Karjalassa suomalaismiehittäjiä pidetään yhä fasisteina, kirjoittaa tänään sunnuntaina YLE:n online- sivustot.
Venäjän Karjalassa toisen maailmansodan aikaista suomalaismiehitystä pidetään edelleen fasistisena tekona. Karjalan parlamentin päätöksen mukaan 30. syyskuuta on Fasistisista miehittäjistä vapautumisen juhlapäivä, kertoo Kaleva-lehti.
Lehden haastattelema Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen dosentti Antti Laine toteaa, että Neuvostoliiton aluetta vallanneet Suomen joukot olivat miehittäjiä. Venäjällä on vakiintunut tapa, että kaikkia Neuvostoliiton alueen miehittäjiä kutsutaan fasisteiksi.
Sen jälkeen, kun Neuvostoliitto oli vuosina 1939 - 40 vallannut osia Suomesta, suomalaiset tekivät vuodesta 1941 alkaen Jatkosodan nimellä tunnetun vastahyökkäyksen Natsi-Saksan joukkojen rinnalla. Hyökkäys ei pysähtynyt vanhalle rajalle, vaan suomalaisjoukot valtasivat laajan alueen Neuvostoliiton Itä-Karjalaa.
Vallatulta alueelta pakeni puoli miljoonaa asukasta. Seudulle jääneitä vangittiin suomalaisten ylläpitämiin keskitysleireihin, joiden asukit ovat vaatineet Suomelta korvauksia.
Fasistimiehittäjistä vapautumisen vuosipäivä jää monelta karjalaiselta huomaamatta, arvioivat Kaleva-lehden haastattelemat asiantuntijat. Toisen maailmansodan historia on useimmille nyky-karjalaisille tuntematon. Harva tietää edes, että Petroskoin kaupunki oli suomalaisten valtaamana.
Päivän juhlallisuudet keskittyvät Petroskoin upseeritalolle ja sankarimuistomerkeille. Tavallinen kansa tuskin osallistuu siihen kovinkaan innokkaasti.
Juhlapäivän suurin merkitys on Suuren Isänmaallisen Sodan muiston vaalimisessa, uskoo Petroskoin historian laitoksen dekaani Sergei Verigin Kaleva-lehdessä.
Venäjän Karjalassa toisen maailmansodan aikaista suomalaismiehitystä pidetään edelleen fasistisena tekona. Karjalan parlamentin päätöksen mukaan 30. syyskuuta on Fasistisista miehittäjistä vapautumisen juhlapäivä, kertoo Kaleva-lehti.
Lehden haastattelema Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen dosentti Antti Laine toteaa, että Neuvostoliiton aluetta vallanneet Suomen joukot olivat miehittäjiä. Venäjällä on vakiintunut tapa, että kaikkia Neuvostoliiton alueen miehittäjiä kutsutaan fasisteiksi.
Sen jälkeen, kun Neuvostoliitto oli vuosina 1939 - 40 vallannut osia Suomesta, suomalaiset tekivät vuodesta 1941 alkaen Jatkosodan nimellä tunnetun vastahyökkäyksen Natsi-Saksan joukkojen rinnalla. Hyökkäys ei pysähtynyt vanhalle rajalle, vaan suomalaisjoukot valtasivat laajan alueen Neuvostoliiton Itä-Karjalaa.
Vallatulta alueelta pakeni puoli miljoonaa asukasta. Seudulle jääneitä vangittiin suomalaisten ylläpitämiin keskitysleireihin, joiden asukit ovat vaatineet Suomelta korvauksia.
Fasistimiehittäjistä vapautumisen vuosipäivä jää monelta karjalaiselta huomaamatta, arvioivat Kaleva-lehden haastattelemat asiantuntijat. Toisen maailmansodan historia on useimmille nyky-karjalaisille tuntematon. Harva tietää edes, että Petroskoin kaupunki oli suomalaisten valtaamana.
Päivän juhlallisuudet keskittyvät Petroskoin upseeritalolle ja sankarimuistomerkeille. Tavallinen kansa tuskin osallistuu siihen kovinkaan innokkaasti.
