Näin meille kirkoissa sanotaan ja puhutaan kolmiyhteisenä Jumalana kaikille.
Uskotteko yhteen elämään ja yhdessä elämässä koettavaan sovituksen ehtoihin? Ovatko nämä ehdot ristiriidattomia? Kaipaako joku 'ohjetta' ilman mitään ehtoa "täytyy ja ellei", vai olet mitä olet 'olet' hyväksytty nyt ja aina.
Uskotteko yhteen elämään ja yhdessä elämässä koettavaan sovituksen ehtoihin? Ovatko nämä ehdot ristiriidattomia? Kaipaako joku 'ohjetta' ilman mitään ehtoa "täytyy ja ellei", vai olet mitä olet 'olet' hyväksytty nyt ja aina.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Looginen ongelma sovituksessa.
Syyntakeellisuus merkitsee sitä, että kaikkien valintojen takaisella prosessilla tulee olla alku joka laaduttaa itsensä, mihin tässä prosessissa tarvitaan ulkopuolista sovittajaa?
Miksi Jumala siis tarvitsisi vaikkapa 'Jeesus-operaatiota' voidakseen pelastaa ihmisen masokistisella kuolemallaan omien virheiden, eli luomistöidensä vuoksi ja sen vuoksi että itse antoi saatanalle liikaa valtaa?
Eikö riittäisi tilanteessa, siis luojan tietäessä omat tekonsa, että hän itse korjaisi o m a n möhläyksensä ja antaisi anteeksi luomilleen/syyntakeettomille vajaille ihmisille automaattisesti?
Looginen ongelma on yhdessä elämässä.
Fyysisyytemme on kummallinen "lahja", joka sisältää valmiiksi itsessään tappavaa "myrkkyä".
Aine katoaa [mm. singulariteetissa], mutta samanlainen kerta-käyttö-ominaisuus on mahdottomuus tietoisuutemme osalta sen Alku-juuren vuoksi [vrt. singulariteetin 'nyt-hetki'/aineeton/ajaton-hetki].
Kaiken sen minkä tiedostamme myös assoisoimme aina itse, olkoon sen "kokoluokka" kuinka pieni [yksilö] tai suuri [kollektiivi/Kaikkitietävyys] tahansa --> kautta, kausaali-ketju johtaa "tapissa" siihen mitä emme koskaan pääse karkuun, eli Itseämme.
Tietoisuuden kuolema on mahdoton.
Useamman-kokemuksen-ideassa on ajatus jakautuneen tietoisuuden balansoitumisesta täyteyteen/ehjemmäksi, tämän tapahtuessa prosessina jossa yhdeltä osin "niin makaat kuin petaat" ja "sitä niität mitä kylvät" ja tämä vahvasti itse-ohjaavana prosessina useamman erillaisen konkretia'kokemuksen ja tason saattelemana.
,,,mutta tiedä näistä ;)
Mistä jumalasta puhutte,sillä ajattomasta ei voi puhua, koska heti kun ajattelettekaan sitä,niin se muuttuu persoonalliseksi jumalaksi, jolla sen ominaisuuksien mukaan ,myös sarvet ja häntä.
SE elää pahan vastustamisesta, ja käyttää uskontojen hyvän ideaa hyväkseen ikuistakseen itsensä ja uskonnot
Ajaton ei ole uskon asia, sillä se on kaiken uskon ja ajattelun tuolla puolen (totuus on uskontoja korkempi teosofia).
Ajaton,ikuinen elävä,joka ei ole koskaan syntynyt, eikä koskaan kuole, ja josta kaikki olevainen ilmenee, ja voit sen tuntea vain läsnäolona,silloin kun tuo ajallinen oleminen on ymmärretty, ja se on päätynyt
Vain ajaton oleminen on ikuista,eikä se ole illuusio,jota sitten pitää ylläpitää rukouksilla ja mantroilla,eikä jumalien palvonnalla
Lähinnä ihan näistä koti-tekoisista jumalista vaan. ;)
Aineen ja siten ajan, eli anti-olevaisuuden tavoittamattomassa lymyää ehkä jotain tätä olennaisempaa, täältä sitä ei ainakaan löydy.
meissä kaikissa ja siten 'mielikuvitus' on hyvin syvällisessä roolissa.
