USA:n sotilasoperaatioita

Mitäs sanotte tästä KTP:n sivustoilta löytyneestä listasta? Vaikka listan aatteellisen paatoksen unohtaisikin, niin eikös ole aika tylyä luettavaa? Monessa on pojat olleet mukana!

Koko 1800-luku: Intiaanien etninen puhdistus.
Etelä-Dakota 1890: Armeija surmaa joukkomurhassa Wounded Kneessä 300 intiaania.
Argentiina 1890: USA:n joukkoja lähetetään Buenos Airesiin.
Chile 1891: USA:n joukkoja osallistuu paikallisen liikehdinnän kukistamiseen.
Haiti 1891: USA:n joukot kukistavat mustien työläisten kapinan Navassan saarella, jota USA vaatii itselleen.
Idaho 1892: Armeija tukahduttaa suolakaivostyöläisten lakon.
Havaiji 1893: Merijalkaväki nousee maihin, kukistaa riippumattoman hallituksen ja liittää alueen USA:an.
Chicago 1894: Armeija tukahduttaa rautatietyöläisten lakon, 34 työläistä saa surmansa.
Nicaragua 1894: USA:n joukot nousevat maihin ja miehittävät kuukaudeksi Bluefieldsin.
Kiina 1894­95: USA:n joukot sekaantuvat japanilais-kiinalaiseen sotaan.
Korea 1894­96: USA:n merijalkaväen joukkoja sijoitetaan Söuliin koko sodan ajaksi.
Panama 1895: USA:n merijalkaväen joukot tunkeutuvat kolumbialaiseen provinssiin.
Nicaragua 1896: USA:n merijalkaväen joukot nousevat maihin Corinton satamassa.
Kiina 1898­1902: USA:n joukot sekaantuvat boksarikapinaan, jonka ulkomaiset joukot kukistavat.
Filippiinit 1898­1910: USA:n joukot miehittävät maan, 600 000 filippiiniläistä saa surmansa.
Kuuba 1898­1902: USA:n joukot miehittävät maan.
Puerto Rico 1898: USA:n joukot miehittävät maan, miehitys jatkuu yhä.
Guam 1898: USA:n joukot miehittävät alueen ja siitä tulee USA:n siirtomaa.
Minnesota 1898: Armeija käy tuhoamissotaa intiaaneja vastaan Leach Lakessa.
Nicaragua 1898: USA:n merijalkaväki nousee maihin San Juan del Surissa.
Samoa 1899: USA:n joukot sekaantuvat taisteluun kruununperimyksestä.
Nicaragua 1899: USA:n merijalkaväki nousee maihin Bluefieldin satamassa.
Idaho 1899­1901: Armeija miehittää Coeur d'Alenesin kaivosalueen.
Oklahoma 1901: Armeija tukahduttaa intiaanien kapinan.
Panama 1901­14: USA:n joukot vedetään Kolumbiasta 1903, USA ottaa haltuunsa Panaman kanavavyöhykkeen (1914­99).
Honduras 1903: USA:n merijalkaväki sekaantuu Dominikaanisen tasavallan vallankumoukseen 1903­04.
Korea 1904­05: USA:n joukot nousevat maihin venäläis-japanilaisessa sodassa.
Kuuba 1906­09: USA:n merijalkaväki nousee maihin demokraattisten vaalien yhteydessä.
Nicaragua 1907: USA:n joukot tunkeutuvat maahan pystyttääkseen "dollaridiplomatian" protektoraatin.
Honduras 1907: USA:n merijalkaväki nousee maihin Hondurasin ja Nicaraguan välisen sodan yhteydessä.
Panama 1908: USA:n merijalkaväki sekaantuu vaalitaisteluun.
Nicaragua 1910: USA:n merijalkaväki nousee maihin Bluefieldissä ja Corintossa.
Honduras 1911: Joukkoja lähetetään suojelemaan USA:n intressejä kansalaissodassa.
Kiina 1911­41: USA:n joukkoja käytetään jatkuvaan miehitykseen.
Kuuba 1912: Joukkoja käytetään USA:n etujen suojaamiseen Havannassa.
Panama 1912: USA:n merijalkaväki nousee maihin paikallisen vaalikamppailun yhteydessä. Honduras 1912: Joukkoja lähetetään suojeleman USA:n taloudellisia etuja.
Nicaragua 1912­33: USA:n joukot miehittävät maan 20 vuodeksi.
Dominikaaninen tasavalta 1914: USA:n joukkoja osallistuu taisteluun kapinallisia vastaan Santo Domingon herruudesta.
Colorado 1914: Armeija murtaa kaivoslakon.
Meksiko 1914­18: USA:n joukkoja lähetetään taistelemaan kansallismielisiä vastaan.
Haiti 1914­34: USA:n joukot miehittävät maan 19 vuodeksi.
Dominikaaninen tasavalta 1916­24: USA:n merijalkaväen joukkoja käytetään maan miehittämiseksi kahdeksaksi vuodeksi.
Kuuba 1917­33: USA:n joukkoja käytetään maan sotilaalliseen miehittämiseen ja USA:n taloudellisen protektoraatin pystyttämiseen.
Ensimmäinen maailmansota 1917­18: USA osallistuu sotaan Saksaa vastaan Euroopassa. Kyse on imperialististen valtojen taistelusta maailman uudelleenjaosta.
Venäjä 1918­22: USA:n joukkoja osallistuu sotaan neuvostovaltaa vastaan.
Panama 1918­20: USA:n joukkoja käytetään vaalien jälkeisten levottomuuksien tukahduttamiseen.
Jugoslavia 1919: USA:n joukot suorittavat intervention Italian hyväksi serbejä vastaan Dalmatiassa.
Honduras 1919: USA:n merijalkaväki nousee maihin vaalikamppailun aikana.
Guatemala 1920: USA:n joukot suorittavat intervention unionisteja vastaan.
Länsi-Virginia 1920-21: Armeijaa käytetään kaivostyöläisten lakon tukahduttamiseen.
Turkki 1922: USA:n joukkoja lähetetään taistelemaan kansallismielisiä vastaan Izmirissä.
Kiina 1922­27: USA:n joukkoja nousee maihin kansallismielisen kapinan aikana.
Honduras 1924­25: USA:n joukkoja käytetään kaksi kertaa vaalikamppailujen aikana.
Panama 1925: USA:n merijalkaväkeä käytetään yleislakon tukahduttamiseen.
Kiina 1927­34: USA:n merijalkaväen joukkoja sijoitetaan eri puolille maata.
El Salvador 1932: USA:n sotalaivoja lähetetään maahan Farabundo Martin vapautusrintaman johtaman kapinan aikana.
Toinen maailmansota 1941­45: USA taistelee akselivaltoja vastaan. Yhdysvaltalainen suurpääoma harjoittaa koko sodan ajan yhteistyötä natsien kanssa. USA pudottaa kaksi atomipommia Japaniin ja surmaa yli 200 000 ihmistä.
Detroit 1943: Armeijan joukot tukahduttavat mustan väestön liikehdinnän.
Kreikka 1947­49: USA:n kommandojoukkoja käytetään oikeistovoimien johtamiseen sisällissodassa.
Filippiinit 1948­54: USA:n kommandojoukkoja käytetään CIA:n johtamassa sodassa Huk-kapinaa vastaan.
Puerto Rico 1950: USA:n kommandojoukot tukahduttavat riippumattomuusliikkeen liikehdinnän Poncessa.
Korea 1950­53: USA:n joukot osallistuvat sotaan Kiinaa ja Pohjois-Koreaa vastaan. Ydinpommin käyttämisellä uhkaillaan.
