Seksi synnytyksen jälkeen

bbbbbbbbbbbb

Kuinka pitkään teillä on mennyt että yhdyntä on tuntunut taas normaalilta synnytyksen jälkeen? Mulla on reilu 3 viikkoa synnytyksestä, paikat on lääkärin mukaan kunnossa ja limakalvot hyvät. Kokeiltiin sit eilen niin sattu tosi paljon koko ajan että oli pakko lopettaa. En toki oleta että näin nopeasti olis paikat normaalit mutta yllätyin kyllä et noin paljon koski eikä tuntunut yhtään hyvältä. Jälkivuotokin on loppunut ja haavat parantuneet, arpeen ei sattunut mutta vaan ihan emättimeen.

73

2403

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • täääällä

      Meillä lapsi on nyt 9 kk ja vieläkin sattuu...että saa nähä millon ei enää sattuisi :) joku arpi taitaa olla tuolla alhaalla koska kipua tuntuu aina samassa paikassa...siis odotellaan!!

    • odottele rauhassa

      Heippa.
      Et maininnut tuossa aloituksessasi mitään itse synnytyksestä. Tehtiinkö sinulle eppari, vai repesitkö?
      Mulla synnytys kesti kaiken kaikkiaan kahdeksan tuntia josta ponnistusvaihetta reilu tunti.
      Vauvan mitat oli 3900/50, ja vaikka mulle tehtiin ennakoivasti eppari, niin silti repesin.
      Ekoina päivinä istuminen oli pikkuisen kivuliasta, mutta tikit ja arvet parani nopeasti. Itseasiassa repeämä parani nopeammin, kuin eppari haava.

      Seksistä en kyllä uskaltanut edes haaveilla moneen viikkoon, tais olla liki kolmisen kuukautta synnytyksestä, kun ekan kerran uskalsin kokeilla, mutta emättimeen sattui todella, kuin ois puukolla tuikittu, niin keskenhän se touhu silläkertaa jäi, vaikka kokeiltiin luikkarinkin kanssa, imetys kun nääs kuivattaa noita alakerran limakalvoja. (Jos itsekin imetät, niin kokeilkaa seuraavalla kerralla oisko luikkarista apuja).

      Sitte aina pikkuhiljaa silloin tällöin kokeilemalla touhu alkoi luonnistaa ja jo ekoilla onnistumis kerroilla huomasin, että sain ja saan yhä paljon mahtavampia orgasmeja, kuin koskaan ennen synnytystä.
      Älä siis suotta hätäile, kyllä se seksi alkaa pikkuhiljaa taas sujumaan. Multa jos kysyt, niin kyllä tuo kolme viikkoa on aikas lyhyt aika.
      Odottelet nyt rauhassa, etkä hätäile suotta. Kokeilette aina silloin tällöin, niin kyllä se seksikin siitä taas lähtee sujumaan ja jos hyvin käy, niin jopa parempana, kuin ennen synnytystä.

      • aloittaja.....

        Mulla oli vauva 3700/51. synnytys 7h ja ponnistus 20min. ja eppari tehtiin ja joku pikkunirhauma emättimeen. mut ne on kaikki jo parantuneet. lääkäri sanoi että ei uskois että oon niin vähän aikaa sitten synnyttänyt, ja limakalvotkin tosi hyvät. käytettiin kyllä liukkaria, en kyllä ilman sitä olis uskaltanut... olis vaan niin kiva kun tuntuis jo hyvältä. mietin vaan että kuinkakohan pitkään menee. lääkäri sanoi toki että ekat kerrat tuntuu epämiellyttävältä ja sanoi että saa harrastaa seksiä huoletta kun niin hyvässä kunnossa jo.


    • bxvbx

      Synnytys kesti 8h, vauva syntyi avotarjonnassa (kasvot ylöspäin), ja ponnistin 1h, eppari tehtiin. Seksiä oli ekan kerran 5 viikkoa synnytyksestä, oli ehkä vähän liian aikaista koska vielä silloin tuli vähän jälkivuotoa...vähän oli kipeetä ja ekat 2-3 kk lievää kipua tuntui jos ei ottanut varovasti, nyt 6kk synnytyksestä ja hyvältä tuntuu, alapää aivan normaali eikä mitään kipuja!Tosin imetys kuivattaa limakalvoja, jonka vuoksi liukkaria menee kyllä,..

    • outoakovin

      noin aikaisin? Eikös sitä pidä odottaa enää sitä maagista kahta kuukautta synnytyksen jälkeen?
      Kun minä sain lapseni 11 v sitten, oli seksikielto kaikille se 2 kk.

      • Muistelija-MM

        Taisi se aikaisemminkin olla lähinnä suositus. Siis seksiä mieluiten vasta jälkitarkastuksen jälkeen. Ja tuo tarkastus oli usein noin 8 vk synnytyksen jälkeen. Mutta ei tuota ole tainneet ennekään kaikki noudattaa. Jokaisen omista tuntemuksista ja toipumisesta se kuitenkin on oikeasti kiinni eikä mistään tietystä ajasta.


      • kun siltä tuntuu

        Minä olen saanut nuorimmat lapseni 17 ja 19 vuotta sitten ja silloin sanottiin,että sitten kun siltä tuntuu.En ole saanut pahemmin synnytyksessä vaurioita ja seksiä harrastettiin varmaan synnytysten jälkeen noin 3-4 viikon päästä.


    • Kipuilija

      on nyt melkein puolitoista vuotta ja silti sattuu! Joka kerta, kun rakastellaan, tuntuu kuin joku repeäisi ja kiristäisi tuolla alhaalla. Gynellä käydessä totesi, että kaikki kunnossa. Sanoi myös, että täysi toipuminen synnytyksestä (alapään kannalta) kestää noin 2 vuotta.. Sitä odotellessa...

      • huh huh..

        Hei, niin ole tuo alkupään "odottele rauhassa" keskustelija.
        Siis todellako, vieläkin sattuu ja noin kauan jo mennyt aikaa synnytyksestä? Repesitkö vai mitä kävi, kun eihän tuo musta ole enään ihan normaalia, oletko kysynyt asiaa toiselta lääkäriltä?
        Tuolla edellä kertomani omat kipuilut seksin yhteydessä synnytyksen jälkeen menivät kyllä ohi vajaassa puolessa vuodessa ja sekin oli jo musta aikas tuskallisen pitkä jakso.


      • Kipuilija
        huh huh.. kirjoitti:

        Hei, niin ole tuo alkupään "odottele rauhassa" keskustelija.
        Siis todellako, vieläkin sattuu ja noin kauan jo mennyt aikaa synnytyksestä? Repesitkö vai mitä kävi, kun eihän tuo musta ole enään ihan normaalia, oletko kysynyt asiaa toiselta lääkäriltä?
        Tuolla edellä kertomani omat kipuilut seksin yhteydessä synnytyksen jälkeen menivät kyllä ohi vajaassa puolessa vuodessa ja sekin oli jo musta aikas tuskallisen pitkä jakso.

        repesin, tuli II asteen repeämä. En tiedä mikä on vialla, mutta tuntuu (tietyissä asennoissa aina) että kiristäisi kamalasti. Jonkun kerran on pitänyt jälkeenpäin käydä tarkastamassa, etteihän mitään varmasti revennyt, heh. Eikä ole kyllä oikeasti hauskaa.. Lääkärillä olen käynyt kahdesti ja sanoi, että kaikki on aivan normaalia. Kudos/ arpi voi kiristellä oli muistaakseni kommentti. (Niin ja 2 eri lääkäriä on sen todennut että kaikki ok.) En sit tiedä mitä tuolla alakerrassa on tapahtunut, mutta ei ole lystiä..


      • huh huh..
        Kipuilija kirjoitti:

        repesin, tuli II asteen repeämä. En tiedä mikä on vialla, mutta tuntuu (tietyissä asennoissa aina) että kiristäisi kamalasti. Jonkun kerran on pitänyt jälkeenpäin käydä tarkastamassa, etteihän mitään varmasti revennyt, heh. Eikä ole kyllä oikeasti hauskaa.. Lääkärillä olen käynyt kahdesti ja sanoi, että kaikki on aivan normaalia. Kudos/ arpi voi kiristellä oli muistaakseni kommentti. (Niin ja 2 eri lääkäriä on sen todennut että kaikki ok.) En sit tiedä mitä tuolla alakerrassa on tapahtunut, mutta ei ole lystiä..

        No ei varmasti oo kivaa, kyllä on hyvässä muistissa vielä miltä se seksi silloin tuntui, mutta tosiaan mulla oli vaan neljä tikkiä siinä repeämässä ja se parani paljon nopeammin kuin se epparin arpi ja sen puolisen vuotta tosiaan paikat aristi. Joskushan noi repeämä arvet voi kyllä olla todella ongelmallisia, jos on jouduttu ompelemaan syvältä, mutta kyllä aika kauan oot tosiaan saanut jo kärvistellä, Että siihen nähen oon helpolla selvinnyt. No mulla mies ei vielä oikein ottanut uskoakseen, luuli kai että olen alkanut pikkaisen pihtariksi. Toivottavasti sun miehes ois ymmärtäväisempi.


      • Kipuilija
        huh huh.. kirjoitti:

        No ei varmasti oo kivaa, kyllä on hyvässä muistissa vielä miltä se seksi silloin tuntui, mutta tosiaan mulla oli vaan neljä tikkiä siinä repeämässä ja se parani paljon nopeammin kuin se epparin arpi ja sen puolisen vuotta tosiaan paikat aristi. Joskushan noi repeämä arvet voi kyllä olla todella ongelmallisia, jos on jouduttu ompelemaan syvältä, mutta kyllä aika kauan oot tosiaan saanut jo kärvistellä, Että siihen nähen oon helpolla selvinnyt. No mulla mies ei vielä oikein ottanut uskoakseen, luuli kai että olen alkanut pikkaisen pihtariksi. Toivottavasti sun miehes ois ymmärtäväisempi.

        Kokeiltiin 5kk:n päästä synnytyksestä rakastella, sattui niin paljon, että yrityksesksi jäi ja seuraava yritys olikin sitten 7kk synnytyksestä. Edelleen tuntui "aika kamalalta", mutta siitä alettiin pikkuhiljaa. Mies oli tosi ymmärtäväinen, kun jaksoi odotella ja sanoi että ei mitään paineita asiasta. Olihan meillä toki muita hellyydenosoituksia. Miesten on varmaan tosi vaikea ymmärtää, kun itse eivät mitään vastaava koe (siis synnytys ylipäänsä, repeämät yms.). Siinä tulee sit itselle hirveät paineet, vaikka tietenkin paikkojen pitää antaa parantua rauhassa. Eihän siinä mitään järkeä olisi, jos toiseen sattuu kamalasti. Mutta tekin selvisitte siitä "kuivasta kaudesta" ihan kunnialla, näin ymmärsin. En sit tiedä kuin syvä se mun repeämä oli. Terveydenhoitaja totesi pian synnytyksen jälkeen repeämää/tikkejä katsellessaan, että olisi kannattanut tehdä eppari, kun niin pitkälle repesi. Onneks nämä tavallisesti paranee paremmin, niinkuin sinullakin. Seuraavan kerran gynellä otan kyllä edelleen asian puheeksi.


