja pidetään esillä ja tässä yksi selitys, miksi vanhuksiemme asema laitoksissamme on se mikä on - Matti Vanhasen herne nenässä. Heikkokuntoiset vanhukset tapetaan kuka mitenkin hiljaa hivuttamalla ja yksityiset hoitolaitokset tekevät bisnestä ajan henkeen ja Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen naureskelevat tyytyväisenä. Tämä Matti Vanhasen hallitus on pitänyt huolen, että ainakin hautausurakoitsijoilla riittää työtä, jos ei sitten muilla.
Hyssälähän aloitteesta laadittiin aikoinaan >Hyvä hoito< laatusuositukset, tämä hanke perustui siihen, että vanhustenhoitolaitosten asiakkaiden hoitoisuusaste mitataan aina ja samalla hoitajien määrä mitoitetaan tarvetta vastaavalle tasolle. >Hyvä hoito< jäi -ikävä kyllä- ainoastaan suositusten asteelle. Suomessa on muutama paikkakunta, joka on järjestänyt vanhustenhoidon suositusten mukaisesti, nämä pikkukaupungit sijaitsevat ympäri maata, suurin osa kuitenkin Uudellamaalla. Muistaakseni Hyvinkään kaupunki on mallikunta tässä, mikäli ajatellaan koko >hyvä hoito< suositusten toimeenpanoa, siis kotihoidon ja laitoshoidon yhteensovittamista ja omaisten mukaan ottoa koko hoitoprosessissa, hyvin asian järjestäneitä kaupunkeja voi olla toki muitakin.
> Hyvä hoito< laatusuositusten ongelma on se, että ne ovat vain suosituksia ja niiden noudattamista ei valvota. Hoitosuositusten kirjaamista lakiin ei olla nähty tarpeelliseksi, vaikka ongelmat ovat olleet tiedossa. Hallituksen syytähän tämä asiantila siltä osin on.
Ja aina asillinen kuten herrasmiehen tuleekin, ja tunustus reilusti erimielisyydestäsi, jo siitä on nostettava hattua. Kuitenkin minua jäi vaivaamaan tuo vetoamisesi tähän meidän eläkeläisten eläkkeiden suurnostaja Hyssälään, jonka puheissa ei ole tekojen kanssa mitään yhteläisyyttä.
Minä muistan kun edesmennyt veljeni, joka oli kova Maalaisliittolainen, vaahtosi siitä, kuinka Hyssälä nostaa hänenkin eläkettään oliko peräti 300-dalla eurolla. Minä vähän toppuuttelin, et kai tuollaista soopaa usko, johon veljeni tuolloin, että se on tosiasia, no siinähän silloin kävi niin, että eläkkeet nousivat peräti 5-dellä ekulla kuukaudessa.
Ihmettelenkin miksi niipä niin, edes mainitsee tuon Ministereistä mitättömimmän, mitättömyyden. No onhan hänen aloituksensa jäänytkin vain aloitukseksi, kuten mainitsit. Hyssälä kuuluu Matti Vanhasen tavoin siihen ryhmään joka taatusti istuu viimeistä kauttaan Ministerintuolilla. Tai eihän sitä tiedä, ei olisi mikään ihme, vaikka tyhmä Puoluevaltuuskunta, vieläkin hänet ministriksi istuttavat, jos he vallankahvassa kiinni pysyvät.
Ja siinä minä en anna periksi, etteikö näitä hoitovirheitä mitä tässä tutkimuksessa ilmenee raakasti liioitella. Oletko niipä niin käynyt jossakin vahainkodissa, ainakin minumielestäni noissa laitoksissa joissa minä olen monessakin käynyt sukulaisia ja vanhoja tuttuja tervehtimässä.
Niissä vallitsee se Evankelisluterilainen rauha ja hiljaisuus, vanhat Ukot ja akat, "Reinoissaan ja Ainoissaan", tepsuttelevat pitkin käytäviä, eikä tietoakaan mistään komeroon lukitsimisesta. Taatusti tämä tutkimus antaa vanhustemme huollosta väärän kuvan. Oivakin lienee kanssani samaa mieltä, eihän nykyhallitus ole jättänyt vanhuksiamme heitteille, kuten tutkimuksessa annetaan ymmärtää, eihän.???????
En ole perustamassa mitään fanklubia Hyssälälle, hänen ansiostaan kuitenkin hoitoisuusluokitukset saatiin aikaiseksi, kuitenkin ainoastaan suositus muotoisina. Voi olla, että Hyssälä istuu ministerinä viimeisiä kausiaan, se ei kuitenkaan poista hänen ansioitaan mm. tässä asiassa.
Olen tutustunut hoitajien työhön lähinnä työntutkijan asemassa ja voi aivan varmasti sanoa sen, että hoitajien mitoituksesta johtuen, vanhustenhoito ei ole tasokasta kovinkaan monessa paikassa ja se on laadultaan luvattoman heikkoa liiankin usein. Hoitotyön raskaus on vanhustenhoitolaitoksissa sitä luokkaa, että hoitajilla tulisi olla ylimääräiset tauot jo fyysisen rasittavuuden vuoksi, tauotus tulisi järjestää säännöllisesti toistuvaksi, kuten muillakin raskailla aloilla tehdään. Painorajoitukset ovat myös sellaisia, joita alalla ei noudateta, naiset nostavat liian raskaita taakkoja yksinään, tähänkään ei ole korjausta saatu. Työturvallisuusmääräyksiäkään ei siis vanhustenhoitolaitoksissa noudateta.
Vaikka edellä puhuin lähinnä työntekijöistä, vanhustenhoidon ongelmat koskettavat luonnollisesti hoidossa olevia asiakkaita enemmän, heidän valinnanmahdollisuutensahan ovat oleellisesti huonommat. Kuitenkin, kuntatyönantajien ja palvelujenjärjestäjien tulisi hoitaa vanhustenhuollon ongelmat kuntoon, tämä koskee sekä työntekijäpuolta, että tietenkin ensisijaisesti asiakkaiden kohtelua.
Laki vanhustenhuollon järjestämisestä asianmukaiseen kuntoon olisi saatava aikaiseksi ja >hyvä hoito< laatusuositukset olisi kirjattava alimaksi vaatimustasoksi. Kuntien rahoitus olisi saatava sille tasolle, ettei aivan perusasioista tingittäisi. Yksityisten hoitolaitosten laatutasoa tulisi tarkkailla säännöllisesti, ei pistokokeiden tyylisesti ja sanktiot tulisi myös tältä osin kirjata lakiin.
Olen siis käynyt varsin monessa vanhainkodissa, olen myös tutustunut pitkäaikaishoidonosastoihin ja kunnallisiin- ja yksityisiin palvelutaloihin, tiedän siis mistä puhun. Tutustumiseni on ollut, kuten jo mainitsin, työhön tutustumista ja siinä saa varsin hyvän kuvan myös hoidontasosta. Jos ihmisiä ei ole auttamassa, silloin apu jää saamatta.
Minun ketään omaista ei ole vanhustenhoitolaitoksessa ja ei vielä ketään tuttuakaan, siltä osin en ole vieraana tähän puoleen tutustunut.
Kuten sinäkin, niipä niin tiedät, hoitolaitostemme taso pikkeaa paljon toisistaan, jopa täällä Maalaiskunnissa on vanhushoitopaikkoja moneen tasoon. Nämä yksityiset hoitopaikat ovat tarkoitettu suurta eläkettänauttiville vanhuksille, tai sitten on varakkaita lapsia, jotka haluavat taata vanhemmilleen auvoisan vanhuuden, he ovat valmiit maksamaan siitä melkein vaikka mitä.
