Venäjän Karjalassa toisen maailmansodan aikaista suomalaismiehitystä pidetään edelleen fasistisena tekona.
Karjalan parlamentin päätöksen mukaan 30. syyskuuta on Fasistisista miehittäjistä vapautumisen juhlapäivä, kertoo Kaleva-lehti.
Lehden haastattelema Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen dosentti Antti Laine toteaa, että Neuvostoliiton aluetta vallanneet Suomen joukot olivat miehittäjiä.
Venäjällä on vakiintunut tapa, että kaikkia Neuvostoliiton alueen miehittäjiä kutsutaan fasisteiksi.
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/09/karjalassa_suomalaismiehittajia_pidetaan_yha_fasisteina_1016622.html?origin=rss
Karjalan parlamentin päätöksen mukaan 30. syyskuuta on Fasistisista miehittäjistä vapautumisen juhlapäivä, kertoo Kaleva-lehti.
Lehden haastattelema Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen dosentti Antti Laine toteaa, että Neuvostoliiton aluetta vallanneet Suomen joukot olivat miehittäjiä.
Venäjällä on vakiintunut tapa, että kaikkia Neuvostoliiton alueen miehittäjiä kutsutaan fasisteiksi.
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/09/karjalassa_suomalaismiehittajia_pidetaan_yha_fasisteina_1016622.html?origin=rss
Vastaukset 13
Vanhimmat
Natsi-saksan avustuksella Suomi sinne meni,
mitä muuta ne olisivat kuin "fasisteja"?
hyökkäsi kuuteen maahan 1939-40. Olivatko puna-armeijan miehet siis fasisteja miehittäessään maita liitossa natsien kanssa?
Ilman hyökkäämättömyyssopimusta Saksan kanssa 1939 puna-armeija ja neuvostohallitus eivät olisi saaneet tarpeellista lisäaikaa varustautumiseen torjumaan fasismin uhka.
NL tuki Saksan hyökkäystä länteen keväällä -40. Se tarvittiin siis etumaastoksi Saksan hyökkäyksen torjumiseen? Miksei NL liittynyt demokraattisten maiden rintamaan? Sota olisi lyhentynyt ratkaisevasti ja käyty NL:n alueen ulkopuolella. Ranskan ja NL:n ynnä Englannin asevoimat olisivat olleet ylivoimaiset.
Degtjarjovin ja muiden neuvostopropagandistien selvitykxset eivät kelpaa kellekään.
Vanhan rajan ylittäminen teki Suomesta miehittäjän niihin osiin. Fasistit ovat muita, mutta yksi lysti, miksi venäläiset haluavat heitä kutsua. Kutsukoon vaikka pingviineiksi.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja kulki Karjalassa 1941 siitä mistä nykyisinkin. Eli suomalaiset aloittivat rosvoretkensä jo ennen "vanhan rajan" ylittämistä (joka sekin suoritettiin jo ainoastaan muutamaa viikkoa sen jälkeen kun Suomi oli hyökkäystoimet käynnistänyt). Kun puna-armeija valloitti Viipurin 1944, kyse oli todellakin kaupungin vapauttamisesta, koska kansainvälisen lain ja oikeuden mukaan Viipuri kuului Neuvostoliitolle, yksiselitteisesti.
Hitlerin Natsi-Saksa ja Rytin-Mannerheimin Fasisti-Suomi lähettivät muiden fasistivaltioiden lailla hyökkäysarmeijansa valloittamaan Neuvostoliittoa, alistamaan sen kansoja orjikseen, varastamaan sen luonnonvarat itselleen, pystyttääkseen hirveän uuden järjestyksen, ikuisen fasistikomennon. Mutta nämä sotarikolliset, nämä ihmiskunnan viholliset lyötiin, totaalisesti. Sitä on aina syytä juhlia.
NL ei siis ollutkaan rosvoretkellä hyökätessään kaikki sopimukset rikkoen ja liitossa natsien kanssa kuuteen maahan 1939-40? MIten Suomen hyökkäys NL:oon oli rosvoretki, mutta ei NL:n hyökkäys Suomeen ja viattomien murhaaminen suurin joukoin?
Neuvostoliiton toimet ovat kaikilta osiltaanTalvisodasta lähtien Geneven sopimusten vastaisia, joten vanhat rajat pitävat edelleenkin. Eikä USA ole tunnustanut Neuvostoliiton miehittämiä ja Neuvostoliittoon liitettyjä alueita siihen kuuluviksi.
Churchillin tiedetään sanoneen 4,5 vuotta Teheranin kokouksen jälkeen Neuvostoliiton vieläkin Saksaa pahemmaksi sotarikolliseksi.