      • huh huh..
        Kipuilija kirjoitti:

        Kokeiltiin 5kk:n päästä synnytyksestä rakastella, sattui niin paljon, että yrityksesksi jäi ja seuraava yritys olikin sitten 7kk synnytyksestä. Edelleen tuntui "aika kamalalta", mutta siitä alettiin pikkuhiljaa. Mies oli tosi ymmärtäväinen, kun jaksoi odotella ja sanoi että ei mitään paineita asiasta. Olihan meillä toki muita hellyydenosoituksia. Miesten on varmaan tosi vaikea ymmärtää, kun itse eivät mitään vastaava koe (siis synnytys ylipäänsä, repeämät yms.). Siinä tulee sit itselle hirveät paineet, vaikka tietenkin paikkojen pitää antaa parantua rauhassa. Eihän siinä mitään järkeä olisi, jos toiseen sattuu kamalasti. Mutta tekin selvisitte siitä "kuivasta kaudesta" ihan kunnialla, näin ymmärsin. En sit tiedä kuin syvä se mun repeämä oli. Terveydenhoitaja totesi pian synnytyksen jälkeen repeämää/tikkejä katsellessaan, että olisi kannattanut tehdä eppari, kun niin pitkälle repesi. Onneks nämä tavallisesti paranee paremmin, niinkuin sinullakin. Seuraavan kerran gynellä otan kyllä edelleen asian puheeksi.

        Tokihan me siitä selvittiin, vaikka siitä johtuvaa pientä murjotusta miehellä silloin tällöin huomasinkin. Toisaalta empä tiedä miten olisi käynyt, jos kipuiluni olisi kestänyt yhtä kauan, kuin sinulla. Meillä tuo isäntä, kun vielä on pikkaisen noita "suoran toiminnanmiehiä", ja tahtoo useimmin, että hellyttelyn pitäisi johtaa yhdyntään.
        Toisaalta hän nyt varmaan on myöskin tyytyväinen omaan "miehuuteensa" tuon nykyiseen orgasmiherkkyyteeni ansiosta, joka jostain kumman syystä parani todella paljon tuon synnytyksen jälkeen.
        Todella sun kannattaa puhua tuosta kipuilusta vielä, vaikka kyllähän tuo arpikudos, etenkin jos on syvältä harssittu ottaa oman aikansa, ennekus lopullisesti paranee, mutta ei tuo nykytilannekaan varmaan todellakaan mikään helppo ole.
        Taisi muuten heittä neuvolan arviot vaavin koosta kovasti, kun eivät sinulle sitä epparia tehneet. Tai eihän se eppari minullakaan tuota repeämistä kokonaan estänyt.


      • Kipuilija
        huh huh.. kirjoitti:

        Tokihan me siitä selvittiin, vaikka siitä johtuvaa pientä murjotusta miehellä silloin tällöin huomasinkin. Toisaalta empä tiedä miten olisi käynyt, jos kipuiluni olisi kestänyt yhtä kauan, kuin sinulla. Meillä tuo isäntä, kun vielä on pikkaisen noita "suoran toiminnanmiehiä", ja tahtoo useimmin, että hellyttelyn pitäisi johtaa yhdyntään.
        Toisaalta hän nyt varmaan on myöskin tyytyväinen omaan "miehuuteensa" tuon nykyiseen orgasmiherkkyyteeni ansiosta, joka jostain kumman syystä parani todella paljon tuon synnytyksen jälkeen.
        Todella sun kannattaa puhua tuosta kipuilusta vielä, vaikka kyllähän tuo arpikudos, etenkin jos on syvältä harssittu ottaa oman aikansa, ennekus lopullisesti paranee, mutta ei tuo nykytilannekaan varmaan todellakaan mikään helppo ole.
        Taisi muuten heittä neuvolan arviot vaavin koosta kovasti, kun eivät sinulle sitä epparia tehneet. Tai eihän se eppari minullakaan tuota repeämistä kokonaan estänyt.

        Juu, kyllähän mä meilläkin aistin usein pientä kireyttä ilmassa, juuri sen seksin puutteen johdosta, vaikka kysyttäessä asia ei kuulema haitannutkaan. Onneks siitä sitten selvittiin kuitenkin. Ikävää, kun edelleenkin täytyy "varoa" koko ajan, että miten voi olla (ja missä asennossa) kun saattaa se repäisy sit tuntua ihan ykskaks, eikä se ole todellakaan mikään kiva tunne. Onneks sä sait synnytyksestä mieluisia "tuliaisia"; aika jännä miten se toisille voi noinkin myönteisesti vaikuttaa. Epäilisin, että monet naiset olis sulle kateellisia, hih. Neuvolassa arvioivat melkein alusta asti, että nelikiloinen tulee ainakin (ja minä olin ihan kauhuissani). Myös kätilö synnytyksen alussa arveli (käsituntumalla), että nelikiloinen. Vauva painoi sitten syntyessään 3 300g ja oli 49cm pitkä eli hirmu pieneltä tuntui (ainakin arvioihin nähden). En tiedä onko se sit voinut vaikuttaa, että vauva tuli OTSAtarjonnassa, että veikin enemmän tilaa jne..


      • huh huh..
        Kipuilija kirjoitti:

        Juu, kyllähän mä meilläkin aistin usein pientä kireyttä ilmassa, juuri sen seksin puutteen johdosta, vaikka kysyttäessä asia ei kuulema haitannutkaan. Onneks siitä sitten selvittiin kuitenkin. Ikävää, kun edelleenkin täytyy "varoa" koko ajan, että miten voi olla (ja missä asennossa) kun saattaa se repäisy sit tuntua ihan ykskaks, eikä se ole todellakaan mikään kiva tunne. Onneks sä sait synnytyksestä mieluisia "tuliaisia"; aika jännä miten se toisille voi noinkin myönteisesti vaikuttaa. Epäilisin, että monet naiset olis sulle kateellisia, hih. Neuvolassa arvioivat melkein alusta asti, että nelikiloinen tulee ainakin (ja minä olin ihan kauhuissani). Myös kätilö synnytyksen alussa arveli (käsituntumalla), että nelikiloinen. Vauva painoi sitten syntyessään 3 300g ja oli 49cm pitkä eli hirmu pieneltä tuntui (ainakin arvioihin nähden). En tiedä onko se sit voinut vaikuttaa, että vauva tuli OTSAtarjonnassa, että veikin enemmän tilaa jne..

        Niinhän ne miehet tahtoo vastata, että ei haitaa, juu toivut vaan kaikessa rauhassa, mutta kyllä sen vaimo vaistoaa ukon "tussahduksista", että jotain on isäntä "vailla".
        Siinä sitte yrittää miehelleen olla vaikka paikoissa pikkaisen vielä kirpaisee.
        No kyllä mä kaipasin jo itsekin tuossa vaiheessa miehen "läheisyyttä", vaik se sitte ekalla kerralla kipuihin tyssäskin.
        Siis tosi ihanan hassu juttu mustakin tuo orgasmin löytyminen synnytyksen jälkeen. Todellakin olin aivan, että mitämitä, kun ilman mitään miehen erityisiä "kommervenkkejä" tuosta vaan
        "hupsista". Aikaisemmin todella harvoin saanut nauttia moisesta:)
        Gyneltä kysyin tuosta ja hän sanoi, että joillekin naisille todella voi käydä näinkin mukavasti.
        Meillä tuo pikkuinen on nyt jo kolmannella ja pikkaisen oon kysellyt mieheltä, että joskos kohta alettais pikku kakkosta suunnitella.
        Sulla ei varmaan vielä moiset ajatukset tuu vähään aikaan mieleen, kun tuo paraneminen on noinkin hitaasti edennyt.
        Kylläpäs nyt oon tänään innostunut lörpöttelemään, mutta tosi kivaa kun joskus täältäkin löytää asiallista juttu seuraa.


      • Kipuilija
        huh huh.. kirjoitti:

        Niinhän ne miehet tahtoo vastata, että ei haitaa, juu toivut vaan kaikessa rauhassa, mutta kyllä sen vaimo vaistoaa ukon "tussahduksista", että jotain on isäntä "vailla".
        Siinä sitte yrittää miehelleen olla vaikka paikoissa pikkaisen vielä kirpaisee.
        No kyllä mä kaipasin jo itsekin tuossa vaiheessa miehen "läheisyyttä", vaik se sitte ekalla kerralla kipuihin tyssäskin.
        Siis tosi ihanan hassu juttu mustakin tuo orgasmin löytyminen synnytyksen jälkeen. Todellakin olin aivan, että mitämitä, kun ilman mitään miehen erityisiä "kommervenkkejä" tuosta vaan
        "hupsista". Aikaisemmin todella harvoin saanut nauttia moisesta:)
        Gyneltä kysyin tuosta ja hän sanoi, että joillekin naisille todella voi käydä näinkin mukavasti.
        Meillä tuo pikkuinen on nyt jo kolmannella ja pikkaisen oon kysellyt mieheltä, että joskos kohta alettais pikku kakkosta suunnitella.
        Sulla ei varmaan vielä moiset ajatukset tuu vähään aikaan mieleen, kun tuo paraneminen on noinkin hitaasti edennyt.
        Kylläpäs nyt oon tänään innostunut lörpöttelemään, mutta tosi kivaa kun joskus täältäkin löytää asiallista juttu seuraa.

        kyllä sitä siinä 5kk paikkeilla oli todella jo itselläkin sellainen olo, että sellainen "läheisyys" olisi jo paikallaan sitten harmitti itseäkin ne kivut. Mut onneksi tilanne on kuitenkin nyt vähän parempi kuin silloin. Se on kyllä tosi kiva homma (varsinkin sinulle :) ) ja hivelee varmaan miehesi miehistä itsetuntoa, kun pystyy tyydyttämään oman naisensa. Ainakin mun miehellä tuntuu olevan kunnia-asia, että mikäkin saan orgasmin.
        Toisaalta olis kova vauvakuume, mutta sellainen uhmaikä tuntuu pukkaavan päälle, että taidetaan ehkä odotella vähän, hih. Sit ne yhdyntäkivut tietysti myös "hidastaa tahtia", se on ikävä tosiasia. Lisäks vähän mietin, että kuinka pahasti sit seuraavalla kerralla repeäisin jne.
        Juu, me vähän "vallattiin" tää keskustelu (hih), mutta on tosiaan ollu kiva jutella! Oot tosi mukavan oloinen ihminen.


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        kyllä sitä siinä 5kk paikkeilla oli todella jo itselläkin sellainen olo, että sellainen "läheisyys" olisi jo paikallaan sitten harmitti itseäkin ne kivut. Mut onneksi tilanne on kuitenkin nyt vähän parempi kuin silloin. Se on kyllä tosi kiva homma (varsinkin sinulle :) ) ja hivelee varmaan miehesi miehistä itsetuntoa, kun pystyy tyydyttämään oman naisensa. Ainakin mun miehellä tuntuu olevan kunnia-asia, että mikäkin saan orgasmin.
        Toisaalta olis kova vauvakuume, mutta sellainen uhmaikä tuntuu pukkaavan päälle, että taidetaan ehkä odotella vähän, hih. Sit ne yhdyntäkivut tietysti myös "hidastaa tahtia", se on ikävä tosiasia. Lisäks vähän mietin, että kuinka pahasti sit seuraavalla kerralla repeäisin jne.
        Juu, me vähän "vallattiin" tää keskustelu (hih), mutta on tosiaan ollu kiva jutella! Oot tosi mukavan oloinen ihminen.