Juhlapäivän suurin merkitys on Suuren Isänmaallisen Sodan muiston vaalimisessa, uskoo Petroskoin historian laitoksen dekaani Sergei Verigin Kaleva-lehdessä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
silloin,kun koulussa historiaa luettiin? Sinun historian tuntemuksesi perustuu sotapropagandaan! Lueppa tuolta, kenen joukoissa seisoimme!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_maailmansota
... Jumala kaikille muille ja karjalaisille järkeä jakoi.
Taisitkin olla Pojanmaalla lehmiä ja lampaita "paimentamassa"?
Eipä tarvitsisi sinunkaan nytruotsalaisen Eniron leivissä niiden
peppua nuoleskella.
historiallisesti merkittävä tapahtuma, kun Suomen etujoukot lähtivät yllättäen käpykaartiin! Se tapahtui Viipurissa 20.06.1944.
Suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto vastasi Suomen rauhantiedusteluihin vaatien ehdotonta antautumista. Neuvostoliiton tykistökeskitykset ja ylivoima valituilla hyökkäyskaistoilla mursivat suomalaisen puolustuksen.[27] Suomalaisten puolustus murtui Valkeasaaressa 10. kesäkuuta 1944. VT-linja (Vammelsuu-Taipale) murtui Kuuterselässä 14. kesäkuuta ja Viipuri vallattiin suomalaisilta lähes taisteluitta 20. kesäkuuta. Samana päivänä tehtiin Elisenvaaran asemalle sodan tuhoisin lentopommitus, jossa kuoli yli sata, ja loukkaantui yli 300 henkeä.
pakojuoksun n.700 nopeintahan vietiin välittömästi Huhtiniemeen palkittaviksi. Saivat urhoollisuusnapin keskelle otsaa! Osa eksyi metsiin, ja kuoli nälkään.
Mahtaa ollakin oikein merkkitapaus Karjalan historiassa?
Suomea ymmärtävälle ja lukevalle, jopa internetistä jotain ymmärtävälle ei juhlista ole tietoa, ainakaan "Karjalan Sanomien" kautta. Tänään 20.9.-09 .....
http://www.karjalansanomat.ru/Fin/indexF.htm
........... "Tuoreessa lehdessä 26.08.2009
Suomalaista oopperaa Petroskoihin
Kirjailija Aino Kallaksen elämästä kursailematta" .......
Venäjän Karjala ja Neuvostoliiton miehittämä ja uudellenasuttama(t) ja saastuttamat alueet ovat niin paljon ryssittyneet, että voidaan Suomen puolella ainakin lopettaa puhuminen ja kirjoittaminen Karjalasta, ja siirtyä käyttämään jotain uutta termiä, mikä paremmin kuvaisi nykytilannetta. Karjalaisuutta ei itärajan takana ole kuin rippeet ja historia, mikä sekin pyritään virallisesti saattamaan Venäjälle edulliseen valoon!
Sensuroiko venäläinen väestö/virkakoneisto pieniäkin karjalaisuuden pilkahduksia; kun avaat linkin voit ihmetellä, mikä on tuore lehti? Miten paljon suomalainen ja venäläinen käsitys "tuoreudesta" poikkeaa toisistaan?
Koettakaan taas "Nimierkit" ja rähmällänolijat kääntää tämä juttu parhain päin!
Sinä sitä kirjoittelet aina rohkeasti omiasi. Enimmäkseen jutuissasi ei ole totuuden rippeitäkään. Se varmaan johtuu siitä, että et tunne Karjalan Tasavallan oloja. Kirjoittelet MUTU-tietoa totuutena.
Mikä Karjalan Tasavallassa on saastunut?
Huomaatko, että olet ajastasi jäljessä? Karjalan Tasavallassa vaalitaan karjalaisia tapoja ja kulttuuria. Myös karjalan kielen opetusta on elvytetty aina yliopistotasolle saakka. Suomessahan sellaista ei ole koskaan tehty.
Ilmeisesti et ole koskaan käynyt Karjalan Tasavallassa, etkä tunne siellä vallitsevia oloja.