> kansainvälisen lain ja oikeuden mukaan Viipuri kuului Neuvostoliitolle, yksiselitteisesti.<
Tarton rauha solmittiin ikiajoiksi! Oliko sen aikainen aikakäsitys ikiaikaisesta noin 20 vuotta?
http://www.prokarelia.net/contract/?x=tartto
"ikuisiksi ajoiksi Suomelle täydellisellä suveenisella oikeudella omistettavaksi; ja luopuu Venäjä Suomen hyväksi kaikista oikeuksistaan ja vaatimuksistaan täten luovutettuun alueeseen nähden. "
Moskovan neuvottelut Suomen alueesta:
Syksyllä 1939 Suomi ja Neuvostoliitto kävivät neuvotteluita Karjalan kannaksen rajasta. Neuvostoliitto esitti uutta rajaa vedettäväksi lähelle Viipuria. Suomalaiset olivat valmiita tarjoamaan lähinnä rajan oikaisuja. 23. elokuuta allekirjoitetun Molotov- Ribbentrop- sopimuksen jälkeen Neuvostoliitto kutsui Suomen edustajat neuvottelemaan Moskovaan "konkreettisista poliittisista kysymyksistä" 5. lokakuuta 1939. Neuvottelut käytiin kolmessa jaksossa, 12.–14. lokakuuta, 3.–4. marraskuuta ja 9. marraskuuta 1939. Neuvostoliitto esitti, että Suomi luovuttaisi Neuvostoliitolle osia Karjalankannakselta, Suomenlahden ulkosaaret, Hangon ja Lappohjan sataman. Vastaavasti Neuvostoliitto tarjosi aluevaihtoa, jossa Suomi olisi saanut laajempia alueita Itä-Karjalan Repolasta ja Porajärveltä.
Repola ja Porajärvi olivat alueita, jotka olivat pyrkineet itsenäistymään 1918–1920 Venäjästä,
mutta jotka Tarton rauhansopimuksessa jäivät Neuvosto- Venäjälle. Suomen valtioneuvosto ei suostunut vaihtokauppaan esitetyssä laajuudessa, koska sekä yleinen mielipide että eduskunta vastustivat sitä, vaan tarjosivat Neuvostoliitolle vain Leningradia lähinnä olevia alueita, Kuokkalan mutkaa ja Terijokea. Neuvottelut katkesivat 9. marraskuuta. Neuvostoliitto oli esittänyt aikaisemmin vastaavat vaatimukset Baltian maille, jotka suostuivat luovuttamaan puna-armeijalle tukikohtia alueillaan. Suomalaiset valitsivat toisin: Suomi kutsui reservinsä sotilaat 10. lokakuuta 1939 alkaen ylimääräiseen kertausharjoitukseen, joka merkitsi käytännössä liikekannallepanoa. Neuvottelujen päätyvät tuloksettomina marraskuussa. Lopulta Neuvostoliitto lavasti 26. marraskuuta 1939 Mainilan laukaukset, joilla Neuvostoliitto perusteli sotaa puolustuksellisena toimenpiteenä. 28. marraskuuta Neuvostoliitto sanoutui irti hyökkäämättömyyssopimuksesta ja katkaisi diplomaattisuhteet maiden väliltä 29. marraskuuta.
Sotilaallinen ja poliittinen hyökkäys:
Puna-armeijan hyökkäys Suomeen alkoi 30. marraskuuta 1939. Punatykistö avasi tulen Karjalankannaksella kello 6.50. Jäämeren rannalla Sallassa hyökkäyksen voidaan kuitenkin katsoa alkaneen jo muutamia päiviä aiemmin. Kello 9 Viipurissa annettiin ensimmäinen ilmahälytys. Ensimmäisen päivän aikana Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomessa 16:ta paikkakuntaa, muun muassa Helsinkiä kahdesti. Neuvostoliiton ulkoministeri Vjataeslav Molotov piti myöhään illalla radiopuheen ja kertoi, että neuvostohallitus oli käskenyt puna-armeijaa varmistamaan Neuvostovaltion ulkoisen turvallisuuden. Suomessa presidentti Kyösti Kallio luki eduskunnan päätöksen sotatilasta radiossa kello 13.30. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton järjestöstä.
Neuvostojohto muodosti 1. joulukuuta Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen vuoden 1918 sisällissodan jälkeen Neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista. Neuvostoliitto ilmoitti tunnustavansa Terijoen hallituksen Suomen ainoaksi viralliseksi hallitukseksi, käyvänsä sotaa valkosuomalaisia kapinallisia joukkoja vastaan ja kieltäytyi neuvottelemasta Risto Rytin 1. joulukuuta muodostaman uuden hallituksen kanssa. Terijoen hallituksen asettaminen paljasti, että Neuvostoliiton tavoitteena oli vallata koko Suomi. Terijoen hallituksen piti toimia myös poliittisena hyökkäyskiilana, joka avaisi Puna-armeijalle tien Helsinkiin. Kävikin toisin ja ulkopuolinen uhka yhdisti suomalaiset luokkarajoista riippumatta puolustautumaan Neuvostoliittoa vastaan.
Ajattele, mitkä kasat kommunistien ruumiita hangessa Raatteen tiellä.
nykyaikain karjalaiset ovat pääosin venäläisiä,kannattais kysästä vaik inkeriläisilt