Eksyin tänne palstalle ja olen kauhuissani siitä kuinka helposti lapsia huostaanotetaan. Asiani ei oikeastaan kuulu tälle palstalle mutta en tiennyt minne sen olisin laittanut.
Itselläni on 7 v. poika, jonka kanssa on ollut todella ongelmallista. Otin asian puheeksi 5-vuotisneuvolassa, koska tiesin ettei kaikki ole kohdallaan. Neuvolassa vähäteltiin ongelmia, ja sanottiin että tuo on vain joku ikävaihe. 6-vuotisneuvolassa tokaisin että sama ikävaihe taitaa jatkua edelleen koska muutosta ei ole tapahtunut kuin ehkä pahempaan suuntaan.
Poika on hyvin impulsiivinen, rikkoo tavaroita, on väkivaltainen pienemmille ja eläimille jne.
Saimme ajan lastenpsygologille, jossa poikani kävi 5 kertaa. Psygologin mielestä poikani oli ok, sanoi tämän olevan vain ns. tulistuva lapsi. Psygologi ohjasi meidät perheneuvolaan, josta saisn kuulemma kasvatusvinkkejä. Menin perheneuvolaan ensin yksin, jotta saamme keskustella rauhassa pojastani. Perheneuvonlantäti ja joku sosiaalitantta joka oli mukana, olivat sitä mieltä että kasvatuksessani ei ole mitään vikaa, päinvastoin, olen ollut hyvin johdonmukainen ja pitkäpinnainen pojan kanssa. He kuitenkin olivat sitä mieltä että he eivät mahda asialle mitään, eivätkä voi auttaa meitä, koska ongelma kuullostaa jo liian pahalta emmekä voi elää edes normaalia elämää. (Meillä ei siis esim. voi käydä vieraita koska pojasta tulee ihan mahdoton, ja en itse voi mennä juuri minnekään ellen saa pojalle siksi aikaa hoitajaa)
Kun vielä kerroin että pojan isällä on mielenterveysongelmia ja ADD, niin perheneuvolassa oltiin sitä mieltä että äkkiä lääkärin kanssa tapaaminen ja lähete lastenneurologille. Lääkäri oli tökerö, sai poikanikin itkemään typerillä kysymyksillään "Heh, äidillä taitaa mennä usein hermot, niinkö?" Mikä ei juurikaan pidä paikkaansa, pinnani tuntuu venyvän äärettömiin.
Lastenneurologilla käynti sujui mukavasti. Poikani ei saanut silti mitään diagnoosia. Tai no papereissa luki diagnoosin kohdalla Z03.3 Pro obs keskittymisen ja käyttäytymiseen liittyvät pulmat. ADD:n piirteitä hänellä kuulemma on paljon, mutta diagnoosia ei voi näin aikaisessa vaiheessa tehdä koska koulukin oli juuri vasta alkanut jne. Käski ottamaan yhteyttä mikäli koulussa ilmenee ongelmaa keskittymisen suhteen, jolloin lääkehoito olisi tarpeen.
Lääkäri oli myös sitä mieltä, että pojan kohdalla pitäisi olla enemmän huolissaan psyykkisestä puolesta kuin neurologisesta. (Pojalla ollut itsetuhoisia puheita)
Pojan käytös on vain pahentunut, hän kiroilee, haukkuu minua päivittäin, kiusaa pienempiään, lyö heikompiaan, ei noudata yksinkertaisiakaan sääntöjä joita on taottu päänuppiin monta vuotta, mikään ei kiinnosta, koulu on kuulemma paskaa, ja yleensäkin kaikki on paskaa hänen omien sanojensa mukaan. Pienen läksytehtävänkin kanssa saatetaan tapella helposti parikin tuntia. Yleensä hän on vain kiukkuinen, ja välillä täysin pelle, riekkuu pitkin asuntoa ja höpöttää ihan kummallisia pissa ja kakkajuttua ja nauraa niille itse, hakee siis ilmeisesti vain huomiota. Ja silloin tällöin esimerkiksi ollessani hänen kanssaan kaksin täysin normaalilta vaikuttava ja juttelee normaalisti mukavia.
Olen ymmärtänyt vasta viime aikoina yhden asian; hän ei voi käytökselleen mitään, mikä harmittaa häntäkin. Olen keskustellut poikani kanssa useaan otteeseen ja hän sanoo aina ettei mahda käytökselleen mitään. Eilen kysyin että "miksi vihaat äitiä niin paljon?" (koska sitä hän hokee joka päivä)
Poika alkoi itkeä ja pitkän maanittelun jälkeen sain hänet puhumaan. Hän sanoi ettei hän minua vihaa. Kysyin onko jotain sellaista mitä äiti voisi tehdä eri tavalla että asiat sujuisi paremmin? Ja poikani vastasi että hän ei halua että muutun, olen vain ihan samanlainen kuin ennenkin.
Nyt kysymys kuuluukin, mitä ihmettä teen?! Pitäisikö poika laittaa sairaalajaksolle jotta selviää piileekö taustalla esim. masennus? En pelkää mitään muuta kuin sitä että poikani huostaanotetaan vastoin tahtoani, hän kun on tosi väkivaltainen pienemmälle sisarukselleen. Poikani on pohjimmiltaan kovin herkkä, enkä mielelläni laittaisi häntä sairaalaan, mutta onko tässä enää muuta tehtävissä? Se on varma, että kotona tälläinen ei voi enää jatkua. Minä kärsin tästä ja samoin hänen sisaruksensa. Voidaanko tässä tapauksessa lapsi huostaanottaa vaikken itse sitä halua? Neuvoja ja vinkkejä, asiallisia sellaisia, kiitos! :)
Siis hetkinen
22
867
Vastaukset
- ååååååååååååååååååååååååååååååååååååååå
mietippä tarkkaan mistä se poika on voinut saada tuollaisen käyttäytymis mallin, sillä se on varmaa ettei lapsi normaali olosuhteissa eikä varsinkaan itse keksi tuollaista käytöstä ja kielen käyttöä. kyllähän hän mallin on kotoaan saanut tai sitten sieltä missä on ollut paljon hoidossa.
siispä suosittelen että tutkit itseäsi ja lapsen kasvuympäristöä ja teet siitä turvallisen lapselle.- Äiti80
Lapsella on aina ollut hyvä kasvuympäristö. En tiedä voiko traumoja tosin olla siitä kun erosin lasten isästä pojan ollessa 3-vuotias. Isä ei ole mielestäni riittävästi tekemisissä lastensa kanssa, mutta tekemisissä on kuitenkin. Meillä ei kotona kiroilla ja vietetään muutenkin ihan normaalia elämää. Lapsi oli 2 vuotta hoidossa perhepäivähoitajalla joka on todella hyvä hoitaja, pojan sisarus on samaisessa paikassa edelleen hoidossa ja hänen käytöksessään ei koskaan ole ollut moitteen sanaa. Samalla mallilla olen molemmat lapset kasvattanut, nuorimmainen on silti aivan erilainen ja sanoisinko normaali. Alkoholia en juo usein ja sitäkään en ole koskaan tehnyt lasten nähden, vaan heillä on kaksi hyvää mummulaa joissa on turvallista olla silloin tällöin.