Moskovan neuvottelut Suomen alueesta:
Syksyllä 1939 Suomi ja Neuvostoliitto kävivät neuvotteluita Karjalan kannaksen rajasta. Neuvostoliitto esitti uutta rajaa vedettäväksi lähelle Viipuria. Suomalaiset olivat valmiita tarjoamaan lähinnä rajan oikaisuja. 23. elokuuta allekirjoitetun Molotov- Ribbentrop- sopimuksen jälkeen Neuvostoliitto kutsui Suomen edustajat neuvottelemaan Moskovaan "konkreettisista poliittisista kysymyksistä" 5. lokakuuta 1939. Neuvottelut käytiin kolmessa jaksossa, 12.–14. lokakuuta, 3.–4. marraskuuta ja 9. marraskuuta 1939. Neuvostoliitto esitti, että Suomi luovuttaisi Neuvostoliitolle osia Karjalankannakselta, Suomenlahden ulkosaaret, Hangon ja Lappohjan sataman. Vastaavasti Neuvostoliitto tarjosi aluevaihtoa, jossa Suomi olisi saanut laajempia alueita Itä-Karjalan Repolasta ja Porajärveltä.
Repola ja Porajärvi olivat alueita, jotka olivat pyrkineet itsenäistymään 1918–1920 Venäjästä,
mutta jotka Tarton rauhansopimuksessa jäivät Neuvosto- Venäjälle. Suomen valtioneuvosto ei suostunut vaihtokauppaan esitetyssä laajuudessa, koska sekä yleinen mielipide että eduskunta vastustivat sitä, vaan tarjosivat Neuvostoliitolle vain Leningradia lähinnä olevia alueita, Kuokkalan mutkaa ja Terijokea. Neuvottelut katkesivat 9. marraskuuta. Neuvostoliitto oli esittänyt aikaisemmin vastaavat vaatimukset Baltian maille, jotka suostuivat luovuttamaan puna-armeijalle tukikohtia alueillaan. Suomalaiset valitsivat toisin: Suomi kutsui reservinsä sotilaat 10. lokakuuta 1939 alkaen ylimääräiseen kertausharjoitukseen, joka merkitsi käytännössä liikekannallepanoa. Neuvottelujen päätyvät tuloksettomina marraskuussa. Lopulta Neuvostoliitto lavasti 26. marraskuuta 1939 Mainilan laukaukset, joilla Neuvostoliitto perusteli sotaa puolustuksellisena toimenpiteenä. 28. marraskuuta Neuvostoliitto sanoutui irti hyökkäämättömyyssopimuksesta ja katkaisi diplomaattisuhteet maiden väliltä 29. marraskuuta.
Sotilaallinen ja poliittinen hyökkäys:
Puna-armeijan hyökkäys Suomeen alkoi 30. marraskuuta 1939. Punatykistö avasi tulen Karjalankannaksella kello 6.50. Jäämeren rannalla Sallassa hyökkäyksen voidaan kuitenkin katsoa alkaneen jo muutamia päiviä aiemmin. Kello 9 Viipurissa annettiin ensimmäinen ilmahälytys. Ensimmäisen päivän aikana Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomessa 16:ta paikkakuntaa, muun muassa Helsinkiä kahdesti. Neuvostoliiton ulkoministeri Vjataeslav Molotov piti myöhään illalla radiopuheen ja kertoi, että neuvostohallitus oli käskenyt puna-armeijaa varmistamaan Neuvostovaltion ulkoisen turvallisuuden. Suomessa presidentti Kyösti Kallio luki eduskunnan päätöksen sotatilasta radiossa kello 13.30. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton järjestöstä.
Neuvostojohto muodosti 1. joulukuuta Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista. Neuvostoliitto ilmoitti tunnustavansa Terijoen hallituksen Suomen ainoaksi viralliseksi hallitukseksi, käyvänsä sotaa valkosuomalaisia kapinallisia joukkoja vastaan ja kieltäytyi neuvottelemasta Risto Rytin 1. joulukuuta muodostaman uuden hallituksen kanssa. Terijoen hallituksen asettaminen paljasti, että Neuvostoliiton tavoitteena oli vallata koko Suomi. Terijoen hallituksen piti toimia myös poliittisena hyökkäyskiilana, joka avaisi Puna-armeijalle tien Helsinkiin. Kävikin toisin ja ulkopuolinen uhka yhdisti suomalaiset luokkarajoista riippumatta puolustautumaan Neuvostoliittoa vastaan.
varmistaa mikä vuosi tuosta 2009- 68v tulee. Eli Karjalan Tasavallassa on otettu viralliseksi juhlapäiväksi 1941 syksyllä tapahtunut vapautuminen fasistimiehityksestä. Vaikkakin heillä tuo herääminen totuuteen on tapahtunut hiukan myöhään, niin siitä versovasta alusta on hyvä ponnistaa eteenpäin.
