Norjan kuningas Olavi Pyhä osallistui nuorena Suomen rannikolle tehtyyn sotaretkeen ja kuulemma asukkaat pakenivat metsiin ja tekivät väijytyksen kun norjalaiset poistuivat, mutta laivat pääsivät pois toki.
Oliko tämä puolustusjoukko (Inkoossa?) puhtaasti ns. suomalainen vai sekoitus rannikon kulkijoita ja varhaisia metsäläisiä?
Aika usein kävi jokin Viikinkisakki rannikkoa tukistamassa, mutta milloin osa jäi pysyvästi ensi kerran ja muodosti nämä rantarusit?
Oliko tämä puolustusjoukko (Inkoossa?) puhtaasti ns. suomalainen vai sekoitus rannikon kulkijoita ja varhaisia metsäläisiä?
Aika usein kävi jokin Viikinkisakki rannikkoa tukistamassa, mutta milloin osa jäi pysyvästi ensi kerran ja muodosti nämä rantarusit?
Vastaukset 8
Vanhimmat
nuo jutut? Oliko hän itse taistelussa mukana?
Uudenmaan rannikon asuttivat pysyvästi ruotsalaiset siirtolaiset ns. toisen ristiretken jälkeen 1250-1350.
http://www.vnur.org/hirdalintaistelu/
Kyröjokilaakso oli poikkeuksellisen rikas alue Merovingi-ajalla, miksi? (lukuisia esine löytöjä)
Historia kertoo isosta Kyröjoen taistelusta esim. Birkan linnan yhteydessä (jonka Svean ex-Kuningas halusi sen takaisin osana vanhaa kuningaskuntaansa). Myös kerrotaan (Messenius) että Suomen 10. kuningas Mattul (Mattila tyyliin Piispa Tuomas he he) hävisi Tanskalaisille, mikä juttu tämä on?
Paavikin sanoi että uskon ovi on nyt auki noille hiihto-suomalaisille eli ratkaiseva taistelu oli jo käyty!?!
samalta kaverilta, joka kertoi tanskalaisten perustaneen Tallinanjo viikinkiaikana? Kannattaisiko hieman tarkistella noita juttujasi ennen ulostuloa?
Silloisen aikakauden asetelmaan 800-1000 vuotta sitten kuuluu yhtenä merkittävänä kiinnekohtana Sigtunan tuhoaminen v.1187. Perinteisesti Sigtunan sotaretken suorittajina on mainittu karjalaiset ja virolaiset. Niin ikään on mainittu kuurilaiset. Matti Klinge on asettunut sille kannalle, että virolaisten ja lounaissuomalaisten yhteinen Merivalta teki tuon voittoisan Sigtunan sotaretken. Joka tapauksessa Sigtunan menestyksellisen operaation suorittajat ovat olleet taitavia merenkulkijoita ja kyvykkäitä sotureita. Sigtunan tuhoaminen oli ilmeisesti pitkään jatkuneen vihanpidon eräs huipentuma.
Sigtunan tuhon seurauksena svealaiset perustivat uudeksi tukikohdakseen Tukholman. Niinä aikoina Ruotsia ei vielä ollut aivan yhtenäisenä kuningaskuntana, vaan "syntymäprosessi" oli vasta meneillään. Kirkollisesti Uppsala oli sen sijaan kehittymässä omaksi valtakeskuksekseen kuningasvaltaa selkeämmin. Sigtunan hävitys tarkoittaa sitä, että tuona maailmanaikana nykyisellään ymmärrettyä "Ruotsia" ei vielä ollut olemassa. Niin ollen "Lännestä" nykyiseen Suomeen ja nykyiseen Viroon suuntautuneet sota- ja rosvoretket eivät aina menestyneet.
Olivatpa nuo lännestä päin tulleet ryöstöretkeläiset sitten viikinkejä tai svealaisia pikkurohmuja, niin retkien tekeminen sinänsä kertoo siitä, että täällä oli jotain arvokasta, vaurautta, ryöstettäväksi kelvollista, mikä inspiroi ahneita lähtemään vaarallisille reissuilleen. Ja sotilaallista maanpuolustusta osattiin harjoittaa täällä jo niinäkin aikoina.
joka on kehitetty symbolisoimaan kaupungin merkityksen vähenemistä. Jossain vaiheessa kaupunki on palanutkin, joskaan mistään suuresta taistelusta ei ole todisteita. On seudulle voitu jonkin tason ryöstöretki tehdä.
Mitään Klingen kuvittelemaa "Merivaltaa" ei ole ollut olemassa.
Nykyiseen Suomeen tehtiin Sveanmaalta ryöstö- tai asutusretkiä, jotka myöhemmin sepitettiin ristiretkiksi. Ei alueella mitään erityisen arvokasta ollut. Retket nyt vain "kuuluivat kulttuuriin".
Juuri tuo seikka on kiinnostaa eli mitä tapahtui Itämeren rannoilla ennen ns. ristiretkiä yms
Oli varmaan tuolla Pohjanpitäjänlahdella tämä, ei Inkoossa .. Eli siellä Lohjanharjun/Hankoniemen välissä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanpitäjänlahti
Siellä on paljonkin rautakautista asutusta ollut, alue on sitten myöhemmin ruotsinkielistynyt.