Humalassa lapset eivät ole minua koskaan nähneet. Pyysin asiallisia vastauksia joita tuo sinun vastauksesi ei oikein ollut, mutta kiitos kuitenkin. - Yksi isä vaan
Äiti80 kirjoitti:
Lapsella on aina ollut hyvä kasvuympäristö. En tiedä voiko traumoja tosin olla siitä kun erosin lasten isästä pojan ollessa 3-vuotias. Isä ei ole mielestäni riittävästi tekemisissä lastensa kanssa, mutta tekemisissä on kuitenkin. Meillä ei kotona kiroilla ja vietetään muutenkin ihan normaalia elämää. Lapsi oli 2 vuotta hoidossa perhepäivähoitajalla joka on todella hyvä hoitaja, pojan sisarus on samaisessa paikassa edelleen hoidossa ja hänen käytöksessään ei koskaan ole ollut moitteen sanaa. Samalla mallilla olen molemmat lapset kasvattanut, nuorimmainen on silti aivan erilainen ja sanoisinko normaali. Alkoholia en juo usein ja sitäkään en ole koskaan tehnyt lasten nähden, vaan heillä on kaksi hyvää mummulaa joissa on turvallista olla silloin tällöin.
Humalassa lapset eivät ole minua koskaan nähneet. Pyysin asiallisia vastauksia joita tuo sinun vastauksesi ei oikein ollut, mutta kiitos kuitenkin.Varmasti jokainen lapsi on erinlainen.Minullakin on 4 lasta joista jokainen on oma yksilö.En usko jotta kohdallasi on suurempaa huolta kunhan vain olet oma itsesi ja riittävästi annat aikaa lapsellesi.Miten jos keksisitte kivan harrastuksen joka on molempien mieleen ja jonkin kannustimen mikä ainiskin vähentäisi lapsen käytöstä.
Totuushan on jotta lapset oppivat sopimatonta käytöstä ympäristöstä vaikka kotiasiat olisi kuinka hyvät tahansa.
Täällä aina syytetään vanhempia vaikkei heillä ole mitään tekemistä lapsen oireuden takia.
Toivotan voimia sinulle ja älä välitä noista haukkumisista sillä ne jotka täällä mesoo huonoista vanhemmista voisivat itse piipahtaa lääkärissä. - Vanamo10
Yksi isä vaan kirjoitti:
Varmasti jokainen lapsi on erinlainen.Minullakin on 4 lasta joista jokainen on oma yksilö.En usko jotta kohdallasi on suurempaa huolta kunhan vain olet oma itsesi ja riittävästi annat aikaa lapsellesi.Miten jos keksisitte kivan harrastuksen joka on molempien mieleen ja jonkin kannustimen mikä ainiskin vähentäisi lapsen käytöstä.
Totuushan on jotta lapset oppivat sopimatonta käytöstä ympäristöstä vaikka kotiasiat olisi kuinka hyvät tahansa.
Täällä aina syytetään vanhempia vaikkei heillä ole mitään tekemistä lapsen oireuden takia.
Toivotan voimia sinulle ja älä välitä noista haukkumisista sillä ne jotka täällä mesoo huonoista vanhemmista voisivat itse piipahtaa lääkärissä.Meilläkin lapsi oppi kiroilemisen jalon taidon päiväkodissa jo neljä vuotiaana. Siitä syytettiin minua, joka en käytä kirosanoja.
- esimerkiksi
kiroilun voi oppia vaikka televisiosta ,ei sitä tarvitse kotona pärrätä.Oma murkkuni alkoi kiroilla vain ärsyttääkseen minua ,eikä kotonaan ole varmastikaan kuullut yhtään kirosanaa.Samoin agressiivinen käytös,ei lapselle tarvitse olla väkivaltainen ja hän kuitenkin osaa toista lyödä.Jostain juuri luin,että suuttumistapauksessa ihan pienelle lapselle voi olla luontaista lyödäkin toista,siitä tavasta täytyy opetella pois,kun lapsi hiukan kasvaa ja useimmilla se onnistuukin ihan hyvin.
- 4 lasta...
Pisti silmään tuo ADD tekstistä.
ADD tyypeille tulee kyllä toki usein helposti liitännäisenä myös masennusta yms., mutta kuulostaa kyllä muuten tuo lapsesi käytös aika tutulta.
Meillä myös sitä suvussa (myös itselläni) ja yhdellä (tai kahdella) lapsella sitä on myös mitä ilmeisimmin.
Toinen näistä lapsista vaan on jo niin vanha, että sitä ei silloin aikanaan vielä osattu tutkia ja diagnosoida.
Oli myös neurologisella puolella tutkimuksissa ( neuvolapsykologeilla), mutta ei saanut silloin mitään diagnoosia,
Hän oli lapsena myös erittäin haastava ja niin on ollut myös tämä nuorin. Toiset sisarukset siinä välissä ovat olleet taas aivan erilaisia, vaikka ihan samassa kasvuympäristössä ovat kasvaneet.
Tämä vanhin alkoi kyllä hieman tasaantua jo 10 vuotiaana, mutta omat ongelmansa on olleet joka ikäkaudessa, enemmän kuin näillä ns. "normaaleilla" lapsillamme.
Nämä kaksi ovat tarvinneet tosiaan tavallistakin selkeämmän päivärytmin ja rutiinit ja siis ihan ääretöntä johdonmukaisuutta.