        ..mihinkäs me jäätiin - Joo kyllä sen tosta isännästä oon huomannut, että tuntee itsensä varmaan "tosi karjuksi", kun niin helposti tuun. Ihanaa, että teilläkin mies on "huomaavainen" sinua kohtaan, sillä kaikki miehet ei todellakaan sitä ole. Mulla kerkesi olla pari poikaystävää, joiden kanssa seurustelin ennekus tapasin mieheni ja kyllä molemmat olivat näitä "suitsait" ja selänkääntö petikumppanille miehiä:(
        No meillä kanssa on muksulle kovasti löytynyt omaa tahtoa viimeisen puolen vuoden aikana, kuuluu tuohon kehitysvaiheeseen, vaik äitiä joskus harmittaakin, kun ruuat ja juomat on pitkin keittiön seiniä ja lattioita heh...
        Oletko hoitovapaalla? Mulla tää hoitovapaa on päättymässä 2010 elokuussa, kun pikku neiti täyttää kolme vuotta, niin mullehan se ois kuin lotto voitto, jos saisin miehen suostumaan tuuppaisemaan mut raskaaksi:) Ei tarvis sitte mennä välillä töihin ollenkaan vaan vois jäädä hoitovapaalta suoraan äippälomalle ja senjälkeen toisen muksun hoitovapaalle.
        Voi kun tuo mun kulta vain suostuis... Tulee vaan kohta kiirus.
        Aivan punastuin noista kauniista sanoistasi, mutta tosi kivaa on kanssasi kirjoitella. Ollaan kait jonkinmoisia "sielunsisaria" (hih). Juu aivan pakko oli pitää parin päivän tauko, kun todellakin vallattiin täysin tää keskustelu. Mut kun eipä noi muut tunnu jatkavan, niin jos me sitte taas aletaan:)


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        ..mihinkäs me jäätiin - Joo kyllä sen tosta isännästä oon huomannut, että tuntee itsensä varmaan "tosi karjuksi", kun niin helposti tuun. Ihanaa, että teilläkin mies on "huomaavainen" sinua kohtaan, sillä kaikki miehet ei todellakaan sitä ole. Mulla kerkesi olla pari poikaystävää, joiden kanssa seurustelin ennekus tapasin mieheni ja kyllä molemmat olivat näitä "suitsait" ja selänkääntö petikumppanille miehiä:(
        No meillä kanssa on muksulle kovasti löytynyt omaa tahtoa viimeisen puolen vuoden aikana, kuuluu tuohon kehitysvaiheeseen, vaik äitiä joskus harmittaakin, kun ruuat ja juomat on pitkin keittiön seiniä ja lattioita heh...
        Oletko hoitovapaalla? Mulla tää hoitovapaa on päättymässä 2010 elokuussa, kun pikku neiti täyttää kolme vuotta, niin mullehan se ois kuin lotto voitto, jos saisin miehen suostumaan tuuppaisemaan mut raskaaksi:) Ei tarvis sitte mennä välillä töihin ollenkaan vaan vois jäädä hoitovapaalta suoraan äippälomalle ja senjälkeen toisen muksun hoitovapaalle.
        Voi kun tuo mun kulta vain suostuis... Tulee vaan kohta kiirus.
        Aivan punastuin noista kauniista sanoistasi, mutta tosi kivaa on kanssasi kirjoitella. Ollaan kait jonkinmoisia "sielunsisaria" (hih). Juu aivan pakko oli pitää parin päivän tauko, kun todellakin vallattiin täysin tää keskustelu. Mut kun eipä noi muut tunnu jatkavan, niin jos me sitte taas aletaan:)

        Juu, sellaisiahan suurin osa miehistä tuppaa olemaan, mutta onneksi meillä on löytynyt tälläiset helmet :) Jep, ja tutulta kuulostaa tuo, että eväät on pitkin lattioita aina välillä. Hirveästi tuntuu aina keljuttavan, kun ei saa omaa tahtoaan läpi, neiti heittäytyy lattialle pitkälleen ja itkee ja huutaa (oikein dramaattisesti) ja tuntuu, että voisi jatkaa sitä itkua vaikka maailman tappiin asti, huh huh.. Kyllä joskus tuntuu että keinot on vähissä.. Mä olen joo hoitovapaalla, vuoden 2011 kevääseen asti. Ai sullakin on tyttö. On ne aika ihania prinsessoja nuo neitit. Meidän neiti on aika vilkas ja menevä (tytöksi). Mites teidän neiti?
        Sun pitää saada miehesi nyt suostumaan ja rupeatte sitten tosissaan lastentekohommiin (hih ;) ). Olis kätevää, ettei tarvis välillä töissä käydä, itsekin olin ajatellut tuollaista järjestelyä, mut se jää nyt nähtäväksi että meneekö se ihan niin sit käytännössä. Älä punastu, ihan totta turisin :) me varmaan ollaan sielunsiskoksia sun kanssa :) juu, näyttää siltä että täällä tää keskustelu on tyrehtynyt, paitsi meidän osalta, joten ei tän keskustelun aloittajaa varmaan hirveästi haittaa :)


      • huh huh..
        Kipuilija kirjoitti:

        Juu, sellaisiahan suurin osa miehistä tuppaa olemaan, mutta onneksi meillä on löytynyt tälläiset helmet :) Jep, ja tutulta kuulostaa tuo, että eväät on pitkin lattioita aina välillä. Hirveästi tuntuu aina keljuttavan, kun ei saa omaa tahtoaan läpi, neiti heittäytyy lattialle pitkälleen ja itkee ja huutaa (oikein dramaattisesti) ja tuntuu, että voisi jatkaa sitä itkua vaikka maailman tappiin asti, huh huh.. Kyllä joskus tuntuu että keinot on vähissä.. Mä olen joo hoitovapaalla, vuoden 2011 kevääseen asti. Ai sullakin on tyttö. On ne aika ihania prinsessoja nuo neitit. Meidän neiti on aika vilkas ja menevä (tytöksi). Mites teidän neiti?
        Sun pitää saada miehesi nyt suostumaan ja rupeatte sitten tosissaan lastentekohommiin (hih ;) ). Olis kätevää, ettei tarvis välillä töissä käydä, itsekin olin ajatellut tuollaista järjestelyä, mut se jää nyt nähtäväksi että meneekö se ihan niin sit käytännössä. Älä punastu, ihan totta turisin :) me varmaan ollaan sielunsiskoksia sun kanssa :) juu, näyttää siltä että täällä tää keskustelu on tyrehtynyt, paitsi meidän osalta, joten ei tän keskustelun aloittajaa varmaan hirveästi haittaa :)

        Tutun tuntuista tuo. Meillä pikkuneiti menee yleensä keittiönpöydän alle kiukkuamaan. Itkee ja tuhisee aikansa, mutta kun antaa vaan aikansa rauhassa kiukuta, niin yleensä kömpii itse sieltä pois ja juoksee sitte tuhisten halimaan äitiä tai isää... tosi suloista, eikö:).
        Juu ja kamalan vilkas on myös meidän tyttö. Tuossa naapurissa on saman ikäinen poika, niin on paljon rauhallisempi, tykkäävät kovasti leikkiä yhdessä ja me äiditkin ollaan ystävystytty ja jos tarvitaan tilapäistä hoitoapua, niin jeesataan sitte toisiamme.
        Tänäänkin tyttö oli leikkimässä aamupäivän heillä, kun mulle iski yöllä kamala päänsärky. No menkkojahan se enteili ja nyt iltapäivällä alkoi vuoto ja päänsärkykin lakkas.
        Saapi nyt nähdä mitä tuo mies tekee, meillä kun on tuon tytön jälkeen ehkäisty kondomilla ja pikkaisen on puhetta ollut,että jos tältä kierrolta heitettäis nekin nurkkaan nurkkaan (hih;)).
        Tuo pikkuprinsessa kun kävi reilusti yli vuoden vanhaksi tissillä iltaisin nukkumaan mennessä ja yöllä, jos heräili, hyvä että saatiin vieroitettua ollenkaan.
        Enhän mä siinä oikein voinut alkaa silloin pillereitä popsimaan sitte ja kun totuttiin noihin kumeihin niin ajateltiin, että onhan se helpompaa ja vois tärpätäkin nopeemmin, kun aletaan yrittää sitä toista, jos olenkin luomunainen, hih;).
        Kyllähän sunkin kantsii harkita vaan sitä toista tähän saumaan. Sehän vois hyvinkin olla, et nuo kipuilut sais pois kun paikat taas uudemman kerran vähän venyy ja aukee.
        Tiedän yhden tämmöisen tapauksen, kun mun likkakaveri repesi tosi pahasti ekassa synnytyksessä ja olivat kurssineet ja ommelleet kasaan jotenkin huolimattomasti. No hänen piti päästä korjausleikkaukseen, mutta kun tulikin sitte yllättäen uudelleen raskaaksi, ennekus tuota korjausta kerettiin tehdä, niin se jäi. No toisen synnytyksen yhteydessä olivat sitte saaneet korjailtua paikat uudelleen kuntoon.
        Taidan lopettaa ja antaa vuoron sulle:).


      • Kipuilija
        huh huh.. kirjoitti:

        Tutun tuntuista tuo. Meillä pikkuneiti menee yleensä keittiönpöydän alle kiukkuamaan. Itkee ja tuhisee aikansa, mutta kun antaa vaan aikansa rauhassa kiukuta, niin yleensä kömpii itse sieltä pois ja juoksee sitte tuhisten halimaan äitiä tai isää... tosi suloista, eikö:).
        Juu ja kamalan vilkas on myös meidän tyttö. Tuossa naapurissa on saman ikäinen poika, niin on paljon rauhallisempi, tykkäävät kovasti leikkiä yhdessä ja me äiditkin ollaan ystävystytty ja jos tarvitaan tilapäistä hoitoapua, niin jeesataan sitte toisiamme.
        Tänäänkin tyttö oli leikkimässä aamupäivän heillä, kun mulle iski yöllä kamala päänsärky. No menkkojahan se enteili ja nyt iltapäivällä alkoi vuoto ja päänsärkykin lakkas.
        Saapi nyt nähdä mitä tuo mies tekee, meillä kun on tuon tytön jälkeen ehkäisty kondomilla ja pikkaisen on puhetta ollut,että jos tältä kierrolta heitettäis nekin nurkkaan nurkkaan (hih;)).
        Tuo pikkuprinsessa kun kävi reilusti yli vuoden vanhaksi tissillä iltaisin nukkumaan mennessä ja yöllä, jos heräili, hyvä että saatiin vieroitettua ollenkaan.
        Enhän mä siinä oikein voinut alkaa silloin pillereitä popsimaan sitte ja kun totuttiin noihin kumeihin niin ajateltiin, että onhan se helpompaa ja vois tärpätäkin nopeemmin, kun aletaan yrittää sitä toista, jos olenkin luomunainen, hih;).
        Kyllähän sunkin kantsii harkita vaan sitä toista tähän saumaan. Sehän vois hyvinkin olla, et nuo kipuilut sais pois kun paikat taas uudemman kerran vähän venyy ja aukee.
        Tiedän yhden tämmöisen tapauksen, kun mun likkakaveri repesi tosi pahasti ekassa synnytyksessä ja olivat kurssineet ja ommelleet kasaan jotenkin huolimattomasti. No hänen piti päästä korjausleikkaukseen, mutta kun tulikin sitte yllättäen uudelleen raskaaksi, ennekus tuota korjausta kerettiin tehdä, niin se jäi. No toisen synnytyksen yhteydessä olivat sitte saaneet korjailtua paikat uudelleen kuntoon.
        Taidan lopettaa ja antaa vuoron sulle:).

