""Arvopaperisijoitukset romuttivat kirkon tuloksen
Tulos voi painua pakkaselle tänä vuonna. Kolmen miljardin tase turvana, seurakuntien tileillä makaa 250 miljoonaa euroa.
Kyösti Jurvelin Kauppalehti 2009-09-14 , sivu 6
Seurakuntien yhteinen nettotulos romahti viime vuonna 29,3 miljoonaan euroon edellisvuoden reilusta 90 miljoonasta eurosta. Tulosta söivät etenkin arvopaperisijoituksista tehdyt alaskirjaukset, joiden summa nousi 32 miljoonaan euroon.
Evankelis-luterilaisen kirkon tulosta söivät myös kasvaneet toimintamenot, jotka kasvoivat peräti reilut seitsemän prosenttia. Liikevaihto kasvoi kuitenkin hitusen ja se oli reilut 1,1 miljardia euroa. Liikevaihdoltaan kirkko on samaa kokoluokkaa kuin Alko.
Liikevaihto muodostui valtaosin kirkollis- ja yhteisöveroista sekä toimintatuotoista. Liikevaihtoa kasvatti etenkin verotuottojen kasvu.
Tänä vuonna verotuotot kääntyvät laskuun taantuman myötä, joten kirkon nettotulos voi painua peräti miinukselle, etenkin jos jäsenkato jatkuu voimakkaana. Viime vuonna kirkosta erosi 34 000 ihmistä.
Viime kädessä kirkon tämän vuotisen tuloksen etumerkin ratkaisee pörssikurssien kehitys. Alaskirjauksia ei tarvitse tehdä, jos pörssikurssit jatkavat nousuaan.
Velat eivät paina
Kirkko ei ole kuitenkaan talouskriisissä, koska se istuu suuromaisuuden päällä. Kirkon varallisuuden tasearvo oli reilut kolme miljardia euroa.
Summasta oli likvidejä varoja yli 700 miljoonaa euroa, joista pankkitileillä oli noin 250 miljoonaa euroa ja arvopapereissa 520 miljoonaa euroa. Suuret kassavarat heikensivät oman pääoman tuottoa, joka oli 2,2 prosenttia.
Pitkäaikaissijoituksissa kirkolla oli kiinni esimerkiksi asunto-osakkeissa 150 miljoonaa euroa.
Kirkon omaisuusmassa on rahoitettu lähes kokonaan omin varoin. Seurakunnilla oli pitkäaikaista lainaa vain 59 miljoonaa euroa. Koska kassavaroja on on selvästi korollista velkaa enemmän, kirkko on käytännössä velaton. Kirkko omavaraisuusaste oli yli 90 prosenttia. Yritysmaailmassa vastaavaa lukua pidetään jo epäterveenä eli kirkkoon niin sanotusti "ylikapitalisoitunut".
Suhteellisesti Suomen varakkain seurakunta on Salo-Uskela, jolla oli viime vuonna karttunut rahoitusvarallisuutta jäsentä kohden reilut 1 000 euroa. Salo-Uskelan asemaa selittää se, että seurakunta on nauttinut hyvistä yhteisöverotuotoista, joita on siunaantunut Nokiasta.
Kirkon reilun miljardin euron liikevaihdosta kirkollisvero toi 852 miljoonaa euroa ja yhteisöisveron osuuksista karttui lähes 122 miljoonaa euroa. Kirkollisveron tuotto kasvoi kuusi prosenttia. Yhteisöverojen tuotto kasvoi kolmisen prosenttia.
Oman toiminnan ohessa merkittävimmät tulolähteet olivat metsän myyntitulot 21 miljoonaa euroa. Vuokratuloja seurakunnat saivat 42 miljoonaa euroa.
Kirkon työntekijöitä ei voi syyttää ainakaan ahneudesta. Henkilötyövuosista laskettuna palkollisten keskimääräinen ansio oli vajaat 2 500 euroa kuukaudessa.
Kirkon talouden vahvuudet..