Iran 1953: CIA:n johtamalla kommando-operaatiolla syöstään vallasta demokraattinen hallitus ja nostetaan shaahi valtaan.
Vietnam 1954: USA auttaa Ranskaa tarjoutumalla käyttämään ydinpommia taistelussa vapautusliikettä vastaan.
Guatemala 1954: USA:n kommandojoukot ja CIA osallistuvat demokraattisen hallituksen kaatamiseen.
Egypti 1956: USA tukee Egyptin vastaista aggressiota Suezin kriisin aikana.
Libanon 1958: USA:n joukkoja käytetään maan demokraattisen opposition kukistamiseen.
Kiina 1958: USA uhkaa ydinaseen käytöllä Taiwan-kysymyksessä.
Panama 1958: USA:n joukkoja lähetetään maahan.
Vietnam 1960­75: USA:n joukot osallistuvat sotaan Vietnamia vastaan, sodassa kuolee yli kaksi miljoonaa vietnamilaista. USA uhkaa käyttää ydinasetta 1968 ja 1969.
Kuuba 1961: CIA:n johtama Sikojenlahden maihinnousu epäonnistuu.
Kuuba 1962­?: USA:n laivastosaarto ja ydinsodalla uhkailua Kuuban kriisin aikana. USA:n saarto Kuubaa vastaan jatkuu. CIA:n johtamia terroritekoja ja salamurhayrityksiä.
Laos 1962: USA suorittaa kommando-operaatioita sissisodan aikana.
Indonesia 1965: USA:n kommando-operaatio ja CIA:n avustama sotilasvallankaappaus, jonka tuloksena miljoonia ihmisiä surmataan.
Dominikaaninen tasavalta 1965­66: USA:n pommituksia ja merijalkaväen maihinnousu vaalikamppailun aikana.
Guatemala 1966­67: USA:n vihreitä baretteja lähetetään tukahduttamaan kapinaliikettä.
Detroit 1967: Armeijaa käytetään mustaa väestöä vastaan, 43 ihmistä kuolee.
USA 1968: Armeijaa käytetään tilanteen hallintaan Martin Luther Kingin murhan jälkeen.
Kambodzha 1969­75: USA pommittaa ja käyttää joukkoja. Kaksi miljoona ihmistä kuolee pommitusten, sodan ja USA:n tukemien punakhmerien hirmuhallinnon seurauksena.
Oman 1970: USA:n kommando-operaatio Iranin invaasion tukemiseksi.
Laos 1971­73: USA:n kommando-operaatio, pommituksia ja viljelysmaiden myrkyttämistä, USA johtaa Etelä-Vietnamin invaasiota.
Etelä-Dakota 1973: Armeija johtaa kommando-operaatiota intiaanien Wounded Knee ­liikehdintää vastaan.
Lähi-itä 1973: USA:n ydinsotavalmius Lähi-idän sodan aikana.
Chile 1973: CIA:n johtama sotilasvallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia chileläisiä murhataan.
Kambodzha 1975: USA lähettää joukkoja ja suorittaa kaasupommituksia.
Angola 1976­92: USA auttaa Etelä-Afrikan tukemaa kapinaliikettä.
Iran 1980: USA uhkailee ydinaseen käytöllä ja suorittaa epäonnistuneen operaation Teheranin suurlähetystön pankkivankien vapauttamiseksi.
Libya 1981: USA ampuu alas kaksi libyalaiskonetta.
El Salvador 1981­92: USA osallistuu sisällissotaan ja rankaisutoimiin vapautusliikettä vastaan.
Nicaragua 1981­90: USA osallistuu contrasotaan vallankumouksen kukistamiseksi.
Libanon 1982­84: USA pommittaa ja käyttää merijalkaväkeä PLO:ta vastaan falangistien puolella.
Honduras 1983­89: USA:n joukot tukevat diktatuurihallitusta ja auttavat tukikohtien pystyttämisessä rajoille.
Grenada 1983: USA:n joukot hyökkäävät maahan ja miehittävät sen.
Iran 1984: Kaksi iranilaista konetta ammutaan alas Persianlahdella.
Libya 1986: USA suorittaa sotilaallisia hyökkäyksiä kaataakseen maan hallituksen.
Bolivia 1986: USA:n joukkoja osallistuu taisteluihin.
Iran 1987­88: USA osallistuu sotaan Irakin puolella.
Panama 1989­90: USA:n joukot osallistuvat maan hallituksen kukistamiseen, minkä seurauksena yli 2 000 ihmistä kuolee.
Persianlahden sota 1990­91­?: USA hyökkää Irakia vastaan sen tunkeuduttua Kuwaitiin. USA käyttää myös köyhdytetystä uraanista valmistettuja ammuksia. USA:n sotavoimat asettuvat pysyvästi Persianlahden alueelle. Irakia vastaan julistettu saarto ja pommitukset jatkuvat edelleen.
Jugoslavia 1990­91: USA päättää leikata rahoituksen miltä hyvänsä Jugoslavian osalta, joka ei julistaudu itsenäiseksi kuuden kuukauden sisällä. Päätöstä pidetään laajalti Jugoslavian "kuolemantuomiona". USA tukee Kroatian fasistijohtaja Franjo Tudjmania.
Somalia 1992­94: USA lähettää joukkoja ja suorittaa pommituksia sisällissodan aikana.
Bosnia ja Kroatia 1992­95: USA sabotoi Bosnian kansanryhmien sopimusta monikansallisesta yhtenäisestä valtiosta ja antaa tukensa Alija Izetbegovicin johtamille äärioikeistolaisille nationalisteille. USA julistaa Serbian ja Montenegron saartoon samalla kun se salaa aseistaa ja kouluttaa Kroatian ja Bosnian hallituksen joukkoja. USA auttaa pommikonein Izetbegovicin joukkoja. Kroatiassa USA:n lentokoneet hyökkäävät serbejä vastaan ja avaavat tien oikeistolaisten hyökkäykselle Krajinan serbialueelle. Satojatuhansia serbejä karkotetaan ja 14 000 tapetaan.
Kosovo 1995­99: CIA organisoi ns. Kosovon vapautusarmeijan KLA:n, jonka sotilaista osa koulutetaan Osama bin Ladenin leireillä, sekä käynnistää sen hyökkäystoiminnan Kosovossa.
Sudan 1998: USA tekee ohjushyökkäyksen lääketehtaaseen väittäen, että siinä oli valmistettu hermokaasua terroristien käyttöön.
Afganistan 1998: USA tekee ohjushyökkäyksen entiseen CIA:n koulutusleiriin väittäen, että siellä oli koulutettu islamistisia terroristeja.
Jugoslavia 1999: USA käynnistää ilmasodan Jugoslaviaa vastaan sen kieltäydyttyä hyväksymästä Rambouillet'n miehityssopimusta. USA käyttää myös köyhdytetystä uraanista valmistettuja ammuksia. Hyökkäykset aiheuttavat suuret humanitaariset ja ympäristötuhot.
Makedonia 2001: USA:n joukkoja lähetetään maahan osana Nato-operaatiota.
Afganistan 2001: USA pommittaa ja tekee ohjusiskuja Afganistaniin. Maajoukkoja lähetetään ja maan tärkeimmät kaupungit ja strategiset kohteet miehitetään. Sodan laajentamisesta Irakia, Sudania ja muita mahdollisia maita vastaan vihjaillaan.
Irak 2003: USA hyökkää maahan ja miehittää sen. Syyriaa ja Irania uhkaillaan avoimesti.
151047
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

