Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila yllätti asiantuntemuksellaan ja asiaosaamisellaan TV1:n ykkäsaamussa viime lauantaina. Ohjelma tulee tiettävästi uusintana, joten se kannattaa katsoa toistamiseen.
Ministeri Anttila nostaa varmasti keskustan kannatusta, sillä hänen näkemyksensä suomalaisesta lähiruoasta ja elintarviketuotannosta olivat erittäin nykyaikaisia. Nykyisen, vain hintaa korostavan politiikan sijaan, olisi saatava kriteereiksi myös laatu ja koko elintarvikeketjun toiminta siitä, kun ruoka maataloudessa tuotetaan, jalostetaan, valmistetaan ja syödään niin oitkälle samalla paikkakunnalla kuin mahdollista.
Poliittisilta päättäjilta kunnissa ei vaadita muuta kuin, että he tarjouspyynnäissään määrittelevät esim. että peruna ei saa olla kuorittu 8 tuntia aikaidemmin, kun se pannaan kattilaan tai, että leivän tulee olla paistettu enintään 6 tuntia ennen kuin se tuodaan pöytään kouluruokailussa.
Tämä voi olla koululle kalliimpaa, mutta yhteiskunnalle se tulee halvemmaksi, koska silloin maaseurtu työllistyy ilman työllistämistukia.
Ministeri Anttila nostaa varmasti keskustan kannatusta, sillä hänen näkemyksensä suomalaisesta lähiruoasta ja elintarviketuotannosta olivat erittäin nykyaikaisia. Nykyisen, vain hintaa korostavan politiikan sijaan, olisi saatava kriteereiksi myös laatu ja koko elintarvikeketjun toiminta siitä, kun ruoka maataloudessa tuotetaan, jalostetaan, valmistetaan ja syödään niin oitkälle samalla paikkakunnalla kuin mahdollista.
Poliittisilta päättäjilta kunnissa ei vaadita muuta kuin, että he tarjouspyynnäissään määrittelevät esim. että peruna ei saa olla kuorittu 8 tuntia aikaidemmin, kun se pannaan kattilaan tai, että leivän tulee olla paistettu enintään 6 tuntia ennen kuin se tuodaan pöytään kouluruokailussa.
Tämä voi olla koululle kalliimpaa, mutta yhteiskunnalle se tulee halvemmaksi, koska silloin maaseurtu työllistyy ilman työllistämistukia.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Anttilan argumentit lähiruoan puolesta olivat sellaisia, että hetken luulin hänen lukeneen minun kirjoituksiani täältä. ;-))
Huomasin ilokseni myös, että Anttila puuttui, joskin hyvin varovasti, siihen ettei lähiruoka pääse markettien valikoimiin johtuen kauppojen keskitetystä valikoima-, osto- ja hinnoittelupolitiikasta. Myös pekkarinen on aiemmin toivonut, että kauppa muuttaisi valikoimapolitiikkaansa enemmän lähiruokaa suosivaksi.
Lähiuoka olisi nimittäin kaikkein halvin keino varmistaa, että maaseuttu pysyy asuttuna ja elävänä, kun sinne saataisi takaisin kaikki entiset elinkeinot, jotka nyt on keskitetty pelkkiin suuryksiköihin ja saatu täysin EU:n hehtaarituesta riippuvaiseksi.
Olin juuri Pohjanmaalla katsomassa, kun ohraa puitiin ja kuulin, ettei siitä jää viljelijälle kustannusten maksun jälkeen itselle muuta kuin EU:n tuki, eikä sitäkään ihan kokonaan, kun ohrasta markkinahinta ei kata kyntämisen, kylvämisen lannoittamisen, suojaruiskutusten, puimisen, kuivaamisen ja kuljettamisen kustannuksia.
Tukipolitiikkaa olisi ohjattava kansallisin toimin lähiruoan suuntaan, koska ei tämä nykymenokaan ihan järkevältä tunnu. Esimerkiksi leipomoita on tiettävästi kadonnut useita satoja taas muutaman viime vuoden aikana, kun paikallinen leipä ei pääse riittävästi markettien valikoimiin ja leipomo saa tulonsa vain omasta myymälästään, torimyynnistä ja kauppahallista.
