Mietimpä vaan, että jos turkistarhausta vastustetaan niin kovin, onkoskukaan vastustajista tullut ajatelleeksi tätä:
Turkis on luonnonmukainen vaatemateriaali. Turkis on biohajoava. Turkiksen tuotannon kasvihuonepäästöt on minimaaliset
VERRATTUNA
Kumisaappan (1kpl) tuotanto vastaa hiilijalanjälkenä noin kahdeksaa nahkaa, nylon sukkahousut noin 3 nahkaa, tuulipuku 10 nahkaa.. jne. listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Öljypohjaiset ja muut synteettiset tuotteet aiheuttavat moninkertaisen hiilijalanjäljen, verrattuna turkistuotantoon. Eikä ne ole pääsääntöisesti bio-hajoavia.
Hamppu ym. materiaali ei ole ratkaisu, sillä se ei kestä esimerkiksi pohjoisen oloja päälysvaatteena, saati jos tarvittaisiin vedenkestokykyä. Turkis oikein (luomu) käsiteltynä toimii molempiin tarkoituksiin.
Kasvikuitujen lämmöeristyskyky on olematon, turkis on vuosituhansien saatossa kestotestattu.
Näin Ilmastonmuutoksen aikakautena, miettikäähän tuota.
Turkis on luonnonmukainen vaatemateriaali. Turkis on biohajoava. Turkiksen tuotannon kasvihuonepäästöt on minimaaliset
VERRATTUNA
Kumisaappan (1kpl) tuotanto vastaa hiilijalanjälkenä noin kahdeksaa nahkaa, nylon sukkahousut noin 3 nahkaa, tuulipuku 10 nahkaa.. jne. listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Öljypohjaiset ja muut synteettiset tuotteet aiheuttavat moninkertaisen hiilijalanjäljen, verrattuna turkistuotantoon. Eikä ne ole pääsääntöisesti bio-hajoavia.
Hamppu ym. materiaali ei ole ratkaisu, sillä se ei kestä esimerkiksi pohjoisen oloja päälysvaatteena, saati jos tarvittaisiin vedenkestokykyä. Turkis oikein (luomu) käsiteltynä toimii molempiin tarkoituksiin.
Kasvikuitujen lämmöeristyskyky on olematon, turkis on vuosituhansien saatossa kestotestattu.
Näin Ilmastonmuutoksen aikakautena, miettikäähän tuota.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Vertailusi on valottava. Mihin nämä laskelmat perustuvat? Minkä eläimen nahoista tässä puhutaan?
Jos tarvitsen kumisaappaita, niin edes kahdeksankymmentä nahkaa ei korvaa niitä.
Nykyiset turkikset eivät ole biojätettä sisältämiensä kemikaalien vuoksi. Luomuturkiksia ei ole saatavilla missään, kaikki kaupan olevat turkikset ovat käyneet läpi kovat kemialliset käsittelyt.
Hampputakki on kosteuden kestävä, samoin kuin puuvilla ja pellavakin oikein kudottuna ja käsiteltynä (öljyt).
Miten rehu tuotetaan ja kuljetetaan tarhoille? Lihasvoimalla? Raadot käsiteltäviksi? Raskasmetalleja sisältävät jäteliemet ekologisia?
valitsen turkiksen sillä onhan se paljon lämpimämpi ja ennenkaikkea edustavampi mitä "suojelijan"hampputakin retku,taitaapa lisäksi olla kestävämpikin
Moniko maksullinen nainen kulkee hampputakissa ja moniko turkissa. Siinä sulle yksi edustavuuden ja ttyylin mittari;)
Turkis ekologinen
Ja minä olen Jeesus;)
Mistähän kumisaappasi raaka-aine tulee? ja miten?
Hammpu ja pellava.. Hmm.. Öljyt käsittelyyn, niiden valmistus.. Raadot voi käyttää rehuksi toisille eläimille. Ja kaikki voidaan tehdä kotimaassa, jolloin kuljetuksista aiheutuva kuormitus on aika paljon pienempi kun hakiessa raakakumia ja öljyä maailman ääristä.
Kemikaalien käyttö vähenee vuosi vuodelta turkisten käsittelyssä, ja kemikaalit itsessään on pääsääntöisesti biohajoavias jo nykyään.
Höpötyksesi raskasmetalleista on 30 vuotta vanhaa tietoa. Toki niitä vieläkin käytetään, mutta käyttö vastaa noin yhden keskikokoisen henkilöauton RM-päästöjä/ tonni turkiksia (ja tonnista saa jo satoja vaateita.
Muuten.. kirjoitukseni oli vastine niille väärille tiedoille, jotka liittyvät tarhauksen ekologisuuteen. Muusta asiaanliityvästä en ota kantaa sen enempää.
Öljytuotteet on ekologian saatanasta, mutta vaikea niitä on välttää.
on tunnetusti oltava hyvä maku.
mitä muuten tuohon tulee niin ainakin hankkivat elantonsa itse toisin kuin moni "suojelija".
Miten on mahdollista, että joku ilmeisen oikeasti luulee (tarhatuotettujen) turkisten olevan millään tavalla ekologinen tuote? Jo ziljoonaan kertaan on todettu, että aidon turkin tuottamisessa kuluu moninkertaisesti uusiutumatonta energiaa jopa öljypohjaisen tekoturkin tuottamiseen verrattuna - puhumattakaan muista tarhauksen ympäristöongelmista ja siitä, että kestäviä talvitakkeja voi tehdä ekologisista luonnonmateriaaleista. Sitäpaitsi 90 prosenttia turkiksista menee muuhun tarkoituksiin kuin takkeihin kylmänsuojaksi.
Kannattaa lukea esim. täältä:
http://www.animalia.fi/Default.aspx?tabid=3469
(Ks. Turkisala ja ympäristö)
http://www.animalia.fi/Default.aspx?tabid=1573
(Tietoa tarhauksen ympäristöongelmista)
Piti vielä sanomani, että miten kumisaappaat tähän liittyvät? Niitä on aika vaikea korvata nahalla tai turkiksella, vai mitä? Ja näkyvtä tarhaajatkin pitävän kumppareita työssään...
Turkistarhauksen todellisesta öljyn- ja energiankulutuksesta pitäisi tehdä uudet, nykypäivää vastaavat laskelmat. Mikään mutu ei riitä. Suurella todennäköisyydellä saldo olisi entisestään huonompi tarhaukselle, ottaen huomioon runsaasti lisääntyneet koneiden käytön, kuljetukset, rehun jäähdytykset jne.
Toisekseen, parkittujen turkisten haitta-aineet ovat kyllä vähentyneet, mutta käytetty turkis on edelleen ongelmajätettä, jota ei saa laittaa kompostiin.
oikeuden kumisaappaiden ostoon ja käyttöön, koska suorittaa tuota pyyteetöntä, moraalisesti ja eettisesti kestävää ja ekologista maailman parannusta kasvattamalla eläimiä häkissä. Pienentää niiiiin rutkasti maailman hiilikuormaa, että on ansainnut saappaansaXD
en kehtaa enää edes tavata koska vaikka "suojelijat"kuinka huutaisivat minulla on silti oikeus käyttää turkista ja niin myöskin teen.oletteko muuten miettineet paljonko rehuun kalastettavan kalan mukana itämerestä lähtee fosforia pois?entä sitten kalastajat paljonko tarhaus auttaa kalastajien toimeentuloa?
Onko joku sanonut, ettet saa?
RKTL on todennut, että Itämerestä pitäisi nostaa pois ennen kaikkea särkeä, jotta saataisiin fosforia vähenemään. Kuulemma vain muutama turkistarha suostuu käyttämään särkeä ja ns. vähäarvoista kalaa, joten on turha hurskastella sillä, miten tarhauksella poistetaan Itämerestä ravinteita ja parannetaan sen tilaa. Silakat, kilohailit, turskat ym. kelpaisivat kyllä nälkäisille ihmisillekin - ja lemmikkieläimille varsinkin.
tarhalla ne ovat kohta tarpeeseen.
"Kuulemma vain muutama turkistarha suostuu käyttämään särkeä ja ns. vähäarvoista kalaa"
luulo ei ole tiedon väärti.
muuten kohta niitä taas saadaan,uusia turkiksia nimittäin.
"Kuulemma vain muutama turkistarha suostuu käyttämään särkeä ja ns. vähäarvoista kalaa"
"luulo ei ole tiedon väärti"
Jos Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ilmoittaa näin, niin tuskin on pelkästä mutusta kyse. Jollet usko niin voithan tietysti mennä tivaamaan RKTL:ltä asiaa...
tarvitse tiedon saa turkistuottajien sivuilta.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle tuskin on tarhaaja velvollinen ilmoittamaan mitä eläimilleen syöttää.
...saa tiedon suoraan kalastajilta, turkistuottajien sivuilta, rehunvälittäjiltä ja tutkijoiden raporteista. Ei tarvitse jokaista tarhaa kiertää ja käydä niiltä kyselemässä...
Jos olet eri mieltä RKTL:n kanssa ja väität, että särkeä käytetään runsaasti tarhoilla rehuksi, niin voit varmaan osoittaa sen jotenkin?
toimittaa samaa rehua kaikille tarhoille erona vain että esim.kettujen ja minkkien rehu on erilaista.
eli eipä taida paljon valikoitua tarhan mukaan se mitä kalaa käytetään vaan käytetään sitä mitä on saatavana.
särkeä pitäisi edes käyttää runsaasti?
jos ajat takaa sitä että turkiseläinten rehu ei vaikuta meren fosforimäärään niin etsi tiedot ja määrät turkistuottajien sivuilta.muistaakseni se oli aika suuri luku mitä fosforia poistui merestä juuri rehuksi.
Miten olisi vaikkapa puuvillatoppaukset (lue: pumpuli) tai ravinnoksi käytetteävien eläinten nahkoista valmistetut vaatteet?