Hi hi hii huuhaalaiset.
Ensinnäkin herrasmiehenä pyydänkin heti anteeksi niiltä, jotka jo riemuitsivat minun joutuneen takaisin osastolle, kun ei ole kuulunut. Se kuulkaa vaan on niin, että meillä vajaamielisillä on niin monta rautaa tulessa ettei millään aina kerkiä tervyyiä huutelemaan täältä tunturin kuppeelta, kuten poromiehet neljän tuulen hattu päässä tuvan ovella nöyrinää selittää miksi ollu kaksviikkoa kateissa eikä edes korttia ole emännälle laittanut. En mie yhtään ihmettele kun täällä nuo poromiesten vaimot toisinaan järsivät pelkkiä poron taljoja nälkäänsä ja murisevat jos joku yrittää samalle apajalle, hi hi hiii.Joten ANTEEKSI olemassa oloni. Täällä mie kuulkaa makailen oikein sisätiloissa toisesta suupielestä roikuessa munkki possu ja toisesta suupielestä mussutan pannaria samaan aikaan. Ei varmaan tarvitse erikseen kertoa että meillehän maistuu hi hi hiii
Katsokaas huuhaalaiset kun olin tänään tuon rakkaan anopin kanssa oikein isossa kaupassa ostoksilla. Toisella kädellä anoppi työnsi ostoskärryjä ja toisella vahti minua. läpsien tasaiseen tahtiin sormille ja toruen ettei saa hiplata naisten alusasuja eikä joitan naisten itsenäiseen laatuaikaan tarkoitettuja kummallisia surisevia juttuja, hö ne oli niin hurjan mielenkiintpoisia ja hassuja kapistuksia, mitä lie tuo laatuajan välineistö sitten tarkoittikaan. Ette usko kuinka anopilla ihan hiki valui kun työnsi kärryjä joihin lastasin mielestäni aivan välttämättömiä ostostarpeita kuten esimerkiksi: 10 purkkia spraypullo kermavaahtoa, parikymmentä pusseja karamällejä, sipsukoita jokaista laatua neljä pussia, jauhelihaa ja härän vilettä kumpaistakin 3 kiloa jne jne. Välillä anoppi meinasi kieltää sanoen ettei tarvita mutta kun asetin kasvoillle vajaamielisien parhaimman rapsuTa minua suurisilmäistä koiran pentua ilmeeni ja tirautin pienen kyyneleenkin niin johan se anoppikin heltyi hi hi, kauhean hassun hauskaa tämä kaupassa käyminen.
Kauppareissu menikin kivasti ja olinkin hurjan mielissäni sillä anoppi muisti moneen kertaan kehua kuinka olen appiukkoa parempi kauppakaveri, ja sehän vajaamielisen mieltä lämmitti hi hiii. Lähtiessä olinkin vallan herrasmies ja anopille oikein ovet avasin sen lisäksi että kauheasti huutaen työnsi ihmisiä pois edestä että anoppi pääsi ostoskassien kanssa joita kertyikin kuusi isoa jumbo kassia, kulkemaan käytävällä. Lisäksi asiantuntevasti neuvoin suureen ääneen kassalla kuinka ostokset tulee pakata. Sylki suupielestä valuen huusin kuin armeijassa ettei jauhelihaa saanut laittaa naudanlihan kanssa vierekkäin ja kuinka karamellipussit piti laittaa ostosten päällimmäöiseksi tiettyyn pussiin,jos vaikka näin raskaan ostosreissun jälkeen sokeri vajaavuutta ilmeni ja alkaisi heikottamaan, välillä tietysti suihkautin kätevästä spray pullosta kermavaahtoa suuhun, niin että ääni katosi johonkin vaahdon sekaan. Taisi sitä hieman roiskahtaa ostoshihnallekin, mutta eihän se haittaa.
Parkkipaikalla ihanasta ostosreissusta iloisena kirmasin pitkin poikin parkkipaikkas edestakaisin, välillä appiukon isän isän aikaisia flanellipöksyjä nostellen, ne kun meinaa edelleen olla hieman isot, ja rallatin mamban kipaletta valokuvia, anoppi taapersi ostosten kanss kohti autoa ja hieman tuskastuneena paiskasi ostoskassit auton perälle hypäten autoon saman tien. Hi hi hi, hetken kuluttua anoppi nousi posket punaisena autosta ilmeen ollessa todella kärsivä. Anoppi olikin hypännyt väärään autoon, jossa nuori kloppi istui kuskina. Anoppi oli sipaissut poikaa kevyesti reidestä tuuumaten että mennäänpä sitten ukkokultani, appiukon katsellessa vähintäänkin hölmistyneenä viereisestä, meidän autosta.Hi hi hii oisittepa nähneet pojan ilmeet hi hi hiiii.