Näissä hoitolaitoksissa on kyllä sellainen henki, että siellä jopa "raha haisee", olen käynyt niisäkin ainakin puolessakymmenessä, joten tiedän mistä puhun. Nämä tutkimukset mitä on tehty, on todellakin tehty kuntien "köyhäinhoitolaitoksista", mitä ne vielä 50-n luvulla olivat.
Että se hokema jota ennen hoettiin,"rahalla saa ja hevosella pääsee", pitänee vielä pintansa nykyaikanakin.
Hoitolaitoksissa on varsin paljon eroja, kuten sanoitkin. Kuitenkin, eroja on laadullisiesti lähinnä alueittain, ei niinkään palvelujenjärjestäjien mukaisesti. Osa yksityisistä hoitolaitoksista on aivan alapuolella kaiken arvostelun, jopa siten että voidaan puhua heitteillejätöstä. Kuntapuolen laadunvalvonta on kuitenkin siten toimiva, että mm. ruokahuolto on asianmukaisesti järjestetty, eri asia on sitten, ehditäänkö ruoka auttaa vanhuksille suuhun. Kunnilla on myös valvontaa sekä hygienia- ja myös hoidontason valvontaa mm. painehaavojen määrissä. Yksityisellä puolella tämäkään alkeellinen laaduntasonvalvonta ei aina toimi.
Voidaan siis sanoa, että jos vanhustenhuoltoon varatut määrärahat ovat kunnassa minimissä, silloin laadunvalvonta heittää joka sektorilla, yksityisillä palvelujen järjestäjillä kuitenkin pahiten.
On tietenkin olemassa varsin kovatasoisia vanhustenhoitopalveluja, niiden valvonta ei kuitenkaan kuulu lääninhallitusten toimenkuvaan. Nämä yksityiset laitokset toimivat ilman julkista rahoitusta ja siellä valvonta tapahtuu omaisten ja kohtalaisen hyväkuntoisten vanhusten omin voimin. Hoito on kallista ja laadultaan hyvää, mutta myös hoivan tarve on vähäistä.
Voidaankin sanoa, että hoitotasoa määrittää varsin paljon asiakkaiden hoivantarve, mitä heikompikuntoisesta vanhuksesta on kyse, olkoonpa huonokuntoisuus siis laadultaan fyysistä tai psyykkistä, silloin riski joutua huonoon hoitoon on suuri. Tietenkin, tämä riippuu myös alueista on alueita, joissa hoito on hyvä laatuista kautta linjan, ilmeisesti asut tämän tyyppisellä paikkakunnalla.
Tapasi keskustella on ärsyttävä ja olet olevinasi kaikkitietävä. Ymmärryskykysi ei kuitenkaan riitä ja teennäinenkin olet.
Tarkoititko minua, Uusi-Ukkia, vai niinpä niitä, jos tarkoitit viimeksimainittua, niin kyllä nyt tarkoitit taatusti väärää miestä. Että teennäinen ja mitä kaikkea sinä keksitkään tästä "kirjoitusvirtuoosista", senhän nyt jokainen palstaa seuraava voi todeta.
Minuun tuo sinun arvostelusi ehkä sopisikin, jos näin onkin, että tarkoitit avaajaa niin minä myöskin kannan "täyden vastuun" kuten Matti Vanhanenkin aina lupaa. Hyvät voinnit vain sinullekin et muuten usein vierailekaan tällä saitilla,heippa on tapana sanoa.
Nythän puhuttiin ymmärryskyvystä ja sitähän sinulla surkealla punikilla ei ole.
Näin on näreet , en paremmin sano???
Tietävinään kaikki asiat. Ei kirjaviisaus aina riitä ja on tympäsevää lukea kirjotusta, joka on aina samanlaista, kuivaa tekstiä. Keskustelupalstat ovat keskusteluja varten, ei Niinpä niin luontojen takija.
Heippa vaan, olen minä täällä vieraillut ja joskus kirjottanutkin.
koskaan tekeneen höpötystä. Maalaisjärki ei kehity semmoiselle luuserille joka on koko ikänsä maannut jossakin luukussa odottaen seuraavaa eläkkeenmaksupäivää.
Rritoten "Maija-maalta", tekee hyvää kun naisimmeisiäkin täällä vierailee ainakin joskus, niin kyllä niinpä niin, asiatiedot ovat tietenkin "kuivaa tekstiä", näinhän se on aina ollut, mutta kyllä näiden molempien herrojen niin Jäbän, kuin niipä niin, teksteistä paistaa se totuuden siemen".
Ainakin minä olen saanut käsityksen, että Niipä niin, ainakin yrittää pysyä puolueisiin sitoutumattomana, Jäbä, taas on "Kokoomuksen kova luu", kuten sanonta käy. No mehän itse kukin saamme käsityksemme palstan kirjoittajista lukemamme perusteella, sekä myöskin luetun ymmärtämisen perusteelle, ja jos se ymmärrys meiltä puuttuu, niin silloin me olemme alistuneet Kepulaisten manipuloinnin katkeraan ja hyvin, hyvin likaiseen suohon. Suohon jossa minäkin ryvin aina nuoruuteni parhaat päivät siis 22-vuotiaaksi asti, ja se on asia jota minä olen elämässäni katkerati katunut.
Voi piru, kun kylmät väreet vieläkin kulkevat pitkin selkäpiitäni, kun muistuu tuo typeryyden aika mieleeni. Onneksi olen siitä päässyt lopullisesti eroon, mitä näin sadonkorjuu aikana vähän nuo lainehtivat viljapellot tuovat kuitenkin muistoja mieleeni. Tietenkin, jos olisin silloin Juonenkylälle jäänyt, siinä olisi ollut vaara, että kuuluisin nyt tuohon Sonnimiehen porukkaan.
Luulisin kuitenkin lukeutuvani enempi Juonenkylän "Mvv-n kastiin", jopa äänestävänikin Kokoomusta, kyllä minulle jo tuolloin nuorukaisena tuli selväksi, että kepu ei ole minun "Poliittinen kotini", en minä silti niin helvetin tyhmä ole, kyllä näin on näreet.???
Vastaan poikkeuksellisesti, vaikka yleensä pyrin jättämään nämä muutaman lauseen kritiikit omaan arvoonsa.
Minä kirjoitan omalla tavallani ja myönnän sen, jopa kuivakkaasti. En aio tapojani muuttaa, enkä oikeastaan edes kirjoitteluani vähentää, pikemminkin päinvastoin. Olen tällä hetkellä tekemässä erästä kohtalaisen suurta projektia, joka sitoo minut aamupäivisin tietokoneen viereen. Tietokoneella yksin työskentely on ikävää puuhaa, joten pieni piristys keskustelujen muodossa on toivottavaa ja aina välillä se on jopa välttämätöntä, kun ajatukset jumiutuvat ja tylsistyvät tilastoja tuijotellessa.
Annankin Sinulle vinkin, minä teen näin jo pelkästään ajanpuutteenkin vuoksi, hyppään aina niiden viestien yli, joiden sisältö on arvattavasti epäasiallinen tai ne eivät sisällä mitään mielenkiintoista, näin säästyy aikaa ja myös hermoja.
Pyrin kirjoittamaan aina tällä samalla nimimerkillä, joten kirjoitukseni on kohtalaisen helppo sivuuttaa. Täällä kirjoittaa myös muita Niinpä niitä, heidän kirjoitukset erottaa joko pisteestä lopussa, tai pienistä alkukirjaimista.
