Oliko saksalaisilla radioita (mukana kannettavia siis) joilla vaoitiin kutsua tykistö tulta nopeasti vaikka johonkin venäläisten miehittämään kylään? Vai pitikö aina laittaa lähetti matkaan kuten täällä suomessa. Jenkeillähän oli aina radiot joilla voitiin kutsua tykitön isku ja antaa tykeille uusia koordinaatteja jos meni keskitys ohi kohteesta.
Kysyn siksi kun en ole ikinä nähnyt missään kuvissa saksalaisten kantavan radioita eikä missään kirjassa ole pahemmin puhuttu saksalaisen tykistön toiminnasta vaan aina pelkästään kalustosta....
Kysyn siksi kun en ole ikinä nähnyt missään kuvissa saksalaisten kantavan radioita eikä missään kirjassa ole pahemmin puhuttu saksalaisen tykistön toiminnasta vaan aina pelkästään kalustosta....
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jokaisella tulenjohtueella oli radioryhmä, joka sai yhteyden tuliyksikköön. Tietysti rakennettiin myös johdinyhteys.
Sama oli meilläkin. TRykistö sai välttämättömimmän määrän saksalaista radiokalustoa, joka osaltaan mahdollisti keskitetyn ja joustavan tulenkäytön. Johdinlinjat katkeilivat taistelun aikana.
Meillä oli myös kotimaista kalustoa jonkin verran.
Lähetin käyttö tulikomentojen väölitykseen oli aivan poikkeuksellista.
>Lähetin käyttö tulikomentojen väölitykseen oli aivan poikkeuksellista.<
Lähetin käyttö tulikomentojen välitykseen oli aivan TAVALLISTA!
Tulikomentojenkin antaminen oli miten sattuu:
Miten se kapteeni Renvallin epätavallinen tulikomento siihen B-radioon menikään siellä Viipurin Kivisalmella 23.6.1944: "Minun käskystäni ja minun vastuullani: "tulta, tulta, tulta"" ...
Luulenpa, että hän on lisännyt tuon alun jälestäpäin saadakseen epätoivoiseen huutoonsa edes hieman ryhtiä.
Mykät oli puhelimet...
(ei ihme kun Sexi1:n äijät puhuivat vieraalla rååtsin murteella... ei ne osanneet naapurit Viipurin puhelinvaihteessa yhdistellä piuhoja :=) )
http://www.etulinjanedessa.fi/forss.pdf
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/kolme_torjuntavoittoa_karjalan_kannaksella.htm
annettiin. Komento tosin oli poikkeuksellinen. Sitä taisi olla tilannekin. Huomattavaa on, että ammunnan ratkaisivat aina lopullisesti tuliasemajohtajat.
Lähettiä käytettiin tulikomennon viemiseen vain, jos muuta yhteyttä ei saatu. Silloinkin hän hakeutui lähimpään viestivälineeseen.
Avaus tosin koski saksalaisia. Ainahan nämä höpöheikit tuovat omat juttunsa teemasta riippumatta. Eiköhän seuraavaksi tule Munsalan soutajat tai Bäckmanin änkytys tai upseerit ampumassa omia. Niitähän ne jauhavat.
"Ainahan nämä höpöheikit tuovat omat juttunsa teemasta riippumatta"
On kuule aikamoinen taitolaji tuokin... pitää keksiä johdatus päivän epistolaan.
Sinähän olet ihan tosikko.
joka tuo oman höpinänsä joka juttuun aiheesta riippumatta. Huumoria siinä ei näe kukaan. Vähissä on faktatkin, mitä osoittaa väite lähetin käytöstä tulenjohtokomentojen viejänä. Ei siinä mikään tieto päätä rasita.
Suomessahan tulikomennot lähetettiin kenttäpostin välityksellä.Saksalaisilla sensijaan olivat tunnetut muuleilla ratsastavat kyrassieri-lähetit,joiden hurjapäista jodlauksensekaista heil-hiedler huutoa vihollinen pelästyi,jopa kammosi.Venäläiset käyttivät luotettavaa ja hyväksi koettua viestimenetelmää,Pravda-lehteä.Suomalaisen systeemin etuhan oli se,että upseereille jäi aikaa harrastaa omien ampumista.
Saksalaiset eivät sodan loppuvaiheessa saaneet toimimaan kumpaakaan yhteyttä venäläisten runsaan tulituksen takia. He ampuivat vain vastatykistötulta venäläisten suuliekkien perusteella.
http://personal.inet.fi/koti/antero.tanninen/sotarad.html
uudeltakin yrittäjältä. Tietysti yhteydet katkeilivat tai toimivat ajoittain huonosti. Suuliekkien perusteella ampuminen on taas aivan uutta tietoa. Lienet näitä samoja sekopäitä, joita mikään asiatieto ei rasita.
siitä mihinkä sotien aikaisten mittauspattereiden ääni ja ennen kaikkea VALONMITTAUS perustui.
Mene sinä ensin uusimaan se hullun paperisi intissä.
paikannus on eri asia kuin torjuntatulen ampuminen esimerkiksi hyökkäävien joukkojen päälle.