Koira kaveriksi & turvaksi maalle

sama mullekin on käynyt mielessä, mutta olisiko siitä ihan todella vahtikoiraksikin? Okei, se on yksi vaihtoehto, mutta toivottavasti vielä joku heittäisi joitain muitakin rotuja joita itse en ehkä ole osannut ajatellakaan. Mutta joo, nahkacollie olisi kyllä varmaan ihan kiva.

ap. Hilkka kirjoitti:

sama mullekin on käynyt mielessä, mutta olisiko siitä ihan todella vahtikoiraksikin? Okei, se on yksi vaihtoehto, mutta toivottavasti vielä joku heittäisi joitain muitakin rotuja joita itse en ehkä ole osannut ajatellakaan. Mutta joo, nahkacollie olisi kyllä varmaan ihan kiva.

Lue lisää

Kyllä mä uskon sen olevan ihan kunnollinen vahtikin. Itselläni oli pitkäkarvainen collie aikaisemmin ja sekin oli hyvä vahtikoirana, vaikka olikin todella arka yksilö. Tosi tilanteessa ei arkuudesta ollut tietoakaan, vaan oli todellinen suojelukoira.
Lyhyt karvaisen pitäisi olla kaikin puolin jonkin verran enemmän käyttökoiran kaltainen. Itselläni ei ole kokemusta lyhytkarvoista, mutta soita ihmeessä jollekin kasvattajalle. He kyllä mielellään kertovat millainen se on. collie yhdistyksen sivuilta löytyy kanssa hyvin juttua.

krameri kirjoitti:

Kyllä mä uskon sen olevan ihan kunnollinen vahtikin. Itselläni oli pitkäkarvainen collie aikaisemmin ja sekin oli hyvä vahtikoirana, vaikka olikin todella arka yksilö. Tosi tilanteessa ei arkuudesta ollut tietoakaan, vaan oli todellinen suojelukoira.
Lyhyt karvaisen pitäisi olla kaikin puolin jonkin verran enemmän käyttökoiran kaltainen. Itselläni ei ole kokemusta lyhytkarvoista, mutta soita ihmeessä jollekin kasvattajalle. He kyllä mielellään kertovat millainen se on. collie yhdistyksen sivuilta löytyy kanssa hyvin juttua.

Lue lisää

varmaan kannattaa tehdä, ja parasta olisi jos pääsisin ihan nokakkain jonkun nahkan kanssa, sillä niitä olen nähnyt vain kuvissa ja kaukaa livenä.
Oma pitkäkarvaiseni oli kyllä unelmakoira, sillä siihen aikaan ei jalostettu collieilla turkkia, vaan luonne oli se pääasia. Oma collieni oli todella helppo koulutettava, ja myös erinomainen ja tervehermoinen vahti. Nyt vaan olen lueskellut että nykycollieista on tullut enemmänkin karvapehkoja jotka on parhaimmillaan sohvakoristeina. Ikävä jos asianlaita noin on.

Jos tässä nyt voi joitain koiria jotka mieleen ovat tulleet mainita, niin schäfer, malinois, hovawart ja dobermanni ovat mielessä käyneet, mutta kun kokemuksia ei näistäkään koirista ole, niin ei osaa sanoa. Viimeisimmän Koiramme-lehden luettuani kiinnostuin myös Perun karvattoman koiran karvallisesta muodosta. Ja kiinnostavia ovat myös australianpaimenkoira, pitkäkarvainen hollanninpaimenkoira.. Noh niin monet rodut kyllä ovat varmaan mukavia ja soveltuvia, mutta kun.. Ei ole sitä tietoa tarpeeksi ja kokemusta!

ap. Hilkka kirjoitti:

sama mullekin on käynyt mielessä, mutta olisiko siitä ihan todella vahtikoiraksikin? Okei, se on yksi vaihtoehto, mutta toivottavasti vielä joku heittäisi joitain muitakin rotuja joita itse en ehkä ole osannut ajatellakaan. Mutta joo, nahkacollie olisi kyllä varmaan ihan kiva.

Lue lisää

Vai että ihan vahtikoiraksi.... taas näitä koirahullujen päähänpistoja.. Ei nykyaikana mitään vahtikoiria tarvita. Todennäköisemmin se vahtikoirasi raatelee jonkun viattoman kuin rosvon.

Hilkka edelleen kirjoitti:

varmaan kannattaa tehdä, ja parasta olisi jos pääsisin ihan nokakkain jonkun nahkan kanssa, sillä niitä olen nähnyt vain kuvissa ja kaukaa livenä.
Oma pitkäkarvaiseni oli kyllä unelmakoira, sillä siihen aikaan ei jalostettu collieilla turkkia, vaan luonne oli se pääasia. Oma collieni oli todella helppo koulutettava, ja myös erinomainen ja tervehermoinen vahti. Nyt vaan olen lueskellut että nykycollieista on tullut enemmänkin karvapehkoja jotka on parhaimmillaan sohvakoristeina. Ikävä jos asianlaita noin on.

Jos tässä nyt voi joitain koiria jotka mieleen ovat tulleet mainita, niin schäfer, malinois, hovawart ja dobermanni ovat mielessä käyneet, mutta kun kokemuksia ei näistäkään koirista ole, niin ei osaa sanoa. Viimeisimmän Koiramme-lehden luettuani kiinnostuin myös Perun karvattoman koiran karvallisesta muodosta. Ja kiinnostavia ovat myös australianpaimenkoira, pitkäkarvainen hollanninpaimenkoira.. Noh niin monet rodut kyllä ovat varmaan mukavia ja soveltuvia, mutta kun.. Ei ole sitä tietoa tarpeeksi ja kokemusta!

Lue lisää

Parhaiten varmaan pääsee rotuihin tutustumaan juuri kasvattajien luona. Useimmat kasvattajat ovat sanoneet minulle, kun olen rotuja miettinyt, että tule toki tutustumaan ja katsomaan millaisia koiria nämä on.
Malinois, hovawart ja doberman tarvitsevat mielestäni melko kokeneen omistajan, mutta nuo muut varmaan sopivat kaikki. Varmin valinta noista mitä luettelit on varmaan hollanninpaimenkoira. Ei vielä jalostettu pilalle.

ap. Hilkka kirjoitti:

sama mullekin on käynyt mielessä, mutta olisiko siitä ihan todella vahtikoiraksikin? Okei, se on yksi vaihtoehto, mutta toivottavasti vielä joku heittäisi joitain muitakin rotuja joita itse en ehkä ole osannut ajatellakaan. Mutta joo, nahkacollie olisi kyllä varmaan ihan kiva.

Lue lisää

on useilla todella huono luonne. Käy katsomassa tilanne itse luonnetestituloksista.

Mustaterrieri sopiva, käyhän rodun nettisivuilla ja kysele kasvattajilta luonteesta ymm.
Itsellä ollut mustis ja jäi sellainen kuva, että saattaisi olla etsimäsi rotu.