Toivottavasti jatkat kirjoittelujasi, täällä niin kovin miesvoittoisella foorumilla. Kirjoittamista, muistakin kuin yksittäisistä henkilöistä. Minä etenkin olen varsin ikävä keskustelunaihe, olen jopa kuivakkaampi kuin kirjoitukseni.
Tosiaan vaikutat melkoisen kuivakkaalta esiintyjältä kesksustelupalstalla ja parhaana asiantuntijana asiassa kuin asiassa.
Tyypillinen esimerkki kuivakkaasta asenteesta on tämä lääninhallistusten tekämä tutkimus vanhushuollon tasosta, jonka naulasit välittömästi ilman kritiikkiä ilmoitustaulusi seinään.
Apsoluuttista totuutta tuskin nyt nähty tutkimus kuitenkaan antaa ja osatotuuksien yleistäminen vallitsevaksi käytännöksi ei palvele ketään.
Henkilökohtaisesti minulla on ollut tilaisuus seurata vanhushuollon kehitystä melkoisen läheltä ja tarkastella niitä syitä, jotka ovat johtaneet joskus jopa aiheelliseen arvosteluun hoidon suhteen.
Suurimmat epäkohdat hoitotyössä alkaa työnteon motivaation romahtamisesta, työ ei ole enää kutsumuksellista työtä kuten aikaisemmin asia ilmastiin vaan yhä useamman kohdalla välttämätön paha taloudellisessa mielessä.
Yhä laajempi osa työntekijöistä keskittyy kahvipöydän ääressä kokoontuneen työyhteisön kanssa uuden ajankohtaisen tiedon käsittelyyn henkilökohtaisissa asioissa kuin että katsoisivat varsinaisen palkkatyön olevan se tärkein palkanmaksun peruste.
Työntekijän henkilökohtaisilla perusominaisuuksilla on ratkaisevan suuri merkitys nimenomaan hoitotyössä, jossa sitoutuminen tehtävään työhön on nykyään suurelta osin täysin kateissa.
Tästä päätelmästä kertoo rajua todellisuutta kunnallisten hoitotyötä tekevien ruunsaat s-päivät ja vastavien sijaisten henkkiminen korvaamaan näennäisesti sairaiden työsuhteet.
Kuntien taloudessa ne merkitsevät valtavia taloudellisia menetyksiä kun työmoraali alkaa kadota ramaattisesti.
On selvää ettei rahaa syytämällä asian tila kohene, tarvitaan asennetta työhön ja ennen kaikkea ryhtiä työn johtamiseen. Kuntien työnjohto on kelvottomalla tasolla, vastuussa työnjohtaja saapuu aamulla työpaikalle, jossa sulkeutuu päiväksi omaan kammioonsa ja poistuu sieltä vasta työpäivän päätteksi.
Mitä käsitystä tällaisille työnjohtajille muostuu päivän työrutiineista tai niistä epäkohdista, joita päivän mittaan saattaa ilmetä, ei juuri mitään. Tästä työnjohdon piittaamattomuudesta kielii juuri se, että ulkopuolisen tahon täytyy tulla paljastamaan vallitsevat epäkohdat joita "talon" sisällä ei ole huomioitu.
Ongelmien korjaaminen lähtee siitä, että työnjohdon toiminta tulee vastata samoja periaatteita kuin tuotannollisen yrityksen työnjohdon, eli motivoida työntekijät työhönsä ja vaatia annetut tehtävät hoidettavaksi siten kuin ohjeet on annettu.
Toiseksi perustteettomat sairaslomat on karsittava pois vaikka lainsäädännöllisin keinoin, koska perusteettomat s-päivät ovat kunnallisen työvoiman syöpä ja nielevät rahaa kuntien muilta toiminnoilta.
No jatketaan minusta sen verran, etten ole asiantuntija" asiassa kuin asiassa", mutta jos kirjoitan jostakin, silloin olen perillä siitä aiheesta, johon kantaa otan. Tapanani ei ole kirjoitella mitä sattuu ja mistä sattuu.
Työelämä on asia josta tiedän, siksi Sinun kirjoituksesi vaikuttaakin asioista perillä olevana, minusta hyvinkin oudolta jopa kummallisen asiattomalta.
Läänihallituksien tekemä tutkimus pitää paikkansa, tästähän meidän on lähdettävä. Tutkimuksia on turha tehdä, ellei niiden perusteella tehdä johtopäätöksiä. Lääninhallituksilla ei ole omia etuja puolusteltavana, ei etenkään, koska tulokset ovat tämän suuntaiset. Päinvastoin, nehän kertovat valvontavelvollisuuksien laiminlyönnistä.
Suomessa vanhustenhoitolaitosten työntekijämäärät ovat erittäin alimitoitettuja ja yksityisten hoitolaitosten ammattipätevyyksistäkin tingitään, jopa aika merkittävästikin. Mikäli vertaamme hoitajien määriä vaikkapa Ruotsin vastaaviin, silloin työntekijöiden alimiehitys on selkeästi nähtävissä. Vaikka ottaisimme >hyvä hoito< mitoituksen lähtökohdaksi, tätähän suositusta ei juuri missään vanhusten hoitolaitoksessa noudateta. Siitä huolimatta, Ruotsissa on hoitajia per. hoivattava, noin puolitoista kertaa enemmän. Norjassa tilanne on vielä parempi.
Vanhushoitotyö on Suomessa fyysisesti raskainta työtä, se on sitä monestakin syystä: vuorotyö, hankalat työasennot, fyysisen väkivallan uhka, paljon nostoja ja siirtoja, työn kuluttavuus ihmissuhde kohtaamisen osalta, vastuullisuus, työtovereiden vaihtuvuus, jne... Koska työ luonne on varsin kuluttavaa ja työvoimapula on selkeä, onkin varsin luonnollista, että sairauslomia on paljon ja myös ennenaikaisia eläkkeelle jäämisiä.
Mikäli työvoiman resusoinnissa on merkittäviä puutteita, silloin työnjohdon taholta annettu motivointi ei lisää työtehoa, sen vaikutus on päinvastainen. Annettujen tehtävien vaatiminen suoritettavaksi on mielenkiintoinen ajatus, hoitotyötä sitovat varsin monenlaiset lainsäädännölliset asiat ja ammattihenkilöstö on sitoutunut noudattamaan näitä lakeja ja henkilöstö joutuu myös laiminlyönneistään vastamaan, sikäli työnjohdon ei tarvitse tähän puoleen puuttua, ei heidän ainakaan tulisi sitä tehdä.
Hoitotyö on palkkatyötä, siinä kuin muukin työ, se ei ole enää sellaista armosta ja hyväntekeväisyydestä tehtävää puuhastelua kuin aikoinaan luostarisairaaloiden aikakaudella. Työstä on saatava korvaus ja työolojen on oltava inhimilliset, tämä on asiakkaiden ja työntekijöiden etu. Kuntapuolen taloudellisia ongelmia ei voida siirtää työntekijäpuolen ongelmiksi, ne on hoidettava muuten.