-Jäbä
Olin juuri Pohjanmaalla katsomassa, kun ohraa puitiin ja kuulin, ettei siitä jää viljelijälle kustannusten maksun jälkeen itselle muuta kuin EU:n tuki, eikä sitäkään ihan kokonaan, kun ohrasta markkinahinta ei kata kyntämisen, kylvämisen lannoittamisen, suojaruiskutusten, puimisen, kuivaamisen ja kuljettamisen kustannuksia.
Älä nyt kaikkea usko.
.
keskusliikkeistä ja se laitettiin välittömästi kassakaappiin
Että tämmöistä avoimuutta KEPU!ssa
.
Sama tutkimus tehdään taas uudestaan ja ehkäpä sen tuloksia ei nyt pistetä "kassakaappiin". Turhahan tuo tutkimus on, sillä kaikki tietävät elintarvikkeen tien kuluttajan pöytään ja sitä ennen koituvan hinnanmuodostuksen. Tiedetään se tutkimattakin, kuka vetää välistä.
Ruoan tie kuluttajalle on tämä: tuottaja -> välikädet -> kauppias -> kuluttaja. Korkea hinta muodostuu välikäsistä ja kauppiaista, mutta tätä ei Anttila taida ymmärtää, vaan teettää siitä tutkimuksen. Anttilan olisi aika lähteä eläkkeelle, eikä tehdä tällaista merkityksetöntä lumetyötä.
Tuottaja-verottaja-kuljeltus-verottaja-jalostaja-verottaja-kuljetus/varastointi-verottaja-kauppa-verottaja-kuluttaja. Parhaimman katteen saa verottaja.
Kun ruoan tie kuluttajalle tosiaan on on tämä... tuottaja -> elintarviketeollisuus -> keskusliikkeen ketjut -> ketjun myymälä -> kuluttaja ...niin helisemässä ovat tuottajat, elintarviketeollisuus ja kuluttaja, kun keskittynyt kauppa päättää lähes monopoliasemassa, mitä se suostuu maksamaan esim. maidosta Valiolle ja sitten hinnoittelee maidon niin, että rahaa tulee parinkymmenen uuden ja tarpeettoman Prisman rakennuskustannusten katteeeksi ensi vuonna.
-Jäbä
Kyllä moderniin yhteiskuntaan kuuluu viihtyisät kaupat ja laaja valikoima erilaisia tuotteita.
En oikein jaksa uskoa, että valistunut kuluttaja haluaa asioida kaupassa, jonka alimmat seinähirret ovat lahoamssa paikoilleen. Tutkimusten mukaan modernit ja trendikkäät kuluttajat kaipaa enemmän viihtyvyyttä ostosmatkalleen, jopa niin paljon, että yhä suurempi asiakaskunta viettää ostoskeskuksissa useita tunteja kerrallaan nauttien suuren kaupan erilaisista viihdykkeistä.
Kappa tietysti seuraa kuluttajien käyttäytymistä tarkasti ja laatii sen mukaan mallit omille ratkaisuilleen ja kehityksen kulku suurempiin yksiköihin näyttää olevan saman suuntainen kuin muuallakin maailmalla.
On toki hyvä muistaa, että vaatimattomille asiakkaille on tarjolla kotimainen Siwa ja saksalainen Lidl vaihtoehto halpatuotteiden ostoon.
Kaikissa kaupan asiakastutkimuksissa on tuloksena kuluttajan toive n:o 1:
Kaupan tulee sijaita lähellä.
Vasta läheisen sijainnin jälkeen tukevat laajat valikoimat, laadukkaat tuotteet, ystävällinen palvelu, edullinen hintataso, runsaasti tarjouksia... jne...
Tämän kauppa on kääntänyt päinvastaiseen järjestykseen, kun se mainostaa runsaita tarjouksiaan ja "pysyvästi edullista" hintatasoaan ja vie kaupat aina vaan kauemmaksi kuluttajista.