        Meillä neiti menee johonkin nurkkaan kiukuttelee. Sitten jos yrittää mennä lohduttaa tms. ne hermostuu vielä enemmän, joten annetaan nykyään neitin rauhoittua ja tulla mököttämästä ajallaan. Ihanaa kun on sitä temperamenttia :) Ja ne halit mitä pikkuiselta saa on kyllä maailmassa ihaninta! :) Se on kyllä tosi kiva jos naapurin kanssa kaverustuu, asuu lähellä niin voi luonnolisesti puolin ja toisin sitten jelpata. Tälläinen elämäntilanne kun on pieniä lapsia yhdistää kyllä kummasti ja puhuttavaa riittää ja sit kun vielä löytää samanhenkisen ihmisen niin mikäs sen mukavampaa :)
        Mulla loppui maito kun neiti oli 7kk. Harmi, mutta ei siinä mikään auttanut :( Meillä on kans ollu kondomit käytössä kun on ei pillerit (mitkään) käyny.. Enkä ole kiurukkaa viitsinyt ainakaan vielä ottaa.. Luomunainen, hih. Nyt ehkäisyt nurkkaan ja lapsia tekemään ;) me kylläkin taidetaan odotella vielä. Ainakin 1/2-1 vuotta. On miehen työtilannekin sen verran huono, ettei oikein tähän saumaan uskalla. Itse kuitenkin haluaisin olla kotona, olisi todella surku viedä näin pieni tarhaan siellä kun kaikki flunssat jatkuvasti kiertää ja muutenkin..
        Jaa, sun kaverilla kävi mukavasti, ettei tarvinnu korjauksia kun pääse ihan luontevasti uudestaan parsittavaksi. Eikä hänellä ilmeisesti jäänyt traumojakaan repeämisestä kun heti kohta uudestaan siihen hommaan uskalsi :) Huh, vauvakuume alkaa kohta nostaa päätään kun näitä vauva/synnytys-juttuja pyöritellään, hih :) annan sinulle taas vuoron.


      • huh huh..
        Kipuilija kirjoitti:

        Meillä neiti menee johonkin nurkkaan kiukuttelee. Sitten jos yrittää mennä lohduttaa tms. ne hermostuu vielä enemmän, joten annetaan nykyään neitin rauhoittua ja tulla mököttämästä ajallaan. Ihanaa kun on sitä temperamenttia :) Ja ne halit mitä pikkuiselta saa on kyllä maailmassa ihaninta! :) Se on kyllä tosi kiva jos naapurin kanssa kaverustuu, asuu lähellä niin voi luonnolisesti puolin ja toisin sitten jelpata. Tälläinen elämäntilanne kun on pieniä lapsia yhdistää kyllä kummasti ja puhuttavaa riittää ja sit kun vielä löytää samanhenkisen ihmisen niin mikäs sen mukavampaa :)
        Mulla loppui maito kun neiti oli 7kk. Harmi, mutta ei siinä mikään auttanut :( Meillä on kans ollu kondomit käytössä kun on ei pillerit (mitkään) käyny.. Enkä ole kiurukkaa viitsinyt ainakaan vielä ottaa.. Luomunainen, hih. Nyt ehkäisyt nurkkaan ja lapsia tekemään ;) me kylläkin taidetaan odotella vielä. Ainakin 1/2-1 vuotta. On miehen työtilannekin sen verran huono, ettei oikein tähän saumaan uskalla. Itse kuitenkin haluaisin olla kotona, olisi todella surku viedä näin pieni tarhaan siellä kun kaikki flunssat jatkuvasti kiertää ja muutenkin..
        Jaa, sun kaverilla kävi mukavasti, ettei tarvinnu korjauksia kun pääse ihan luontevasti uudestaan parsittavaksi. Eikä hänellä ilmeisesti jäänyt traumojakaan repeämisestä kun heti kohta uudestaan siihen hommaan uskalsi :) Huh, vauvakuume alkaa kohta nostaa päätään kun näitä vauva/synnytys-juttuja pyöritellään, hih :) annan sinulle taas vuoron.

        Juu toi on ihan totta, tarhassa kyllä kiertää kaikenlaiset pöpöt ja mustakin ois pikkaisen sääli jättää tuota pikku prinsessaa vielä sinne. Ei silti, tyttö on kyllä hyvin reipas ja tulee kivasti toimeen ja tykkää touhuta ikäistensä kanssa. Odottaa aina oikein ja kyselee, että; "äiti kotka mennään mutkaliin" (hih) :)
        Ollaan nyt tuon naapurin äipän ja lasten kanssa käyty syyskuusta alkaen kerta viikossa muskarissa ja tyttö tykkää todella leikkiä ja laulaa siellä toisten kanssa:)
        Jokos sinä olet vienyt teidän prinsessaa muskariin tai vastaaviin muksukerhoihin touhuamaan?
        Siis ihan jänskättää jo odotella tulevia oviksia, kun mitä miehen kanssa illallakin puhuttiin, niin hänkin sitä mieltä, että toista voitas alkaa tosissaan yrittään hih;)
        Ajattele miten ois ihanaa, jos tärppäis nopeesti, niin eipä tarvis pikkuneidinkään sitte vielä ens syksynä lähteä mihinkään tarhoihin.
        (Hih;)). Oootahan vaan, jos saatais täällä isännän kanssa kunnolla nuo "vällyt heilumaan", niin tiedä vaikka sullakin siinä myötätunnosta se vauvakuume kasvais ja suunitelmat miehen kanssa menis uusiks;).
        Juu pikkuinen yllätyshän tuo toinen raskaus heti perään kaverille oli. Ja kyllä hän kovasti jännitti ja pelkäsikin sitä toista synnytystä, mutta kaikki meni sitte kuitenkin paljon paremmin, kuin sillä ekalla kerralla.
        Kamalan saamaton oon ollut tänään, varmaan johtuu noista menkoista:( Mun piti pestä päivällä ikkunat, mutta tässä tää päivä vaan meni tytön kanssa pyöriessä. Hyvä että kerkesin ruuan laittaa siksi, kun mies tuli töistä. No täytyy huomenna petrata sitte ja onhan se helpompi siivota, kun mies vapaalla, niin saa katsoa tytönsä perään.


      • Kipuilija
        huh huh.. kirjoitti:

        Juu toi on ihan totta, tarhassa kyllä kiertää kaikenlaiset pöpöt ja mustakin ois pikkaisen sääli jättää tuota pikku prinsessaa vielä sinne. Ei silti, tyttö on kyllä hyvin reipas ja tulee kivasti toimeen ja tykkää touhuta ikäistensä kanssa. Odottaa aina oikein ja kyselee, että; "äiti kotka mennään mutkaliin" (hih) :)
        Ollaan nyt tuon naapurin äipän ja lasten kanssa käyty syyskuusta alkaen kerta viikossa muskarissa ja tyttö tykkää todella leikkiä ja laulaa siellä toisten kanssa:)
        Jokos sinä olet vienyt teidän prinsessaa muskariin tai vastaaviin muksukerhoihin touhuamaan?
        Siis ihan jänskättää jo odotella tulevia oviksia, kun mitä miehen kanssa illallakin puhuttiin, niin hänkin sitä mieltä, että toista voitas alkaa tosissaan yrittään hih;)
        Ajattele miten ois ihanaa, jos tärppäis nopeesti, niin eipä tarvis pikkuneidinkään sitte vielä ens syksynä lähteä mihinkään tarhoihin.
        (Hih;)). Oootahan vaan, jos saatais täällä isännän kanssa kunnolla nuo "vällyt heilumaan", niin tiedä vaikka sullakin siinä myötätunnosta se vauvakuume kasvais ja suunitelmat miehen kanssa menis uusiks;).
        Juu pikkuinen yllätyshän tuo toinen raskaus heti perään kaverille oli. Ja kyllä hän kovasti jännitti ja pelkäsikin sitä toista synnytystä, mutta kaikki meni sitte kuitenkin paljon paremmin, kuin sillä ekalla kerralla.
        Kamalan saamaton oon ollut tänään, varmaan johtuu noista menkoista:( Mun piti pestä päivällä ikkunat, mutta tässä tää päivä vaan meni tytön kanssa pyöriessä. Hyvä että kerkesin ruuan laittaa siksi, kun mies tuli töistä. No täytyy huomenna petrata sitte ja onhan se helpompi siivota, kun mies vapaalla, niin saa katsoa tytönsä perään.

        Se muskari olis varmaan tosi ihana, kiva kun teidänkin neiti viihtyy. Onhan se helpompaa ja mukavampaa, kun lapsi sosiaalistuu hyvissä ajoin, ettei ole sitten arka toisten ihmisten seurassa. Me ei olla käyty muskarissa tai muissakaan kerhoissa. Oon vähän saamaton lähtemään yksin, pitäis olla joku tyttökaveri mukaan "tyrkkimässä". Ja kaikki (vanhat) kaverit oikeestaan asuu eri paikkakunnalla,mikä on todella surku, mutta onneksi puhelimet toimii ja autolla pääsee :) ollaan kuitenkin sukulaislapsia jonkun verran nähty aina ja neitonen tuntuukin olevan hyvin kiinnostunut toisista lapsista.
        Ihanaa, teillä alkaa "vauvatehtailu"! :) Onneks olkoon, kun sait miehen suostuteltua hommiin. Toivottavasti tärppää pian, mä täällä pidän peukkuja, hih :) olis kyllä kätevä niin ei tosiaan tulis sulle siihen kotona oloon mitään (työ)katkoja. On ne lapset kyllä ihania (välikommentti :) ). Ja sekin on kätevää, kun lasten ikäero on pieni, niin niistä on toisilleen seuraa ja voivat olla hyviäkin kavereita. Kyllä munkin vauvakuume täällä nostelee päätään, usko mua. Mut meidän suunnitelmat ei vissiin kuitenkaan ole ihan heti muuttumassa, (valitettavasti) kun mieskin on niin kielteinen asian suhteen tällä hetkellä (kun on se työtilanne just aika huono). Mut olis se kyllä aika ihana.. (kaihoisa huokaus ;) )
        Oliko sun raskausaika muuten millainen? Mulla oli ekat 16 vkoa hirveätä pahoinvointia, sitten tuli väsymys ja migreenit? Jotkut sanovat että ovat silloin elämänsä kunnossa, mutta mä en kyllä ollut - valitettavasti.. :(
        Jep, kyllä nää lapsoset tuntuu sen verran hyvin työllistävän, että monestikin on meinannut tehdä jotain muttei olekaan sitten ehtinyt (tai muistanut, aika laho pää tätä nykyä). Huomenna on päivä uusi. Jos lohduttaa, niin mullakin jäi siivous huomiseksi :)


      • huh huh..
        Kipuilija kirjoitti:

        Se muskari olis varmaan tosi ihana, kiva kun teidänkin neiti viihtyy. Onhan se helpompaa ja mukavampaa, kun lapsi sosiaalistuu hyvissä ajoin, ettei ole sitten arka toisten ihmisten seurassa. Me ei olla käyty muskarissa tai muissakaan kerhoissa. Oon vähän saamaton lähtemään yksin, pitäis olla joku tyttökaveri mukaan "tyrkkimässä". Ja kaikki (vanhat) kaverit oikeestaan asuu eri paikkakunnalla,mikä on todella surku, mutta onneksi puhelimet toimii ja autolla pääsee :) ollaan kuitenkin sukulaislapsia jonkun verran nähty aina ja neitonen tuntuukin olevan hyvin kiinnostunut toisista lapsista.
        Ihanaa, teillä alkaa "vauvatehtailu"! :) Onneks olkoon, kun sait miehen suostuteltua hommiin. Toivottavasti tärppää pian, mä täällä pidän peukkuja, hih :) olis kyllä kätevä niin ei tosiaan tulis sulle siihen kotona oloon mitään (työ)katkoja. On ne lapset kyllä ihania (välikommentti :) ). Ja sekin on kätevää, kun lasten ikäero on pieni, niin niistä on toisilleen seuraa ja voivat olla hyviäkin kavereita. Kyllä munkin vauvakuume täällä nostelee päätään, usko mua. Mut meidän suunnitelmat ei vissiin kuitenkaan ole ihan heti muuttumassa, (valitettavasti) kun mieskin on niin kielteinen asian suhteen tällä hetkellä (kun on se työtilanne just aika huono). Mut olis se kyllä aika ihana.. (kaihoisa huokaus ;) )
        Oliko sun raskausaika muuten millainen? Mulla oli ekat 16 vkoa hirveätä pahoinvointia, sitten tuli väsymys ja migreenit? Jotkut sanovat että ovat silloin elämänsä kunnossa, mutta mä en kyllä ollut - valitettavasti.. :(
        Jep, kyllä nää lapsoset tuntuu sen verran hyvin työllistävän, että monestikin on meinannut tehdä jotain muttei olekaan sitten ehtinyt (tai muistanut, aika laho pää tätä nykyä). Huomenna on päivä uusi. Jos lohduttaa, niin mullakin jäi siivous huomiseksi :)