Kotisairaanhoidon menetelmien kehittymisen vuoksi ja terveydenhuollon yleisen tason kohentumisen takia, laitoksissa hoidettavina olevat ovat yhä huonokuntoisempia ja heillä on monia ongelmia, siksi hoitotyö on muuttunut erittäin vaativaksi ja resursseja kysyväksi, tähän tilanteeseen on puututtava, muuten laiminlyöneistä kärsivät sekä työntekijä että heidän asiakkaansa. Työntekijäpula on vanhustenhoitolaitoksissa ollut jo pitkään suurimpia ongelmia ja onkin luonnollista, mikäli valinnan varaa on, silloin ihmiset siirtyvät töihin, jossa olosuhteet ovat helpommin siedettäviä. Vanhustenhoitolaitoksien ongelmat ovat siis yhteiskunnan laiminlyönneistä johtuvia, eivät missään tapauksessa niistä työntekijöistä, jotka jaksavat vielä tätä työtä tehdä.
Kun luin tuon "kuivakkaasta edunvalvontayksiköstä" kirjoittajan, niin olin hänenkanssaan täysin samaa mieltä. Hän asiallisesti kritisoi Kuntien ja laitosten työhönsä "leipääntyneiden" ihmisten käyttäytymistä. Hän taatusti hallitsee ja on seurannut läheltä näitä juttuja, siis asioista perilläoleva kaveri.
Nyt kuitenkin niipä niin tuo asiaan oman näkemyksensä, joka näkemys pelkistyy hänen viimeiseen kappaleeseensa, jonka tässä toistan, lainaus alkaa >>> Työntekijapula on vanhustenhuoltolaitoksissa, ollut jo pitkään suurimpia ongelmia ja onkin luonnollista, mikäli valinnanvaraa on, silloin ihmiset siirtyvät töihin, jossa olosuhteet ovat helpommin siedettäviä. Vanhustenhuollon ongelmat ovat siis yhteikunnan laiminlyönneistä johtuvia, eivät missään tapauksessa niistä työntekijöistä, jotka vielä jaksavat tätä työtä tehdä.
En minä kokoomuslainen ole, vaikka sen myönnän, että omia arvojani vastaa puolueista eniten kokoomus.
Olen lähinnä antisosialistinen vapaan (mutta ei sääntelemättömän) markkinatalouden sekä yksilön- ja yrittämisenvapauden kannattaja ja suskon siihen, että oikein säännellyt vapaudet motivoivat ihmiset yhteiskunnan kannalta kaikkein parhaimpaan toimintaan.
Sosialidemokraattiseen valtion holhoukseen en usko ja keskustan jähmeä konservatiivisuus on myös minulle vierasta, kun taas kokoomus on suurista puolueista nykyisin kaikkein uudistusmielisin, ellei vihreitä oteta lukuun.
-Jäbä
Miksi näitä vanhuksia muuten Suomessa terveyskeskusjärjestelmän kautta saatetaan laitoskuntoon? Kunnan rahojen varassa olevissa terveyskeskuksissahan ei juuri tavallinen ihmine, köyhä ja vanhus saa muuta hoitoa, kuin pillerihoitoa. Nämä ihmisryhmät on priorisoitu ja harva niistä saa lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Voin kertoa oman esimerkkini, loukkasin polveni kaksi ja puoli vuotta sitten ja tietysti tätä polvea hoidettiin omalääkärin toimesta pillerihoidolla ja ei lähetetty ortopedin tutkittavaksi saati sitten muuta. Polvivaiva on vaivannut koko ajan ja minun piti kääntyä yksityislääkärin eli ortopedin puoleen, että saisin vaivaani edes jonkulaista tolkkua, kuin pillerihoito. Ortopedi lähetti suoraa päätä polven tutkittavaksi erikoissairaanhoitoon ja tietokonekuvaukseen. Tässä vaan piilee suuri vaara, että juuri tuo kahden ja puolen vuoden viive on voinut tehdä polvessa tehtävänsä ja hoito voi tulla kalliimmaksi kuin, että olisi hoidettu heti vaivan ilmennyttyä. Eli ihmisiä hoidetaan terveyskeskuksissamme rollaattorikuntoon aivan tietoisesti ja tahallisesti ja jos itsellä ei ole sijoittaa rahoja omaan hoitoonsa, niin edessä on rollaattorin työntely ja jalattomuus. Tämä jalattomuus tietää myös sitä, että yleiskunto rapistuu alta aika yksikön ja edessä voi olla selkäpiitä karmaisevaa.
Suhtautuminen työhön ja siihen liittyviin arvoihin, kuvastaa yhteiskunnan moraalia oikeastaan enemmän, kuin mikään muu yksittäinen ilmiö tai mielipidevaikuttaminen. Työntutkimisella on siten varsin suuri moraalinen ulottuvuus ja myös yhteiskunnallinen funktio.
Työn arvon mittareita on muutamia, tärkein niistä on tietenkin maksettu palkka, mitä enemmän palkkaa maksetaan, sen tärkeämmäksi ja tuottavammaksi työ koetaan. Eräs arvonmittari on työnarvostaminen moraaliselta kannalta, työ koetaan yhteiskunnallisesti tärkeäksi ja sitä arvostetaan siksi, eräs tämän tyyppinen työ on hoivatyö. Mittareita on muitakin, mutta ne eivät ole oleellisia tämän kirjoituksen kannalta.
Moraalisesti arvostettu työ, nähdään usein kutsumustyönä ja tämä aspekti tekee työn laadullisen arvioinnin vaikeaksi, tämä näkökulma myös sotkee käsityksiä siitä, kuinka tuottavaa työ oikeasti on. On aivan oikein nähdä, sairas ihminen tarvitsevana ja asiallista kohtelua vaativana yksilönä. Kuitenkin, tästä moraaliaksioomasta ei seuraa suoraan se, työntekijöiden olisi uhrauduttava kohtuuttomasti, jotta yhteiskunnalliset velvollisuudet tulisivat hoidettua.
Hoitotyö tulisi nähdä sellaisena kuin se Suomessa oikeasti on, yhteiskunnallisesti erittäin tuottavana työnä. Tuottavuutta on mitattu monin kriteerein ja aina meidän hoitotyömme on ollut tuottavuudessa mitattuna maailman kärkimaita, tai jopa tältä osin johtavia. Tuottavuus koostuu varsin monesta osatekijästä, sitoutuneesta henkilökunnasta, järkevästä töiden järjestelystä ja ikävä kyllä myös palkkauksellisesta alijäämäisyydestä ja henkilökunnan vähäisyydestä. Koska näin on asianlaita, puheet hoitajien leipääntymisestä ja laiskuudesta perustuvat aivan varmasti muihin, kuin todennettuihin tosiasioihin. voisi jopa puhua puhtaasta panettelusta.
Hoitotyön arvostus on hyvinkin vahvasti sidoksissa sukupuolitasa-arvoon ja niihin yhteiskunnallisiin käsityksiin, jotka pitävät naisten töitä vähempiarvoisina ja kokevat, että nämä työt tulisikin suorittaa pelkästään kutsumustyön arvoin. Töiden arvostus laskee sitä mukaa kun ala naisistuu, tämä trendi on ollut selvästi nähtävissä, vaikkapa eläinlääkäreiden ammattikunnassa, papistossa on sama suuntaus menossa, palkkaus suhteellisesti ottaen laskee.
Vanhustenhoidossa on siis annettava vastuu heille, jolle se todellisuudessa kuuluu. Kuntien päättäjien on lopultakin pysähdyttävä pohtimaan, mikä yhteiskunnallinen tehtävä on heidän on ensisijaisesti hoidettava ja jätettävä säästäminen sellaisiin sektoreihin, joissa se on mahdollista, ilman kohtuuttomia inhimillisiä kärsimyksiä.