Ja tottakai kuluttaja menee sinne uuteen "viihtyisään" kauppakeskukseen, kun kaikki lähimyymälät on lopetettu siksi, että kuluttajat menisivät uuteen kauppakeskukseen.
-Jäbä
että tutkimus on vielä kesken. Eli tuloksia ei ole vielä saatavilla. Mistä ihmeestä sellainen huhu on peräisin että tulos on salattu???
Taitaa olla taas Iltis ja Hesari taas asialla.
Lähiruoasta verottajakin saisi parhaan tuoton, koska se työllistää ja palkkoja verotetaan progressiivisesti. Samalla säästyisi työttömyysmenoja ja kunnatkin saisivat yrityksiltä yhteisöveron tuottoa.
On siis aivan hölmöä kilpailuttaa kuntien laitosruokailun raaka-aineet ulkomaille unohtamalla laatu ja tuijottamalla pelkkää hintaa, koska perunan hinta ei ratkaise kokonaiskustannuksia.
-Jäbä
.
suljetaan salaiseen KEPU! -kassakaappiin
jotta kansa pysyy edelleen pimennossa
.
Anttila on esittänyt tosiaan järkeviä ajatuksia ruuan alkuperän ja tuotantoketjun huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissa.
Kuuntelin viikonloppuna radiosta lähiruuan apostolin, Kai Linnilän, kannaottoja. Tiedättehän tuon Kaari Utrion miehen ja kokin, tietokirjailijan. Hänellä oli hyvin samansuuntaisia ajatuksia, tosin vieläkin paljon pidemmälle meneviä, mikä on ymmärrettävää hänen laajan ruokatutkimuksensa valossa. Linnilä kertoi hyvin kansantajuisesti, kuinka omasta kunnasta hankittu ruoka olisi parasta mahdollista kuntatalouden hoitoa, verovaroista maksettava raha jäisi oman kunnan työllisyttä - ja verotuloja - kohentamaan, ja laatu kohenisi jos ruuan käsittely ja valmistus hoidettaisiin ammattimaisesti kaikissa vaiheissa.
Tietenkään suurissa kaupungeissa ei omasta takaa tule maataloustuotteita, ja niiden on hankittava elintarvikkeensa tukkukauppiailta. Silloin laatukriteerien tulisi painottua hinnan sijaan. Nythän Helsingissä saattaa tosiaan saada kouluruokailussa puolalaista sulfiittisäilöttyä perunaa lautaselle, koska se on valmiiksi kuorittuna edullista. Onkohan Palmia tullut ajaelleeksi esimerkiksi tuotteen säilyvyyttä parantamaan lisätyn sulfitin terveysvaikutuksia, vai onko hinta todella niin tärkeää? Mitäs jos perunat hankittaisiin Lopelta suoraan tuottajilta, ja keittettäisiin kuorineen. Moni kuorittuihin perunoihin liittyvä ongelma poistuisi (kumiperunat) , maku säilyisi hyvänä ja lasten olisi hyvä oppia perunankuorintaa jo pelkästään käden taitojen kehittämiseksi.
...että kuntien palvelurakenneuudistusta toteutettaessa tulisi huolehtia, että joka kuntaan saadaan sen verran maataloustuotantoa, että se pitäisi kunnan päiväkoti-, koulu-, sairaala- ja vanhainkotiruokailun omavaraisena lähiruoan suhteen.
Jos valtio vielä osoittaisi tällaiseen korvamerkittyä tukea, niin raha tulisi takaisin kunnalle ja valtiolle paremman työllisyyden kasvattamien verotulojen kautta.
Helsinki teki erittäin huono päätöksenkeskittäessään mm. päiväkotien ruokatuotannon Palmialle ja lakkauttaessaan päiväkotien omat keittiöt. Säästöt ovat minimaaliset, kutta ruoan laatu kärsii ja yksipuolistuu, ja lapsiin istutetaan laitosruoan kammoaminen jo montaa vuotta aikaisemmin, mitä se tapahtuisi, jos laitosruoka tulisi lautaselle vasta koulussa.
Perunoiden kuoriminen olisi minusta vastaava asia kuin kengännauhojen solmiminen, vaikka siitäkin lapset nykyisin opetetaan pois tekemällä heille tarranauhakenkiä.