Miltä sen pitäis puolustaa? ufoiltako? omg

huohasfdasf kirjoitti:

Miltä sen pitäis puolustaa? ufoiltako? omg

pimeää ynnä muita petoeläimiä!!! !ja jos maalla asuisin niin ottaisin kyllä suojelukoiran ja miksei kaupunkiinki.en ole alkuperäinen kirjoittaja

voi tsiisus kirjoitti:

pimeää ynnä muita petoeläimiä!!! !ja jos maalla asuisin niin ottaisin kyllä suojelukoiran ja miksei kaupunkiinki.en ole alkuperäinen kirjoittaja

varmaan omaa postia hakeva naapuri olisi taas se petoeläin niin kuin saimme jokin aika sitte taas lukea...

asfdasfd kirjoitti:

varmaan omaa postia hakeva naapuri olisi taas se petoeläin niin kuin saimme jokin aika sitte taas lukea...

miksei sitten vois ottaa suojelukoiraa:) mitä pahaa...

Kun yksinään on muuttanut asumaan korpeen, siis todellakin korpeen, niin ainakin tälläinen keski-ikäinen täti-ihminen on hieman peloissaan. Ensiksi mieleen tulee karhut joita täällä päin on paljonkin, ja toisena heti kaiken maailman kulkijat joita maaseudulla riittää varsinkin öiden pimettyä. Lähellä olevasta rannasta on nyt syyskuulla käyty pari perämoottoria pöllimässä, ja viime talvena oli käyty muutamalla kesämökillä varkaissa ja pahojaan tekemässä. Onko se niin yllättävää että yksin melkein metsän keskellä asujaa pelottaa? Ja jos kysytte että miksi täällä asun, niin voin vastata että pakkotilanteesta!
Ja vaikka täällä ei liikkuisi kuin umpirehellisiä ihmisiä, niin minä ainakin pelkään pimeällä yksin liikkua, joten siksikin kaipaan koiraa seurakseni, vaikka pääasiallisin syy on saada kaveri ja perheenjäsen itselleni kun omat lapset asuvat jo omillaan matkojen päässä.

Kiitos teille jotka olette jaksaneet rotuja ehdotella, harkitsen niitä kaikkia, paitsi kaukkareita. Sinänsä komea koira, mutta ei ihan sitä mitä minä haen. Jos haluaisin koiran pelkästään vahdiksi, niin siinä ei olisi ongelmaa, sillä joku suurikokoinen molossi tai tosiaan laumanvartijakoira olisi valintani, mutta kannattaa lukea aloitukseni ihan ajatuksen kanssa. Ja jos varkaita pelkäisin, niin helpoinhan olisi hankkia kotiin turvajärjestelmä eikö totta?
Mutta minä haluan koiran kaveriksi, lenkkeilyseuraksi ja tarvittaessa turvakseni.

ap. Hilkka kirjoitti:

Kun yksinään on muuttanut asumaan korpeen, siis todellakin korpeen, niin ainakin tälläinen keski-ikäinen täti-ihminen on hieman peloissaan. Ensiksi mieleen tulee karhut joita täällä päin on paljonkin, ja toisena heti kaiken maailman kulkijat joita maaseudulla riittää varsinkin öiden pimettyä. Lähellä olevasta rannasta on nyt syyskuulla käyty pari perämoottoria pöllimässä, ja viime talvena oli käyty muutamalla kesämökillä varkaissa ja pahojaan tekemässä. Onko se niin yllättävää että yksin melkein metsän keskellä asujaa pelottaa? Ja jos kysytte että miksi täällä asun, niin voin vastata että pakkotilanteesta!
Ja vaikka täällä ei liikkuisi kuin umpirehellisiä ihmisiä, niin minä ainakin pelkään pimeällä yksin liikkua, joten siksikin kaipaan koiraa seurakseni, vaikka pääasiallisin syy on saada kaveri ja perheenjäsen itselleni kun omat lapset asuvat jo omillaan matkojen päässä.

Kiitos teille jotka olette jaksaneet rotuja ehdotella, harkitsen niitä kaikkia, paitsi kaukkareita. Sinänsä komea koira, mutta ei ihan sitä mitä minä haen. Jos haluaisin koiran pelkästään vahdiksi, niin siinä ei olisi ongelmaa, sillä joku suurikokoinen molossi tai tosiaan laumanvartijakoira olisi valintani, mutta kannattaa lukea aloitukseni ihan ajatuksen kanssa. Ja jos varkaita pelkäisin, niin helpoinhan olisi hankkia kotiin turvajärjestelmä eikö totta?
Mutta minä haluan koiran kaveriksi, lenkkeilyseuraksi ja tarvittaessa turvakseni.

Lue lisää

Näin minullakin koirat on ensisijaisesti kaverina ja seurana, mutta tarvittaessa myös turvana.

Onnea sinulle koiran rodun valintaan ja sitten sen pennun etsintään.

krameri kirjoitti:

Näin minullakin koirat on ensisijaisesti kaverina ja seurana, mutta tarvittaessa myös turvana.

Onnea sinulle koiran rodun valintaan ja sitten sen pennun etsintään.

Lue lisää

kun ymmärrät että vaikka koira ensisijassa on se ystävä ja perheenjäsen, niin yksinäinen ihminen ehkä tarvitsee myös sitä turvaa varsinkin kun on iäkkäämpi naisihminen.
Pennun hankkiminen on tosiaan esissä vasta joskus keväällä, mutta haluan perehtyä moniin eri rotuihin ennen lopullisen päätöksen tekemistä.
Koira kuitenkin kun tulee olemaan perheeni toivottavasti pitkälti yli 10 vuotta!

Hilkka Henriikka = Henni kavereille kirjoitti:

kun ymmärrät että vaikka koira ensisijassa on se ystävä ja perheenjäsen, niin yksinäinen ihminen ehkä tarvitsee myös sitä turvaa varsinkin kun on iäkkäämpi naisihminen.
Pennun hankkiminen on tosiaan esissä vasta joskus keväällä, mutta haluan perehtyä moniin eri rotuihin ennen lopullisen päätöksen tekemistä.
Koira kuitenkin kun tulee olemaan perheeni toivottavasti pitkälti yli 10 vuotta!

Lue lisää

Hei,

tuli mieleen pari isoa rotua, mitä olet näistä mieltä? Bernhardinkoira http://fi.wikipedia.org/wiki/Bernhardinkoira ja newfoundlandinkoira http://fi.wikipedia.org/wiki/Newfoundlandinkoira.

Molempien tulisi yleistetysti olla lempeitä, omaavat myös kivasti pelastusviettiä ja ovat vaikuttavia isoudessaan, mutta eivät kumminkaan ole liian hankalia (yleistys) tapauksia rotumaisen luonteen perusteella. Newfoundlandinkoira noista omasta mielestäni helpompi, se on aikas sosiaalinen (yleistys) kaikkia kohtaan että tuo hakemasi turva perustuisi koiran vaikuttavaan olemukseen enempi kuin luontaiseen vahtiviettiin/suojeluviettiin.