”Karjalassa fasistimiehityksen vapautumisen
68. vuosipäivä 20.9.2009 10:50 ”
joutuivat odottamaan sodan virallista alkua puolitoista kuukautta asemissa itärajalla. Mahtoi olla melkoinen helpotus, kun Mainilan laukaukset ammuttiin. Ja sitten mentiin yli 50 kertaa vahvemman vihollisen kimppuun! Ja siinähän sitten kävi miyten kävi. Into oli kuitenkin kova.
http://wapedia.mobi/fi/Ylimääräiset_harjoitukset
tarkastaa mitä niin merkittävää oli tapahtunut 30. syyskuuta 1941 ,että päivä piti julistaa fasistimiehityksestä vapautumisen yleiseksi juhlapäiväksi. Kyseisenä iltana ja seuraavana yönä suomalaiset joukot (KevOs 8 kärjessä)vapauttivat Onegaborgin kaupungin fasistimiehityksestä. Osoittaa erinomaista historiallista ymmärtämystä Karjalan Tasavallan hallitukselta julistaa nimenomaan Äänislinnan vapauttamisen päivä fasistimiehityksestä vapautumisen vuosipäiväksi.
Onegaborg
http://fi.wikipedia.org/wiki/Petroskoi
Tottahan suomalaiset hyökkäsivät Itä-Karjalaan, se on totuus. Annetaan vain itäkarjalaisten asukkaiden muistella historiansa suuria hetkiä. Eikö tuo ole aivan luonnollista? Niinhän meilläkin tehdään.
Juhlikaamme mekin täysin rinnoin tuota juhlapäivää.
Olihan se käänne kohta, vapautuihan Suomikin sen seurauksena lahtarifasistien ikeen alta.
Pääsimme myös eroon pahimmista lahtarifasisteista kun ne luikkivat raukkamaisesti karkuun ulkomaille, heillä ei ollut vaasituulisen miehen selkärankaa kantaa tekojensa seurauksia.
Naapuri pelasti sankarillisesti meidät lahtarifasistien ikeen alta, kyllä kannatti palkkioksi antaa karjala.
on päättänyt fasistimiehityksestä vapautumisen (68 vuotta) kunniaksi määrätä (30.Syyskuuta) 1. Lokakuuta lähtien pakolliseksi oppikirjaksi kaikkiin tasavallan peruskouluihin muistuttamaan vapauden aamunkoitosta.
Suomala, Jarmo. Kärkenä Äänislinnaan : Kevyt osasto 8:n historia / Jarmo Suomala.: [Kevytosasto 8 toimikunta], 2007 Eura Print)
Mainilan laukaukset.
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 toiminut ylioppilaiden ja akateemisen eliitin muodostama kansallismielinen järjestö, joka olemassaolonsa aikana hallitsi suvereenisti akateemista maailmaa ja ylioppilaskuntaa. Lisäksi AKS:llä oli paljon vaikutusvaltaa Suomen sisäpolitiikassa jo pelkästään siksi, että sen jäsenkuntaan kuului monia merkittäviä politiikan toimijoita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aunuksen_retkikunta
Aunuksen retki oli suomalaisten vapaaehtoisten yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana. Retki oli yksi heimosodista.
Helmikuussa 1918 Mannerheim piti kuuluisan Miekkavalapuheensa, jossa hän sanoi, ettei pane miekkaansa tuppeen, ennen kuin Viena ja Aunus on vapautettu Leninin sotilaista. Suomen sisällissodan jälkeen käytiin paljon julkista keskustelua Itä-Karjalan liittämisestä Suomeen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-Suomi
Suur-Suomi-aate oli heimoaatteeseen perustunut itämerensuomalaisen kansojen yhteenkuuluvuutta korostanut aate, johon usein sisältyi halu tai tavoite liittää Suomen valtioon itämerensuomalaisen väestön asuttamia muiden valtioiden alueita. Suur-Suomi-aatetta edustaneista järjestöistä Akateeminen Karjala-Seura puhui Suur-Suomesta sekä tavoitellun suursuomalaisen valtion että suomalais-karjalaisen ei-valtiollisen kieli- ja kulttuuriyhteisön merkityksessä.