USA on maailman pahin terrorismia harjoittava valtio.

Äänestä

Jonkin järjestön sivuilla oli listattu pitkä lista Eurooppalaisten maiden käymiä sotia mantereen ulkopuolella ja sitten lopussa oli kysymys, "mitä ajattelet tästä?". Listassa on sotia ja tappamista sen enempää erittelemättä miksi ja kenen avuksi, toki maan voi tuomita tekemisistään mutta onko sillä mitään käytännön merkitystä. Toki USA:n asenne on hieman moukkamainen, ei välitä mitä muut sanovat ja sodan takana muutakin kuin vain nöyrä halu vapauttaa, mutta tuollaiset listat ei tee oikeutta ja hieman tulee vanhojen kaivelemisen maku tuosta, eikä kaikkia asioita voi tarkastella nykyisten arvojen nojalla eikä yksipuolisesti huomioda vain toisen virheet.

Joissakin tapauksissa USA:n sodat ovat saaneet hyvää aikaan, kuten Natsi-saksan kaataamiseen osallistuminen ja Japanin voittaminen. Virheitä on myös tehty, kuten Vietanamissa, eikä aina ole puolustettu oikeutta vaan sodittu omien etujen ajamiseksi.

Äänestä

Riittävän vahva armeija, halu valvoa etujaan maailmalla, ja niitä etuja valvottavana.
Eipä siinä paljon sen kummempaa. Raha ja valta.
Tosin osa niistä eduista on ollut myös monen muun maan etu.
Esim. II maailmansota. USA puolusti omia etujaan, mutta myös Euroopan etuja ja myös siinä sivussa (tahtomattaan) Suomen etuja, mutta emmehän me sitä ole huomanneet.

Äänestä
  • Pitää ottaa huomioon että USA on tehnyt paljon työtä ihmisoikeuksien ja demokratian eteen maailmassa. Esim. kommunismin kaatuminen ja aiemmin sen leviämisen estäminen euroopassa on USA:n ansiota. Sitä ei voi kukaan kiistää. Vielä tänäkin päivänä olisimme neuvostoliitossa jos USA ei olisi tehnyt työtä täällä euroopassa koko kylmän sodan ajan. Myös Amerikan mantereella on USA:n työ ollut erinomaista vain kuuba on jäänyt kukistamatta, mutta se on varmasti jätetty vain varoittavaksi esimerkiksi osoittamaan kommunismin kaameutta. Ja mitä tulee terrorismin vastaiseen toimintaan? Kuka voi sen kiistää. Esim. irakin hirmuhallitsijan kukistaminen ym.

    Olisiko meidän suomalaisten pitänyt ensin kokea kommunismin kaameus tai jokin dikratuuri täällä ja sitten olla kiitollinen USA:lle kun tuli meidät vapauttamaan? Ehkä silloin mekin osaisimme olla kiitollisia USA:lle.

    Äänestä

  • Sanamies kirjoitti:

    Pitää ottaa huomioon että USA on tehnyt paljon työtä ihmisoikeuksien ja demokratian eteen maailmassa. Esim. kommunismin kaatuminen ja aiemmin sen leviämisen estäminen euroopassa on USA:n ansiota. Sitä ei voi kukaan kiistää. Vielä tänäkin päivänä olisimme neuvostoliitossa jos USA ei olisi tehnyt työtä täällä euroopassa koko kylmän sodan ajan. Myös Amerikan mantereella on USA:n työ ollut erinomaista vain kuuba on jäänyt kukistamatta, mutta se on varmasti jätetty vain varoittavaksi esimerkiksi osoittamaan kommunismin kaameutta. Ja mitä tulee terrorismin vastaiseen toimintaan? Kuka voi sen kiistää. Esim. irakin hirmuhallitsijan kukistaminen ym.

    Olisiko meidän suomalaisten pitänyt ensin kokea kommunismin kaameus tai jokin dikratuuri täällä ja sitten olla kiitollinen USA:lle kun tuli meidät vapauttamaan? Ehkä silloin mekin osaisimme olla kiitollisia USA:lle.

    että USA on puolustanut ihmisoikeuksia silloin kun se on sopinut sen strategisiin suunnitelmiin. Jos vastakkain on olleet ihmisoikeudet vs USA:n edut niin siinä on saanut ihmisoikeudet väistyä.

    Äänestä

  • arska kirjoitti:

    että USA on puolustanut ihmisoikeuksia silloin kun se on sopinut sen strategisiin suunnitelmiin. Jos vastakkain on olleet ihmisoikeudet vs USA:n edut niin siinä on saanut ihmisoikeudet väistyä.

    on ainakin pessyt likapyykkinsä( esim. Vietnamin sota ) rehellisesti ja julkisesti.Toisin kuin eräs pieni pohjoiseurooppalainen valtio joka vielä kohta sata vuotta käymänsä sisällissodan jälkeen tekee kaikkensa ettei voittajapuolen murhaajat tulisi ilmi. Voittajapuolen murhaajia ja murhapaikkoja salaillaan ja kaikenlaiset uskovaiset sanamiehet uhkaavat tappaa toisin ajattelijat.