Tosin, eritt. tärkeä seikka huomioitavaksi turvan/suojelun kannalta: koira kuin koira kiintyy yleensä omistajaan niin paljon, että vaikka rotumääritelmän mukaisesti olisi miten lössykkää tahansa, saattaa hyvinkin tositilanteessa suojella omistajaa.

Ja tietty tarkkana saa olla jo siinä, mistä ja millaisista vanhemmista pennun ottaa ja mikä on pennun asema pentueessa ja mikä on kasvattajan näkemys ko.pennusta. Ei tarvitse ottaa esim. sitä pomointa ja isointa bernhardinpentua vaan kasvattajan kanssa yhdessä tuumia, mikä olisi ok juuri teille.

En myöskään näe mitään "väärää" siinä, että koiraa hankkiessa miettii yhtenä vaikuttimena suojaa/turvaa. Perheenjäsen, seura, turva jne. Samalla lailla ihminenkin on koiralle melko samoja asioita, tarjoaa myös turvaa koiralle. ♥

koirakuisk. kirjoitti:

Hei,

tuli mieleen pari isoa rotua, mitä olet näistä mieltä? Bernhardinkoira http://fi.wikipedia.org/wiki/Bernhardinkoira ja newfoundlandinkoira http://fi.wikipedia.org/wiki/Newfoundlandinkoira.

Molempien tulisi yleistetysti olla lempeitä, omaavat myös kivasti pelastusviettiä ja ovat vaikuttavia isoudessaan, mutta eivät kumminkaan ole liian hankalia (yleistys) tapauksia rotumaisen luonteen perusteella. Newfoundlandinkoira noista omasta mielestäni helpompi, se on aikas sosiaalinen (yleistys) kaikkia kohtaan että tuo hakemasi turva perustuisi koiran vaikuttavaan olemukseen enempi kuin luontaiseen vahtiviettiin/suojeluviettiin.

Tosin, eritt. tärkeä seikka huomioitavaksi turvan/suojelun kannalta: koira kuin koira kiintyy yleensä omistajaan niin paljon, että vaikka rotumääritelmän mukaisesti olisi miten lössykkää tahansa, saattaa hyvinkin tositilanteessa suojella omistajaa.

Ja tietty tarkkana saa olla jo siinä, mistä ja millaisista vanhemmista pennun ottaa ja mikä on pennun asema pentueessa ja mikä on kasvattajan näkemys ko.pennusta. Ei tarvitse ottaa esim. sitä pomointa ja isointa bernhardinpentua vaan kasvattajan kanssa yhdessä tuumia, mikä olisi ok juuri teille.

En myöskään näe mitään "väärää" siinä, että koiraa hankkiessa miettii yhtenä vaikuttimena suojaa/turvaa. Perheenjäsen, seura, turva jne. Samalla lailla ihminenkin on koiralle melko samoja asioita, tarjoaa myös turvaa koiralle. ♥

Lue lisää

koiria ovat ja nöffiin olen henkilökohtaisestikin tutustunut kun aiemmin kaupungissa asuessani oli naapureillani sellainen. Ihana iso mussukka joka oli kuitenkin kokoonsa nähden ihmeen ketterä ja nopea, sekä oikea vesipeto (heillä harrastettiin vesipelastusta).
Se on vaan tuo koko. Ei muuten, vaan kun olen ajatellut että voisin koiraa mahdollisimman paljon mukanani kuljetella työmatkoillani, ja jos oikein suuren koiran otan niin se on auton vaihto edessä :) Hovawartistain olen kiinnostunut, mutta se koko on siinäkin hieman arveluttava seikka, sillä olen nähnyt muutamia todella suuria uroksia!

Yksi sukulainen ehdotti valkoista paimenkoraa, mutta kuinkahan kauan se täällä maalla valkoisena kestäisi varsinkin kun tien toisella puolella on aurattu pelto eli multaa riittää :)
Hollanninpaimenkoirat alkoivat kiinnostamaan, ja niissä ehkä sittenkin se lyhytkarvainen muoto.

On tämä kuulkaa oikeasti aika vaikeaa, mutta onneksi on pitkä talvi aikaa funtsia oikeaa rotua. Joka tapauksessa kyllä haluan sen olevan edes jonkin verran palveluhaluinen jotta saan sen koulutetuksi tottelevaiseksi ja jotta pystyn sen hallitsemaan tilanteessa kuin tilanteessa.

Henni vaan, ap. kirjoitti:

koiria ovat ja nöffiin olen henkilökohtaisestikin tutustunut kun aiemmin kaupungissa asuessani oli naapureillani sellainen. Ihana iso mussukka joka oli kuitenkin kokoonsa nähden ihmeen ketterä ja nopea, sekä oikea vesipeto (heillä harrastettiin vesipelastusta).
Se on vaan tuo koko. Ei muuten, vaan kun olen ajatellut että voisin koiraa mahdollisimman paljon mukanani kuljetella työmatkoillani, ja jos oikein suuren koiran otan niin se on auton vaihto edessä :) Hovawartistain olen kiinnostunut, mutta se koko on siinäkin hieman arveluttava seikka, sillä olen nähnyt muutamia todella suuria uroksia!

Yksi sukulainen ehdotti valkoista paimenkoraa, mutta kuinkahan kauan se täällä maalla valkoisena kestäisi varsinkin kun tien toisella puolella on aurattu pelto eli multaa riittää :)
Hollanninpaimenkoirat alkoivat kiinnostamaan, ja niissä ehkä sittenkin se lyhytkarvainen muoto.

On tämä kuulkaa oikeasti aika vaikeaa, mutta onneksi on pitkä talvi aikaa funtsia oikeaa rotua. Joka tapauksessa kyllä haluan sen olevan edes jonkin verran palveluhaluinen jotta saan sen koulutetuksi tottelevaiseksi ja jotta pystyn sen hallitsemaan tilanteessa kuin tilanteessa.

Lue lisää

sitten yksi vaihtoehto: belgianpaimenkoira. Miellyttämishalua löytyy ja on kooltaan kevytrakenteinen. Varmasti vahtii myös.

teräväkoira kirjoitti:

sitten yksi vaihtoehto: belgianpaimenkoira. Miellyttämishalua löytyy ja on kooltaan kevytrakenteinen. Varmasti vahtii myös.

tulee olemaan se ettei käy viattomien kimppuun. Eli koulutus voi olla haasteellista. Miksi et ottaisi esim jäntlanninpystykorvaa, malamuuttia jne ja tekisi niille ulkotarhan ettei karkaa. Näiden kanssa uskaltaa kulkea mutta eivät ole vaaraksi muille. Yöksi otat sisälle tietty. Voithan ottaa parikin jos tilaa kerran on, näin koirat viihtyvät paremmin. Voithan tietty ottaa vaikka dobermanin mutta riittääkö aikasi koulutukseen ja osaatko? Belggari voisi kyllä olla hyvä valinta.