Asiaa on mutkistanut ehkä kuitenkin vielä se, että itselläni on myös tätä ongelmaa, eli ei ole ollut kovin helppoa.
Vahimman lapsen kanssa selvittiin kuitenkin aikanaan joten kuten ja kasvoi lopulta onnellisesti aikuiseksi ilman pahempia katastrofeja.
Nuorimmainen lapsemme oli nyt sitten myös psykiatrisella sairaalajaksolla.
Hankalalta tuntui se, että neurologista puolta ei voinut alkaa vielä vähäisen iän takia tutkimaan.
Kyllähän sieltä sai hieman apua arkeen ja asiat selkiytyivät ja tasaantuivat, mutta ei se tietty temperamentti mihinkään kadonnut.
Hieman häiritsi kylläkin tuon psykiatrisen puolen ylenmääräinen painotus ja homma tuntui välillä alkavan uhkaavasti lähteä käsistä ja menevän ylihoitamisen puolelle, vähempikin olis riittänyt ja kaikesta sai kokoajan tapella.
Neurologisista tutkimuksista alkoi lopulta puhua ainoastaan yksi (hoitotiimin ulkopuolinen) lääkäri vasta loppuvaiheessa ja vasta sitten, kun olin saanut todistettua, että suvussa on ADD:tä.
Kyllähän tuo mahdollinen hoidollinen huostaanotto kummitteli jossain vaiheessa mielessä, mutta siltä on nyt kuitenkin vältytty.
Kannattaa kuitenkin moneen kertaan miettiä mitä sairaalassa puhuu kenellekin.
Jos saisin käydä läpi kaiken uudelleen, esittäisin asiani kyllä täysin toisella tavalla, mieluummin vaikka kirjallisena.
Kirjurit olivat kirjanneet palavereissa papereihin välillä täysin väärää tietoa, että en lopulta tiennyt itkeäkö vai nauraa. - .........
jopa YK:nkin Lapsen Oikeuksien komitean mielestä!
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=68142
3. raportti heinäkuu 2003
Päätelmät ja suositukset
30.9.2005
fi,
5 kohta ja artiklat 34 - 39 pitävät Suomen terveysviranomaisten toimintaa lapsen oikeuksien vastaisena mm. ADHD ja ADD alidiagnosoimisen ja väärän lääkitsemisen vuoksi (mm. lääkitään väärin psyykenlääkkeillä jne).
________________
Oikeusministeri Tuija Brax laittaa toivonsa Suomen neuvolajärjestelmään että lapsien esimerkiksi ADHD:tä sairastavat saisivat riittävän aikaisen diagnoosin ja sitä myötä oikean hoidon, lääkityksen, terapian ja kuntoutuksen.
http://yle.fi/poliisitv/raportit.php?sivu=raportti_adhdvanki
.......
Myös Suomessa ollaan vihdoin heräämässä siihen, että AD/HD :ta sairastavat ovat vankilassa yliedustettuina. Oikeusministeri Tuija Brax kertoo, että meneillään on suuri vankien terveystutkimus, jonka jälkeisissä seminaareissa pohditaan tulevia hoitokäytäntöjä.
- Tarkoitus on selvittää, onko meillä lääkityksen suhteen pelkästään eri traditio kuin esimerkiksi muilla Pohjoismailla vai onko siihen oikeasti jotain lääketieteellisiä perusteita.
Suomi on lääkityksen suhteen hyvin vastahankainen. Yhdessä asiassa kaikki lienevät kuitenkin samaa mieltä: varhainen diagnosointi on kaikkein tärkeintä.
- AD/HD :n suhteen kaikkein keskeisintä on, että neuvoloiden 5-vuotis tarkastukset toimivat. Se on rikoksen torjunnan kannalta kaikkein tärkein yhteiskunnallinen toiminto.
_________________
http://www.adhd-liitto.fi/
http://www.adhd-liitto.fi/ADHD.htm#Muita oireita AD/HD-lapsilla
Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoidosta on laadittu Käypä hoito -suositus. Voit katsoa sitä täältä. Suosituksen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys Ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä.............
__________________________
http://www.poliklinikka.fi/?ae=sc&cid=1342243&page=2792845
______________
Jos julkinen terveydenhuolto ei toimi asiallisesti ja lasta huomioiden niin yksityiselle vaikka voi maksaakin maltaita. Säästyy kaikelta "säryltä ja kivulta"
mitä tämän maan mielivaltaisesti toimiva lastensuojelu lapsiperheille lapsen sairauden kohdalla aiheuttaa.
Jos julkisesta terveydenhuollosta puuttuu osaavaa ja asiantuntevaa lääkärikuntaa
(esimerkiksi tuo toteamus ettei voida tehdä alle kouluikäiselle diagnoosia on täyttä puppua)
niin ne lapsen terveydenhuollon palvelut on sitten haettava yksityiseltä.
Voi tulla pitkässä juoksussa monta kertaa halvemmaksikin.... - .....
selvää kuka on hyvä ja asiaan erikoistunut lääkäri omalla paikkakunnallanne.
On todella helpottavaa ja stressaamatonta, kun vohdoin saa huomata,
että lääkäri oikeastikin tietää, mitä lapsen kohdalla tekee ja mistä lapsen kohdalla on todella kysymys.- Vanamo10
Apteekki lehdessä, muistaakseni 2007, oli juttua ADHD:stä. Siinä sanottiin, että ADHD diagnoosia ei voi tehdä ennenkuin on poissuljettu kilpirauhassairaudet.
- se on tämä foorumi
Tämä on vaarallinen foorumi eksyä :) Itse kuulun satunnaisiin ohikulkijoihin ja juttuja luettuani olen myös alkanut kauhuissani miettiä, millä kaikilla verukkeilla omatkin lapseni voitaisiin huostaanottaa, vaikkei meillä ole minkäänsortin ongelmia missään vaiheessa ollut. Keskusteluketjut täällä vain vetävät kuin magneetti... Kaikkea ei varmastikaan kannata sokeasti täälläkään uskoa. Huostaanottotilanne on biologisille vanhemmille aina varmasti traumaattinen ja tarinat täällä varsin subjektiivisia. En silti väitä, etteikö lastensuojelussa voisi virheitäkin tapahtua.