    Äänestä

  • Sanamies kirjoitti:

    Pitää ottaa huomioon että USA on tehnyt paljon työtä ihmisoikeuksien ja demokratian eteen maailmassa. Esim. kommunismin kaatuminen ja aiemmin sen leviämisen estäminen euroopassa on USA:n ansiota. Sitä ei voi kukaan kiistää. Vielä tänäkin päivänä olisimme neuvostoliitossa jos USA ei olisi tehnyt työtä täällä euroopassa koko kylmän sodan ajan. Myös Amerikan mantereella on USA:n työ ollut erinomaista vain kuuba on jäänyt kukistamatta, mutta se on varmasti jätetty vain varoittavaksi esimerkiksi osoittamaan kommunismin kaameutta. Ja mitä tulee terrorismin vastaiseen toimintaan? Kuka voi sen kiistää. Esim. irakin hirmuhallitsijan kukistaminen ym.

    Olisiko meidän suomalaisten pitänyt ensin kokea kommunismin kaameus tai jokin dikratuuri täällä ja sitten olla kiitollinen USA:lle kun tuli meidät vapauttamaan? Ehkä silloin mekin osaisimme olla kiitollisia USA:lle.

    Oliko USA:ssa demokratia 60-luvulla, kun mustat eivät saanet etelävaltioissa äänestää ja vasta silloin pääsivät ensimmäiset mustat yliopistoon ja USA puolusti demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
    Ihmisoikeudet ja demokraita on hyväski kaikille, mutta sitä ei pidä levittää länsimaisuutena vaan sillä omalla nimellään. USA:ta ei pidä kiitellä sillä usein se johtaa vain oman arvonsa kieltämiseen ja siihen että omaa inhotaan ja amerikkalaisia ihaillaan.

    Äänestä

  • Sanamies kirjoitti:

    Pitää ottaa huomioon että USA on tehnyt paljon työtä ihmisoikeuksien ja demokratian eteen maailmassa. Esim. kommunismin kaatuminen ja aiemmin sen leviämisen estäminen euroopassa on USA:n ansiota. Sitä ei voi kukaan kiistää. Vielä tänäkin päivänä olisimme neuvostoliitossa jos USA ei olisi tehnyt työtä täällä euroopassa koko kylmän sodan ajan. Myös Amerikan mantereella on USA:n työ ollut erinomaista vain kuuba on jäänyt kukistamatta, mutta se on varmasti jätetty vain varoittavaksi esimerkiksi osoittamaan kommunismin kaameutta. Ja mitä tulee terrorismin vastaiseen toimintaan? Kuka voi sen kiistää. Esim. irakin hirmuhallitsijan kukistaminen ym.

    Olisiko meidän suomalaisten pitänyt ensin kokea kommunismin kaameus tai jokin dikratuuri täällä ja sitten olla kiitollinen USA:lle kun tuli meidät vapauttamaan? Ehkä silloin mekin osaisimme olla kiitollisia USA:lle.

    USA on onnistunut kieltämättä estämään kommunismin leviämistä, mutta reaalisosialismin luhistuminen ei ollut USA:n ansiota. NL:n hajoaminen johtui enneminkin sen sisäisistä ongelmista, ei USA:n toimenpiteistä.

    On totta, että "USA on tehnyt paljon työtä ihmisoikeuksien ja demokratian eteen maailmassa". Peruskriittinen pitää kuitenkin aina olla, sillä totta on myös sekin, että USA tehnyt paljon myös niitä vastaan, sekä tahattomasti että ikävä kyllä myös tahallisesti.

    Äänestä

  • Sanamies kirjoitti:

    Pitää ottaa huomioon että USA on tehnyt paljon työtä ihmisoikeuksien ja demokratian eteen maailmassa. Esim. kommunismin kaatuminen ja aiemmin sen leviämisen estäminen euroopassa on USA:n ansiota. Sitä ei voi kukaan kiistää. Vielä tänäkin päivänä olisimme neuvostoliitossa jos USA ei olisi tehnyt työtä täällä euroopassa koko kylmän sodan ajan. Myös Amerikan mantereella on USA:n työ ollut erinomaista vain kuuba on jäänyt kukistamatta, mutta se on varmasti jätetty vain varoittavaksi esimerkiksi osoittamaan kommunismin kaameutta. Ja mitä tulee terrorismin vastaiseen toimintaan? Kuka voi sen kiistää. Esim. irakin hirmuhallitsijan kukistaminen ym.

    Olisiko meidän suomalaisten pitänyt ensin kokea kommunismin kaameus tai jokin dikratuuri täällä ja sitten olla kiitollinen USA:lle kun tuli meidät vapauttamaan? Ehkä silloin mekin osaisimme olla kiitollisia USA:lle.

    Etniset puhdistukset, avustaminen kansanmurhissa, fasististen kaappausten junaileminen ja demokratian tuhoaminen jne. loputtomiin. Kaikki pyhittyy "kommunismin vastustamisella". Eikö ole aika köyhää ?

    Äänestä

  • arska kirjoitti:

    että USA on puolustanut ihmisoikeuksia silloin kun se on sopinut sen strategisiin suunnitelmiin. Jos vastakkain on olleet ihmisoikeudet vs USA:n edut niin siinä on saanut ihmisoikeudet väistyä.

    Kyllä USA on auttanut vaikkei olisi mitään hyötyä itselleen, sillä USA katsoo että demokratia ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille maailmassa.

    Äänestä

  • Sanamies kirjoitti:

    Kyllä USA on auttanut vaikkei olisi mitään hyötyä itselleen, sillä USA katsoo että demokratia ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille maailmassa.

    Minkä takia demokratiaa ja ihmisoikeuksia pitää viedä länsimaisuutena tai amerikkalaisuutena, miksei sitä viedä sellaisenaan, sitäpaitsi USA ei ole ainoa maa jossa demokratiaa ja ihmisoikeuksia pyritään kunnioittamaan, eikä se ole ainoa joka sitä yrittää välittää.

    Äänestä

  • Gingston kirjoitti:

    Minkä takia demokratiaa ja ihmisoikeuksia pitää viedä länsimaisuutena tai amerikkalaisuutena, miksei sitä viedä sellaisenaan, sitäpaitsi USA ei ole ainoa maa jossa demokratiaa ja ihmisoikeuksia pyritään kunnioittamaan, eikä se ole ainoa joka sitä yrittää välittää.

