Kun kunta on ajautunut elinkelvottomaan kuntoon eli se ei kykene antamaan asujilleen heille lain määräämiä perustarpeita; opetusta, terveydenhuoltoa, yhteiskunnan infrastruktuuria -se on lopetettava.
Kuntalaisten on saatava kunnallisveroaan vastaan kate. Se ei ole sitä että sadoissa kunnissa on yhtä monta kunnanjohtajaa ja useita tuhansia valtuutettuja ym. toimimattomia kunnallisia laitoksia rahaa syömässä.
Pakkoliitoksella on liitettävä niin monta kuntaa yhteen, että sen väestöpohja on riittävä ja siitä löytyy kaikki palvelut kunnallisveron katteeksi.
Näin valtava määrä virastorottia ja toimimattomia rakenteita purkautuu ja raha vapautuu kunnan perustehtävään: tuottaa kunnalliset palvelut asukkaille.
Tottakai matkat ym. palvelukeskuksiin syrjäalueilta pitenevät, sille ei voi mitään kun kerran rahaa palvelujen lähellä pitämiseksi ei ole.
Ankarin vastustus tulee sadoilta kyläpäälliköiltä esikuntineen (kepu) jotka elävät mielellään kunntalaisten rahoilla järjestämättä peruspalveluja ja ottamalla velkaa kuntalaisten piikkiin.
Kuntalaisten on saatava kunnallisveroaan vastaan kate. Se ei ole sitä että sadoissa kunnissa on yhtä monta kunnanjohtajaa ja useita tuhansia valtuutettuja ym. toimimattomia kunnallisia laitoksia rahaa syömässä.
Pakkoliitoksella on liitettävä niin monta kuntaa yhteen, että sen väestöpohja on riittävä ja siitä löytyy kaikki palvelut kunnallisveron katteeksi.
Näin valtava määrä virastorottia ja toimimattomia rakenteita purkautuu ja raha vapautuu kunnan perustehtävään: tuottaa kunnalliset palvelut asukkaille.
Tottakai matkat ym. palvelukeskuksiin syrjäalueilta pitenevät, sille ei voi mitään kun kerran rahaa palvelujen lähellä pitämiseksi ei ole.
Ankarin vastustus tulee sadoilta kyläpäälliköiltä esikuntineen (kepu) jotka elävät mielellään kunntalaisten rahoilla järjestämättä peruspalveluja ja ottamalla velkaa kuntalaisten piikkiin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Mitä PARAS-hankkeen taustalla?
PARAS-laki on todellisuudessa EU-sopeutuslaki.
EU-liittymissopimukseen luvatut tulevat suurkunnat suunniteltiin sisäasianministeriössä jo vuonna 1992.
Suomen EU-neuvotteluihin kuului velvoitteena suunnitella aluejakojärjestelmä eli NUTS-jako.
Suunnitelma muotoutui seuraavaksi:
NUTS I - 5 suurlääniä
NUTS II - 19 maakuntaa, jotka jo olivat olemassa EY:n EMOTR-rahojen jakamista,
ja myöhempää EU-tukien jakoa, hallinnointia ja valvontaa varten
NUTS III - 88 pientalousaluetta, joista nyt tehdään PARAS-lain edellyttämät suurkunnat. Niiden tehtäväksi tulee peruspalveluiden "turvaaminen".
Silloinen sisäasianministeri Mauri Pekkarinen esitteli suunniltelmaa EY-ministeriryhmälle jo 17.1.1993.
Kuntakartta EU-neuvotteluja varten oli 22.7.1993 esillä EY-ministerirymän kokouksessa.
Kuntataloudet on tarkoituksella saatettu kestämättömään tilaan, vai voiko joku todellakin väittää, että kunnat vapaaehtoisesti liittyisivät yhteen.
Suurkunnista ei ole apua kuntalaisten peruspalveluiden takaamiseen.
Tiivistetysti voidaan sanoa:
Kyseessä on päätöksenteon siirtäminen perinteisen kuntademokratian ulottumattomiin.
Ykkösasia olisi valtionhallintotasoa kritisoiden puida, mitä kuntien alijäämäisen talouden takana on!"
"Tähänkö Suomessa on tarkoitus mennä?"
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=519.0
Laittaa miettimään, josko siinäkin on vielä ainakin puolet liikaa huuhaa-valtuustoja virastoineen, jotka tuottavat vain A4-saastetta kuntalaisten verorahoilla palveluitten sijaan.
Tavallinen kuntalaisen asemaan ja vaikutusvaltaan yhditymisellä ei ole merkitystä.
Se on yhtä heikko kuin tähänkin asti. Pienet kyläpäälliköt kaveripiireineen pois kuntalaisen taskuilta katteettomine palveluineen. Tanskan malli voisi olla riittävä -ainakin aluksi.
tuolta linkistä vanhaa keskustelua, hyvä alustus aiheesta ja asialliset kommentoinnit, tutkittua tietoakin löytyy.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2207659
jos kaikki alle 10.000 hengen kunnat pakkoliitettäisiin?
Tuo 10.000 näytti olevan maaginen raja niin kuntakoon kuin asukkaitten vaikuttamisen suhteen.