        Aikas kivalle se tuntui kuulla mieheltä, että hänenkin mielestään voitas alkaa yrittää:) Aika hassua, mutta olo muuttu heti jotenkin "naisellisemmaksi" (hih;)).
        Eipä tuota siippaa edes kovin paljon tarvinnut houkutella. Hih, taitavat miehet tykätä ja olla innoissaan tuosta omasta osuudestaan vauvanteossa;)
        Niinhän siinä tahtoo itse kullekin käydä, että jossain vaiheessa se vanha kaveriporukka alkaa vaan hajota, kun lähdetään opiskelemaan, mennään naimisiin, tai muutetaan työn perässä pois kotiseudulta.
        Sinä kyllä vaikutat niin mukavalta ja iloisen oloiselta ihmiseltä, että varmasti kyllä ystävystyt ja saat kavereita nopeasti missä vain:)
        Onneksi meillä on ainakin vielä piisannut miehellä hommia, eikä heillä ole alettu töissä vielä pelottelemaan lomautuksilla, niinkus monella työpaikalla nyt syksyllä on tapahtunut.
        Mulla oli kanssa pahoinvointia ja hammasharjan kanssa ei oltu ollenkaan kavereita tuonne johonkin viikolle 14 saakka, mutta sitte se pikkuhiljaa helpotti. No väsytti kanssa kovasti koko raskauden ajan. Tuntus että aina oli univelkaa ja sitte, kun yölläkin piti vähän väliä ravata pissalla, niin se unikin oli semmoista pinnallista ja katkonaista:( ... Ihan viimeisillä viikoilla tuli myös selkä ja issias vaivoja ja kun oli vielä loppukesän helteitä, niin huh huh:(...
        Ei apua, mitä mä nyt näitä aloin muistella? Munhan pitää tässä vaiheessa muistella vain niitä odotuksen ihania hetkiä, etten ala vielä panikoida,(heh;)).
        Sainpa nuo ikkunatkin tänään pestyä ja siivoiltua muutenkin. Isä hoiti tyttöä koko päivän, niin homma onnistuikin sitte multa tosi sähäkästi, kun sai keskittyä vain siihen:)


      • Kipuilija
        huh huh.. kirjoitti:

        Aikas kivalle se tuntui kuulla mieheltä, että hänenkin mielestään voitas alkaa yrittää:) Aika hassua, mutta olo muuttu heti jotenkin "naisellisemmaksi" (hih;)).
        Eipä tuota siippaa edes kovin paljon tarvinnut houkutella. Hih, taitavat miehet tykätä ja olla innoissaan tuosta omasta osuudestaan vauvanteossa;)
        Niinhän siinä tahtoo itse kullekin käydä, että jossain vaiheessa se vanha kaveriporukka alkaa vaan hajota, kun lähdetään opiskelemaan, mennään naimisiin, tai muutetaan työn perässä pois kotiseudulta.
        Sinä kyllä vaikutat niin mukavalta ja iloisen oloiselta ihmiseltä, että varmasti kyllä ystävystyt ja saat kavereita nopeasti missä vain:)
        Onneksi meillä on ainakin vielä piisannut miehellä hommia, eikä heillä ole alettu töissä vielä pelottelemaan lomautuksilla, niinkus monella työpaikalla nyt syksyllä on tapahtunut.
        Mulla oli kanssa pahoinvointia ja hammasharjan kanssa ei oltu ollenkaan kavereita tuonne johonkin viikolle 14 saakka, mutta sitte se pikkuhiljaa helpotti. No väsytti kanssa kovasti koko raskauden ajan. Tuntus että aina oli univelkaa ja sitte, kun yölläkin piti vähän väliä ravata pissalla, niin se unikin oli semmoista pinnallista ja katkonaista:( ... Ihan viimeisillä viikoilla tuli myös selkä ja issias vaivoja ja kun oli vielä loppukesän helteitä, niin huh huh:(...
        Ei apua, mitä mä nyt näitä aloin muistella? Munhan pitää tässä vaiheessa muistella vain niitä odotuksen ihania hetkiä, etten ala vielä panikoida,(heh;)).
        Sainpa nuo ikkunatkin tänään pestyä ja siivoiltua muutenkin. Isä hoiti tyttöä koko päivän, niin homma onnistuikin sitte multa tosi sähäkästi, kun sai keskittyä vain siihen:)

        Niin, kyllä ne miehet taitaa ainakin itse siitä vauvanteko toimituksesta tykätä, hih ;)
        Niin, onhan se luonnolista että ihmiset hajaantuu, mutta tuntuu se silti välillä vähän haikealta, kun uusiakaan kavereita en ole paljon tehnyt (sitten opiskeluaikojen).. Älä nyt kun mä vuorostani kohta punehdun täällä (hih). Mä en ole mikään hirveän hyvä kavereita/ystäviä saamaan, olen varmaan hiukan varautunut uusien ihmisten kanssa.. :(
        Hyvä kun olette säästyneet lomautuksilta, ei ole mitään herkkua kun ei ole toimeentulosta varmuutta. Meillä on "uhka päällä" ollut pitkään, hermoja raastavaa elää epävarmuudessa..
        Mulla oli tiedätkö ihan sama että en meinannut saada hampaita pestyä, monesti rupesi etomaan jo siinä vaiheessa kun ajattelin, että pitäisi lähteä hampaita pesemään. Kauheaa oli, huih. Onneks se tosiaan meni melko nopeasti ohi, ehkä viikolla 20 minulla. Varsinainen pahoinvointi oli siis jo mennyt ohi mutta hampaiden pesu yökkäytti joka kerta. Mutta olihan siinä kuitenkin hyvätkin puolensa siinä raskaana olemisessa; mulla ainakin oli tosi naisellinen olo isoinen vatsoineni. Enkä missään vaiheessa ajatellut, että olempa iso tai muuten epäviehättävä. Mieskin kehui, että raskaus pukee minua :) Kyllä se raskaus "kaikkinen vaivoineen" on sen arvoista kun saa pikkuisen syliin, älä vaan ala panikoida :)
        Kauhean nopeasti vierähtänyt viikonloppu. Mummoloissa ravattu ja ulkoiltu pakkassäässä. Minä rakastan viikonloppuja :)


      • huh huh..
        Kipuilija kirjoitti:

        Niin, kyllä ne miehet taitaa ainakin itse siitä vauvanteko toimituksesta tykätä, hih ;)
        Niin, onhan se luonnolista että ihmiset hajaantuu, mutta tuntuu se silti välillä vähän haikealta, kun uusiakaan kavereita en ole paljon tehnyt (sitten opiskeluaikojen).. Älä nyt kun mä vuorostani kohta punehdun täällä (hih). Mä en ole mikään hirveän hyvä kavereita/ystäviä saamaan, olen varmaan hiukan varautunut uusien ihmisten kanssa.. :(
        Hyvä kun olette säästyneet lomautuksilta, ei ole mitään herkkua kun ei ole toimeentulosta varmuutta. Meillä on "uhka päällä" ollut pitkään, hermoja raastavaa elää epävarmuudessa..
        Mulla oli tiedätkö ihan sama että en meinannut saada hampaita pestyä, monesti rupesi etomaan jo siinä vaiheessa kun ajattelin, että pitäisi lähteä hampaita pesemään. Kauheaa oli, huih. Onneks se tosiaan meni melko nopeasti ohi, ehkä viikolla 20 minulla. Varsinainen pahoinvointi oli siis jo mennyt ohi mutta hampaiden pesu yökkäytti joka kerta. Mutta olihan siinä kuitenkin hyvätkin puolensa siinä raskaana olemisessa; mulla ainakin oli tosi naisellinen olo isoinen vatsoineni. Enkä missään vaiheessa ajatellut, että olempa iso tai muuten epäviehättävä. Mieskin kehui, että raskaus pukee minua :) Kyllä se raskaus "kaikkinen vaivoineen" on sen arvoista kun saa pikkuisen syliin, älä vaan ala panikoida :)
        Kauhean nopeasti vierähtänyt viikonloppu. Mummoloissa ravattu ja ulkoiltu pakkassäässä. Minä rakastan viikonloppuja :)

        Mekin käytiin eilen mummolassa ukkia juhlimassa. Onkos teillä pitkät matkat mummoloihin?
        Me ajeltiin eilisnä miehen kotona, joka on Keski-Suomessa ja ajomatkaa täältä etelästä kertyy kolmisensataa kilometriä yhteen suuntaan:(
        Mun vanhemmat asuu vähän lähempänä, mutta sinnekin matkaa satakunta kilometriä. Oishan se mukavaa, jos mummit ja ukit ois vähän lähenpänä.
        Tyttö oli vielä tänäänkin niin töpinöissään eilisestä reissusta, ettei millään meinannut käydä päikkäreille. Satujakin luettiin monta ja käännettiin ja väännettiin yli tunti sängyssä, mutta sitte uni lopulta voitti. Nyt onkin sitte jo nukkua tuhistanut melkein pari tuntia.
        Asuttekos kovinkin pohjoisessa kun teillä jo pakkasta? Meillä on vielä ollut päivisin muutama lämpöaste vaikka yöllä ja aamusella on jo muutaman kerrat käyty pakkasen puolella.
        Hih, älä suotta punastu, mutta kyllä olen sinusta saanut tässä keskustelumme aikana todella välittömän ja mukavan mimmin kuvan:).
        Itsekin olen kyllä melko huono tutustumaan uusiin ihmisiin ja monen opiskeluaikaisen kaverin mielestä perusluonteeltani jopa pikkuisen ujo ja syrjään vetäytyvä (hih:)).
        Hassua, mutta sama juttu oli mulla. Siis aivan valtava tunne omasta täydellisestä "naisellisuudesta" raskausaikana pallovatsoineen ja paisuvine rintoineen (hih;)). Ja sitte vielä, jos oma mies noin kivasti huomioi, oioi:)
        ...Oli se niin uskomanta, eikä siihen tunteeseen ole päässyt, meikkaat tai pukeudut sitte vaik mimosiin hepeniin... no tiedät kyllä;).
        Menikös sulla muuten pitkään, ennekus aloit tyttöä odottamaan? Meillä kesti siitä, kun lopetin e-pillerit niin reilu vuosi, kun tuli testiin plussa:)
        Voi nytpä jäi paljon juttua kesken, tyttö alkaa heräillä...
        Jatketaan taas paremmalla ajalla:).