    Esim. kuin kommunistissa maissa. Kysykää vaikka nyt suomessa asuvilta inkeriläisiltä ja vertailun vuoksi amerikansuomalaisilta. Ei teidän kielitaito riitä kysymään Jenkeiltä.

    Äänestä

  • Sanamies kirjoitti:

    Esim. kuin kommunistissa maissa. Kysykää vaikka nyt suomessa asuvilta inkeriläisiltä ja vertailun vuoksi amerikansuomalaisilta. Ei teidän kielitaito riitä kysymään Jenkeiltä.

    Jos kielitaito vaikka riittäisi kysymään asiaa reservaattiin ahdetulta intiaanilta, joka aiemmin hallitsi koko Amerikan maata? Tai miten on mahtaa olla, jos kysyttäisiin myös siltä mustalta mieheltä, jonka isovanhemmat jenkki toi aikoinaa kaleeriorjana ison veden sille puolen ja jonka jälkeläisiä Ku Klux Klanin miehet pitivät sittemmin kurissa ja herran nuhteessa ja joiden nykypolven edustajista aika moni nuori mies saa sosiaaliapua siinä muodossa, että hänet pannaan vuoskausiksi vankilaan. Oiskohan tuo Jenkkilä noiden mielestä sen auvoisempi paikka kuin inkeriläisen vastauksessa kommunistinen Venäjänmaa.

    Äänestä

  • Sanamies kirjoitti:

    Esim. kuin kommunistissa maissa. Kysykää vaikka nyt suomessa asuvilta inkeriläisiltä ja vertailun vuoksi amerikansuomalaisilta. Ei teidän kielitaito riitä kysymään Jenkeiltä.

    Jos naiset haluavat suomessa saman palkan kuin miehet niin sanotko heillekin että suomessa on asiat paljon paremmin kuin arabimaissa. Mainitsin vain että demokratia ja ihmisoikeudet ovat sellaisia asioita että ne leviävät myös omalla painollaan eivät ainoastaan USA:n toimien avulla ja siten ei voi pitää USA:ta osan demokratia ja ihmisoikeuksia. Pitäisikö Iraninkin heti ihailla USA:ta kun sinnekin demokratia kansan tahdon mukaisesti vielä tulee. Kaikki demokrattiset maat painostavat muita maita järjestelmän muuttamiseen, hyvä on aina levinnyt nopeasti, ei päivässä mutta vuosisadassa.

    Äänestä

USA on ollut monessa mukana kuten lista hyvin kertoo. Toiseen maailmansotaan saakka USA ehkä enemmän joutui mukaan kahakoihin. Esim. ensimmäisessä maailmansodassa Saksan sotatoimet Atlantilla vetivät USAn mukaan. Osin myös vielä II maailmansodassa USA vedettiin sotaan mukaan (Japanin yllätyshyökkäys Pearl Harbourin tukikohtaan). Mutta tämän sodan jälkeen USA onkin sitten aktiivisesti pyrkinyt eilaisiin kahinoihin ja synnyttänyt niitä itse. 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla kyse oli pitkälti kommunismin vastaisesta taistelusta ja omien taloudellisten etujen saavuttamisesta ja varjelemisesta. Myös maailman herruuteen pyrkiminen oli tässä vaiheessa aivan selviö. USAlla oli tukikohtia ympäri maailmaa ja se otti maapallon joka kolkan intressialueekseen. Näin tekee vain maailman herruuteen pyrkivä imperialistinen valtio. Toinen sellainen tuona aikana oli Neuvostoliitto, mutta sen saavutukset kyllä kalpenevat kovasti USAn toimien rinnalla. Imperialismin ja kommunistisen vastaisen taistelun ohella USAlla oli vielä yksi tärkeä sivujuonne. Se asettui voimakkaasti tukemaan Palestiinaan perustettua juutalaisvaltiota, millä on ollut runsaasti seurauksia tähän päivään asti ja on luultavasti vielä paljon eteenkin päin.

Selkeimpiä esimerkkejä USAn tuon ajan pyrkimyksistä olivat ensinnäkin Vietnamin sota, jossa USA sotkeentui yhden valtion sisäisiin asioihin estääkseen maata muuttumasta kommunistiseksi tai edes demokraattiseksi. Pari miljoonaa ihmistä kuoli. USA laajensi pommituksiaan myös Kambodshaan ja teki jopa sen oman kongressin tietämättä ja hyväksymättä saaden aikaan punakhmerien hirmuhallinnon. Pari miljoonaa tässkin kuoli. Kolmannen suuren demokratian vastaisen taistelun USA kävi Indonesiassa. Tällä kertaa omia sotilaita ei tarvinnut uhrata. Valtaan nostettiin Suharton johtama sotilasjuntta, joka pani maan demokratiaan taipuvaisen perseidentin Sukarnon kotiarestiin ja tappoi siinä sivussa pari kome miljoonaa ihmistä. Myös latinalaisessa Amerikassa USA johti kommunistisen vastaista taistelua, mutta siellä kuolonuhrien määrä jäi paljon pienemmäksi kuin Aasiassa. Kehittymättömissä maissa USA käytti häikäilemätöntä väkivaltaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Euroopassa USA sen sijaan menetteli huomattavasti hienostuneemmin pyrkien hoitamaan asiat rahalla. Marshall-apu oli tarkoitettu torjumaan kommunismin leviämistä. USA rahoitti myös kommunististen puolueiden pääkilpailijoita. Meillä Suomessa parhaaksi kommunismin torjujaksi valittiin SDP, joka sai CIAlta vaalirahoitusta. USAn valinta olikin täällä oikea, silä SDP:tä saamme pitkälle kiittää siitä, että Hertta Kuusisen ajama Tshekkoslovakian tie ei toteutunut. SDP yritti kyllä kovasti vastustaa Kekkoslovakiankin tietä, mutta siinä ei sekään enää onnistunut. USA olisi kyllä mieluusti rahoittanut tällaisiakin pyrkimyksiä.