Meillä vajaamielisillä kun tuo mustasukkaisuus on oikein spesiaali laji, niin mökötinkin oikein huolella anopille koko matkan ja jupisin että jahas että kauppaan kyllä apupojaksi kelpasi mutta en enää vävyksi kun ostokset on tehtynä, taisin siinä samalla kuskina olleelle appiukollekin mutista itkua tuhertaen että kuinka mies voi hyväksyä moista uskottomuutta, että heti kun vävyn silmä välttää ollaan hyppäämässä nuorin klopin kyytiin stana!
Nyt anoppi onkin lepytellyt minua jo useamman tunnin kantaen herkkuja minulle soffalle, hi hi. Sisimmässäni kyllä hiuhityttää kauheasti,mutta taidan vielä hetken tämän vajaamielsiten erityisen taitavan teko murjotuksen naamalla...ainakin niin kauan kuin napa vetää viel pannareita ja kermavaahtoa.
Kirjuutellaan taas huuhaalaiset, jahka saan tuon muurahais armeijan kolutuksen alkuun, siinä kuulkaa riittääkin hommia.
Näin näpytteli:Nicotinell osastolta T3
Ensinnäkin herrasmiehenä pyydänkin heti anteeksi niiltä, jotka jo riemuitsivat minun joutuneen takaisin osastolle, kun ei ole kuulunut. Se kuulkaa vaan on niin, että meillä vajaamielisillä on niin monta rautaa tulessa ettei millään aina kerkiä tervyyiä huutelemaan täältä tunturin kuppeelta, kuten poromiehet neljän tuulen hattu päässä tuvan ovella nöyrinää selittää miksi ollu kaksviikkoa kateissa eikä edes korttia ole emännälle laittanut. En mie yhtään ihmettele kun täällä nuo poromiesten vaimot toisinaan järsivät pelkkiä poron taljoja nälkäänsä ja murisevat jos joku yrittää samalle apajalle, hi hi hiii.Joten ANTEEKSI olemassa oloni. Täällä mie kuulkaa makailen oikein sisätiloissa toisesta suupielestä roikuessa munkki possu ja toisesta suupielestä mussutan pannaria samaan aikaan. Ei varmaan tarvitse erikseen kertoa että meillehän maistuu hi hi hiii
Katsokaas huuhaalaiset kun olin tänään tuon rakkaan anopin kanssa oikein isossa kaupassa ostoksilla. Toisella kädellä anoppi työnsi ostoskärryjä ja toisella vahti minua. läpsien tasaiseen tahtiin sormille ja toruen ettei saa hiplata naisten alusasuja eikä joitan naisten itsenäiseen laatuaikaan tarkoitettuja kummallisia surisevia juttuja, hö ne oli niin hurjan mielenkiintpoisia ja hassuja kapistuksia, mitä lie tuo laatuajan välineistö sitten tarkoittikaan. Ette usko kuinka anopilla ihan hiki valui kun työnsi kärryjä joihin lastasin mielestäni aivan välttämättömiä ostostarpeita kuten esimerkiksi: 10 purkkia spraypullo kermavaahtoa, parikymmentä pusseja karamällejä, sipsukoita jokaista laatua neljä pussia, jauhelihaa ja härän vilettä kumpaistakin 3 kiloa jne jne. Välillä anoppi meinasi kieltää sanoen ettei tarvita mutta kun asetin kasvoillle vajaamielisien parhaimman rapsuTa minua suurisilmäistä koiran pentua ilmeeni ja tirautin pienen kyyneleenkin niin johan se anoppikin heltyi hi hi, kauhean hassun hauskaa tämä kaupassa käyminen.