      • Kipuilija
        huh huh.. kirjoitti:

        Mekin käytiin eilen mummolassa ukkia juhlimassa. Onkos teillä pitkät matkat mummoloihin?
        Me ajeltiin eilisnä miehen kotona, joka on Keski-Suomessa ja ajomatkaa täältä etelästä kertyy kolmisensataa kilometriä yhteen suuntaan:(
        Mun vanhemmat asuu vähän lähempänä, mutta sinnekin matkaa satakunta kilometriä. Oishan se mukavaa, jos mummit ja ukit ois vähän lähenpänä.
        Tyttö oli vielä tänäänkin niin töpinöissään eilisestä reissusta, ettei millään meinannut käydä päikkäreille. Satujakin luettiin monta ja käännettiin ja väännettiin yli tunti sängyssä, mutta sitte uni lopulta voitti. Nyt onkin sitte jo nukkua tuhistanut melkein pari tuntia.
        Asuttekos kovinkin pohjoisessa kun teillä jo pakkasta? Meillä on vielä ollut päivisin muutama lämpöaste vaikka yöllä ja aamusella on jo muutaman kerrat käyty pakkasen puolella.
        Hih, älä suotta punastu, mutta kyllä olen sinusta saanut tässä keskustelumme aikana todella välittömän ja mukavan mimmin kuvan:).
        Itsekin olen kyllä melko huono tutustumaan uusiin ihmisiin ja monen opiskeluaikaisen kaverin mielestä perusluonteeltani jopa pikkuisen ujo ja syrjään vetäytyvä (hih:)).
        Hassua, mutta sama juttu oli mulla. Siis aivan valtava tunne omasta täydellisestä "naisellisuudesta" raskausaikana pallovatsoineen ja paisuvine rintoineen (hih;)). Ja sitte vielä, jos oma mies noin kivasti huomioi, oioi:)
        ...Oli se niin uskomanta, eikä siihen tunteeseen ole päässyt, meikkaat tai pukeudut sitte vaik mimosiin hepeniin... no tiedät kyllä;).
        Menikös sulla muuten pitkään, ennekus aloit tyttöä odottamaan? Meillä kesti siitä, kun lopetin e-pillerit niin reilu vuosi, kun tuli testiin plussa:)
        Voi nytpä jäi paljon juttua kesken, tyttö alkaa heräillä...
        Jatketaan taas paremmalla ajalla:).

        Meillä on mummoloihin todella pienet välimatkat, vain 30km toiseen ja 10km toiseen. Miten usein teidän tulee käytyä mummoloissa, kun on noin pitkät välitkin? Me käydään melkeistä viikoittain kun ei todella ole tuo matka tuon pitempi. Meillä kans neiti tykkää hirveästi käydä ja rakastaa olla mummojen hemmoteltavana, hih :) Toisaalta kiva kun välimatka on lyhyt, voi käydä useasti ja saada lastenhoitoapua jos olis tarvis (me ei olla annettu neitiä vielä kumpaankaan mummolaan hoitoon vaikka pyytäneet ovat kyllä) mutta toisaalta tykkäävät olla liiaksi puuttumassa meidän elämään aina välillä.. No se suotakoon mummoille anteeksi.
        Niin, ei täälläkään siis kauhea pakkanen ollut, muutama aste aamupäivästä, mutta kyllähän tuon eron jo tuntee. Tänään täällä satoikin jo ensilumi, entäs siellä? Niin asumme tosiaan Itä-Suomessa.
        Minäkin olen kuten kerroin vähän varautunut ja ujompi uusien ihmisten seurassa, että taidetaan olla tosiaan sinun kanssa sellaisia sielunsisaria, hih :)
        Niin kyllähän se raskausaika on monella tapaa hyvin ainutlaatuista aikaa naisen elämässä. Tosi ihanaa, kun sulla se ihana aika saattaa olla (toivottavasti, pidän peukkuja) ihan kohtakin jo taas edessä :) Mulla raskautuminen kesti vähän yli vuoden. Aika jännä, meillä meni suunnilleen sama aika. Mä en kylläkään ollut käyttänyt pillereitä sitä ennen, vaan meillä oli ollut käytössä kondomi. Oli se aika uskomaton tunne kun tikku näytti kahta viivaa, (kaihoisa huokaus)... :)
        Hei kuules, minä mietin sellaista että olisitko halunnut, että olisi jatkettu kirjoittelua sähköpostin välityksellä? Ajattelin vaan, että kun nämä keskustelut on täällä kaikkien luettavana ja on aikas pitkä tämä viestiketju jo, hih :)


      • huh huh..
        Kipuilija kirjoitti:

        Meillä on mummoloihin todella pienet välimatkat, vain 30km toiseen ja 10km toiseen. Miten usein teidän tulee käytyä mummoloissa, kun on noin pitkät välitkin? Me käydään melkeistä viikoittain kun ei todella ole tuo matka tuon pitempi. Meillä kans neiti tykkää hirveästi käydä ja rakastaa olla mummojen hemmoteltavana, hih :) Toisaalta kiva kun välimatka on lyhyt, voi käydä useasti ja saada lastenhoitoapua jos olis tarvis (me ei olla annettu neitiä vielä kumpaankaan mummolaan hoitoon vaikka pyytäneet ovat kyllä) mutta toisaalta tykkäävät olla liiaksi puuttumassa meidän elämään aina välillä.. No se suotakoon mummoille anteeksi.
        Niin, ei täälläkään siis kauhea pakkanen ollut, muutama aste aamupäivästä, mutta kyllähän tuon eron jo tuntee. Tänään täällä satoikin jo ensilumi, entäs siellä? Niin asumme tosiaan Itä-Suomessa.
        Minäkin olen kuten kerroin vähän varautunut ja ujompi uusien ihmisten seurassa, että taidetaan olla tosiaan sinun kanssa sellaisia sielunsisaria, hih :)
        Niin kyllähän se raskausaika on monella tapaa hyvin ainutlaatuista aikaa naisen elämässä. Tosi ihanaa, kun sulla se ihana aika saattaa olla (toivottavasti, pidän peukkuja) ihan kohtakin jo taas edessä :) Mulla raskautuminen kesti vähän yli vuoden. Aika jännä, meillä meni suunnilleen sama aika. Mä en kylläkään ollut käyttänyt pillereitä sitä ennen, vaan meillä oli ollut käytössä kondomi. Oli se aika uskomaton tunne kun tikku näytti kahta viivaa, (kaihoisa huokaus)... :)
        Hei kuules, minä mietin sellaista että olisitko halunnut, että olisi jatkettu kirjoittelua sähköpostin välityksellä? Ajattelin vaan, että kun nämä keskustelut on täällä kaikkien luettavana ja on aikas pitkä tämä viestiketju jo, hih :)

        Voi, olkaa onnellisia, kun teillä molemmat mummolat on nuin lähellä. Meillä vain kesäisin vieraillaan joka viikonloppu tuossa sadankilometrin päässä olevassa mummolassa (mun vanhemmilla), ja tuolla kaupenpana pyritään käymään keskimäärin kerran kuukaudessa. Yleensä kun mennään, niin mumilla olaan sitte paapottavana oikein yökylässä:).
        Olen maalta lähtöisin (torpan tyttö, hih;)), ja myös pikkuneiti tykkää kamasti maaseudusta, kun naapurista näkyy kotieläimiä laitumella.
        No meidän mummolassa ei ole enää nykyisin muita eläimiä, kuin neitiä mukaellen "kisss.. ja vauva", hih:)
        Ompa tuossa pitkässä mummolamatkassa tietty omat hyvätkin puolensa, niinkus sinäkin kerroit, niin mummut ovat usein halukkaita puuttumaan lastensa perheiden käytäntöihin (meidän parastahan ne sillä tietty yrittävät), mutta kyllä tuo välimatkan pituus kummasti jarruttaa:)
        Meillä ei satanut vielä räntää valkoisempaa ja sekin suli melkein sitämukaa pois, kun satoi. Tänäänkin kyllä kovasti tuuli ia oli muutenkin aikas koleaa, kun mentiin "neidin" ja hänen "poikakaverinsa" kanssa muskariin. (Mun vuoro jeesata ja katsoa naapurin pikkumiestä, kun äitinsä kävi asioilla).
        Joo, mulla oli tosiaan pilleri ehkäisy. Alta parikymppisenä aloitin ja vajaat viis vuotta käytin putkeen, mitä välillä merkkiä vaihdettiin sopivampaan. Enpä enää niitä kyllä mistään hinnasta alkais uudelleen käyttää, oli niissä sen verran sivuoireita, jotka oikeestaan selvis vasta sitte, kun pillerit lopetin ja aloin luomuksi;)
        Voi että... Ne kaks viivaa:) Siis se oli todella jotain aivan uskomatonta, tuntui kuin sydän ois pompannut pari ylimääräistä volttia ja sitte pumpudipum! Taitaapi nuo menksutkin loppua, niin ehken päästään piankin kokemaan se sama vielä toistamiseen, hih:)
        Olen aivan imarreltu ja otettu (punastuminen) tuosta ehdotuksestasi, mutta tiedätkö, että olen kirjoitellut nyt kanssasi tälle palstalle näinä parina viikkona enemmän, kuin niille parille vanhalle kaverilleni sähköpostiin yhteensä koko kesänä:(
        Tiedän kuulostavani aivan hassulta ja vainoharhaiseltakin, mutta minusta on jotenkin mukavampaa kirjoittaa näin anonyyminä täällä.
        Eikähän tämä meidän yleisellä tasolla käyvän keskustelun täällä ketään luulisi kamalasti kiinnostavan. Suomihan on pullollaan kaltaisiamme nuoria äitejä... Jos taas jossain olisi äiti, joka jutusteluamme seuraamalla saisi vertaistukea, vaikka ei jostain syystä halua itse keskusteluun osallistua, niin sehän ois musta aivan ihanne, ja näiden julkisten keskustelupalstojen tarkoituskin:)
        Toivottavasti et "sisko" kovin loukaannu tästä, sillä kanssasi on todella mukavaa vaihdella mielipiteitä. Aina kun avaa koneen, niin on pakko heti katsoa, josko olet jo vastannut, hassua? Hih:)
        Jossain vaiheessa voitas vaikka aloittaa uusi keskustelu, tai sitte vaan jatketais tätä.