1920-luvulla suur-Suomea rakennettiin heimosodissa ja haluttiin yhdistää kaikki itämerensuomalaiset kansat yhdeksi valtioksi. Tällaista halua oli myös läntisessä Itä-Karjalassa, joista Repolan ja Porajärven kunnat liittyivät Suomeen, tosin vasta tiukkojen ehtojen myötä, mutta jäivät Tarton rauhassa rajojen ulkopuolelle.
Eniten suur-Suomen projekti elähdytti Akateemisen Karjala-Seuran ja Lapuan liikkeen ja sen parlamentaarisen seuraajan IKL:n politiikkaa. Myös kokoomuksessa ja Maalaisliitossa oli Suomen suurentamisen kannattajia. Mannerheimin Miekkavala 1918 ja Miekantuppipäiväkäsky 1941 lisäsivät Suur-Suomi-innostusta. Vasemmistopoliitikoista suursuomalaista harrastusta oli aikoinaan Oskari Tokoilla ja Väinö Voionmaalla, joka julkaisi 1918 kirjan "Suur-Suomen luonnolliset rajat".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Akateeminen_Karjala-Seura
AKS keskittyi aluksi Itä-Karjalan pakolaisten hyväksi tehtävään työhön ja levitti ajatusta Karjalan heimon yhdistämisestä. Propagandan levittämiseen se sai valtion ja Itä-Karjalan avustamiskeskuksen taloudellista tukea. Kansallisten rajojen tavoitteleminen nähtiin tärkeäksi. Tähän liittyi kaikkien itämerensuomalaisten heimojen yhdistäminen Suomen lipun alle. Ensimmäisenä askeleena oli Itä-Karjalan liittäminen Suomeen. Uralin suomalaisheimoille vaadittiin itsenäisyyttä. AKS:n kanssa toimi limittäin Vihan Veljet -niminen venäläisvastainen salaseura. Alussa AKS:n mottona oli Työväestö on voitettava isänmaalle!, koska luokkataistelun katsottiin häiritsevän Suur-Suomen luomisen tavoitetta.
Lotinapellon liitto oli erityisesti AKS:n piirissä vaikuttanut epävirallinen sotaisa Suur-Suomi-ryhmittymä. Urho Kekkonen, Martti Haavio ja eräät muut AKS:n nuoret jäsenet olivat aikoinaan solmineet "Lotinapellon liiton", johon sisältyi lupaus hyökätä Syvärin yli Lotinanpeltoon vaikka kaatuen "ryssän konekiväärituleen". Nimi liittoumalle otettiin venäjänkarjalalaisesta Lotinapellon kaupungista, joka sijaitsee Syvärin toisella puolen. Tarinan mukaan lotinapellonliittolaiset olisivat ensimmäisinä kaatuneet kuularuiskun tulitukseen Syvärin ylityksen jälkeen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Elmo_Kaila
Elmo Edvard Kaila (6. helmikuuta 1888 Jokioinen – 16. toukokuuta 1935 Helsinki) tunnetaan Akateemisen Karjala-Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana ja myös salaseura Vihan veljien johtajana. Hänellä oli tärkeä osa Suomen itsenäisyyden alkuvuosien politiikassa vaikka hän ei ollutkaan näkyvästi esillä julkisuudessa.
Venäjän karjalassa juhlittiin vapautumista "fasistien" vallasta. Ojasta mentiin ilmeisesti allikkoon, kun Stalinin aika palasi ja toi kurjuuden mukanaan, eikä alamäelle näy loppua.
Olisikohan jo aika vaihtaa miehityksen päättymispäivä Karjalassa surupäiväksi, jonka jälkeen jokainen eilinen oli parempi kuin huominen.
Juhla on Venäjän karjalaisilta selvä viesti suomalaisille Karjalan palauttaja lahtari rasisteille.
Venäjän karjalaiset eivät halua suomalaisia lahtariluteita joukkoonsa.
Olisiko sinunkin aika vaihtaa tieto lähteesi Venäjän karjalaisten oloista, nakkaa jo ne lahtarien kirjoittamat historian satu kirjat roskiin.