"SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen teki viime viikolla hallitukselle kysymyksen, jossa hän kysyi mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kirkot Suomessa olisivat halukkaille auki. Hän katsoo kirkon olevan suhteessa valtioon sellaisessa asemassa, että myös eduskunnan kautta asiaan voidaan vaikuttaa.
Kirkkojen aukioloa ei säädellä kirkkolaissa, vaan yksittäiset seurakunnat päättävät siitä itsenäisesti. Kirkkotilan käytöstä vastaa kirkkoherra. Kirkkoja ei yleisesti ottaen pidetä Suomessa auki ilman paikalla olevaa henkilökuntaa. Tähän on syynä muun muassa kiinteistöjen ja kirkkojen irtaimiston vakuutukset.
Kiljunen myöntää kysymyksen olevan sidoksissa myös työvoimaresurssien saatavuuteen. Hän kertoo kuitenkin omana kokemuksenaan, että kirkkotilojen laajemman aukiolon mahdollistamiseksi löytyisi myös vapaaehtoista työvoimaa.
- Maailmalla on sitä paitsi kokemus, että pyhät paikat ovat auki ilman valvontaakin. Onko Suomen kansa muka niin poikkeavan epärehellistä, että meillä se ei onnistu? kysyy Kiljunen.
- Olen jopa sanonut leikkisästi, että jos joku kirkosta jotakin varastaa, niin tarpeeseen varmasti menee. Mikään ei sitä paitsi estä sulkemasta sakastiin sellaisia arvotavaroita, jotka kaikkein herkimmin tarttuisivat varkaiden käsiin, Kiljunen jatkaa.
- Viimeisen vuoden aikana olen kokenut impulsiivisen etsinnän aikaa henkisissä kysymksissä. Sitä masentavampaa on kolkuttaa kiinni olevan kirkon ovea.
Kysyttäessä miten eduskunnassa hengellisyys tai uskonto näkyy, Kiljunen kertoo pyrkineensä pitämään omalta osaltaan huolen siitä, että eduskunnassa katsottaisiin asioiden taakse:
- Egot hallitsevat eduskunnassa. Meillä on vahva kilpailu ja jopa vastakkainasettelu keskenämme. Emme ole aina hyviä kuuntelijoita. Meillä on ikään kuin totuus hallinnassa. Jos jätämme henkisyyden taka-alalle, meiltä jää helposti oravanpyörässä elämä elämättä."
http://www.pod.fi/suomi/?p=4671
Ei hyvältä näytä. Tuo on hyvin kuvaava lause: " Hän katsoo kirkon olevan suhteessa valtioon sellaisessa asemassa, että myös eduskunnan kautta asiaan voidaan vaikuttaa."
Kun ei kirkoissa muutenkaan käy sakkia, niin Kiljunen vaatii, että niiden pitäisi olla aina auki. Kukas sen lystin maksaisi?
Kirkkojen aukioloa ei säädellä kirkkolaissa, vaan yksittäiset seurakunnat päättävät siitä itsenäisesti. Kirkkotilan käytöstä vastaa kirkkoherra. Kirkkoja ei yleisesti ottaen pidetä Suomessa auki ilman paikalla olevaa henkilökuntaa. Tähän on syynä muun muassa kiinteistöjen ja kirkkojen irtaimiston vakuutukset.
Kiljunen myöntää kysymyksen olevan sidoksissa myös työvoimaresurssien saatavuuteen. Hän kertoo kuitenkin omana kokemuksenaan, että kirkkotilojen laajemman aukiolon mahdollistamiseksi löytyisi myös vapaaehtoista työvoimaa.
- Maailmalla on sitä paitsi kokemus, että pyhät paikat ovat auki ilman valvontaakin. Onko Suomen kansa muka niin poikkeavan epärehellistä, että meillä se ei onnistu? kysyy Kiljunen.
- Olen jopa sanonut leikkisästi, että jos joku kirkosta jotakin varastaa, niin tarpeeseen varmasti menee. Mikään ei sitä paitsi estä sulkemasta sakastiin sellaisia arvotavaroita, jotka kaikkein herkimmin tarttuisivat varkaiden käsiin, Kiljunen jatkaa.
- Viimeisen vuoden aikana olen kokenut impulsiivisen etsinnän aikaa henkisissä kysymksissä. Sitä masentavampaa on kolkuttaa kiinni olevan kirkon ovea.
Kysyttäessä miten eduskunnassa hengellisyys tai uskonto näkyy, Kiljunen kertoo pyrkineensä pitämään omalta osaltaan huolen siitä, että eduskunnassa katsottaisiin asioiden taakse:
- Egot hallitsevat eduskunnassa. Meillä on vahva kilpailu ja jopa vastakkainasettelu keskenämme. Emme ole aina hyviä kuuntelijoita. Meillä on ikään kuin totuus hallinnassa. Jos jätämme henkisyyden taka-alalle, meiltä jää helposti oravanpyörässä elämä elämättä."
http://www.pod.fi/suomi/?p=4671
Ei hyvältä näytä. Tuo on hyvin kuvaava lause: " Hän katsoo kirkon olevan suhteessa valtioon sellaisessa asemassa, että myös eduskunnan kautta asiaan voidaan vaikuttaa."
Kun ei kirkoissa muutenkaan käy sakkia, niin Kiljunen vaatii, että niiden pitäisi olla aina auki. Kukas sen lystin maksaisi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
kirkossamme on Helene Sjerfbäckin alttarimaalaus, jonka arvo lienee useita miljoonia. Taulu on ainoa, jonka hän kirkkoon maalasi, joten mahdollisen varkaan olisi sitä vaikea saada kaupaksi. Silti ihmettelen, että kirkkoon hankittiin nauhoittava kameravalvonta vasta pari vuotta sitten. Se on ollut siellä lähes sata vuotta.