NL:n ja kommunismin romahdettua USA joutui etsimään uusia haasteita. Panopiste tässä suhteessa siirtyi selkeästi Lähi-itään. Viholliskuvaksi nousi islam. USAn tukema shaahi oli kukistunut ja Iranista tuli islamilainen valtio. USA pelkäsi mallin leviävän muihinkin islamilaisiin maihin, mikä saattaisi vaikuttaa katastrofaalisesti USAn energiansaantiin. Jos joitain uskonnollisia valtioita olisi syntynyt Afrikan mantereelle, USA olisi antanut niiden syntyä kaikessa rauhassa puuttumatta peliin. Pahaksi oneksi uskonnollinen valtio syntyi sinne, missä uskonjohtajien jalkojen alla oli mustaa kultaa, öljyä. USA on Lähi-idässä pyrkinyt pönkittämään rahanahneita diktatuureja kuten Saudi-Arabiassa on nähty. USA on tällaisissa maissa tukenut valtaa pitäviä siinä, että demokratisoituminen kaikin tavoin estettäisiin. Juhlapuheissa USA puhuu vapauden ja demokratian puolesta, mutta näissä maissa asiat hoidellaan täysin päinvastoin kuin juhlapuheissa. Toinen tapa, jota USA tällä alueelle tekee, on puhdasta hajoita ja hallitse periaatetta. Se tukee voimallisesti sitä, että arabimaat olisivat sopivasti erimielisiä ja ainakin islamilaisvaltioden kanssa tulee riidellä. Niinpä USA aloitti Saddam Husseinin tukemisen ja iloitsi, kun tämä hyökkäsi Iraniin. USA ei millään tavoin protestoinut tätä oikeudetonta hyökkäystä eikä kaasuaseen käyttöä siinä kuten se teki sitten myöhemmin Irakin hyökätessä Kuwaitiin. Oikeudeton hyökkäys Iraniin oli siis ok, mutta samanlainen Kuwaitiin ei käynytkään. Diplomaatitasolla USA oli näyttänyt Saddamille jopa vihreää valoa Kuwaitin osalta, joten ei kai ole kovin suuri ihme, jos Saddam erehtyi tälläkin kertaa USAn tukevan sen ponnistuksia tällä alueella. Ei silti monet muutkin maat suhtautuivat näihin kahteen samantapaiseen asiaan yhtä ristiriitaisesti. Myös NL.

USAn kommunisminvastainen taistelu ei aiheuttanut erityistä terrorismin aaltoa. Ihme kyllä ei aiheuttanut. Toisin on ollut taistelu islamilaista maailmaa vastaan. Islamistit ovat fanaattisempia kuin maalliset aasialaiset. Islamisteilla on uskonto takanaan ja oma kuolema on sen puolesta tavoiteltava marttyyrikuolema, josta voi olla palkkana taivaspaikka 77 neitsyen liihotellessa ympärillä. USAn sekaantuminen muiden valtioiden asioihin ja islamin häpäiseminen ovat synnyttäneet terrorismia. Meidän länsimaalaisten mielestä USA ei ehkä ole häpäissyt islamia, mutta riittää, kun se on tehnyt sitä islamisuskoisten oman näkemyksen mukaan. Yhä useammalle ihmiselle tulee katkeruus USAta kohtaan ja hyvä syy terrorismiin, kun muuta tehokasta keinoa vastustukseen ei ole. Näyttää esim. siltä, että Irakin sota synnyttää vain enemmän terrorismia kuin sen piti tuhota. Pommit paukkuvat Irakissa entistä tiuhemmin ja ne ovat alkaneet paukkua nyt jo muuallakin kuten Turkissa, Indonesiassa ja Espanjassa. Ja tuskinpa Espanja jää viimeiseksi eurooppalaiseksi terrorismin kohteeksi. Luultavasti terroristien kohteina ovat kaikki made in USA merkinnällä varustettu sekä Irakin operaatioon osallistuneet valtiot ynnä islamilaisen maailman läntiset perseennuolijat. Viime mainituthan olivat esim. Osama bin Ladenin ensisijainen vihollinen aluksi ja ehkä myös viime kädessä. Oman katkeran mausteensa asioihin tuo vielä tuo piskuinen juutalaisvaltio, joka aiheuttaa islamilaisessa maailmassa pysyvästi katkeruuden tunteita.

USA ei ole tietenkään halunnut korostaa, että terrorismi on seurausta sen omasta imperialistisesta sekaantumispolitiikasta. On helpompi saada tukea terrorismin vastaiseen taisteluun, jossa terrorismi esitellään jonain sellaisena pahuutena, joka on vain itse saatanasta peräisin eikä sillä ole mitään loogista syntytaustaa. Tämä on sitä hyvän ja pahan taistelua, josta Bush puhuu. Terroristit demonisoidaan rikollisiksi, joiden rikoksille ei näytä löytyvän muuta syytä kuin pahuus pahuuden vuoksi. Vasta kun eteemme tulee lapsensa ja muut omaisensa sodassa menettänyt tshetseeninainen, joka paria dynamiittia vyötäisillään päättää tappaa itsensä muutaman kymmenen venäläistä siinä sivussa, "pahuudelle" tulee jonkinlaiset ymmärrettävät kasvot. Kun on näin kohdelti itse, ei enää ole mitään menetettävää, vain syvä viha ja katkeruus. USA osaltaan toimii niin, että syntyy näitä hautumoita, joissa syvän vihan ja katkeruuden ihmiset kehittyvät terroristeiksi ja joita idealistisemmat terroristit kuten Osama bin Laden saattavat sitten käyttää hyväksi.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


pravda kirjoitti:

Mitäs sanotte tästä KTP:n sivustoilta löytyneestä listasta? Vaikka listan aatteellisen paatoksen unohtaisikin, niin eikös ole aika tylyä luettavaa? Monessa on pojat olleet mukana!