      • Kipuilija
        huh huh.. kirjoitti:

        Voi, olkaa onnellisia, kun teillä molemmat mummolat on nuin lähellä. Meillä vain kesäisin vieraillaan joka viikonloppu tuossa sadankilometrin päässä olevassa mummolassa (mun vanhemmilla), ja tuolla kaupenpana pyritään käymään keskimäärin kerran kuukaudessa. Yleensä kun mennään, niin mumilla olaan sitte paapottavana oikein yökylässä:).
        Olen maalta lähtöisin (torpan tyttö, hih;)), ja myös pikkuneiti tykkää kamasti maaseudusta, kun naapurista näkyy kotieläimiä laitumella.
        No meidän mummolassa ei ole enää nykyisin muita eläimiä, kuin neitiä mukaellen "kisss.. ja vauva", hih:)
        Ompa tuossa pitkässä mummolamatkassa tietty omat hyvätkin puolensa, niinkus sinäkin kerroit, niin mummut ovat usein halukkaita puuttumaan lastensa perheiden käytäntöihin (meidän parastahan ne sillä tietty yrittävät), mutta kyllä tuo välimatkan pituus kummasti jarruttaa:)
        Meillä ei satanut vielä räntää valkoisempaa ja sekin suli melkein sitämukaa pois, kun satoi. Tänäänkin kyllä kovasti tuuli ia oli muutenkin aikas koleaa, kun mentiin "neidin" ja hänen "poikakaverinsa" kanssa muskariin. (Mun vuoro jeesata ja katsoa naapurin pikkumiestä, kun äitinsä kävi asioilla).
        Joo, mulla oli tosiaan pilleri ehkäisy. Alta parikymppisenä aloitin ja vajaat viis vuotta käytin putkeen, mitä välillä merkkiä vaihdettiin sopivampaan. Enpä enää niitä kyllä mistään hinnasta alkais uudelleen käyttää, oli niissä sen verran sivuoireita, jotka oikeestaan selvis vasta sitte, kun pillerit lopetin ja aloin luomuksi;)
        Voi että... Ne kaks viivaa:) Siis se oli todella jotain aivan uskomatonta, tuntui kuin sydän ois pompannut pari ylimääräistä volttia ja sitte pumpudipum! Taitaapi nuo menksutkin loppua, niin ehken päästään piankin kokemaan se sama vielä toistamiseen, hih:)
        Olen aivan imarreltu ja otettu (punastuminen) tuosta ehdotuksestasi, mutta tiedätkö, että olen kirjoitellut nyt kanssasi tälle palstalle näinä parina viikkona enemmän, kuin niille parille vanhalle kaverilleni sähköpostiin yhteensä koko kesänä:(
        Tiedän kuulostavani aivan hassulta ja vainoharhaiseltakin, mutta minusta on jotenkin mukavampaa kirjoittaa näin anonyyminä täällä.
        Eikähän tämä meidän yleisellä tasolla käyvän keskustelun täällä ketään luulisi kamalasti kiinnostavan. Suomihan on pullollaan kaltaisiamme nuoria äitejä... Jos taas jossain olisi äiti, joka jutusteluamme seuraamalla saisi vertaistukea, vaikka ei jostain syystä halua itse keskusteluun osallistua, niin sehän ois musta aivan ihanne, ja näiden julkisten keskustelupalstojen tarkoituskin:)
        Toivottavasti et "sisko" kovin loukaannu tästä, sillä kanssasi on todella mukavaa vaihdella mielipiteitä. Aina kun avaa koneen, niin on pakko heti katsoa, josko olet jo vastannut, hassua? Hih:)
        Jossain vaiheessa voitas vaikka aloittaa uusi keskustelu, tai sitte vaan jatketais tätä.

        En tietenkään loukkaannu, älä siitä huoli. Ymmärrän kyllä sun pointin :) Mä oon kans vähän sellainen "vainoharhainen" ja epäluuloinen (uusien ihmisten suhteen), että tuntuu siksi hiukan hankalalta kirjoitella tänne. En ole koskaan aiemmin kirjoittanut tällaiselle palstalle, niin tuntuu varmaan siksikin jotenkin "oudolta" ja pitää sitten miettiä ettei vaan mitään liian "paljastavaa" kerro. Kuten sanoin, olen vähän vainoharhainen ;) Kirjoitellaan yleisellä tasolla ja kumpikin kirjoittaa sen verran että pysyy vielä siellä omalla mukavuusalueellaan.
        Täällä satoi ensilumi tosiaan tuossa oliko se nyt toissapäivänä ja lunta on edelleen maassa, ei kylläkään paljoa, ei pystyisi esim pulkalla lähtee liikenteeseen vaikka sellainen käytiinkin heti ostaas, mitäs me hätähousut ;)
        Niistä pillereistä sen verran, että ite en niitä pystynyt käyttää kun sairastan aurallista migreeniä, on kohonnut veritulppariski yms. Minipillerit ei käyny sen paremmin.. :(
        Siis arvaa oikeasti mitä mulle on tapahtunut äitiyden myötä? Mä olen menettänyt loputkin muistinrippeeni. Siis eilen lähdin ihan lenkille lenkille neitin kanssa rattailla. Hirveässä hässäkässä puin tytön ja sitten puin kamalassa kiireessä itseni (kun piti katsella samalla mitä neiti tekee). No sitten puolessa välissä lenkkiä ihmettelin kun tuntuu toinen jalka hirveän kylmältä, että mitä verenkierto-ongelmia mulla oikein on. Ja sitten alkoi kenkä hiertää samaista jalkaa. Vilkaisin sitten jalkaan että mikä siellä vaivaa niin huomasin sitten "kauhukseni" että en ollut muistanut laittaa sukkaa ollenkaan ko. jalkaan! Siis ihan kauheata, voitko kuvitella? :) melkein rupee jo naurattaa ellen olis kohta huolissani mun muistiparasta ;)
        Mut että tälläista tällä kertaa :)


      • huh huh..
        Kipuilija kirjoitti:

        En tietenkään loukkaannu, älä siitä huoli. Ymmärrän kyllä sun pointin :) Mä oon kans vähän sellainen "vainoharhainen" ja epäluuloinen (uusien ihmisten suhteen), että tuntuu siksi hiukan hankalalta kirjoitella tänne. En ole koskaan aiemmin kirjoittanut tällaiselle palstalle, niin tuntuu varmaan siksikin jotenkin "oudolta" ja pitää sitten miettiä ettei vaan mitään liian "paljastavaa" kerro. Kuten sanoin, olen vähän vainoharhainen ;) Kirjoitellaan yleisellä tasolla ja kumpikin kirjoittaa sen verran että pysyy vielä siellä omalla mukavuusalueellaan.
        Täällä satoi ensilumi tosiaan tuossa oliko se nyt toissapäivänä ja lunta on edelleen maassa, ei kylläkään paljoa, ei pystyisi esim pulkalla lähtee liikenteeseen vaikka sellainen käytiinkin heti ostaas, mitäs me hätähousut ;)
        Niistä pillereistä sen verran, että ite en niitä pystynyt käyttää kun sairastan aurallista migreeniä, on kohonnut veritulppariski yms. Minipillerit ei käyny sen paremmin.. :(
        Siis arvaa oikeasti mitä mulle on tapahtunut äitiyden myötä? Mä olen menettänyt loputkin muistinrippeeni. Siis eilen lähdin ihan lenkille lenkille neitin kanssa rattailla. Hirveässä hässäkässä puin tytön ja sitten puin kamalassa kiireessä itseni (kun piti katsella samalla mitä neiti tekee). No sitten puolessa välissä lenkkiä ihmettelin kun tuntuu toinen jalka hirveän kylmältä, että mitä verenkierto-ongelmia mulla oikein on. Ja sitten alkoi kenkä hiertää samaista jalkaa. Vilkaisin sitten jalkaan että mikä siellä vaivaa niin huomasin sitten "kauhukseni" että en ollut muistanut laittaa sukkaa ollenkaan ko. jalkaan! Siis ihan kauheata, voitko kuvitella? :) melkein rupee jo naurattaa ellen olis kohta huolissani mun muistiparasta ;)
        Mut että tälläista tällä kertaa :)

        Vai on teillä tytöillä jo lumikelin kalusto käyty hankkimassa. Hihittelin äsken lukiessani tuota hajamielisyyttäsi, mutta älä sure. Ei se niinkään ole tuo muisti joka temppuilee, vaan kyllä se oikeesti on tuo mullekin kovin tuttu tilanne. Rupeaa nimittäin oleen taas semmoista sählinkiä tuon ulos lähdön kanssa, kun pitää pukea talvisempaa lämmintä vaatetta päälle.
        Jos pukee ensin itsensä, niin sitte tulee kamala tuskanhiki itselle, kun taistelee ulkovaatteita tytölle. Jos taas puet tytön ensin, niin äipälle tulee valtava kiirus ja hässäkkä, kun pitää koettaa samalla pukea ja vahtia, ettei neiti karkaa omille teilleen. Ei mikään ihme, että sitte voi käydä just noin, niikus sulle, hih:)
        Siis säkin kärsit migreenistä, mulla sama (jälleen lisää yhtäläisyyksiä). Melkein joka kuukaus on päivän - parin kohtaus ennen menkkoja, joskus tulee lievempänä, mut joskus tosi rankkana:(
        Me ollaan meidän neitin kanssa nyt tosi ylpeitä. Oon opettanut neitiä olemaan päivisin kuivana ilman vaippaa ja käymään potalla. Koko viikkoon ei olla käytetty vaippaa kuin yöllä ja ulkoilessa.
        Tänään jo neljäs päivä putkeen, kun neitillä pikkarit on pysyny ihan kuivina ja neiti on muistanut pyytää potalle ihan patistelematta. Et usko miten nauttii ja keikistelee pikkarisillaan vaipattomasta olostaan, hih:)
        Myös yövaippa on pysynyt kuivana, kun on käyty iltapisulla ja aamusella tyttö heti herättyään on pyytänyt itse päästä potalle:)
        Mies alkuviikosta vitsailikin mulle, että meidän perheen naisista vain vanhempi tarvii enää päivävaippaa, hih;)
        Joo, en mäkään kovin paljon ole näihin keskusteluihin osallistunut. Töissä ollessahan ei ois ollut edes aikaakaan, mutta nyt kotona tytön kanssa ollessa on tullut jonkin verran seurailtua, mutta harvemmin osallistuttua. Empäs tiedä mikä tuossa sinun viestissäsi sai mut kysäisemään tuosta kipuilustasi, mutta se kannatti. Tosi kivan juttukaverin löysin:).


      • Kipuilija
        huh huh.. kirjoitti:

        Vai on teillä tytöillä jo lumikelin kalusto käyty hankkimassa. Hihittelin äsken lukiessani tuota hajamielisyyttäsi, mutta älä sure. Ei se niinkään ole tuo muisti joka temppuilee, vaan kyllä se oikeesti on tuo mullekin kovin tuttu tilanne. Rupeaa nimittäin oleen taas semmoista sählinkiä tuon ulos lähdön kanssa, kun pitää pukea talvisempaa lämmintä vaatetta päälle.
        Jos pukee ensin itsensä, niin sitte tulee kamala tuskanhiki itselle, kun taistelee ulkovaatteita tytölle. Jos taas puet tytön ensin, niin äipälle tulee valtava kiirus ja hässäkkä, kun pitää koettaa samalla pukea ja vahtia, ettei neiti karkaa omille teilleen. Ei mikään ihme, että sitte voi käydä just noin, niikus sulle, hih:)
        Siis säkin kärsit migreenistä, mulla sama (jälleen lisää yhtäläisyyksiä). Melkein joka kuukaus on päivän - parin kohtaus ennen menkkoja, joskus tulee lievempänä, mut joskus tosi rankkana:(
        Me ollaan meidän neitin kanssa nyt tosi ylpeitä. Oon opettanut neitiä olemaan päivisin kuivana ilman vaippaa ja käymään potalla. Koko viikkoon ei olla käytetty vaippaa kuin yöllä ja ulkoilessa.
        Tänään jo neljäs päivä putkeen, kun neitillä pikkarit on pysyny ihan kuivina ja neiti on muistanut pyytää potalle ihan patistelematta. Et usko miten nauttii ja keikistelee pikkarisillaan vaipattomasta olostaan, hih:)
        Myös yövaippa on pysynyt kuivana, kun on käyty iltapisulla ja aamusella tyttö heti herättyään on pyytänyt itse päästä potalle:)
        Mies alkuviikosta vitsailikin mulle, että meidän perheen naisista vain vanhempi tarvii enää päivävaippaa, hih;)
        Joo, en mäkään kovin paljon ole näihin keskusteluihin osallistunut. Töissä ollessahan ei ois ollut edes aikaakaan, mutta nyt kotona tytön kanssa ollessa on tullut jonkin verran seurailtua, mutta harvemmin osallistuttua. Empäs tiedä mikä tuossa sinun viestissäsi sai mut kysäisemään tuosta kipuilustasi, mutta se kannatti. Tosi kivan juttukaverin löysin:).