Mieti tarkkaan kirjoitti:

tulee olemaan se ettei käy viattomien kimppuun. Eli koulutus voi olla haasteellista. Miksi et ottaisi esim jäntlanninpystykorvaa, malamuuttia jne ja tekisi niille ulkotarhan ettei karkaa. Näiden kanssa uskaltaa kulkea mutta eivät ole vaaraksi muille. Yöksi otat sisälle tietty. Voithan ottaa parikin jos tilaa kerran on, näin koirat viihtyvät paremmin. Voithan tietty ottaa vaikka dobermanin mutta riittääkö aikasi koulutukseen ja osaatko? Belggari voisi kyllä olla hyvä valinta.

Lue lisää

sen takia sitä ehdotin, että se kestää vähän sitä lellimistäkin. Väkisinkin naisihminen jonkin verran lellii koiraansa. Belggarin kanssa ei tule siitä isoa ongelmaa.

teräväkoira kirjoitti:

sen takia sitä ehdotin, että se kestää vähän sitä lellimistäkin. Väkisinkin naisihminen jonkin verran lellii koiraansa. Belggarin kanssa ei tule siitä isoa ongelmaa.

itse muutin joskus maalle yksin ihanan hoffini kanssa ja on mainio vahtikoira =)

Mieti tarkkaan kirjoitti:

tulee olemaan se ettei käy viattomien kimppuun. Eli koulutus voi olla haasteellista. Miksi et ottaisi esim jäntlanninpystykorvaa, malamuuttia jne ja tekisi niille ulkotarhan ettei karkaa. Näiden kanssa uskaltaa kulkea mutta eivät ole vaaraksi muille. Yöksi otat sisälle tietty. Voithan ottaa parikin jos tilaa kerran on, näin koirat viihtyvät paremmin. Voithan tietty ottaa vaikka dobermanin mutta riittääkö aikasi koulutukseen ja osaatko? Belggari voisi kyllä olla hyvä valinta.

Lue lisää

Missään nimessä en ota metsästyskoiraa sillä en metsästä ja haluan että koira on mahdollisimman vähän metsästysviettinen ettei se heti karkaisi riistan perään.
Ulkotarhaa en meinaa koiralle teettää, sillä haluan että koira saa olla mahdollisimman vapaana ja liikkua kanssani niin kotipihalla kuin mahdollisesti myös työmatkoillani.
Varmaan pihan aitaaminen tulee aiheelliseksi, varsinkin kun tässä on tuo tie niin lähellä.

Aikaa minulla koiran kouluttamiseen riittää, mutta taidot on varmasti hakusessa kun siitä on niin kamalan monta vuotta kun olen viimeksi koiraa kouluttanut, jotain varmasti vielä on kuitenkin muistissa.
Otin minkä tahansa koiran, niin haluan tosiaankin että sillä on perustottelevaisuus jotta sen kanssa voi rauhassa liikkua ja tietää koiran olevan hallinnassani.

Mikähän belgialainen olisi paras? Malinois kiinnostaa mutta onko se liian teräväluonteinen? Tervut kai ovat aika vilkkaita, entä groenendaelit? Ja kuinka hollantilaiset eroavat belggareista?
Dobermannia ja hovawarttia olen myös harkinnut, eikä tietysti schäferkään ole poissuljettu kunhan löytäisi vain kasvattajan jolta saisi tervepäisen ja -rakenteisen pennun.

Kiva kun olette näin mukavasti tälläisen tädin koira-asiaa kommentoineet. Luulin ettei kukaan vaivaudu minulle vastaamaan :)

Henni ap. kirjoitti:

Missään nimessä en ota metsästyskoiraa sillä en metsästä ja haluan että koira on mahdollisimman vähän metsästysviettinen ettei se heti karkaisi riistan perään.
Ulkotarhaa en meinaa koiralle teettää, sillä haluan että koira saa olla mahdollisimman vapaana ja liikkua kanssani niin kotipihalla kuin mahdollisesti myös työmatkoillani.
Varmaan pihan aitaaminen tulee aiheelliseksi, varsinkin kun tässä on tuo tie niin lähellä.

Aikaa minulla koiran kouluttamiseen riittää, mutta taidot on varmasti hakusessa kun siitä on niin kamalan monta vuotta kun olen viimeksi koiraa kouluttanut, jotain varmasti vielä on kuitenkin muistissa.
Otin minkä tahansa koiran, niin haluan tosiaankin että sillä on perustottelevaisuus jotta sen kanssa voi rauhassa liikkua ja tietää koiran olevan hallinnassani.

Mikähän belgialainen olisi paras? Malinois kiinnostaa mutta onko se liian teräväluonteinen? Tervut kai ovat aika vilkkaita, entä groenendaelit? Ja kuinka hollantilaiset eroavat belggareista?
Dobermannia ja hovawarttia olen myös harkinnut, eikä tietysti schäferkään ole poissuljettu kunhan löytäisi vain kasvattajan jolta saisi tervepäisen ja -rakenteisen pennun.

Kiva kun olette näin mukavasti tälläisen tädin koira-asiaa kommentoineet. Luulin ettei kukaan vaivaudu minulle vastaamaan :)

Lue lisää

oikein etukäteen millainen sakemannista tai mistään muustakaan varmuudella tulee, eli koira voi olla tosi vartiointiviettinen, tähän on hyvä varautua. Ei siinä oikein auta koulutuskaan, jos koira käy esim vieraan ohikulkevan koiran päälle ja raatelee. Tämän olen nähnyt. Tiedän vain kaksi malionoisia,molemmat loistotyyppejä mutta eivät kyllä puolusta ollenkaan. Muista en tiedä, mutta opetettua saa varmasti irti kulkemaan tämän rotuiset. Kuinkas olisi aikuinen koira, näitähän on netti pullollaan ja osa varmasti kelpo koiria? Ainakin tiedät mitä saat jos aikuisen otat. Hovawart on vaativa koira yllättävän vaativa. Varmasti puolustaa mutta pelottelutarkoituksessa ei ole niin vakuuttavan näköinen.Ja tätä kai kuitenkin haluat, koira kun ei saa purra ketään. Haukkuva koira on hyvä, ei metsästyskoira ole paha valinta jos aktiviteettiä on.Mites bokseri, onhan näitä.