Vuodeosastolle sijoitetut vanhukset eivät ole sen huonompi kuntoisia kuin sata vuotta sitten samassa tilanteessa olleet. Käytäntö on osoittanut ettei kotiuttamista ole odotettavissa osastoille joutuneiden kohdalla vaan päivä päivältä ihmisen lopullinen päämäärää häämöttää ajallaan.
Hoitohenkilökunnan mitoistus ei ratkaise hoidon laatua vaan hoitajien ammattitaito ja motivaatio työhön.
Suurin haaste tästä lankeaa vastuussa oleville viranhaltijoille, sekä laitosten työnjohdolle, jotka päättävät ketä otetaan töihin ja kuinka työntekoa valvotaan.
Ajatuksesi siitä, että rahaa syytämällä asiat korjautuu itsekseen ovat taivaarannan maalailua ja moraalisen vastuun pakoilua. Voin vain kuvitella vastaavanlaisen henkilön johtamassa työyhteisöä, jossa hälläväliä tyylillä tehdään töitä.
Laitan tuohon liitteksi Tampereen Koukkuniemen henkilökunnan mitoituksen ja palvelun kirjon, jolla kyseinen laitos huolehtii vanhusten hyvinvoinnista. Toivottavasti osaat imeä siitä tarvittavaa tietoa ja samalla märehtiä niitä kustannuspaineita mikäli henkilökuntaa lisätään entisestään:
"Koukkuniemen vanhainkodin osastoja on 24 ja näillä asukkaita yhteensä 559. Hoitohenkilökuntaa (sairaanhoitajat ja lähihoitajat) on yhteensä 207, laitoshuoltajat mukaan lukien osastojen henkilökuntaa on 302. Hoitohenkilöstöä on asukaspaikkaa kohden 0,37 ja osastojen henkilöstöä laitoshuoltajat mukaan lukien 0,54. Suomessa on paikkakuntia, joiden vanhainkotien henkilöstön määrä jää Tampereen mitoituksen alapuolelle.
Koukkuniemessä on osastotyötä tekevän henkilökunnan lisäksi n. 70 työntekijää. Sosiaalitoimistossa työskentelee kuusi sosiaalityöntekijää johtavan sosiaalityöntekijän alaisuudessa. Jotta päivittäinen toiminta sujuu kitkatta tarvitaan myös talous- ja työhönottotoimistot henkilökuntineen. Koukkuniemen 70 työntekijää huolehtii erikseen tehtävistä, joita pienempien vanhainkotien henkilökunta joutuu tekemään oman työnsä ohella.
Poliklinikalla on yhteensä kuusi hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää, kuntoutuksessa neljä fysioterapeuttia, kolme kuntohoitajaa ja kaksi jalkojenhoitajaa. Kaupungin vakinaisissa toimissa sijaistehtävissä Koukkuniemessä on osastojen käytössä yksi sairaanhoitaja ja neljä lähihoitajaa. Tämän lisäksi 27 vakinaista kaupungin sairaanhoitajaa ja 48 vakinaista lähihoitajaa tekee jatkuvasti lyhytaikaisia sijaisuuksia vanhainkodissa ja sairaaloissa.
Jokainen saunomista haluava Koukkuniemen asukas saa kylvettäjän (17 tointa) palvelut. Niin asukkaat omaisineen kuin henkilökuntakin käyttävät kanttiinin palveluja. Viihtymistä ja virkistystä varten Koukkuniemeen on palkattu yhteensä kahdeksan työntekijää, askartelun- ja harrastustenohjaajia. Koukkuniemen omassa juhlasalissa on viikoittain tilaisuuksia, joiden ohjelma tiedotetaan kaikille ja mukaan pääsevät kaikki halukkaat omaisia myöten. Tapahtumakalenterin mukaisesti esim. vappua vietettiin tanssimalla 28.4., osallistujia oli n. 300.
Koukkuniemen hoiva- ja sairaalaosastoja on yhteensä 11 ja potilaspaikkoja yhteensä 438. Näiden osastojen hoitohenkilöstön määrä on 232 ja koko henkilöstön määrä laitoshuoltajineen 293. Hoitohenkilöstön mitoitus näillä osastoilla on 0,53, laitoshuoltajat mukaan laskettuina koko henkilöstön mitoitus on 0,66 potilaspaikkaa kohden."
Kuka sinua saarnamies estää arvostamasta vaikkapa vähemmän palakattua hoitotyötä, yrität vain moralosoida muita?
Onko sairaanhoitajien palkankorotusten jälkeen havaittu laaudun parantuneen korotusten jälkeen? EI, se on samalla tasolla kuin ennen korotusta ellei laskenut siitä.
Vastuu kuuluu kaikille, jotka ottavat työn vastaan. Tyypillinen väistöliike vasemalle on syyllistää päättäjät niiden sijaan, jotka on palkattu hoitamaan annettuja tehtäviä. Muistutat lähinnä noilla kommenteillasi pelleä, jonka ei tarvitse ottaa vastuuta mistään.
Koska aloin jakelemaan jo aamutuimaan vinkkejä, jatkan samaan malliin. Ei kannata kirjoittaa asioista, joista ei riittävästi tiedä, sitä ei kannata etenkään tehdä silloin, jos asiakeskustelusta on kyse. Lämpimikseen juttelut kavereiden kesken on toki asia erikseen.
Käyn tätä keskustelua lähinnä vain sen vuoksi, koska kunnioitan keskustelun avaajaa, vain siksi korjaan näitä käsittämättömän asiantuntemattomia väitteitä, muutenhan ne voisi jäädä omaan arvoonsa.
Sata vuotta sitten kaikki nykyisin laitoksissa hoidettavina olevat, olisivat kuolleet. Aiemmin laitoksissa hoidettiin vanhuksia, jotka nykyisin ovat kotihoidon turvin kotonaan. Laitosvanhuksilla on varsin paljon erilaisia terveydellisiä ongelmia, ongelmia jotka olisivat jopa muutama kymmenen vuotta sitten, johtaneet kuolemaan, ei vanhainkotipaikkahoitoon. Vanhuuden vuoksi ei laitoksessa ole yksikään, kun aiemmin vanhainkodissa pääosin oli heitä, joita hoidettiin vanhuudesta johtuvan väsymisen vuoksi.
Eräs vanhuuden vaivoista, joka johtaa vääjäämättä jossakin vaiheessa laitoshoidon tarpeeseen on Alzheimerin tauti, aiemmin kunnalliseenlaitoshoitoon turvauduttiin jo alkavassa vaiheessa ja viimeistään keskivaiheen tulessa, nyt tulevat potilaat ovat kaikki lähes poikkeuksetta syvässä vaiheessa. Alkuvaiheet hoidetaan kotona tai palvelukodeissa. Aivoinfarktit voidaan alku hoitaa siten, että aiemmin ilman muuta menehtyneiksi tuomitut, voidaan pelastaa, mutta laitoshoidon tarve on väistämätön ja hoitoisuusaste on varsin korkea. Esimerkkejä olisi toki muitakin, mutta olkoon.
Hoitoisuusluokitus on riippuvainen tietenkin hoidettavien kunnosta, >hyvä hoito< suositus on, että apua säännöllisesti tarvitsevilla tulisi olla 1.4 hoitajaa, tämä mitoitus on siis eräs minimi. Mikäli laitoshuoltajat eivät hoitotöihin osallistu säännöllisesti, heitä ei tule laskea hoitajamitoitukseen. Luulin Koukkuniemen mitoituksen hieman parantuneen, siitähän oli varsin suuri polemiikki aikoinaan.