Koko 1800-luku: Intiaanien etninen puhdistus.
Etelä-Dakota 1890: Armeija surmaa joukkomurhassa Wounded Kneessä 300 intiaania.
Argentiina 1890: USA:n joukkoja lähetetään Buenos Airesiin.
Chile 1891: USA:n joukkoja osallistuu paikallisen liikehdinnän kukistamiseen.
Haiti 1891: USA:n joukot kukistavat mustien työläisten kapinan Navassan saarella, jota USA vaatii itselleen.
Idaho 1892: Armeija tukahduttaa suolakaivostyöläisten lakon.
Havaiji 1893: Merijalkaväki nousee maihin, kukistaa riippumattoman hallituksen ja liittää alueen USA:an.
Chicago 1894: Armeija tukahduttaa rautatietyöläisten lakon, 34 työläistä saa surmansa.
Nicaragua 1894: USA:n joukot nousevat maihin ja miehittävät kuukaudeksi Bluefieldsin.
Kiina 1894­95: USA:n joukot sekaantuvat japanilais-kiinalaiseen sotaan.
Korea 1894­96: USA:n merijalkaväen joukkoja sijoitetaan Söuliin koko sodan ajaksi.
Panama 1895: USA:n merijalkaväen joukot tunkeutuvat kolumbialaiseen provinssiin.
Nicaragua 1896: USA:n merijalkaväen joukot nousevat maihin Corinton satamassa.
Kiina 1898­1902: USA:n joukot sekaantuvat boksarikapinaan, jonka ulkomaiset joukot kukistavat.
Filippiinit 1898­1910: USA:n joukot miehittävät maan, 600 000 filippiiniläistä saa surmansa.
Kuuba 1898­1902: USA:n joukot miehittävät maan.
Puerto Rico 1898: USA:n joukot miehittävät maan, miehitys jatkuu yhä.
Guam 1898: USA:n joukot miehittävät alueen ja siitä tulee USA:n siirtomaa.
Minnesota 1898: Armeija käy tuhoamissotaa intiaaneja vastaan Leach Lakessa.
Nicaragua 1898: USA:n merijalkaväki nousee maihin San Juan del Surissa.
Samoa 1899: USA:n joukot sekaantuvat taisteluun kruununperimyksestä.
Nicaragua 1899: USA:n merijalkaväki nousee maihin Bluefieldin satamassa.
Idaho 1899­1901: Armeija miehittää Coeur d'Alenesin kaivosalueen.
Oklahoma 1901: Armeija tukahduttaa intiaanien kapinan.
Panama 1901­14: USA:n joukot vedetään Kolumbiasta 1903, USA ottaa haltuunsa Panaman kanavavyöhykkeen (1914­99).
Honduras 1903: USA:n merijalkaväki sekaantuu Dominikaanisen tasavallan vallankumoukseen 1903­04.
Korea 1904­05: USA:n joukot nousevat maihin venäläis-japanilaisessa sodassa.
Kuuba 1906­09: USA:n merijalkaväki nousee maihin demokraattisten vaalien yhteydessä.
Nicaragua 1907: USA:n joukot tunkeutuvat maahan pystyttääkseen "dollaridiplomatian" protektoraatin.
Honduras 1907: USA:n merijalkaväki nousee maihin Hondurasin ja Nicaraguan välisen sodan yhteydessä.
Panama 1908: USA:n merijalkaväki sekaantuu vaalitaisteluun.
Nicaragua 1910: USA:n merijalkaväki nousee maihin Bluefieldissä ja Corintossa.
Honduras 1911: Joukkoja lähetetään suojelemaan USA:n intressejä kansalaissodassa.
Kiina 1911­41: USA:n joukkoja käytetään jatkuvaan miehitykseen.
Kuuba 1912: Joukkoja käytetään USA:n etujen suojaamiseen Havannassa.
Panama 1912: USA:n merijalkaväki nousee maihin paikallisen vaalikamppailun yhteydessä. Honduras 1912: Joukkoja lähetetään suojeleman USA:n taloudellisia etuja.
Nicaragua 1912­33: USA:n joukot miehittävät maan 20 vuodeksi.
Dominikaaninen tasavalta 1914: USA:n joukkoja osallistuu taisteluun kapinallisia vastaan Santo Domingon herruudesta.
Colorado 1914: Armeija murtaa kaivoslakon.
Meksiko 1914­18: USA:n joukkoja lähetetään taistelemaan kansallismielisiä vastaan.
Haiti 1914­34: USA:n joukot miehittävät maan 19 vuodeksi.
Dominikaaninen tasavalta 1916­24: USA:n merijalkaväen joukkoja käytetään maan miehittämiseksi kahdeksaksi vuodeksi.
Kuuba 1917­33: USA:n joukkoja käytetään maan sotilaalliseen miehittämiseen ja USA:n taloudellisen protektoraatin pystyttämiseen.
Ensimmäinen maailmansota 1917­18: USA osallistuu sotaan Saksaa vastaan Euroopassa. Kyse on imperialististen valtojen taistelusta maailman uudelleenjaosta.
Venäjä 1918­22: USA:n joukkoja osallistuu sotaan neuvostovaltaa vastaan.
Panama 1918­20: USA:n joukkoja käytetään vaalien jälkeisten levottomuuksien tukahduttamiseen.
Jugoslavia 1919: USA:n joukot suorittavat intervention Italian hyväksi serbejä vastaan Dalmatiassa.
Honduras 1919: USA:n merijalkaväki nousee maihin vaalikamppailun aikana.
Guatemala 1920: USA:n joukot suorittavat intervention unionisteja vastaan.
Länsi-Virginia 1920-21: Armeijaa käytetään kaivostyöläisten lakon tukahduttamiseen.
Turkki 1922: USA:n joukkoja lähetetään taistelemaan kansallismielisiä vastaan Izmirissä.
Kiina 1922­27: USA:n joukkoja nousee maihin kansallismielisen kapinan aikana.
Honduras 1924­25: USA:n joukkoja käytetään kaksi kertaa vaalikamppailujen aikana.
Panama 1925: USA:n merijalkaväkeä käytetään yleislakon tukahduttamiseen.
Kiina 1927­34: USA:n merijalkaväen joukkoja sijoitetaan eri puolille maata.
El Salvador 1932: USA:n sotalaivoja lähetetään maahan Farabundo Martin vapautusrintaman johtaman kapinan aikana.
Toinen maailmansota 1941­45: USA taistelee akselivaltoja vastaan. Yhdysvaltalainen suurpääoma harjoittaa koko sodan ajan yhteistyötä natsien kanssa. USA pudottaa kaksi atomipommia Japaniin ja surmaa yli 200 000 ihmistä.
Detroit 1943: Armeijan joukot tukahduttavat mustan väestön liikehdinnän.
Kreikka 1947­49: USA:n kommandojoukkoja käytetään oikeistovoimien johtamiseen sisällissodassa.
Filippiinit 1948­54: USA:n kommandojoukkoja käytetään CIA:n johtamassa sodassa Huk-kapinaa vastaan.
Puerto Rico 1950: USA:n kommandojoukot tukahduttavat riippumattomuusliikkeen liikehdinnän Poncessa.
Korea 1950­53: USA:n joukot osallistuvat sotaan Kiinaa ja Pohjois-Koreaa vastaan. Ydinpommin käyttämisellä uhkaillaan.
Iran 1953: CIA:n johtamalla kommando-operaatiolla syöstään vallasta demokraattinen hallitus ja nostetaan shaahi valtaan.