Henni vaan, ap. kirjoitti:

koiria ovat ja nöffiin olen henkilökohtaisestikin tutustunut kun aiemmin kaupungissa asuessani oli naapureillani sellainen. Ihana iso mussukka joka oli kuitenkin kokoonsa nähden ihmeen ketterä ja nopea, sekä oikea vesipeto (heillä harrastettiin vesipelastusta).
Se on vaan tuo koko. Ei muuten, vaan kun olen ajatellut että voisin koiraa mahdollisimman paljon mukanani kuljetella työmatkoillani, ja jos oikein suuren koiran otan niin se on auton vaihto edessä :) Hovawartistain olen kiinnostunut, mutta se koko on siinäkin hieman arveluttava seikka, sillä olen nähnyt muutamia todella suuria uroksia!

Yksi sukulainen ehdotti valkoista paimenkoraa, mutta kuinkahan kauan se täällä maalla valkoisena kestäisi varsinkin kun tien toisella puolella on aurattu pelto eli multaa riittää :)
Hollanninpaimenkoirat alkoivat kiinnostamaan, ja niissä ehkä sittenkin se lyhytkarvainen muoto.

On tämä kuulkaa oikeasti aika vaikeaa, mutta onneksi on pitkä talvi aikaa funtsia oikeaa rotua. Joka tapauksessa kyllä haluan sen olevan edes jonkin verran palveluhaluinen jotta saan sen koulutetuksi tottelevaiseksi ja jotta pystyn sen hallitsemaan tilanteessa kuin tilanteessa.

Lue lisää

Ohimennen huutelen että nöffistä on olemassa helpompikin versio,eli landseer ;) Ei kuolaa,helpommin hoidettava turkki,sen verta iso että pelottaa,lauhkea kuin lammas,lapsetkin voi sitä vanutella ja vahtii kyllä sen verta mitä siellä maalla tarvitsee..Itselläni on kaksi täällä maalla vahtina ja kaverina..No joo totuus on se että luultavasti jos varkaita tulisi niin auttaisivat kantamaan tavarat kyytiin,mutta kun on kokoa ja ääntä niin luulen että kaikenlaiset hiipparit kiertää talon kaukaa!!
Eikä ole niin muhkea kuin nöffi..

Henni ap. kirjoitti:

Missään nimessä en ota metsästyskoiraa sillä en metsästä ja haluan että koira on mahdollisimman vähän metsästysviettinen ettei se heti karkaisi riistan perään.
Ulkotarhaa en meinaa koiralle teettää, sillä haluan että koira saa olla mahdollisimman vapaana ja liikkua kanssani niin kotipihalla kuin mahdollisesti myös työmatkoillani.
Varmaan pihan aitaaminen tulee aiheelliseksi, varsinkin kun tässä on tuo tie niin lähellä.

Aikaa minulla koiran kouluttamiseen riittää, mutta taidot on varmasti hakusessa kun siitä on niin kamalan monta vuotta kun olen viimeksi koiraa kouluttanut, jotain varmasti vielä on kuitenkin muistissa.
Otin minkä tahansa koiran, niin haluan tosiaankin että sillä on perustottelevaisuus jotta sen kanssa voi rauhassa liikkua ja tietää koiran olevan hallinnassani.

Mikähän belgialainen olisi paras? Malinois kiinnostaa mutta onko se liian teräväluonteinen? Tervut kai ovat aika vilkkaita, entä groenendaelit? Ja kuinka hollantilaiset eroavat belggareista?
Dobermannia ja hovawarttia olen myös harkinnut, eikä tietysti schäferkään ole poissuljettu kunhan löytäisi vain kasvattajan jolta saisi tervepäisen ja -rakenteisen pennun.

Kiva kun olette näin mukavasti tälläisen tädin koira-asiaa kommentoineet. Luulin ettei kukaan vaivaudu minulle vastaamaan :)

Lue lisää

palveluskoiraa, mikäli et ole valmis todella paljon sosiaalistamaan ja kouluttamaan sitä myös koulutuskentillä. Palveluskoira ei sovi pelkäksi sohvakoiraksi eikä sitä väsytä edes 10 kilometrin lenkillä.

sinulle mitään kirjoitti:

palveluskoiraa, mikäli et ole valmis todella paljon sosiaalistamaan ja kouluttamaan sitä myös koulutuskentillä. Palveluskoira ei sovi pelkäksi sohvakoiraksi eikä sitä väsytä edes 10 kilometrin lenkillä.

Lue lisää

Olen valmis koiraani kouluttamaan ja sosiaalistamaan jotta sen kanssa pärjää joka paikassa ja että sen hallinnassani. Entisen koirani kanssa kävin viikottain koulutuskentällä, mutta täällä maaseudulla sellaista ei löydy. Lähin noin tunnin ajomatkan päässä kotoani viikonloppuisin jolloin minulla on myös töitä. Aion kyllä käydä seuraamassa koulutuksen nykytrendeihin ennen koiran hankintaa ja lukea myös alan kirjallisuutta.
Vaikka haluan koirasta myös turvaa, niin en sitä miksikään pelokkeeksi ole hankkimassa, kunhan se olisi sen kokoinen ettei ensimmäinen kaljaveikko tule päätään aukomaan kun kylätiellä minut kohtaa. Valitettavasti kulkijaa on vaikka minkälaista.
Sohvaperunaa koirastani ei varmasti tule, sillä liikun paljon luonnossa ja työmatkoillakin koira voisi olla mukana kun ulkohommia yleesä teen.

ap. Hilkka "Henni" kirjoitti:

Olen valmis koiraani kouluttamaan ja sosiaalistamaan jotta sen kanssa pärjää joka paikassa ja että sen hallinnassani. Entisen koirani kanssa kävin viikottain koulutuskentällä, mutta täällä maaseudulla sellaista ei löydy. Lähin noin tunnin ajomatkan päässä kotoani viikonloppuisin jolloin minulla on myös töitä. Aion kyllä käydä seuraamassa koulutuksen nykytrendeihin ennen koiran hankintaa ja lukea myös alan kirjallisuutta.
Vaikka haluan koirasta myös turvaa, niin en sitä miksikään pelokkeeksi ole hankkimassa, kunhan se olisi sen kokoinen ettei ensimmäinen kaljaveikko tule päätään aukomaan kun kylätiellä minut kohtaa. Valitettavasti kulkijaa on vaikka minkälaista.
Sohvaperunaa koirastani ei varmasti tule, sillä liikun paljon luonnossa ja työmatkoillakin koira voisi olla mukana kun ulkohommia yleesä teen.