Rahan lisääminen ei tietenkään mitään auta, hoitajien määrän lisääminen tietenkin on se jolla on merkitystä. Mitoituksella on tietenkin merkitystä, mikäli laadusta puhutaan, muu väittäminen on suoranaista valehtelua. Vankka ammattitaito on työnmotivaatiota VÄHENTÄVÄ tekijä, mikäli työntekijämitoitus ei ole kohdallaan, tämä on todettu varsin monessa työhön liittyvässä tutkimuksessa. Ammattitaidottomat ja työstä kiinnostumattomat voivat jäädä töihin, jossa ei voi ammattitaitoaan täysimääräisesti käyttää. Ammatillisen työmoraalin omaavat ja -taitoiset vaihtavat nopeasti työpaikka tai työuupuvat.
Helsingissä toimii venäläisten ortodoksien ylläpitämä vanhainkoti Hämeentien ja Lautatarhankadun kulmassa. Helsingin kaupunki tukee sen toimintaa ja saa vastineeksi useita paikkoja, joihin voi sijoittaa omia vanhuksiaan.
Tämä vanhainkoti on venäläisten johdossa ja henkilökunnastakin osa on venäläisperäisiä, osa suomalaisia. Vanhusten hoito ja kohtelu on erittäin huolehtivaista ja ystävällistä, heille järjestetään monipuolista terapiatoimintaa ja mm. aterioiden laatu on todella hyvä.
Olen monasti ajatellut, pitäisikö koko Suomen vanhusten hoito saattaa venäläisten käsiin, kun he osaavat arvostaa vanhoja ihmisiä paremmin kuin suomalaiset.
Kuten mainitsit asenne ratkaisee huomattvasti nenemmän kuin pelkkä rahan syytäminen ongelmakohteisiin.
Venäläiset ovat siinä mielessä moraalisesti parempia huolehtimaan lähimmäisestään kuin vastaava suomalainen, joka kiilto silmissään toijottaa vain rahaa.
Tämä herra Niimpä niin on tyypillinen esimerkki tavasta väistellä tosiasioita ja syytää versinainen asian ydin vikaosoitteeseen.
Niillä miljardeilla, joita vahushuoltoon syydetään, pystyttäisiin varsin hyvin tuottamaan laadukas hoito jos asenne olisi kohdallaan. SUoraan sanottuna hoitohenkilökunnasta kolmannes on patalaiskoja lusmuilijopita, jotka eivät menetyisi yksityisellä sektorilla päivääkään. Yksi kolmannes tekee juuri ja juuri ne työt joita tehtävksi on annettu mutta yhtään ns. turhaa askelta nämä eivät ota. Se viimein kolmannes on niitä hyviä työntekijöitä, joiden varassa koko järjetelmä lepää. Valitettavsti juuri heidän kohdallaan voidaan puhua työn rasittavuudesta, ei näiden lusmujen kohdalla.
Minä arvostan hoitotyötä, arvostan sitä jopa niin paljon, että pyrin puhumaan näiden työntekijöiden puolesta -aina kun se on mahdollista.
Arvostamiseni johtuu varsin monesta osatekijästä. Tiedän työn luonteesta riittävästi, ymmärrän myös sen, ettei minusta olisi noin vaativaan työhön. Tiedän myös ne paineet, minkä alaisina hoitajat työskentelevät.
Päättäjät ovat vastuussa ensisijaisesti siitä, että he huolehtivat niistä asioista, joista päättämään heidät on valittu. Kunta- ja valtiontaloudenpäättäjät ovat nimenomaan valittu huolehtimaan kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta, ei niinkään ilmaisista risteilyistä. Suorittavalle taholle ei vastuuta voida siirtää.
Minä en ole vastuussa hoitotyönjärjestelyistä, kuin ainoastaan siltä osin, kun olen tutkimuksiani tehnyt, niistä vedetyt johtopäätökset eivät ole enää vastuullani.
Koskee minua ja myskin minunlaisia vanhenevia ihmisiä, mutta vaan vähän vierastan kun tässä noiden Venäläisten hyväntahtoiusuutta alettiin jopa kiitellä. Kaikkihan me tiedämme, että Venäjällä vanhoilla ihmisillä ei ole minkäänlaista suojaa, eikä ihmisarvoa.
Olemmehan TV-stä nähneet miten siellä jo alle viisikymppinen mies kuolee hoidonpuutteessa keittämäänsä votkaan. Siinä maassa ei ainakaan minuntietääkseni ole minkäänlaista vahustenhuoltoa.
Luultavasti nämä Oligargit ovat tulleet tänne Suomeen rahoineen ja perustaneet muka Vanhaikoteja saadakseen rahanpesujärjestelmänsä pelaamaan. No tämähän on minun epäilyjäni, Venäläinen Äiti ja vaimo, on taas maailman sitkein ja kestävin nainen, senhän saa lukea laajasta Venäläisestä kirjallisuudesta joihin minäkin olen aikoinani tutustunut.
Ja hyvä keskustelu avauksestani jatkukoon, heitin vaan tuohon väliin asiaa tuosta Venäjän tilanteesta. Ja juurihan tuli myöskin Kiinan terveydenhuollosta TV-ohjelma, voi hyvät hyssäkät, miten siellä köyhiä ihmisiä kyykytetään. Montasataa ihmistä jonottaa yökauden kadulla, päästäkseen edes ilmoittautumaan lääkärille.
Kyllä täytyy sanoa, että me Suomalaiset saamme elää Terveyskeskusten taivaassa, kun vertaamme noita kiinalaisraukkoja itseemme. Niin Punikiksihan minua on täällä jo vuosia haukuttu, mutta en minä kuitenkaan nii kova punikki ole, että alkaisin Venäläistä Vahusten ja sairaanhoitoa kiitellä, pitäähän joku tolkku sentään asioissa olla, eiköstä vain.????
Venäjällä jää vanhus heitteille poikkeustapauksessa, jos hänellä ei ole omaisia eikä ystäviä. Varsinaista julkista vanhustenhoitoahan siellä juuri ei ole. Venäjällä jokainen suku huolehtii itse omista vanhuksistaan, ja ne, jotka täällä ovat vanhustyöhön kouluttautuneet, suhtautuvat potilaisiinsa niin kuin sukulaisiinsa.
Venäläisten ylläpitämä vanhainkoti, johon edellä viitattiin, on ortodoksisen seurakunnan ylläpitämä, perustettu jo ennen sotia ja siellä on paljon rajan takaa sodan jaloista Suomeen siirtyneitä karjalaisia ortodokseja asiakkaina
Suomen terveydenhuollon menot ovat kokonaiskansantalouteen suhteutettuna länsimaiden alhaisimmat, Portugalilla on vielä vain tingitymmät menot. Portugalin tilannetta selittää se, että siellä sairaanhoito on järjestetty luostarilaitoksen kautta ja kotiäiti perinne on vahva.
Suomessa siis hoitomenot ovat erittäin alhaisia kuitenkin: hoidon tulokset ovat hyviä, hoitovälinetekniikka kestää vertailun mihin tahansa maahan. Suomessa on geeniperäisiä sairauksia keskimääräistä enemmän ja etenkin sydän- ja verisuonisairaudet ovat varsin korkealla tasolla. Sydän- ja verisuonisairauksien hoito on kohtalaisen kallista puuhaa. Suomessa hoitoisuusaste on korkea, lähinnä naisten työssäkäyntiasteen vuoksi. Täällä siis hoidetaan enemmän ihmisiä julkistenauttamisjärjestelmien kautta kuin muualla.