Älä siis huolestu, ei ole mitenkään todennäköistä että vasten äidin tahtoa tämmöinen "ongelmalapsi" huostaanotettaisiin niin kauan kuin kotiolot ovat hyvät ja jaksat välittää lapsesi tilanteesta. Mieti kuinka paljon täällä on hyvin räikeitäkin laiminlyöntitapauksia jäänyt lastensuojelun ulkopuolelle resurssi- ja paikkapulan vuoksi, tuskin hyvästä perheestä tässä tilanteessa lähdetään pakkohuostaanottamaan. Älä ainakaan jätä hakematta apua sen takia, että pelkäät huostaanottoa, avun hakeminen on kuitenkin selkeä merkki siitä, että välität lapsestasi ja haluat hänelle parasta. Suosittelisin tarkkaan valitulla yksityislääkärillä käyntiä, jos vain taloudellinen tilanne sen sallii. Tarvitaankohan siihen tarkka diagnoosi, että voisitte saada esim jonkun tukiperheen, jonka luona poikasi saisi säännöllisesti vierailla ja itse saisit keskittyä nuorempaan? Tukiperhe on varsin kevyt tukimuoto ja kokemukset ymmärtääkseni lähinnä pelkästään hyviä, niin lapsen itsensä kuin koko perheen kannalta.
Ja yritä pysyä poissa täältä niin vainoharhatkin vähenevät :) Tsemppiä!- ole varovainen!
Kaikesta edellisen kirjoittajan tsemppailusta huolimatta kehotan sinua valppauteen ja varovaisuuteen. Viranomaiset saattavat petkuttaa ja mairitella lapsesi huostaan tai sitten tehdä vaikka kiireellisen sijoituksen näyttävässä poliisi - ambulanssi -saattueessa, jos niin sattuvat haluamaan. Kannattaa kuitenkin ennemmin katsoa kuin katua. tunnen kymmenittäin jos en sadoittain sijoitettujen lasten vanhempia ja sukulaisia ja tiedän monia kertomuksia - jotka sossujen kielellä saadaan näyttäämään miltä halutaan. Kyllä siinä kenen tahansa usko omiin kykyihin menee, kun lapsi haetaan poliisisaattueessa päiväkodista vastaanottokotiin.
- edellinen tsemppaaja
ole varovainen! kirjoitti:
Kaikesta edellisen kirjoittajan tsemppailusta huolimatta kehotan sinua valppauteen ja varovaisuuteen. Viranomaiset saattavat petkuttaa ja mairitella lapsesi huostaan tai sitten tehdä vaikka kiireellisen sijoituksen näyttävässä poliisi - ambulanssi -saattueessa, jos niin sattuvat haluamaan. Kannattaa kuitenkin ennemmin katsoa kuin katua. tunnen kymmenittäin jos en sadoittain sijoitettujen lasten vanhempia ja sukulaisia ja tiedän monia kertomuksia - jotka sossujen kielellä saadaan näyttäämään miltä halutaan. Kyllä siinä kenen tahansa usko omiin kykyihin menee, kun lapsi haetaan poliisisaattueessa päiväkodista vastaanottokotiin.
Jos koko ajan puhutaan ja kirjoitetaan sijaisperheiden ym sijoituspaikkojen vähyydestä ja suorastaan pulasta ja peräänkuulutetaan uusia perheitä ryhtymään sijaisperheiksi, miksi ihmeessä samaan aikaan sossut ihan vaan ilkeyttään ottaisi aiheettomasti huostaan hyviltä perheiltä viattomia lapsia? Sijaisperheiden tulonlähteiksi? Eikö niitä nyt jo tuosta aiheellisestakin huostamateriaalista tulisi tarpeeksi? Ja siis mikä ihme saa sosiaalityöntekijät muuttumaan tällaisiksi hirviöiksi, jotka eivät lapsista välitä lainkaan, vaan tekisivät näitä pimeitä huostaanottoja ihan vain rahanahneita sijaisperheitä miellyttääkseen? Kummallista että näiden juttujen perusteella vähintään puolet sosiaalityöntekijöistä on vallanahneita, lapsia syöviä pahuuden perikuvia... Miten tämmöisiä ihmisiä muka hakeutuu alalle, joka ei todellakaan pääse palkoilla leveilemään, maine on surkea ja työ äärettömän rankkaa, vaarallistakin? Koulutuskin on jokseenkin pitkä että ei sitä kukaan ihan huvikseen käy läpi. Jotenkin jaksaisin vielä uskoa, että sosiaalityöntekijöiksi hakeutuvat ovat alalla kutsumuksesta ja auttamisenhalusta...
En ymmärrä tätä salaliittoteoriaa. - vetävät höplästä ja välistä!
edellinen tsemppaaja kirjoitti:
Jos koko ajan puhutaan ja kirjoitetaan sijaisperheiden ym sijoituspaikkojen vähyydestä ja suorastaan pulasta ja peräänkuulutetaan uusia perheitä ryhtymään sijaisperheiksi, miksi ihmeessä samaan aikaan sossut ihan vaan ilkeyttään ottaisi aiheettomasti huostaan hyviltä perheiltä viattomia lapsia? Sijaisperheiden tulonlähteiksi? Eikö niitä nyt jo tuosta aiheellisestakin huostamateriaalista tulisi tarpeeksi? Ja siis mikä ihme saa sosiaalityöntekijät muuttumaan tällaisiksi hirviöiksi, jotka eivät lapsista välitä lainkaan, vaan tekisivät näitä pimeitä huostaanottoja ihan vain rahanahneita sijaisperheitä miellyttääkseen? Kummallista että näiden juttujen perusteella vähintään puolet sosiaalityöntekijöistä on vallanahneita, lapsia syöviä pahuuden perikuvia... Miten tämmöisiä ihmisiä muka hakeutuu alalle, joka ei todellakaan pääse palkoilla leveilemään, maine on surkea ja työ äärettömän rankkaa, vaarallistakin? Koulutuskin on jokseenkin pitkä että ei sitä kukaan ihan huvikseen käy läpi. Jotenkin jaksaisin vielä uskoa, että sosiaalityöntekijöiksi hakeutuvat ovat alalla kutsumuksesta ja auttamisenhalusta...
En ymmärrä tätä salaliittoteoriaa.ennenkuin joutuu itse - tai joku lähipiiristä - uhriksi. Niitä on sellaisia sijaisperheitä, jotka ottavat toisten ahdinngosta kaiken irti. Ovat rakentaneet talonsa korpeen, metsän keskelle, jonne nuo hyvin koulutetut sossut ohjaavat täyden vakituisen sijituslastin päälle kaikki kunnan kiireelliset kriisilapset. Rouvan tulot olivat vuonna 2007 noin 60 000 euroa ja on todella vain sijaisvanhempi.
- ......
edellinen tsemppaaja kirjoitti:
Jos koko ajan puhutaan ja kirjoitetaan sijaisperheiden ym sijoituspaikkojen vähyydestä ja suorastaan pulasta ja peräänkuulutetaan uusia perheitä ryhtymään sijaisperheiksi, miksi ihmeessä samaan aikaan sossut ihan vaan ilkeyttään ottaisi aiheettomasti huostaan hyviltä perheiltä viattomia lapsia? Sijaisperheiden tulonlähteiksi? Eikö niitä nyt jo tuosta aiheellisestakin huostamateriaalista tulisi tarpeeksi? Ja siis mikä ihme saa sosiaalityöntekijät muuttumaan tällaisiksi hirviöiksi, jotka eivät lapsista välitä lainkaan, vaan tekisivät näitä pimeitä huostaanottoja ihan vain rahanahneita sijaisperheitä miellyttääkseen? Kummallista että näiden juttujen perusteella vähintään puolet sosiaalityöntekijöistä on vallanahneita, lapsia syöviä pahuuden perikuvia... Miten tämmöisiä ihmisiä muka hakeutuu alalle, joka ei todellakaan pääse palkoilla leveilemään, maine on surkea ja työ äärettömän rankkaa, vaarallistakin? Koulutuskin on jokseenkin pitkä että ei sitä kukaan ihan huvikseen käy läpi. Jotenkin jaksaisin vielä uskoa, että sosiaalityöntekijöiksi hakeutuvat ovat alalla kutsumuksesta ja auttamisenhalusta...
En ymmärrä tätä salaliittoteoriaa.viroista tässä maassa täytetty ties mitä kouluja käyneillä henkilöillä!
Jos kaikki perusasiat oikeudellisine asioineen on kyseisillä vs. vt ihmisillä enemmän kuin puutteellisia
niin ei se ole mikään ihme että lastensuojelu on nykyään jotain suurta sirkusta ja huiskimista vailla päätä ja häntää sinne tänne kuin vain ....
Eli kun ei kyetä eikä osata eikä ole koulutusta eikä sitä ammattitaitoakaan nin lastensuojelu on Suomessa juuri sitä mitä se tämänkin palstan kirjoitusten perusteella on.
Lapsia ja nuoria viedään tässä maassa niin nopeesti sijoituksiin
ettei jalat maata koske
ja vanhempia kuskataan sinisillä poliisi maijoilla sinne tänne lääkäreihin turhaan tutkittaviksi.
Sossuna esiintyvä virkaheitto kun ei erota tervettä ihmistä sairaasta
ja kun ei ole heitolla edes sitä lain mukaista sosiaalialan koulutusta saatika sitten vielä terveydenhoitoalan
niin tätä sokeaa huostaräiskintää se sitten tässä maassa ja kaikkialla on.
Sijaistahoina voi olla sukulaisperheitä, tuttavia, koulukavereita jne.
Ja kun sijaishuollon markkinointi ja osissa kuntaa jopa vuosittaiset ostosopimukset aiheuttavat sen
että on pakko löytyä niille ostetuille paikoille sijoitukseen laitettavia.
p.s
Hyvistä sijaisperheistä on siis pula. - .....
...... kirjoitti:
viroista tässä maassa täytetty ties mitä kouluja käyneillä henkilöillä!
Jos kaikki perusasiat oikeudellisine asioineen on kyseisillä vs. vt ihmisillä enemmän kuin puutteellisia
niin ei se ole mikään ihme että lastensuojelu on nykyään jotain suurta sirkusta ja huiskimista vailla päätä ja häntää sinne tänne kuin vain ....
Eli kun ei kyetä eikä osata eikä ole koulutusta eikä sitä ammattitaitoakaan nin lastensuojelu on Suomessa juuri sitä mitä se tämänkin palstan kirjoitusten perusteella on.
Lapsia ja nuoria viedään tässä maassa niin nopeesti sijoituksiin
ettei jalat maata koske
ja vanhempia kuskataan sinisillä poliisi maijoilla sinne tänne lääkäreihin turhaan tutkittaviksi.
Sossuna esiintyvä virkaheitto kun ei erota tervettä ihmistä sairaasta
ja kun ei ole heitolla edes sitä lain mukaista sosiaalialan koulutusta saatika sitten vielä terveydenhoitoalan
niin tätä sokeaa huostaräiskintää se sitten tässä maassa ja kaikkialla on.
Sijaistahoina voi olla sukulaisperheitä, tuttavia, koulukavereita jne.
Ja kun sijaishuollon markkinointi ja osissa kuntaa jopa vuosittaiset ostosopimukset aiheuttavat sen
että on pakko löytyä niille ostetuille paikoille sijoitukseen laitettavia.
p.s
Hyvistä sijaisperheistä on siis pula.syy myös
miksi lapsia ja nuoria sijoitetaan laittomasti kotinsa ulkopuolelle.
Perusopetuksen erityisopetusta ei anneta vaikka pitäisi antaa
ja ilman diagnoosiakin olisi erityinen tuki koululaiselle annettava.
Myös sosiaalihuollon antamaton kotipalvelu lapsiperheille
on laittomasti ohjannut ja siirtänyt lapsiperheitä lastensuojeluun
ja sieltä huostaanoton kautta sijoitukseen.
kaikki siis suomessa mahdollista
aivan kaikki
lastensuojelussa
- Vanamo10
Vaadi lapseltasi otettavaksi kilpirauhasarvot. Tämä on yksi pieni mahdollisuus, joka kannattaa tsekata alta pois, älä vaivu liikaa toiveuniin tämän vihjeen takia.
Pyydä lääkäriltä uudelleen lähete perheneuvolaan. Eihän lapsi voi edes aloittaa koulua normaaliluokassa, jos hän käyttäytyy noin. Pitäisi saada erityisopetuspaikka ainakin.