Lue lisää

olen satavarma, että tuleva rotusi on dobermann. Ota narttu, se on todella helppo kouluttaa ja satavalmis aina palvelemaan. Ota pentueen isokokoisin narttu, niin rosmot väistävät paitsi rodun maineen, myös koon takia:-) Silti rotuhan on oikeasti vain keskikokoinen, ei iso. Ja lyhyt aluskarvaton turkki on kiva sisällä. Siisti ja hajuton, eikä koira läähätä päntiönään kuten pitkäkarvaiset tekevät. Ihmisten huonelämpötila kun vain on liikaa aluskarvaisille roduille. Eihän sen tarkoitus ole pihalla pakkasessa asua, eihän? Jos on, niin sitten rotusi on akita inu...

ap. Hilkka kirjoitti:

Kun yksinään on muuttanut asumaan korpeen, siis todellakin korpeen, niin ainakin tälläinen keski-ikäinen täti-ihminen on hieman peloissaan. Ensiksi mieleen tulee karhut joita täällä päin on paljonkin, ja toisena heti kaiken maailman kulkijat joita maaseudulla riittää varsinkin öiden pimettyä. Lähellä olevasta rannasta on nyt syyskuulla käyty pari perämoottoria pöllimässä, ja viime talvena oli käyty muutamalla kesämökillä varkaissa ja pahojaan tekemässä. Onko se niin yllättävää että yksin melkein metsän keskellä asujaa pelottaa? Ja jos kysytte että miksi täällä asun, niin voin vastata että pakkotilanteesta!
Ja vaikka täällä ei liikkuisi kuin umpirehellisiä ihmisiä, niin minä ainakin pelkään pimeällä yksin liikkua, joten siksikin kaipaan koiraa seurakseni, vaikka pääasiallisin syy on saada kaveri ja perheenjäsen itselleni kun omat lapset asuvat jo omillaan matkojen päässä.

Kiitos teille jotka olette jaksaneet rotuja ehdotella, harkitsen niitä kaikkia, paitsi kaukkareita. Sinänsä komea koira, mutta ei ihan sitä mitä minä haen. Jos haluaisin koiran pelkästään vahdiksi, niin siinä ei olisi ongelmaa, sillä joku suurikokoinen molossi tai tosiaan laumanvartijakoira olisi valintani, mutta kannattaa lukea aloitukseni ihan ajatuksen kanssa. Ja jos varkaita pelkäisin, niin helpoinhan olisi hankkia kotiin turvajärjestelmä eikö totta?
Mutta minä haluan koiran kaveriksi, lenkkeilyseuraksi ja tarvittaessa turvakseni.

Lue lisää

kaukkari on yhtä lailla kaveri kuin lenkkeilyseuraakin hoitaa siinä samalla vahtimisenkin

jo vain kirjoitti:

kaukkari on yhtä lailla kaveri kuin lenkkeilyseuraakin hoitaa siinä samalla vahtimisenkin

kysellä minkä rodun ottaisi!Eiköhän syytä olisi tutustua rotuihin vähän luotettavammalla tavalla.Perehdyt rotuihin täyspäiväisesti ja kevääseen mennesssä tiedät minkä otat.Itse tiedät resurssisi ja mieltymyksesi, ei kukaan muu. Kasvattajiin yhteyttä.

Järkeä kirjoitti:

kysellä minkä rodun ottaisi!Eiköhän syytä olisi tutustua rotuihin vähän luotettavammalla tavalla.Perehdyt rotuihin täyspäiväisesti ja kevääseen mennesssä tiedät minkä otat.Itse tiedät resurssisi ja mieltymyksesi, ei kukaan muu. Kasvattajiin yhteyttä.

Lue lisää

Eiköhän tässä nimenomaan ole kysymys järjestä kun ensin keskustelupalstalla kyselen koiraharrastajilta vinkkejä roduista jotka minulle ehkä tulisivat sopimaan, ja sitten kun minulla on lista roduista joita minulle on suositeltu, alan tutustumaan niihin niin netissä, kirjallisuudesta kuin TOTTA KAI ottamalla yhteyttä kasvattajiin ja käymällä koiria katsomassa myös livenä kuten nykykielessä sanotaan.
Mutta Suomessa on niin paljon itselle mahdollisia koirarotuja, jotta aika hullun hommaa ja aikaa vievää alkaa ottamaan yhteyttä kymmenien eri rotujen kasvattajiin.
Pitää nimittäin käydä välillä töissäkin!
Eli nyt kyselen koiraihmisiltä mielipiteitä kun vaatimukseni, toiveeni ja olosuhteet on teillä tiedossa, ja jokaiseen suosittelemaanne rotuun jota voisin edes harkita kyllä tutustun LUOTETTAVALLAKIN tavalla!
Koiramaailma on vaan muuttunut niin paljon ja uusia rotuja tullut siitä kun itse olin koiraihminen.

Kiitos vastanneille, ja ihan mielellän vielä ehdotuksia otan vastaan. Iloista syksyä kaikille vaikka ilmat tuntuvat kylmenevän.

ap. Henni-täti kirjoitti:

Eiköhän tässä nimenomaan ole kysymys järjestä kun ensin keskustelupalstalla kyselen koiraharrastajilta vinkkejä roduista jotka minulle ehkä tulisivat sopimaan, ja sitten kun minulla on lista roduista joita minulle on suositeltu, alan tutustumaan niihin niin netissä, kirjallisuudesta kuin TOTTA KAI ottamalla yhteyttä kasvattajiin ja käymällä koiria katsomassa myös livenä kuten nykykielessä sanotaan.
Mutta Suomessa on niin paljon itselle mahdollisia koirarotuja, jotta aika hullun hommaa ja aikaa vievää alkaa ottamaan yhteyttä kymmenien eri rotujen kasvattajiin.
Pitää nimittäin käydä välillä töissäkin!
Eli nyt kyselen koiraihmisiltä mielipiteitä kun vaatimukseni, toiveeni ja olosuhteet on teillä tiedossa, ja jokaiseen suosittelemaanne rotuun jota voisin edes harkita kyllä tutustun LUOTETTAVALLAKIN tavalla!
Koiramaailma on vaan muuttunut niin paljon ja uusia rotuja tullut siitä kun itse olin koiraihminen.

Kiitos vastanneille, ja ihan mielellän vielä ehdotuksia otan vastaan. Iloista syksyä kaikille vaikka ilmat tuntuvat kylmenevän.

Lue lisää

:-)

Ihan hyvä idea kysellä myös koirapalstalta muun selvitystyön ohessa koirajuttuja. Koiraihmisiltä saa suoraan vinkkejä/pointteja, vaikka jokainen puhuukin omien kokemustensa ja tietojensa kautta, mutta eihän kukaan haluakaan mennä kuin eduskunnan kyselytunneille jossa saisi vastaansa niin objekstiivista lömppää ettei sen jälkeen tietäisi enää onko itsekään olemassa kysytystä asiasta puhumattakaan.

Mutta joo. Hieman vaikeutta aiheuttaa Henni siun tapauksessa tuo, että asut metsän laidassa ja toivoisit koiran olevan herrasmiestä/naista pihaan tuleville supikoirille ja muille eläimille. Vaikka koira ei olisi rodun mukaisesti metästyskoira ja metsästysviettiä siten niin vahvasti pinnassa, ei oikein pysty sanomaan melkein mistään rodun yksilöstä etukäteen, etteikö sillä olisi jotain, edes vähäistä metsästysviettiä tai sitten vahtiviettiä (kun kyse omasta pihasta) kuitenkin.