Kun edellä mainitut tekijät huomioidaan kaikki -mitenkä on mahdollista, että näihin tuloksiin on päästy, ellei oteta huomioon terveydenhuollontyöntekijöiden venymistä. Mikä muu selittäisi tämän tyyppiset tulokset?
Toisten työlle on varsin helppoa virnuilla ja muiden ihmisarvoa on tyhmien helppo vähätellä, se on eräänlaista halpaa hupia. Kuitenkin, jonkinlainen suhteellisuustaju, täytyisi olla järjeltään vähäisemmälläkin, ainakin mikäli päästelee tuotoksiaan julkisuuteen.
Näissä terveydenhuollon menojen vertailuissa käytetään mittarina menojen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Suomessa BKT per kapita on suhtellisen korkea, joten prosenttiluku pysyy kohtuullisena. Tilanne muuttuu oleellisesti jo tänä vuonna kun terveydenhuollon menot jatkavat kasvuaan mutta BKT supistuu voimakkaasti. Siis menojen mittarina käytetty suhdeluku nousee voimakkaasti.
Suomen asemaa on toki parantanut julkisen sektorin, ja eritoten kuntatyöntekijöiden, kuten sairaanhoitajien, alhainen palkkataso vaikkapa Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan verrattuna. Sen sijaan Suomen terveydenhoitojärjestelmän muut kuin suorat hoitokulut, siis hallinto ym., ovat suhteettoman korkeat. Osasyynä pienet yksiköt, ja siitä aiheutava tehottomus hallinnossa, esimerkiksi tietojärjestelmien yhteensopimattomuus jne. Hoitotyöhön olisi mahdollisuus käyttää vielä paljon nykyistä enemmän varoja kokonaismenojen siitä nousematta jos hallintoa ja byrokratiaa selkeytettäisiin ja demarimafian aikaansaamaa hyysäämismentaliteettia voitaisiin tervehdyttää.
Terveydenhuollon työntekijät eivät veny yhtään sen enenpää kuin yksityisen sektorin työntekijät, mutta toki heidän työtään tulee arvostaa. Hoitotyö on myös korkealaatuista ja sen tuloksissa ei ole hävettävää. Hävettävää on tässä demarimallin mukaan rakennetussa byrokratiassa.
Mitäs sitten pitäisi tehdä näille kuntien politiikoille, joiden varassa kuntalaisten terveys ja henki on? Tämä on hyvin kimuranttikysymys, koska leikitään köyhien, vanhuksien ja varattomien elämällä.
Tietysti tämä porvarihallitus on kiristänyt asemnnettaan ja ei anna kunnille rahaa sillä mitalla, mitä Mauri Pekkarinen upottaa Työ- ja elinkeinoministeriössään myös näille konkkafirmoille. Kunnat ovat joutuneet pakonsanelemana ottamaan pois sieltä, joka ei tuo voittoa. Nythän on raha ja voitto tullut mukaan myös vanhustenhoitoon ja terveysbisnekseen ja tulokset ovat meidän kaikkien silmien edessä.
Helsinki myöskin rahoittaa, tätä Venäläistä vanhustenhoitopaikkaa, saaden vastineeksi jopa useita paikkoja Helsinkiläisille vanhuksille. Näin ollen epäilyni vain vahvistuvat siitä, että tämän laitoksen rahoitus on jotenkin kinkkistä, jos ja kun rahoitus vielä tulee puhtaasti Venäjältä.
No eihän siinä mitään, kerrotko vielä Tfcvgy (tulikohan oikein) ovatko nämä Venäläisen vanhaikodin asukkaat, keskimäärin varakkaampia helsinkiläisherroja ja rouvia, niin päästäisiin asiassa eteeenpäin, eikä minun tarvitsisi tuollaisia epäilyksiä tämänkään Vanhustehuoltolan päälle heittää.???
Katsotaanpa Wikipediasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhainkoti_Helena
Suomessa on kohtalaisen paljon näitä etnisille ryhmille perustettuja vanhainkoteja, joiden takana on usein säätiörahoitus. Julkisista palveluista nämä kaikki kodit eroavat kodinomaisuutensa vuoksi ja myös siksi että pääosin asukkaat ovat keskimääräistä laitosasiakasta paremmassa kunnossa. Hoitajamitoituksetkin ovat yleensä kohdallaan, tämä johtuu hoiva-asteen vähäisyydestä.
Parasta olisi siirtää koko terveyhdenhuolto valtiolle ja organisoida se niin, ettei hallintobyrokratiasta tule sille painolastia. Suomeksi sanottuna demarit on pidettävä kaukana uudistuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, sillä yleensä kaikki mihin demari koskee muuttuu tehotomaksi ja virkavaltaiseksi hyysäämiseksi.
Meillä on toki hyviä esimerkkejä kunnista joissa terveydenhuolto on toteutettu korkeatasoisesti turhia kustannuksia välttäen. Eli kyllä siellä kunnan tasolla osataan, valitettavasti on sitten vielä enemmän kuntia joissa ei osata, vaan tuhlataan verorahat epäoleelliseen ja tehottomaan.
Helenakoti ei ole palvelutalo, vaan vanhainkoti. Yhdessä huoneessa asuu 3-4 vanhusta melko sairaalanomaisesti. Suuri osa heistä on myös sairaita ja dementoituneita, tarvitsevat pyörätuolia liikkumiseensa. Helena-koti on myös sellainen, josta vanhusta ei enää siirretä mihinkään, vaan hän saa olla siellä kuolemaansa saakka
Hallintobyrokratia ja kankeat organisaatiot jäykkine toimenkuvineen aiheuttavat kitkaa henkilöstöryhmien välille ja joustamaton työnjako aiheuttaa sen, ettei henkilökunta ehdi palvella potilaitaan niin kuin pitäisi. HUS on karmein esimerkki siitä, miten talous saadaa kuralle, kun johdossa ovat lääkärit ja eri hoitajaryhmät vahtivat vain omia reviirejään.
Myös terveydenhoidon kustannusnousu koko Suomessa on ollut huimaa jo pitkään: kaksi kertaa nopeampaa kuin bkt:n kasvu.
Tällainen kulujen kasvattaminen ei tietenkään käy päinsä
-----------------
Helenan Vanhainkotia ylläpitää vuodesta 1996 lähtien Helenan Vanhainkodin Säätiö, ja suurimman osan vanhainkodin palveluista ostaa Helsingin kaupunki. Silti vanhainkodin perustajayhdistys, Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry, tukee edelleen vanhainkotia niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin.
Helenan Vanhainkodissa on tällä hetkellä 67 vanhainkotipaikkaa ja 6 tehostettua asumispalvelupaikkaa. Vuonna 2003 valmistui lisärakennus, jossa on Dementiaryhmäkoti Serafima. Dementiaryhmäkodissa on tilat 11 asukkaalle. Ryhmäkoti on tarkoitettu sellaisille dementikoille, jotka vielä ovat fyysisesti hyväkuntoisia – hoitohenkilökunta on mitoitettu siten.
-----
Ortodoksien lisäksi venäjänkielisille ensisijaisesti tarkoitetussa vanhainkodissa on luonnollisesti henkilökunnan osattava myös venäjää, jotta palvelua voidaan saada omalla kielellä. Tässä suhteessa Helenan vanhainkodissa on onnistuttu hyvin.