Jos ns. 'usko' ja mielikuvitus yhtyvät on kaikki mahdollista. Sanon 'kaikki' sillä 'lähes' kaikki olisi harhaan johdattamista.
Jumala on meissä 'sielu'.
eli tunnetteko olonne kotoisaksi ?
Näin pitäisi, onko näin ?
Eikö aina samat liturgiat tee tehtävänsä ?
ovat osa 'rutiinia', eli jumala on kaukana tästä tietoisuudesta.
on pelkästään maallisten päämäärien tukemista.
Näin se palvelee monia ns. 'pisneksiä'?
Kuinka mammona ja Jumala sopivat keskenään??
Kolmiyhteinen jumaluus on yhteistä mm. kristinuskolle ja hindulaisuudelle. Hindulaisuudessa ne ovat Brahma-Vishnu-Shiva. Kolminaisuus on yleismaailmallinen energiajako, joka perustuu todellisuuteen. Toinen energiajako on seitsemäisyys. Niillä viitattiin käsittääkseni alunperin energioihin, joiden kautta ilmentynyt maailma on virrannut esiin.
Alkuperäinen seremoniallinen tarkoitus palaa kirkkoihin pikku hiljaa. Kirkoista ei pääse eroon, vaan ne puhdistuvat, kun tulee oivaltaneita pappeja ja piispoja virkoihin. Visio on, että pyhä seremoniallisuus tulee lisääntymään. Sakramentteihin synnytetään uudestaan voima parantaa ja lisätä tietoisuutta, joka on ollut hiipumaan päin. Maan päälle luodaan pikku hiljaa uudestaan järjestys, joka on ollut kadoksissa Paratiisin ( Lemurian ) ajoilta saakka satojatuhansia vuosia.
Nyt ei ole vielä varsinaisten muotojen poiston aika, niinkuin hamassa tulevaisuudessa satojentuhansien vuosien kuluttua. Nyt on yhdistämisen, synteesin ja ekumenian aika. On hyväksymisen ajanjakso, jolloin opettelemme ja opimme arvomaailmojen puitteissa elämään sovussa. Pystymme elämään sovussa mielipide-eroista huolimatta. Pieniä mielipide-eroja tasoittaa tämä yleismaailmallinen Hyväksyminen, joka on seurausta rakkauden lisääntyvästä oivaltamisesta.
Valon kohottaminen jatkuu voimallisena noin vuoteen 2025, eikä suinkaan pääty vuonna 2012. Vuoden 2025 jälkeenkin elämä jatkuu, mutta niin voimallista valon kohottamista ei tehdä kuin nyt.
puhdasta rakkautta.
Se on maailmankaikkeuden korkeinta energiaa.
Negatiiviset ajatukset eivät ole tahranneet sitä.
Se on korkeamman itsen puhdasta tietoisuutta jokaisessa teissä.
Se on voima käytettäväksi kasvuunne ja laajentumiseenne.
Tämä voima ei tuomitse.
Se ymmärtää, että jokaisella sielulla on omat oppituntinsa ja oma oppimistasonsa.
Se ei ole isä eikä äiti, joka odottaa toruakseen,
eikä se ole se Jumala, mitä monien ihmisten mukaan on pelättävä.
Sitten kun ihminen lopulta saavuttaa tämän energian, se on hyvin ihastuttavaa
- kukaan ei ole koskaan pystynyt kuvailemaan sitä.
Tuo on oikein, sillä olemme osa tuota ajatonta elämää, koska mielemme perusta on sitä, mutta aika ja aine ovat sulkeneet portin jonka kautta se voisi ilmetä.
Ihmiset hakevat totuutta ulkopuoleltamme, mutta totuus on sisällämme, ja kun avaamme portin jonka takana se on varjostanut meitä, vuosituhannesta toiseen,odottaen, että ihminen ymmärtäisi,itsensä sellaisena mikä hän todellisuudessa on
Itsensä ymmärtäminen on itsen kuolema, ja silloin portti avautuu ja rakkaus voi virrata,valaisemaan ihmisen elämää.
On kirjallisia teoksia suomeksi käännettynä, miten rajan ylitys koetaan.
Yksi on 'Kirjeitä VALON MAAILMASTA', jossa todella kuvaillaan olosuhteita fyysisestä tietoisuudesta poistuneiden kokemuksia.