Vahva tase
Erinomainen likviditeetti
Suuri jäsenmäärä
...ja heikkoudet
Verotuloissa laskupaineita
Matala korkotaso
Kulujen nopea kasvuvauhti
Fakta
Kirkko numeroina
Vuonna 2009 kirkollisveroprosentin keskiarvo on 1,32 prosenttia. Veroprosentti vaihtelee yhdestä prosentista kahteen prosenttiin.
Vuonna 2008 valtio jakoi luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle yhteisöverosta yhteensä 1,75 prosenttia. Vuosiksi 2009–2011 kirkolle tulevan yhteisöveron tuoton suuruudeksi on vahvistettu 2,55 prosenttia.
Kirkon tasevarallisuuden arvo on reilut kolme miljardia euroa
Seurakuntatyössä eniten varoja käytetään lapsi- ja nuorisotyöhön, yhteensä 321 miljoonaa euroa eli 32 prosenttia seurakuntien toiminnasta
Varakkaimmat seurakunnat
Seurakunta Rahoitusvarallisuus Taseeseen kertynyt Rahavarojen euro/jäsen ylijäämä euroa/jäsen riittävyys päivinä1. Salo-Uskela 1 113 1 000 1 1132. Loviisan srky.738 340 901
3. Ylitornio 562 337 1 184
4. Saltvik 556 449 7625. Hammarland 525 389 558Lähde: Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Osasto: Uutiset "
Tuossa on virhe. Kirkosta erosi viime vuonna yli 50 000 ihmistä, ei 34 000. Mutta muuten kirkolla näyttää pyyhkivän hyvin.
Tulos voi painua pakkaselle tänä vuonna. Kolmen miljardin tase turvana, seurakuntien tileillä makaa 250 miljoonaa euroa.
Kyösti Jurvelin Kauppalehti 2009-09-14 , sivu 6
Seurakuntien yhteinen nettotulos romahti viime vuonna 29,3 miljoonaan euroon edellisvuoden reilusta 90 miljoonasta eurosta. Tulosta söivät etenkin arvopaperisijoituksista tehdyt alaskirjaukset, joiden summa nousi 32 miljoonaan euroon.
Evankelis-luterilaisen kirkon tulosta söivät myös kasvaneet toimintamenot, jotka kasvoivat peräti reilut seitsemän prosenttia. Liikevaihto kasvoi kuitenkin hitusen ja se oli reilut 1,1 miljardia euroa. Liikevaihdoltaan kirkko on samaa kokoluokkaa kuin Alko.
Liikevaihto muodostui valtaosin kirkollis- ja yhteisöveroista sekä toimintatuotoista. Liikevaihtoa kasvatti etenkin verotuottojen kasvu.
Tänä vuonna verotuotot kääntyvät laskuun taantuman myötä, joten kirkon nettotulos voi painua peräti miinukselle, etenkin jos jäsenkato jatkuu voimakkaana. Viime vuonna kirkosta erosi 34 000 ihmistä.
Viime kädessä kirkon tämän vuotisen tuloksen etumerkin ratkaisee pörssikurssien kehitys. Alaskirjauksia ei tarvitse tehdä, jos pörssikurssit jatkavat nousuaan.
Velat eivät paina
Kirkko ei ole kuitenkaan talouskriisissä, koska se istuu suuromaisuuden päällä. Kirkon varallisuuden tasearvo oli reilut kolme miljardia euroa.
Summasta oli likvidejä varoja yli 700 miljoonaa euroa, joista pankkitileillä oli noin 250 miljoonaa euroa ja arvopapereissa 520 miljoonaa euroa. Suuret kassavarat heikensivät oman pääoman tuottoa, joka oli 2,2 prosenttia.
Pitkäaikaissijoituksissa kirkolla oli kiinni esimerkiksi asunto-osakkeissa 150 miljoonaa euroa.