---
Tämän hetken suurimpana ongelmana Helenan Vanhainkodissa Irina Korelin näkee sen, että Helsingin kaupunki ei pysty kohdentamaan Helenan vanhainkodin paikkoja riittävässä määrin vain ortodokseille. Nykyään sen asukkaista runsaasti yli 10 prosenttia on jo luterilaisia. Kuitenkin taustayhdistyksellä on tietyt säännöt asukkaiden priorisoinnin suhteen.
------------
Lainaukset: http://www.ort.fi/ortodoksiviesti/ov0505/helenakoti.htm
Uskonto ei ole ongelma, jos potilas itse ei siitä sellaista tee. Äitini vietti kaksi viimeistä vuottaan Helena-kodissa ja osallistui luterilaisena mielellään ortodoksien hartaushetkiin, kun piti niitä kauniina, vaikkei venäjää ymmärtänytkään. Tästä ei ollut mitään ongelmia. henkilökunnassa oli muutamia venäjältä tulleita hoitoalan opiskelijoita, jotka kyllä puhuivat välttävää suomea. he olivat erittäin ystävällisiä ja auttavaisia. Äitini piti heistä kovasti
Terveysmenojen huima kasvu johtuu varsin monesta osatekijästä. Hoitotakuulain vaikutus on merkittävin, kunnat ovat pyrkineet purkamaan jonojaan hoitotakuulain vuoksi, tämä prosessi on kesken ja vieläkään ei suurimmassa osassa maata olla aivan lain tarkoittamalla tasolle. Jonot ovat liian pitkiä etenkin Uudellamaalla. Hoitotakuulakia kierretään myös siten, ettei diagnooseja tehdä täsmällisiksi, joten pillerihoito on vaihtoehto kalliille operaatiolle. Eräs edellä oleva viesti kertoikin tämän tavan tuomista ongelmista.
Osalla kuntia viime ja ensivuonna terveysmenoja nostaa varautuminen siihen, että väestö vanhenee voimakkaasti. Rakenteellisia muutoksia tehdään hoitolaitosjärjestelmään, jotta toiminta vastaisi paremmin tulevaan tarpeeseen.
Suomessa on myös kohtaisen kallis lääkehoitojärjestelmä, maksamme lääkkeistämme ylihintaa, tämä nostaa kuluja.
Nykyisen teknologian vuoksi yhä enemmän ihmisiä voidaan myös pelastaa ja samaan aikaan saadaan varsin raskaasti hoidettavia ihmisiä vuodepaikoille.
Mikäli ajatellaan pelkästään erästä kansallisairuttamme diabeatista, sen hoito on tehostunut ja samalla myös kallistunut. Verensokerimittaus on muuttunut joka päiväiseksi, jopa monta kertaa päivässä tapahtuvaksi. Verensokerinmittaaminen on kunnallista palvelua, välineet saa siis ilmaiseksi, kallista tämä kuitenkin kunnille on. Munuaissairauksienhoito on kehittynyt, jopa merkittävästikin, näin näiden ihmisten elinolosuhteet ovat muuttuneet hyvinkin paljon, mutta kustannukset ovat myös suhteessa nousseet.
Suurin ja kallein murros on tapahtunut tehohoidossa, voidaankin sanoa, että ihmisen viimeiset kaksi viikkoiset ovat terveydenhoidon kannalta hänen elämänsä kalleimmat, mikäli näistä menoista voitaisiin tinkiä, säästöt olisivat merkittäviä.
Kyse on lopultakin priorisoinnista, vaikka nämä asiat ovatkin varsin hankalia. Jos terveydenhoitomenoista halutaan tinkiä, mistä potilasryhmästä lähdetään liikkeelle ja kuinka se voidaan tehdä? Keitä muita jätetään hoitoa vaille, kuin nykyiset mielenterveyspotilaat ja muut psykiatrista hoitoa vaativat? Tämähän valinta on jo tehty. Viime vuosikymmenellä tehtiin päätös, ettei kalliita MS hoitoon tarvittavia lääkkeitä korvata yhteiskunnan varoista, silloin tautia sairastavat joutuivat itse kustantamaan hoitonsa, kahden vuoden lääkitys vastasi silloin omakotitalon hintaa Uudellamaalla. Päätös purettiin luonnollisesti, koska se oli vastoin yhdenvertaisuusperiaatteita. Olisiko vastaavia päätöksiä syytä tehdä?
Kysyisinkin, mistä tingitään, hallintokuluja leikaten ei merkittäviin säästöihin kyetä? Kokonaisuuden kannalta hallintomenot ovat kuitenkin varsin pienet. Jonkinlaista valvontaa tarvitaan kuitenkin jo potilasturvallisuudenkin vuoksi.
Juuri näin!
Myös yksityiset kuten Hoiva Oy , kiskoo jumalatonta hintaa kuussa vahukselta. yli kuusitonnia lääkkeet vaipat ja henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet. Vahukseni on yhdessä Hoiva Oyn laitoksessa Helsingissä. Yhtä äkkiä hoitajia vähennettiin puoleen, kohde muutti toiseen ns uuteen eli peruskorjattuun kohteeseen. Pitkäaikainen vuodeosasto muuttui tuetuksi asumispalveluasumiseksi, huom huoneissa nyt oma wc ja suihkutila . Henkiökunta määrä tippui puoleen, laitosapulaisia ei ole, siivous 1x vk huoneissa , yleiset tilat ma-pe, kuulin henkilökunnalta. Viikonloppuna ei ole keittiössäkään ketään , ei siivousta, ei laitosapulaista 3 hoitajaa asukkaita 28 ??? Herrajumala että hoitajilla on KIIRE ja henkilökuntaa vaihtuu kun sieniä sateella. Kyllä nyt mietin minne vien vanhukseni? Mistä minä maksan , nyt tunne että säilytyksessä hän on. Itse viikonloppuna siivosin virtsat lattialat, ja putsasin vuoteen, se oli ihan kuivuneessa ruuassa
Miten laki ei jo puutu / Osastolla leijuu hirveä virtsan ja ulosteen haju, henkilökunta juoksee, vanhukset odottavat ja odottavat klo 11.00 viikonloppuna sai viimeinen aamupalan? On pyydettävä omaisena tv kuvaajat paikalle,,,Ja mitä lukee heidän logossa? KTS Hoiva Oy sivuja
Kamalaa ja ikävä kyllä totta! Niin totta kun se voi olla, vahukset ei valita omaiset kyllä ja mikä hinta, kyllä siinä jo pitisi olla varaa puhtauteen, ruokaan ja hyvään hoitoon ja ollaan Hoivassa:))))
Olen homo isolla H:lla.
Kapi taas runkkujen kunkku...
Älä puhu paskaa! Totta se on kts montako hoitajaa on hoiva oystä on lähtenyt . hoiva on suuressa viisaudessa muuttanut pitkäaikaiset vuodeosastot tuetuksi asumispalveluksi. potilaat ovat samat, tarvitsevat hoitoa samalla tavalla, myös puhtautta ja ruokaa. Tutustu Hoiva oy Helsinki osastoihin ja kysyn oletko samaamieltä
Totisinta totta:) josta kaikki omaiset ei tiedä
Onko oikein että hoitaja siivoaa, pesee pyllyä ja lämmittää välillä keittiössä paksteruokaa, onko se hyvää hoitoa? Kiire on niin kova sinulla on hoidettava 8 vuodepotilasta yksin vuorossa parhaillaan enemmän, onko hyvä hoito? pls siivous plus ruokapalvelu, pyykkihuolto vuodehuolto hoitotyö