Että siinä saatat joutua tekemään kompromissia, että koira joka tulee sinulle, joko vahtii pihaa muilta eläimiltä jossain määrin tai sitten sillä on pientä metsästysviettiä ja hätyyttää vierelleen pyrkivän ileksen (tosin villieläimet tuskin tulevat pihaan enää, jos siellä koira) vekka. ;-)

Esim. schäfereillä on sekä vahti- että metsästysviettiäkin, muuten sopii varmaan mukavasti sinulle sinne, muista vaan sosiaalistaa hyvin ja olla jämptiä. Valkoinen paimenkoira olisi hieman lempeämmillä vieteillä kulkeva koira kuin saksanpaimenkoira (yleistys), joten siinäkin vaihtoehtoa, mutta tämän kanssa saa olla tarkkana millaiset ovat pennun vanhemmat ja ettei arkuutta esiinny.

Samoin dobermanni olisi hyvä, silläkin molempia vahti-että metsästysviettiä mutta muuten justiinsa varmaan sopisi sinne - dobermannin pentuajat voivat olla tapauksesta riippuen kyllä vaativia, aktiivisuus haasteellista silloin.
Ja entäpä se aiemmin mainittu landseer, nöffistä sutjakampi versio. Toki myös collie ok jne.

Ja yksi uusi (mitä ei vielä mainittu) olisi sitten eurasier :http://fi.wikipedia.org/wiki/Eurasier

Ja jollet halua koiraa pentuna ja olet avoin muille vaihtoehdoille, löytyy pelastusjärjestön parista esimerkiksi aikuisiakin koiria, joista varmasti olisi seuraksi sinulle sinne maalle ja sopeutumisen myötä seuraksi töihinkin. Järjestöjen ihmisten kanssa yhdessä voi sitten miettiä sitä sopivaa koiruutta kotiin ja koiruudelle sopivaa kotia. :)

http://sitebuilder.viipurinkoirat.fi/page1.aspx
http://www.kodittomat-koirat.com/
http://www.espanjankoirat.com/
http://www.espanjankatukoirat.com/ekk/pg.php?pg=Koirat/kotiaetsivat_isot.html

koirakuisk. kirjoitti:

:-)

Ihan hyvä idea kysellä myös koirapalstalta muun selvitystyön ohessa koirajuttuja. Koiraihmisiltä saa suoraan vinkkejä/pointteja, vaikka jokainen puhuukin omien kokemustensa ja tietojensa kautta, mutta eihän kukaan haluakaan mennä kuin eduskunnan kyselytunneille jossa saisi vastaansa niin objekstiivista lömppää ettei sen jälkeen tietäisi enää onko itsekään olemassa kysytystä asiasta puhumattakaan.

Mutta joo. Hieman vaikeutta aiheuttaa Henni siun tapauksessa tuo, että asut metsän laidassa ja toivoisit koiran olevan herrasmiestä/naista pihaan tuleville supikoirille ja muille eläimille. Vaikka koira ei olisi rodun mukaisesti metästyskoira ja metsästysviettiä siten niin vahvasti pinnassa, ei oikein pysty sanomaan melkein mistään rodun yksilöstä etukäteen, etteikö sillä olisi jotain, edes vähäistä metsästysviettiä tai sitten vahtiviettiä (kun kyse omasta pihasta) kuitenkin.

Että siinä saatat joutua tekemään kompromissia, että koira joka tulee sinulle, joko vahtii pihaa muilta eläimiltä jossain määrin tai sitten sillä on pientä metsästysviettiä ja hätyyttää vierelleen pyrkivän ileksen (tosin villieläimet tuskin tulevat pihaan enää, jos siellä koira) vekka. ;-)

Esim. schäfereillä on sekä vahti- että metsästysviettiäkin, muuten sopii varmaan mukavasti sinulle sinne, muista vaan sosiaalistaa hyvin ja olla jämptiä. Valkoinen paimenkoira olisi hieman lempeämmillä vieteillä kulkeva koira kuin saksanpaimenkoira (yleistys), joten siinäkin vaihtoehtoa, mutta tämän kanssa saa olla tarkkana millaiset ovat pennun vanhemmat ja ettei arkuutta esiinny.

Samoin dobermanni olisi hyvä, silläkin molempia vahti-että metsästysviettiä mutta muuten justiinsa varmaan sopisi sinne - dobermannin pentuajat voivat olla tapauksesta riippuen kyllä vaativia, aktiivisuus haasteellista silloin.
Ja entäpä se aiemmin mainittu landseer, nöffistä sutjakampi versio. Toki myös collie ok jne.

Ja yksi uusi (mitä ei vielä mainittu) olisi sitten eurasier :http://fi.wikipedia.org/wiki/Eurasier

Ja jollet halua koiraa pentuna ja olet avoin muille vaihtoehdoille, löytyy pelastusjärjestön parista esimerkiksi aikuisiakin koiria, joista varmasti olisi seuraksi sinulle sinne maalle ja sopeutumisen myötä seuraksi töihinkin. Järjestöjen ihmisten kanssa yhdessä voi sitten miettiä sitä sopivaa koiruutta kotiin ja koiruudelle sopivaa kotia. :)

http://sitebuilder.viipurinkoirat.fi/page1.aspx
http://www.kodittomat-koirat.com/
http://www.espanjankoirat.com/
http://www.espanjankatukoirat.com/ekk/pg.php?pg=Koirat/kotiaetsivat_isot.html

Lue lisää

Eurasierin linkki toimivana: http://fi.wikipedia.org/wiki/Eurasier

edell. kirjoitti:

Eurasierin linkki toimivana: http://fi.wikipedia.org/wiki/Eurasier

Bokseria ei ole kukaan vielä maininnut myöskään. Parhaimmillaan bokseri on ihanan valloittava, sydämellinen, hyvin uskollinen, tarpeen vaatiessa todellakin suojeleva, kuitenkin lapsirakas ja leikkisä koira. Pahimmillaan täystuho ja hihnassa lenkkeilyttäjän kumoon kaatava mörssäri ja näin mahdollisesti, mikäli sei saa liikuntaa tarpeeksi ja kasvatus ole ookoota.

Mutta boksu voisi olla yksi mainio vaihtoehto. Kasvattajan/järjestön (myös pelastusjärjestöillä välistä boksuja samoin kuin muitakin rotuja) kanssa selvitystyötä siitä, millainen koira sopisi sinulle esim. pentueesta. Kaikista pomointa ja energisintä voimanpesää ei kannata ottaa, jos haluaa sopuisamman ja hieman rauhallisemman yksilön vierellensä.