Vietnam 1954: USA auttaa Ranskaa tarjoutumalla käyttämään ydinpommia taistelussa vapautusliikettä vastaan.
Guatemala 1954: USA:n kommandojoukot ja CIA osallistuvat demokraattisen hallituksen kaatamiseen.
Egypti 1956: USA tukee Egyptin vastaista aggressiota Suezin kriisin aikana.
Libanon 1958: USA:n joukkoja käytetään maan demokraattisen opposition kukistamiseen.
Kiina 1958: USA uhkaa ydinaseen käytöllä Taiwan-kysymyksessä.
Panama 1958: USA:n joukkoja lähetetään maahan.
Vietnam 1960­75: USA:n joukot osallistuvat sotaan Vietnamia vastaan, sodassa kuolee yli kaksi miljoonaa vietnamilaista. USA uhkaa käyttää ydinasetta 1968 ja 1969.
Kuuba 1961: CIA:n johtama Sikojenlahden maihinnousu epäonnistuu.
Kuuba 1962­?: USA:n laivastosaarto ja ydinsodalla uhkailua Kuuban kriisin aikana. USA:n saarto Kuubaa vastaan jatkuu. CIA:n johtamia terroritekoja ja salamurhayrityksiä.
Laos 1962: USA suorittaa kommando-operaatioita sissisodan aikana.
Indonesia 1965: USA:n kommando-operaatio ja CIA:n avustama sotilasvallankaappaus, jonka tuloksena miljoonia ihmisiä surmataan.
Dominikaaninen tasavalta 1965­66: USA:n pommituksia ja merijalkaväen maihinnousu vaalikamppailun aikana.
Guatemala 1966­67: USA:n vihreitä baretteja lähetetään tukahduttamaan kapinaliikettä.
Detroit 1967: Armeijaa käytetään mustaa väestöä vastaan, 43 ihmistä kuolee.
USA 1968: Armeijaa käytetään tilanteen hallintaan Martin Luther Kingin murhan jälkeen.
Kambodzha 1969­75: USA pommittaa ja käyttää joukkoja. Kaksi miljoona ihmistä kuolee pommitusten, sodan ja USA:n tukemien punakhmerien hirmuhallinnon seurauksena.
Oman 1970: USA:n kommando-operaatio Iranin invaasion tukemiseksi.
Laos 1971­73: USA:n kommando-operaatio, pommituksia ja viljelysmaiden myrkyttämistä, USA johtaa Etelä-Vietnamin invaasiota.
Etelä-Dakota 1973: Armeija johtaa kommando-operaatiota intiaanien Wounded Knee ­liikehdintää vastaan.
Lähi-itä 1973: USA:n ydinsotavalmius Lähi-idän sodan aikana.
Chile 1973: CIA:n johtama sotilasvallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia chileläisiä murhataan.
Kambodzha 1975: USA lähettää joukkoja ja suorittaa kaasupommituksia.
Angola 1976­92: USA auttaa Etelä-Afrikan tukemaa kapinaliikettä.
Iran 1980: USA uhkailee ydinaseen käytöllä ja suorittaa epäonnistuneen operaation Teheranin suurlähetystön pankkivankien vapauttamiseksi.
Libya 1981: USA ampuu alas kaksi libyalaiskonetta.
El Salvador 1981­92: USA osallistuu sisällissotaan ja rankaisutoimiin vapautusliikettä vastaan.
Nicaragua 1981­90: USA osallistuu contrasotaan vallankumouksen kukistamiseksi.
Libanon 1982­84: USA pommittaa ja käyttää merijalkaväkeä PLO:ta vastaan falangistien puolella.
Honduras 1983­89: USA:n joukot tukevat diktatuurihallitusta ja auttavat tukikohtien pystyttämisessä rajoille.
Grenada 1983: USA:n joukot hyökkäävät maahan ja miehittävät sen.
Iran 1984: Kaksi iranilaista konetta ammutaan alas Persianlahdella.
Libya 1986: USA suorittaa sotilaallisia hyökkäyksiä kaataakseen maan hallituksen.
Bolivia 1986: USA:n joukkoja osallistuu taisteluihin.
Iran 1987­88: USA osallistuu sotaan Irakin puolella.
Panama 1989­90: USA:n joukot osallistuvat maan hallituksen kukistamiseen, minkä seurauksena yli 2 000 ihmistä kuolee.
Persianlahden sota 1990­91­?: USA hyökkää Irakia vastaan sen tunkeuduttua Kuwaitiin. USA käyttää myös köyhdytetystä uraanista valmistettuja ammuksia. USA:n sotavoimat asettuvat pysyvästi Persianlahden alueelle. Irakia vastaan julistettu saarto ja pommitukset jatkuvat edelleen.
Jugoslavia 1990­91: USA päättää leikata rahoituksen miltä hyvänsä Jugoslavian osalta, joka ei julistaudu itsenäiseksi kuuden kuukauden sisällä. Päätöstä pidetään laajalti Jugoslavian "kuolemantuomiona". USA tukee Kroatian fasistijohtaja Franjo Tudjmania.
Somalia 1992­94: USA lähettää joukkoja ja suorittaa pommituksia sisällissodan aikana.
Bosnia ja Kroatia 1992­95: USA sabotoi Bosnian kansanryhmien sopimusta monikansallisesta yhtenäisestä valtiosta ja antaa tukensa Alija Izetbegovicin johtamille äärioikeistolaisille nationalisteille. USA julistaa Serbian ja Montenegron saartoon samalla kun se salaa aseistaa ja kouluttaa Kroatian ja Bosnian hallituksen joukkoja. USA auttaa pommikonein Izetbegovicin joukkoja. Kroatiassa USA:n lentokoneet hyökkäävät serbejä vastaan ja avaavat tien oikeistolaisten hyökkäykselle Krajinan serbialueelle. Satojatuhansia serbejä karkotetaan ja 14 000 tapetaan.
Kosovo 1995­99: CIA organisoi ns. Kosovon vapautusarmeijan KLA:n, jonka sotilaista osa koulutetaan Osama bin Ladenin leireillä, sekä käynnistää sen hyökkäystoiminnan Kosovossa.
Sudan 1998: USA tekee ohjushyökkäyksen lääketehtaaseen väittäen, että siinä oli valmistettu hermokaasua terroristien käyttöön.
Afganistan 1998: USA tekee ohjushyökkäyksen entiseen CIA:n koulutusleiriin väittäen, että siellä oli koulutettu islamistisia terroristeja.
Jugoslavia 1999: USA käynnistää ilmasodan Jugoslaviaa vastaan sen kieltäydyttyä hyväksymästä Rambouillet'n miehityssopimusta. USA käyttää myös köyhdytetystä uraanista valmistettuja ammuksia. Hyökkäykset aiheuttavat suuret humanitaariset ja ympäristötuhot.
Makedonia 2001: USA:n joukkoja lähetetään maahan osana Nato-operaatiota.
Afganistan 2001: USA pommittaa ja tekee ohjusiskuja Afganistaniin. Maajoukkoja lähetetään ja maan tärkeimmät kaupungit ja strategiset kohteet miehitetään. Sodan laajentamisesta Irakia, Sudania ja muita mahdollisia maita vastaan vihjaillaan.
Irak 2003: USA hyökkää maahan ja miehittää sen. Syyriaa ja Irania uhkaillaan avoimesti.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu