Tämä liittyy keskusteluun: ”Hääpari vaativat kaunista pappia” linkissä
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/09/haaparit_vaativat_kaunista_pappia_998752.html
Ennen kuin uskonnolliset ryhmittymät voisivat tervehtyä, se vaatisi ensiksi kyvyn nähdä ja tunnustaa, että nykyiset uskomusjärjestelmät eivät enää toimi tai eivät oikeastaan ole koskan toimineet. Sen voi jokainen ajatteleva todeta, kun katsoo mitä eri uskonnot ovat saaneet ja saavat yhä aikaan. Sodat ja rikollisuus, itsemurhat ja seksuaalinen perverssio. Kaikki nämä ovat lähtöisin ihmisen uskomuksista ja jumal-käsityksen, sekä ihmisen omakuvan vääristyneisyydestä. Sanoisin, että ”uskonto on pahin ihmisen kehittymisen jarru”.
Erilaiset uskonnolliset ryhmittymät voisivat myös lähentyä ja koota voimavaransa, jos ihminen olisi valmis luopumaan sairaanloisesta oikeassaolemisen tarpeestaan.
Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta olisi hyväksi ihmiskunnan vaikutusvalaa omaavien ihmisten sitoiduttava tarkistamaan omia uskomuksiaan ja suostuttava hyväksymään, että tähän asti kulkemamme tie ei ole paras mahdollinen sen päämäärän saavuttamiseksi, johonka uskomme olevamme menossa.
Eivätkö ”taivaan merkit” ala olla jo riitävän varoittavat? Mitä me vielä odotamme? Itsemurhatilastot kasvavat, ihmisarvo on kärsinyt inflaation esim. vanhusten ja lasten kohdalla. Kuinka pahaksi tilanne saa mennä, jotta kansojen johtajat myöntävät olevansa suurelta osin väärässä.?
Mutta lohdutukseksi, - vielä on aikaa, ja tämä kaikki on tietetty tavittu, mutta kuinka kauan?
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/09/haaparit_vaativat_kaunista_pappia_998752.html
Ennen kuin uskonnolliset ryhmittymät voisivat tervehtyä, se vaatisi ensiksi kyvyn nähdä ja tunnustaa, että nykyiset uskomusjärjestelmät eivät enää toimi tai eivät oikeastaan ole koskan toimineet. Sen voi jokainen ajatteleva todeta, kun katsoo mitä eri uskonnot ovat saaneet ja saavat yhä aikaan. Sodat ja rikollisuus, itsemurhat ja seksuaalinen perverssio. Kaikki nämä ovat lähtöisin ihmisen uskomuksista ja jumal-käsityksen, sekä ihmisen omakuvan vääristyneisyydestä. Sanoisin, että ”uskonto on pahin ihmisen kehittymisen jarru”.
Erilaiset uskonnolliset ryhmittymät voisivat myös lähentyä ja koota voimavaransa, jos ihminen olisi valmis luopumaan sairaanloisesta oikeassaolemisen tarpeestaan.
Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta olisi hyväksi ihmiskunnan vaikutusvalaa omaavien ihmisten sitoiduttava tarkistamaan omia uskomuksiaan ja suostuttava hyväksymään, että tähän asti kulkemamme tie ei ole paras mahdollinen sen päämäärän saavuttamiseksi, johonka uskomme olevamme menossa.
Eivätkö ”taivaan merkit” ala olla jo riitävän varoittavat? Mitä me vielä odotamme? Itsemurhatilastot kasvavat, ihmisarvo on kärsinyt inflaation esim. vanhusten ja lasten kohdalla. Kuinka pahaksi tilanne saa mennä, jotta kansojen johtajat myöntävät olevansa suurelta osin väärässä.?
Mutta lohdutukseksi, - vielä on aikaa, ja tämä kaikki on tietetty tavittu, mutta kuinka kauan?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.