Rhodesiankoirasta. Muutaman olen tavannut, olivat rauhallisia, komeita, haukkumattomia muiden ihmisten ja koirien äärellä. Eivät juuri kauhean leikkisiä enemmän kunniotettavan oloisia tapauksia. Vahtiviettiä on vahvasti, joten omalla reviirillä voi olla jopa "riski" kaikille vieraille, elikkäs naapuriväen kanssa kannattaa jutella jos vahvasti vahtimisviettinen (ihan mikä muukin rotu kuin rhodesiankoira) koira tulee taloon etteivät lapset juokse suoraa päätää pihaan ja heiluta hyppynarua koiran pompittavaksi. Ja muistaa sosiaalistaa ja kasvattaa ok.

tiinamuori kirjoitti:

olen satavarma, että tuleva rotusi on dobermann. Ota narttu, se on todella helppo kouluttaa ja satavalmis aina palvelemaan. Ota pentueen isokokoisin narttu, niin rosmot väistävät paitsi rodun maineen, myös koon takia:-) Silti rotuhan on oikeasti vain keskikokoinen, ei iso. Ja lyhyt aluskarvaton turkki on kiva sisällä. Siisti ja hajuton, eikä koira läähätä päntiönään kuten pitkäkarvaiset tekevät. Ihmisten huonelämpötila kun vain on liikaa aluskarvaisille roduille. Eihän sen tarkoitus ole pihalla pakkasessa asua, eihän? Jos on, niin sitten rotusi on akita inu...

Lue lisää

Enpä ottaisi dobermannia enempää kuin belkkariakaan. Dobberilla , tervulla ja gronendahlilla monasti hermorakenteessa puutteita. Huono juttu. Malinois yleensä aika terävä, voi tulla vaikeuksia. Tarvii rajattomasti tekemistä. Lisäksi kannattaa muistaa, että melkein kaikilla palveluskoirilla, yksilöstä riippuen saattaa olla aika voimakas saalisvietti, joka kyllä lennättää ne jokaisen näköetäisyydelle tulevan elukan perään. Oma sakuni 1½ tuntia jänisjahdissa.

Voisiko joku kertoa enemmän rodusta, sillä minuakin se kiinnostaa todella paljon!!!!!

Linkkien kanssa aina samaa. Lisäyksiä joutuu tekemään näköjään hamaan tappiin asti. Ärr.
Bordeauxndogin linkki toimivana: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bordeaux'ndoggi

Ja se eurasier saattaisi kuulua (yleistys) myös siihen top 3 helpoimpaan ehdotetuista koirista. Siihen voisi vielä lisätä (menee kyllä jo top 4:ksi) vanhaenglanninlammaskoiran http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhaenglanninlammaskoira , joka muuten olisi myös loistava valinta - on isokokoinen, seurallinen, iloinen, hauska mutta omaa myös vartiointiviettiä jonkin verran.

edell. kirjoitti:

Linkkien kanssa aina samaa. Lisäyksiä joutuu tekemään näköjään hamaan tappiin asti. Ärr.
Bordeauxndogin linkki toimivana: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bordeaux'ndoggi

Ja se eurasier saattaisi kuulua (yleistys) myös siihen top 3 helpoimpaan ehdotetuista koirista. Siihen voisi vielä lisätä (menee kyllä jo top 4:ksi) vanhaenglanninlammaskoiran http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhaenglanninlammaskoira , joka muuten olisi myös loistava valinta - on isokokoinen, seurallinen, iloinen, hauska mutta omaa myös vartiointiviettiä jonkin verran.

Lue lisää

Ja ei vaan onnistu...:D Jospa se bordeauxindoggi ei nyt sitten ole kohtalonkaan mukaan tarkoitettu tulevaksi tänne. Täytyy hyväksyä näin.

Ihan tässä alkoi naurattamaan kun taas ketjun läpi luin ja huomasin että olen käyttänyt milloin mitäkin nimimerkkiä eli joko ristimänimeäni Hilkkaa tai Henniä jolla minua kutsutaan (tulee toisesta nimestäni Henriikka). Taidan olla jo vähän höppänä kun ikääkin jo alkaa olemaan.
Olen tässä jo aloitellut eri koiriin netissä tutustumaan, ja alkuun ruksasin pois selvästi metsästyskoirat tai arktiset pystykorvat. Kun en metsästä, niin voimakkaasti metsästysviettinen koira kanssani kärsisi ja aina olisi suurempi vaara lähteä sen pihaan tulevan pupun perään, ja toisaalta ulkokoiraa en halua joten joku paksuturkkinen koira kyllä läkähtyisi mökkini tuvan lämmössä.

Toiseksi unohdin kovin suurikokoiset koirat, sillä kun aikomus on että koira voisi olla mukanani työmatkoilla, pitäisi sen mahtua pieneen autooni, ja kovin suuren koiran kanssa yleisillä paikoilla liikkuminen voisi olla ehkä hankalampaa. Ehkä. Hovawart on aika suuri, mutta se on rajatapaus, sillä siitä olen lukenut ainoastaan positiivista mm. sitä että se kestää erittäin hyvin omalla pihalla ja tykkää vartioida.
Itselleni outoja rotuja ovat briardi, beauceron, rhodesiankoira, mustaterrieri ja eurasier, joista olen tähän mennessä kerinnyt tutustua pintapuolisesti vasta viimeksi mainittuun. Kovin tuntuisi sopivalta koiralta, mutta hieman kauhistuttaa tuo turkki että onko se kovin vaivalloinen hoitaa ja hukkuisinko karvaan. Oman turkkicollieni kanssa kun sitä karvaa kirmasi joka paikassa vaikka kuinka yritti harjata koiraa ja siivota asuntoa.
Pitkäkarvaiset tai muuten pörröiset rodut kun taitaa pitää unohtaa, sillä tässä lähellä on niin multapeltoja, metsää ja luhtaa jossa käydä möyrimässä ja aina lyhytkarvainen versio on helpompi pitää siistinä.

Tällä hetkellä nahkacollie, dobermanni tai joku hollanninpaimenkoira ovat listani kärjessä, tosin pakko myöntää että hollantilaisista en juuri mitään tiedä, mutta jos ne ovat vähän samantapaisia kuin belggarit. Malinois olisi ehdoton ykkönen, mutta ehkä se on sitten liian vaativa ja terävä kun tosiaan en ole vuosikausiin koirien kanssa puuhaillut.
Valkoinen paimenkoira miksei, mutta ei se kauaa valkoisena pysyisi, ja bokserissa arvelluttaa sen kylmän sietokyky kun kuitenkin myös talvella paljon ulkona olen.

Eli vielä on kaikki ovet avoinna ja rotuihin tutustuminen on vasta alkutekijöissään. Onhan tässä pitkä talvi aikaa, sillä pennun tai aikuisen, otan vasta korkeintaan keväällä kun minulla on aikaa siihen paneutua, ja pidän tärkeänä sitä että tosiaankin otan mahdollisimman hyvin itselleni sopivan koiran enkä vain sitä mikä näyttää kivoimmalta tai tuntuu mukavimmalta.