Jos saat mahdollisuuden sairaalajaksoon, käytä se ihmeessä hyväksenne. Mutta ensin nuo kilppariarvot.- Liftariäiti
"Kummallista että näiden juttujen perusteella vähintään puolet sosiaalityöntekijöistä on vallanahneita, lapsia syöviä pahuuden perikuvia... Miten tämmöisiä ihmisiä muka hakeutuu alalle, joka ei todellakaan pääse palkoilla leveilemään, maine on surkea ja työ äärettömän rankkaa, vaarallistakin? Koulutuskin on jokseenkin pitkä että ei sitä kukaan ihan huvikseen käy läpi. Jotenkin jaksaisin vielä uskoa, että sosiaalityöntekijöiksi hakeutuvat ovat alalla kutsumuksesta ja auttamisenhalusta... "
Ne ovat alalla siksi etteivät päässeet arvostetumpiin koulutuksiin vaan piti tyytyä sosiaalipolitiikkaan tai sosiologiaan. Tai valtio-oppiin, senkin opiskelleita on sossuina. Heikko itsetunto, paska työ jota ei osaa, paska palkka ja vielä vaikeita asiakkaita, siinä tulee B-tasoinen ihminen vihamieliseksi ja katkeraksi. Mutta kun "pelastaa" jonkun lapsen niin saa sulan hattuun ja tuntee itsensä tärkeäksi. Lapsen vanhemmat kumartavat ja nuolevat, tai jos eivät sitä tee niin saavat katua. - sossu VTM
Liftariäiti kirjoitti:
"Kummallista että näiden juttujen perusteella vähintään puolet sosiaalityöntekijöistä on vallanahneita, lapsia syöviä pahuuden perikuvia... Miten tämmöisiä ihmisiä muka hakeutuu alalle, joka ei todellakaan pääse palkoilla leveilemään, maine on surkea ja työ äärettömän rankkaa, vaarallistakin? Koulutuskin on jokseenkin pitkä että ei sitä kukaan ihan huvikseen käy läpi. Jotenkin jaksaisin vielä uskoa, että sosiaalityöntekijöiksi hakeutuvat ovat alalla kutsumuksesta ja auttamisenhalusta... "
Ne ovat alalla siksi etteivät päässeet arvostetumpiin koulutuksiin vaan piti tyytyä sosiaalipolitiikkaan tai sosiologiaan. Tai valtio-oppiin, senkin opiskelleita on sossuina. Heikko itsetunto, paska työ jota ei osaa, paska palkka ja vielä vaikeita asiakkaita, siinä tulee B-tasoinen ihminen vihamieliseksi ja katkeraksi. Mutta kun "pelastaa" jonkun lapsen niin saa sulan hattuun ja tuntee itsensä tärkeäksi. Lapsen vanhemmat kumartavat ja nuolevat, tai jos eivät sitä tee niin saavat katua.Kysyisin "liftariäidiltä" miten laajaa tieämystä sostt:jöiden koulutuksesta hän omaa...? Kirjoituksen perusteella päättelen, että tietämys on luulon tasolla. Eli todellakin sosiaalityötä pääaineenaan yliopistossa opiskelevat maisterintutkintoa ja sitä kautta hakeutuvat auttamistyöhön. Todellakin pitää olla suuri kutsumus alalle, että viitsii suorittaa maisterintutkinnon, tulla pienipalkkaiselle ja raskaalle alalle. Yliopistoon ei ole helppo päästä lukemaan sosiaalityötä, tai sosiaalipolitiikkaa eikä edes sosiologiaa. Hakijamäärät ovat melkoiset ja sisäänpääsy vaikeaa. Oletko itse milloinkaan osallistunut yliopiston pääykokeeseen? Tunnut kovasti väheksyvän em. alojen koulutusta.
Monet viransijaisina toimivat sossut todellakin viimeistelevä opintojaan eli ovat pätevöitymässä. Älkää heitä väheksykö. Olkaa onnellisia vuoden 2005 lakiuudistuksesta, jossa täsmennettiin, että sosiaalityöntekijällä tulee olla yliopistotutkinto. Mites sitten suhtautuisitte, jos sossuina toimisivat alituiseen ja yleisesti hyväksyttävästi sosionomit?
Sosiaalityöntekijät lastensuojelun puolella tekevät arvokasta ja raskasta työtä. Eivät he "pahuuttansa" lasta huostaanota. Onko teistä kukaan milloinkaan olleet näkemässä millaista stressiä ja tuskaa työntekijällekin aiheuttaa huostaanottoprosessi? Voin kertoa, etä se on sosiaalityöntekijöillekin kova paikka ja mekin toivoisimme, ettei niitä huostaanottoja tarvitsisi tehdä. Ne ovat sekä kalliita yhteiskunnalle että surun paikka perheelle - mutta joskus pelastus lapselle.
Oletteko ajatelleet millainen tämä yhteiskunta todella olisi ilman, että olisi ihmisiä valvomassa lasten etua ja suojelemassa heitä? Oikeasti - miettikää. - .....
sossu VTM kirjoitti:
Kysyisin "liftariäidiltä" miten laajaa tieämystä sostt:jöiden koulutuksesta hän omaa...? Kirjoituksen perusteella päättelen, että tietämys on luulon tasolla. Eli todellakin sosiaalityötä pääaineenaan yliopistossa opiskelevat maisterintutkintoa ja sitä kautta hakeutuvat auttamistyöhön. Todellakin pitää olla suuri kutsumus alalle, että viitsii suorittaa maisterintutkinnon, tulla pienipalkkaiselle ja raskaalle alalle. Yliopistoon ei ole helppo päästä lukemaan sosiaalityötä, tai sosiaalipolitiikkaa eikä edes sosiologiaa. Hakijamäärät ovat melkoiset ja sisäänpääsy vaikeaa. Oletko itse milloinkaan osallistunut yliopiston pääykokeeseen? Tunnut kovasti väheksyvän em. alojen koulutusta.
Monet viransijaisina toimivat sossut todellakin viimeistelevä opintojaan eli ovat pätevöitymässä. Älkää heitä väheksykö. Olkaa onnellisia vuoden 2005 lakiuudistuksesta, jossa täsmennettiin, että sosiaalityöntekijällä tulee olla yliopistotutkinto. Mites sitten suhtautuisitte, jos sossuina toimisivat alituiseen ja yleisesti hyväksyttävästi sosionomit?