-Jäbä
Anttila puhuu niin paljon, että ihan voisi luulla hänen olevan huippupoliitikko ja -osaaja. Tuolla tietomäärällä Suomen pitäisi pelastua alta aikayksikön, vai mitä? Kumma juttu vain on, että Anttila ei ole ministerikautenaan saanut mitään näkyvää aikaan. On samaa luokkaa kuin oli Cronberg eli paljon puhetta, vähän villoja.
Parlamentti äänestää komission puheenjohtajaehdokkaan José Manuel Barroson valinnasta toiselle viisivuotiskaudelle keskiviikkona 16.9.09. Barroso antaa täysistunnolle lausuman tiistaina 15.9.09. Näin kertovat EU-parlamentin nettisivut.
Ministeri S-L Anttila puhui lauantaina 12.9.09 TV:ssä Barrososta ikään kuin hänet olisi jo valittu uudeksi parlamentin puheenjohtajaksi. Samoin S-L A. kertoi Barroson antaneen luvan geenimanipuloitujen viljelykasvien tuottamiseen ja kansalliseen päätöksentekoon asian tiimoilta. Tosin alan suomalainen asiantuntijaprofessori kumosi välittömästi S-L:n höpinät ennenaikaisina ja kertoi asiaan liittyvän vielä monta muttaa.
Geenimanipuloitujen kasvien/eläinten (engl. lyhenne GMO = genetically modified organism) tuotanto on eettisesti epäilyttävää. Lisäksi tuotantoon liittyy tuntemattomia tekijöitä sen vaikutuksista muihin kasvilajeihin, luontoympäristöön yleensä ja tuotteita syöviin ihmisiin sekä eläimiin. Varsinkin terveydelliset ja perinnölliset vaikutukset epäilyttävät kuluttajaa.
Torstaina hernesoppaa
Netissä kerrotaan mm. australialaisesta tutkimuksesta, jossa syötettiin geenimanipuloituja herneitä hiirille ja joka hiirien saamien selittämättömien allergisten reaktioiden vuoksi jouduttiin keskeyttämään.
Orkasmit ovat mahottoman tärkeitä, aenahi naesille..
Minusta Anttila sanoi, että Barroso on ilmaissut vasta oman kantansa, kun asia on tulossa EU:n käsittelyyn.
Anttila sanoi myös, että olisi hyvä, jos jokainen maa saisi päättää asian omien kuluttajiensa halun mukaan ja, että gmo-tuotteet merkitään selvästi, että niitä välttävä kuluttaja voi olla ostamatta niin halutessaan.
Anttila piti keskustelun avausta hyvänä asiana ja toivoi, että perusteellinen keskustelu käytäisi myös Suomessa ja sitten päätettäisi niin kuin kuluttajat haluavat.
Ymmärsinkö väärin, vai onko vain niin, ettei minuun pure tuo gmo-hysteria?
-Jäbä
Ei Barroso tietenkään yksin pysty mitään EU-parlamentin puolesta lupaamaan, mutta huvittavaa oli S-L Anttilan tavaton innostus hänen kuulemastaan Barroson myönteisestä mielipiteestä GMO-viljelyn suhteen, jonka asian S-L A. vuolaan sanahelinän säestämänä näki sielunsa silmin jo olevan täyttä totta Euroopassa. Haastattelija kyllä toppuutteli S-L A:a siitä, ettei Barroso ainakaan vielä ole puheenjohtaja, mutta tuommoisia lupauksia kuultuaan kepulaiset edustajat ovat varmasti yhtenä rintamana kannattamassa Barrosoa puheenjohtajaksi.
Geenimanipuloitujen kasvien viljely ei ole aivan yksinkertaisesti päätettävissä oleva asia. Sellaiseen tuotantoon voidaan liittää myös patenttisuoja, joka kattaa manipuloidun viljelykasvin siemenen lisäksi torjunta-aineen ja lannoitteen. Patentin haltija pyrkii tietysti rahastamaan maksimaalisesti koko paketilla, jonka johdosta viljelijä joutuu todennäköisesti nostamaan hintojaan, mikäli markkinat siihen mahdollisuuden antavat. On kyseenalaista tuleeko kuluttaja saamaan halvempia tuotteita ja parempaa laatua. Terveysriskit saattavat tuollaisia toimia joka tapauksessa.