Kauppareissu menikin kivasti ja olinkin hurjan mielissäni sillä anoppi muisti moneen kertaan kehua kuinka olen appiukkoa parempi kauppakaveri, ja sehän vajaamielisen mieltä lämmitti hi hiii. Lähtiessä olinkin vallan herrasmies ja anopille oikein ovet avasin sen lisäksi että kauheasti huutaen työnsi ihmisiä pois edestä että anoppi pääsi ostoskassien kanssa joita kertyikin kuusi isoa jumbo kassia, kulkemaan käytävällä. Lisäksi asiantuntevasti neuvoin suureen ääneen kassalla kuinka ostokset tulee pakata. Sylki suupielestä valuen huusin kuin armeijassa ettei jauhelihaa saanut laittaa naudanlihan kanssa vierekkäin ja kuinka karamellipussit piti laittaa ostosten päällimmäöiseksi tiettyyn pussiin,jos vaikka näin raskaan ostosreissun jälkeen sokeri vajaavuutta ilmeni ja alkaisi heikottamaan, välillä tietysti suihkautin kätevästä spray pullosta kermavaahtoa suuhun, niin että ääni katosi johonkin vaahdon sekaan. Taisi sitä hieman roiskahtaa ostoshihnallekin, mutta eihän se haittaa.
Parkkipaikalla ihanasta ostosreissusta iloisena kirmasin pitkin poikin parkkipaikkas edestakaisin, välillä appiukon isän isän aikaisia flanellipöksyjä nostellen, ne kun meinaa edelleen olla hieman isot, ja rallatin mamban kipaletta valokuvia, anoppi taapersi ostosten kanss kohti autoa ja hieman tuskastuneena paiskasi ostoskassit auton perälle hypäten autoon saman tien. Hi hi hi, hetken kuluttua anoppi nousi posket punaisena autosta ilmeen ollessa todella kärsivä. Anoppi olikin hypännyt väärään autoon, jossa nuori kloppi istui kuskina. Anoppi oli sipaissut poikaa kevyesti reidestä tuuumaten että mennäänpä sitten ukkokultani, appiukon katsellessa vähintäänkin hölmistyneenä viereisestä, meidän autosta.Hi hi hii oisittepa nähneet pojan ilmeet hi hi hiiii.
Meillä vajaamielisillä kun tuo mustasukkaisuus on oikein spesiaali laji, niin mökötinkin oikein huolella anopille koko matkan ja jupisin että jahas että kauppaan kyllä apupojaksi kelpasi mutta en enää vävyksi kun ostokset on tehtynä, taisin siinä samalla kuskina olleelle appiukollekin mutista itkua tuhertaen että kuinka mies voi hyväksyä moista uskottomuutta, että heti kun vävyn silmä välttää ollaan hyppäämässä nuorin klopin kyytiin stana!
Nyt anoppi onkin lepytellyt minua jo useamman tunnin kantaen herkkuja minulle soffalle, hi hi. Sisimmässäni kyllä hiuhityttää kauheasti,mutta taidan vielä hetken tämän vajaamielsiten erityisen taitavan teko murjotuksen naamalla...ainakin niin kauan kuin napa vetää viel pannareita ja kermavaahtoa.
Kirjuutellaan taas huuhaalaiset, jahka saan tuon muurahais armeijan kolutuksen alkuun, siinä kuulkaa riittääkin hommia.
Näin näpytteli:Nicotinell osastolta T3
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kiitos, Pitkästä aikaa sai taas hymyn naamariin vaikkakin Anopin kautta.Mutta on sinulla kultainen Anoppi.
muailman paras anoppi hää on, on veikkonen on
Mitäs Hiltalle ja naaprin ukol kuuluu.? OOttelee jo uutta tarinaa :) kiitos tulipa hyvä mieli lukiessa sun kauppareissuu.
Tere tulemast takaisin tarinoinesi, johan niitä on odotettukin
Iltalukemista sulla on sitten anopin kanssa ollu hauska päivä ja karkkien kera,jatka kirjoittelua vaan
Tuo anoppi se jaksaa ain touhuta, välillä ihan naarattaa. Suattaapi ollakin et vielä tarinalla paiskaan
Mitähän lie surisevia olet löytänutkään?..Mutta hyvä kuulla että on hauskaa ollut..
siusta tykätä pokeen tosissaan, kun noin hyvänä pittee. Että olikin mukava,
ja jotenkin hellyttävä tarina.
Aamu alkoi mukavasti, hymyillen ja nauraen tarinaasi lukiessa, kiitos.
mutta kohteliaasti ainakin yrittää tykätä:)
pittää kun kukkaa kämmenellä sinnuu :)
se daami tuli sitten takaisin ja lähtikin saman tien,jos asia näin voi ilmaista.Tekin ootte taas maisemissa,pitäkää liikettä yllä ettei pääse laiskistumaan:)