Sosiaalityöntekijät lastensuojelun puolella tekevät arvokasta ja raskasta työtä. Eivät he "pahuuttansa" lasta huostaanota. Onko teistä kukaan milloinkaan olleet näkemässä millaista stressiä ja tuskaa työntekijällekin aiheuttaa huostaanottoprosessi? Voin kertoa, etä se on sosiaalityöntekijöillekin kova paikka ja mekin toivoisimme, ettei niitä huostaanottoja tarvitsisi tehdä. Ne ovat sekä kalliita yhteiskunnalle että surun paikka perheelle - mutta joskus pelastus lapselle.
Oletteko ajatelleet millainen tämä yhteiskunta todella olisi ilman, että olisi ihmisiä valvomassa lasten etua ja suojelemassa heitä? Oikeasti - miettikää.erittäin paljon kliinni nimenomaan tästä sossujen pätevyydestä
eli että jos on koulutus ja ammattitaito kohdallaan
niiin myös "työn jälki" esimerkiksi lastensuojelussa on jo perusedellytykisiltään
ohdillaan.
Lakisääteinen yliopistotason koulutus antaa (varmaankin suurimmalle osalle)
henkilölle riiittävät perustiedot esimerkiksi vaativasta, herkästä jne
perheiden yksityisyyden kajoavasta lastensuojelutyöstä
sekä myös riittävät oikeudelliset perustiedot lastensuojeluakin ohjaavista
ja virkamiehenä toimivalle henkilölle.
Kokemus ja työvuodet asiallisessa ja laillisesti toimivassa työympäristössä
sekä riittävät lisökoulutkset ja esimiehen ammattitaitoinen ohjaus
ovat perusedellytyksiä hyvään ja laadukkaaseen lastensuojelun viranomaistyöhön.
Kun verrataan tätä huostahulluuden kasvua Suomessa
esimerkiks 2000-luvulla (~ 11 0000 > yli 16 000 kodin ulkopuoliseen sijoitukseen)
juuri tähän lastensuojelussa esiintyvien epäpätevien viranomaisten kasvuun (tällä hetkellä epäpätevien luku viroissa on 90% tietämillä!)
ei voi olla vetämättä johtopäätöstä siitä että
kun ammattitaito, koulutus yms. eivät ole esimerkiksi viranomaisen työtä hoitavan henkilön kohdalla
kohdallaan
niin em. asioiden vaikutus on suuri, vääjäämätön ja ratkaisevakin ja näkyy takuuvarmasti
esimerkiksi juuri kuntien lastensuojeluviranomaisena tehtävässä työssä.
ps. nykyisenlailla hoidettu kuntatason lasten suojelu
ei todellakaan
enää suurimmassa osasssa ynpäri maata käsiteltävistä tapauksista
ole minkäänlaista
lapsen edun valvontaa, työtä lapsen hyväksi jne
lasten suojelun viranomaisena esiintyvien epäpätevien viranomaisten taholta.
Päinvastoin
kun kouluttamaton, perusasioistakin ja eri laeista tietämäton, ymmärtämätön, ammattitaidoton ja kyvytön
jne viranomaisena esiintyvä henkilö
aloittaa lastensuojelu toimet
lapsen, nuoren perheen elämässä
voi lopputulos olla jokaisen lapsen, nuoren, perheen kohdalla
ihan mitä vain....
Ja jo se ettei lapsen asioista vastaava viranomainen ole ammattiinsa
lain mukaisesti pätevä
aiheuttaa suuren ristiriidan puhuttaessa
lapsen edusta tai lasten oikeuksista jne.
Vaikka kaikkialla Suomessa lakikin on kaikille sama,
niin esimekriksi lastensuojelulakikaan
ei edes saman kaupungin sisällä
ole kaikkien lasten, nuorten ja perheiden kohdalla sama. - .....
..... kirjoitti:
erittäin paljon kliinni nimenomaan tästä sossujen pätevyydestä
eli että jos on koulutus ja ammattitaito kohdallaan
niiin myös "työn jälki" esimerkiksi lastensuojelussa on jo perusedellytykisiltään
ohdillaan.
Lakisääteinen yliopistotason koulutus antaa (varmaankin suurimmalle osalle)
henkilölle riiittävät perustiedot esimerkiksi vaativasta, herkästä jne
perheiden yksityisyyden kajoavasta lastensuojelutyöstä
sekä myös riittävät oikeudelliset perustiedot lastensuojeluakin ohjaavista
ja virkamiehenä toimivalle henkilölle.
Kokemus ja työvuodet asiallisessa ja laillisesti toimivassa työympäristössä
sekä riittävät lisökoulutkset ja esimiehen ammattitaitoinen ohjaus
ovat perusedellytyksiä hyvään ja laadukkaaseen lastensuojelun viranomaistyöhön.
Kun verrataan tätä huostahulluuden kasvua Suomessa
esimerkiks 2000-luvulla (~ 11 0000 > yli 16 000 kodin ulkopuoliseen sijoitukseen)
juuri tähän lastensuojelussa esiintyvien epäpätevien viranomaisten kasvuun (tällä hetkellä epäpätevien luku viroissa on 90% tietämillä!)
ei voi olla vetämättä johtopäätöstä siitä että
kun ammattitaito, koulutus yms. eivät ole esimerkiksi viranomaisen työtä hoitavan henkilön kohdalla
kohdallaan
niin em. asioiden vaikutus on suuri, vääjäämätön ja ratkaisevakin ja näkyy takuuvarmasti
esimerkiksi juuri kuntien lastensuojeluviranomaisena tehtävässä työssä.
ps. nykyisenlailla hoidettu kuntatason lasten suojelu
ei todellakaan
enää suurimmassa osasssa ynpäri maata käsiteltävistä tapauksista
ole minkäänlaista
lapsen edun valvontaa, työtä lapsen hyväksi jne
lasten suojelun viranomaisena esiintyvien epäpätevien viranomaisten taholta.
Päinvastoin
kun kouluttamaton, perusasioistakin ja eri laeista tietämäton, ymmärtämätön, ammattitaidoton ja kyvytön
jne viranomaisena esiintyvä henkilö
aloittaa lastensuojelu toimet
lapsen, nuoren perheen elämässä
voi lopputulos olla jokaisen lapsen, nuoren, perheen kohdalla
ihan mitä vain....
Ja jo se ettei lapsen asioista vastaava viranomainen ole ammattiinsa
lain mukaisesti pätevä
aiheuttaa suuren ristiriidan puhuttaessa
lapsen edusta tai lasten oikeuksista jne.
Vaikka kaikkialla Suomessa lakikin on kaikille sama,
niin esimekriksi lastensuojelulakikaan
ei edes saman kaupungin sisällä
ole kaikkien lasten, nuorten ja perheiden kohdalla sama.lintunen kaikessa koulunkäyntiavustajan pätevyydessään päivystävänä sosiaalityöntekijänä
on jo kaikessa mahtipontisuudessaan
lastensuojelussakin viranomaisena toimivien pätevyydessä ja alan pohjanoteeraus.
Siis että koulunkäyntiavustaja toimii sosiaalipäivystäjänä...
ei ole tällä kunnalla tai kuntayhtymälläkään lintusen tapauksessa
kovinkaan puhtoiset jauhoset kuntapalvelu pussissaan.... - :::
sossu VTM kirjoitti:
Kysyisin "liftariäidiltä" miten laajaa tieämystä sostt:jöiden koulutuksesta hän omaa...? Kirjoituksen perusteella päättelen, että tietämys on luulon tasolla. Eli todellakin sosiaalityötä pääaineenaan yliopistossa opiskelevat maisterintutkintoa ja sitä kautta hakeutuvat auttamistyöhön. Todellakin pitää olla suuri kutsumus alalle, että viitsii suorittaa maisterintutkinnon, tulla pienipalkkaiselle ja raskaalle alalle. Yliopistoon ei ole helppo päästä lukemaan sosiaalityötä, tai sosiaalipolitiikkaa eikä edes sosiologiaa. Hakijamäärät ovat melkoiset ja sisäänpääsy vaikeaa. Oletko itse milloinkaan osallistunut yliopiston pääykokeeseen? Tunnut kovasti väheksyvän em. alojen koulutusta.
Monet viransijaisina toimivat sossut todellakin viimeistelevä opintojaan eli ovat pätevöitymässä. Älkää heitä väheksykö. Olkaa onnellisia vuoden 2005 lakiuudistuksesta, jossa täsmennettiin, että sosiaalityöntekijällä tulee olla yliopistotutkinto. Mites sitten suhtautuisitte, jos sossuina toimisivat alituiseen ja yleisesti hyväksyttävästi sosionomit?
Sosiaalityöntekijät lastensuojelun puolella tekevät arvokasta ja raskasta työtä. Eivät he "pahuuttansa" lasta huostaanota. Onko teistä kukaan milloinkaan olleet näkemässä millaista stressiä ja tuskaa työntekijällekin aiheuttaa huostaanottoprosessi? Voin kertoa, etä se on sosiaalityöntekijöillekin kova paikka ja mekin toivoisimme, ettei niitä huostaanottoja tarvitsisi tehdä. Ne ovat sekä kalliita yhteiskunnalle että surun paikka perheelle - mutta joskus pelastus lapselle.
Oletteko ajatelleet millainen tämä yhteiskunta todella olisi ilman, että olisi ihmisiä valvomassa lasten etua ja suojelemassa heitä? Oikeasti - miettikää.Niille vanhemmille ja lapsille, joiden kohdalle osuu epäpätevä väärintoimiva epäoikeudenmukainen ammattivallalla nautintoa saava sossu, on sossun epäpätevyys 100%:sen vahingollista ja sossu on 100%:sen epäpätevä. Heidän tilanteessaan ei auta mitään se, että jossain 200 km:n päässä tässä maassa jossain kaukana on joku pätevä sossu.
- Anonyymi
Olen tavannut lastensuojelussa työtekijöitä jotka itse kertovat, ettei heillä ole alaan mitään koulutusta tai sitten aloittivat opiskelemaan sosionomiksi, mutta heidän houkuteltiin töihin ennen valmistumista. Nuoret, valitettavan usein naisia, joilla ei ole itsellä lapsia, saavat lisien kanssa hyvää palkkaa.
Kukaan ei pysähdy miettimään, että onko näillä nuorilla lastensuojelun työntekijöillä ihan oikeasti kompetenssia hoitamaan työtään?
Väittäisin, että kuka tahansa monilapsisen perheen äiti hyvällä maalaisjärjellä varustettuna tekee järkevämpiä päätöksiä kuin nuoret usein hyvin kokemattomat nuoret työssään.
Toinen asia: miksi kukaan edes hankkii enää lapsia, kun valitettavasti käytöshäiriöt ovat niin yleisiä, ettei se ruusunpunainen kuviteltu arki vanhemmuudessa toteudu.
Itse en enää hankkisi lapsia, koska todellakaan kaikki se mitä joutuu kokemaan lapsen varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa on oikeasti niin raskasta, että tästä pitää oikeasti varottaa nuoria.
Harkitse tarkkaan jos hankit lapsia, joka kolmannella on neurologinen sairaus, ADD tai ADHD tuntuu olevan monilla. Vanhemmuus ei todellakaan ole helppoa erityislapsen kanssa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valkeakosken kiinniotettua ei epäillä
Kummallisia kommentteja ja uhkauksia poliisi taas jakelee orjakansalle muituttaakseen verisrstä kostosta jos rahvas kapi565584Valkeakosken murhaaja
Raiskausrikosten joukossa kanta suomalainen tekijä on niin harvinainen että kannattaa erikseen mainita. Raiskausuutisia612383- 522322
- 3261059
Nainen, olet jollakin tavalla pelottava
Tunne sinun suhteen on ehkä verrattavissa ruusupensaaseen, hurmaavan kaunis kukka, upea tuoksu, mutta jos yrittää lähell571044Tietääkö kukaan millaisesta perheestä murhaaja on?
Onko siis rikkaiden lellipentu, joka luulee, että kaikkea saa tehdä, vai köyhien kakara, jolla ei ole mitään vastuuta ku26950Valkeakosken surmaaja oli koeajalla edellisestä tuomiosta
Tässä osoitus, että rangaistukset Suomessa ovat liian löysiä ja se maksoi tämän tytön hengen https://yle.fi/a/74-20090674877Haaveilen sinusta
Läheisyydestäsi, kosketuksestasi. Siitä että saisin koskettaa sinua. Pitää sinua lähellä. En tiedä mistä tämä tuli. Tied22793- 29773
- 48771