Hiljan oli TV:ssä tarinaa geenimanipuloidun maissin viljelystä ja siitä kuinka tällainen siemen oli syrjäyttänyt joillain paikoin vanhan omin avuin rikkakasveista selviävän alkuperäissiemenen. GMO-maissi oli kehitetty kestämään voimakkaan rikkakasvimyrkytyksen Roundupilla. Sato onnistui vain, jos pellon ruiskutti ”kaiken vihreän tappavalla” rikkakasvimyrkyllä. Köyhät viljelijät olivat kusessa kun heillä ei ollut varaa ostaa torjunta-ainetta ja oma alkuperäissiemen oli kadonnut tai sekoittunut GMO- maissiin.
Minä olen niin vanha, ettei GMO minua liiemmin koske, mutta saisihan tämän pallon jättää tuleville sukupolville ihan asuttavana ja elettävänä. Siksi haiseva EI GMO-tuotannolle.
Käyt juuri sitä keskustelua, johon Barroso ja Anttila viittasivat, kun kumpikin toi esiin, että EU:ssa saisi jokainen jäsenmaa itse päättää, mitä se tekee: hyväksyykä vai kieltääkö.
Sinun näkökantasi ovat juuri niitä, joita kussakin maassa silloin pitäisi nostaa esiin, kun jokainen maa päättää omalta kohdaltaan, mitä se tekee.
Anttilan kanta siitä, että ensin keskustellaan ja sitten vasta päätetään, on minusta oikein hyvä.
-Jäbä
Tietysti asioista pitää keskustella ennen ja jälkeen päätöksenteon, mutta tässä muuntogeenisen viljelyn kysymyksessä näyttäisi Kepun kanta olevan horjuvan epäselvä ja todelliset mielihalut kätkeytyvät sanatulvaan. EU:ssa äänestetään toisin kuin kotimaassa puhutaan.
Lukemalla Maat. metsät. ministeriön sivuja saa käsityksen vahvasta muuntogeenistä viljelyä vastustavasta kannasta. Kuitenkin ministeriön geenitekniikkastrategia ja toimenpideohjelma 2009-2013 http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/5GlnksTpm/trm2009_6.pdf
antaa kuvan täydestä valmiudesta aloittaa viljely heti kun sopimukset ja direktiivit on saatettu voimaan.
Se että vierekkäin viljeltäisiin geenimuunneltua ohraa ja perinteistä ohraa saksalaiselle panimoteollisuudelle on utopiaa. (saksalaiselle, koska Saksassa on lakiin kirjattu oluen puhtausvaatimukset ja sallitut raaka-aineet) Lajikkeet sekoittuvat ajan oloon, eikä sen jälkeen kukaan enää tiedä mitä syö tai juo.
Me joudumme jo nyt tietämättämme syömään muuntogeenisiä tuotteita elintarvikkeissa, mutta pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei direktiivin hälytysraja ylity.
Saksassa on ihmetelty miten on mahdollista, että geenimuunneltua pellavaa löytyy myslistä ja leipomotuotteista
Kun keskustelu toivottavasti aikanaan käydään, niin ehkäpä sen aikana saamme luettavaksemme mahdollisimman paljon tutkittua tietoa ja tieteellistä faktaa sekä GMO:ta vastaan, että sen puolesta.
Toivottavasti päätös aikanaan tehdään faktojen eikä tunteilun pohjalta.
Ydinvoiman suhteen olemme tilanteessa, jossa energia nyt maksaa aivan liikaa siksi, että vuosikymmenien ajan on vain tunteiltu poliittisten irtopisteiden keräämiseksi.
-Jäbä
Johan on kun ei veistit pysy satilla.
Onko tieto jiin varallista että se pitää poistaa tämän tyhjän jauhamisen tieltä?
Ansaitsisi monta uusintaa.