Kirkon omaisuusmassa on rahoitettu lähes kokonaan omin varoin. Seurakunnilla oli pitkäaikaista lainaa vain 59 miljoonaa euroa. Koska kassavaroja on on selvästi korollista velkaa enemmän, kirkko on käytännössä velaton. Kirkko omavaraisuusaste oli yli 90 prosenttia. Yritysmaailmassa vastaavaa lukua pidetään jo epäterveenä eli kirkkoon niin sanotusti "ylikapitalisoitunut".
Suhteellisesti Suomen varakkain seurakunta on Salo-Uskela, jolla oli viime vuonna karttunut rahoitusvarallisuutta jäsentä kohden reilut 1 000 euroa. Salo-Uskelan asemaa selittää se, että seurakunta on nauttinut hyvistä yhteisöverotuotoista, joita on siunaantunut Nokiasta.
Kirkon reilun miljardin euron liikevaihdosta kirkollisvero toi 852 miljoonaa euroa ja yhteisöisveron osuuksista karttui lähes 122 miljoonaa euroa. Kirkollisveron tuotto kasvoi kuusi prosenttia. Yhteisöverojen tuotto kasvoi kolmisen prosenttia.
Oman toiminnan ohessa merkittävimmät tulolähteet olivat metsän myyntitulot 21 miljoonaa euroa. Vuokratuloja seurakunnat saivat 42 miljoonaa euroa.
Kirkon työntekijöitä ei voi syyttää ainakaan ahneudesta. Henkilötyövuosista laskettuna palkollisten keskimääräinen ansio oli vajaat 2 500 euroa kuukaudessa.
Kirkon talouden vahvuudet..
Vahva tase
Erinomainen likviditeetti
Suuri jäsenmäärä
...ja heikkoudet
Verotuloissa laskupaineita
Matala korkotaso
Kulujen nopea kasvuvauhti
Fakta
Kirkko numeroina
Vuonna 2009 kirkollisveroprosentin keskiarvo on 1,32 prosenttia. Veroprosentti vaihtelee yhdestä prosentista kahteen prosenttiin.
Vuonna 2008 valtio jakoi luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle yhteisöverosta yhteensä 1,75 prosenttia. Vuosiksi 2009–2011 kirkolle tulevan yhteisöveron tuoton suuruudeksi on vahvistettu 2,55 prosenttia.
Kirkon tasevarallisuuden arvo on reilut kolme miljardia euroa
Seurakuntatyössä eniten varoja käytetään lapsi- ja nuorisotyöhön, yhteensä 321 miljoonaa euroa eli 32 prosenttia seurakuntien toiminnasta
Varakkaimmat seurakunnat
Seurakunta Rahoitusvarallisuus Taseeseen kertynyt Rahavarojen euro/jäsen ylijäämä euroa/jäsen riittävyys päivinä1. Salo-Uskela 1 113 1 000 1 1132. Loviisan srky.738 340 901
3. Ylitornio 562 337 1 184
4. Saltvik 556 449 7625. Hammarland 525 389 558Lähde: Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Osasto: Uutiset "
Tuossa on virhe. Kirkosta erosi viime vuonna yli 50 000 ihmistä, ei 34 000. Mutta muuten kirkolla näyttää pyyhkivän hyvin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
'Tuossa on virhe. Kirkosta erosi viime vuonna yli 50 000 ihmistä, ei 34 000. Mutta muuten kirkolla näyttää pyyhkivän hyvin."
Kun puhutaan 2008 taloudesta, niin merkittävää on 2007 eronneet mutta ei vielä 2008 eronneet.
Kirkon ahdinkoa kuvaa parhaiten ettei kirkko ole lähes rajattomilla resursseilla kyennyt pysäyttämään jo yli 40 vuotta kestänyttä suhteellista jäsenmäärän laskua. Ei siinä taseet paljon lohduta, kun suhteellinen jäsenmäärä vain laskee, laskee ja laskee eikä muutoksesta parempaan ole pienintäkään tietoa. Päinvastoin kirkon lama jäsenkadon osalta vain syvenee.