        Ompa huojentavaa kuulla että muillakin on samaisia ongelmia muistamisen kanssa. Kiva tietää, ettei mulla välttämättä ole vielä mitään alkavaa dementiaa, hih :) Ehkä se tosiaan on vaan sitä että muistikapasiteetti on rajallinen ja että siksi kauheassa hässäkässä ei mitenkään pysty ihan kaikkea muistamaan :)
        Meillä on kyllä aika paljon näitä samoja vaivoja/tilanteita, hih :) Mä oon kärsinyt migreenistä jostain 7-vuotiaasta alkaen ja raskauden myötä se vaan pahentui (uutena tuli puutumiset ja puhehäiriöt). Kuvasivat synnytyksen jälkeen päänikin varmistaakseen ettei kyse ole mistään vakavammasta. Mulla oli migreeniä raskauden aikana 5kk:n ajan noin jokatoinen päivä (!!) ja nykyään kerran kuussa max (yleensä). Nuo uudet oireet joista kerroin pysyivät synnytyksen jälkeenkin. Mulla migreeni ei kylläkään kestä yhtä kauan kuin sinulla: auraoireet kestää vajaan tunnin yleensä ja päänsärky 3-4 tuntia kovempana mut sitten on kieltämättä pää vähän outo sen loppupäivän. Tosi ikävä vaiva tää migreeni.
        Ihanaa, yksi virstanpylväs taas saavutettu, teidän pikkuinen (tai iso tyttöhän hän rupeaa jo olemaan) oppii kuivaksi!! :) Onneksi olkoon! Se on todella iso asia lapselle itselleen (sekä tietenkin vanhemmillekin :) ) kun oppii hallitsemaan kehoaan. Niin ne lapset vaan kasvaa. Meillä tytölle oli tosi iso asia (sekä meille vanhemmille!) kun neiti oppi itse syömään. Nykyään neiti haluaa ehdottomasti syödä itse, eikä oikein mielellään anna auttaa vaikka joskus saattaisi olla tarvettakin. Nuorena se itsenäistyminen alkaa, hih :)
        Niin ajattelehan, että jotenkin meillä vaan alkoi keskustelu. Ollaan varmaan sen verran samanoloisia ja samassa elämäntilanteessa että puhuttavaa riittää :) Minusta myös kanssasi on todella mukava jutella kaikesta :)


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        Ompa huojentavaa kuulla että muillakin on samaisia ongelmia muistamisen kanssa. Kiva tietää, ettei mulla välttämättä ole vielä mitään alkavaa dementiaa, hih :) Ehkä se tosiaan on vaan sitä että muistikapasiteetti on rajallinen ja että siksi kauheassa hässäkässä ei mitenkään pysty ihan kaikkea muistamaan :)
        Meillä on kyllä aika paljon näitä samoja vaivoja/tilanteita, hih :) Mä oon kärsinyt migreenistä jostain 7-vuotiaasta alkaen ja raskauden myötä se vaan pahentui (uutena tuli puutumiset ja puhehäiriöt). Kuvasivat synnytyksen jälkeen päänikin varmistaakseen ettei kyse ole mistään vakavammasta. Mulla oli migreeniä raskauden aikana 5kk:n ajan noin jokatoinen päivä (!!) ja nykyään kerran kuussa max (yleensä). Nuo uudet oireet joista kerroin pysyivät synnytyksen jälkeenkin. Mulla migreeni ei kylläkään kestä yhtä kauan kuin sinulla: auraoireet kestää vajaan tunnin yleensä ja päänsärky 3-4 tuntia kovempana mut sitten on kieltämättä pää vähän outo sen loppupäivän. Tosi ikävä vaiva tää migreeni.
        Ihanaa, yksi virstanpylväs taas saavutettu, teidän pikkuinen (tai iso tyttöhän hän rupeaa jo olemaan) oppii kuivaksi!! :) Onneksi olkoon! Se on todella iso asia lapselle itselleen (sekä tietenkin vanhemmillekin :) ) kun oppii hallitsemaan kehoaan. Niin ne lapset vaan kasvaa. Meillä tytölle oli tosi iso asia (sekä meille vanhemmille!) kun neiti oppi itse syömään. Nykyään neiti haluaa ehdottomasti syödä itse, eikä oikein mielellään anna auttaa vaikka joskus saattaisi olla tarvettakin. Nuorena se itsenäistyminen alkaa, hih :)
        Niin ajattelehan, että jotenkin meillä vaan alkoi keskustelu. Ollaan varmaan sen verran samanoloisia ja samassa elämäntilanteessa että puhuttavaa riittää :) Minusta myös kanssasi on todella mukava jutella kaikesta :)

        Juu, kyllähän se on kivaa seurata, kuinka jälkikasvu päivä päivältä kehittyy ja oppii uusia asioita.
        Joskus tosin siinä meinaa vaan aika ja oma hermo loppua kesken, kun meilläkin se tuo neidin "omatoiminen" ruokailu tuntuu joskus vain kestävän ja kestävän.
        Ruoka kerkee monta kertaa jo ihan jäähtyä, kun neiti vain haaveksii, ja sitte jos yrittää hoputtaa tai auttaa, niin ei saa; "tahtoo syödä itse":)
        Katseltiin viikonloppuna synnytysosastolta otettuja valokuvia, niin tuli mieleen, että jouduitkos pitkään käyttämään istuessa tuota rengasta? Itellä oli käytössä koko laitoksella oloajan, kun kyllä ei alussa muuten ois oikein edes kunnolla istumaan pystynytkään:(
        Mites sulla oli painon nousun kanssa, kun tyttöä odotit? Mulle tuli kiloja lisää melkein kuusitoista (huh huh).
        Paino pyöri siinä 55 kilon pinnassa, kun aloin odottamaan ja laitokselle mennessä vaaka heilahti karvan päälle 70 kg. Kymmenisen kiloa jäi laitokselle, mut loppujen kanssa taistellaan vieläkin, painoa nyt 57 kg. BMI on kyllä oneksi normaalilukemissa.
        Me kun ei haluttu silloin etukäteen tietää, et kumpi on tulossa, niin kaikki vanhemmat sukulaiset oli mun masun mallista sitä mieltä, että poika sieltä varmasti putkahtaa, hih:)
        No sitte kun mies soitteli, että saatiin pikkuinen tyttö, niin kaikki oli kummissaan, kun kuulema masun ois pitänyt tytöllä olla levä ja jotenkin tasapaksu, ja mulla se oli kapea ja korkea, heh:)
        Ootkos sinä tommoisista "vanhankansan" viisautta koskaan aiemmin kuullutkaan?
        Hih;) Meillä alkoi sitte makkarissa oikea "touhuviikkko". Mulla kun ovisten pitäis olla laskujeni mukaan tossa jossain puolenviikon jälkeen. Kierto on kyllä pikkuisen heitellyt, niin täytynee ottaa varmanpäälle. No eipä tunnu tuota miestä ainakaan haittaavan, innolla on osuuttaan hoitamassa, (hih;)).
        Ai niin, enpä ole tainut kertoa sulle vielä tuota ikääni. Elikäs olen 27 vuotta ja mies on mua pikkaisen vanhempi. Naimisissa ollaan oltu reilut kolme ihanaa vuotta:)
        Kylläpäs taas tuli jutusteltua. Neiti on päikkäreillä ja nytpä taidan itsekin mennä hetkeksi hänelle kaveriksi;)


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        Juu, kyllähän se on kivaa seurata, kuinka jälkikasvu päivä päivältä kehittyy ja oppii uusia asioita.
        Joskus tosin siinä meinaa vaan aika ja oma hermo loppua kesken, kun meilläkin se tuo neidin "omatoiminen" ruokailu tuntuu joskus vain kestävän ja kestävän.
        Ruoka kerkee monta kertaa jo ihan jäähtyä, kun neiti vain haaveksii, ja sitte jos yrittää hoputtaa tai auttaa, niin ei saa; "tahtoo syödä itse":)
        Katseltiin viikonloppuna synnytysosastolta otettuja valokuvia, niin tuli mieleen, että jouduitkos pitkään käyttämään istuessa tuota rengasta? Itellä oli käytössä koko laitoksella oloajan, kun kyllä ei alussa muuten ois oikein edes kunnolla istumaan pystynytkään:(
        Mites sulla oli painon nousun kanssa, kun tyttöä odotit? Mulle tuli kiloja lisää melkein kuusitoista (huh huh).
        Paino pyöri siinä 55 kilon pinnassa, kun aloin odottamaan ja laitokselle mennessä vaaka heilahti karvan päälle 70 kg. Kymmenisen kiloa jäi laitokselle, mut loppujen kanssa taistellaan vieläkin, painoa nyt 57 kg. BMI on kyllä oneksi normaalilukemissa.
        Me kun ei haluttu silloin etukäteen tietää, et kumpi on tulossa, niin kaikki vanhemmat sukulaiset oli mun masun mallista sitä mieltä, että poika sieltä varmasti putkahtaa, hih:)
        No sitte kun mies soitteli, että saatiin pikkuinen tyttö, niin kaikki oli kummissaan, kun kuulema masun ois pitänyt tytöllä olla levä ja jotenkin tasapaksu, ja mulla se oli kapea ja korkea, heh:)
        Ootkos sinä tommoisista "vanhankansan" viisautta koskaan aiemmin kuullutkaan?
        Hih;) Meillä alkoi sitte makkarissa oikea "touhuviikkko". Mulla kun ovisten pitäis olla laskujeni mukaan tossa jossain puolenviikon jälkeen. Kierto on kyllä pikkuisen heitellyt, niin täytynee ottaa varmanpäälle. No eipä tunnu tuota miestä ainakaan haittaavan, innolla on osuuttaan hoitamassa, (hih;)).
        Ai niin, enpä ole tainut kertoa sulle vielä tuota ikääni. Elikäs olen 27 vuotta ja mies on mua pikkaisen vanhempi. Naimisissa ollaan oltu reilut kolme ihanaa vuotta:)
        Kylläpäs taas tuli jutusteltua. Neiti on päikkäreillä ja nytpä taidan itsekin mennä hetkeksi hänelle kaveriksi;)

        niin se on varmaan kivaa aikaa se kun kaikki on minä itse :) Vaan eihän sitä muuten opi kuin itse tekemällä, vaikka välillä vaatiikin erittäin paljon pitkäjänteisyyttä äidiltä/isiltä :)
        Mulla ei sitä rengasta ollu ollenkaan. Tuntui et sairaalassa peppu oli sen verta turta vielä ettei tuntunut kamalasti kipua (ja/tai oli tietty niin uusi tilanne etten varmaan edes huomannut että alapää oli kipeä). Sit kotona vaan istuuduin aina tosi varovasti eikä ollut sit tarvetta sille renkaalle. Autoillessa ensimmäiset 2kk käytin ihan tavallista tyynyä pepun alla että pehmustaa töyssyt. Että selvisin ilman rengasta :)
        Mulla paino nousi vaan 10kg kun pidin aika tarkkaa ruokavaliota. Eikähän tuo 16kg kikään paha ole :) johan turvotukset, sikiö/lapsi, lapsivesi, etc. tuo sen 8-10kg että hienostihan tuo sun paino pysyi kuosissa :)
        Mulle kaikki sanoi että mahasta huomaa että poika tulee mutta tyttö sitten tulikin :) Me ei saatu tietää sukupuolta (oltais kyllä haluttu), kun neiti oli joka kerta ultratessa sellaisessa asennossa ettei nähnyt "niitä seutuja". Ei oltu sit ostettu mitään tytön tai pojan väristäkään kun ei ollut tietoa. Mut hyvinhän tuota tavaraa on silti kertynyt vaikkei ehtinyt aloittaa kovin raskausaikana :) Mullekin sukulaiset sanoi just tuota että kun maha on sen muotoinen ja ei näy takaa että on raskaana (ei ollut vyötärö levinnyt) että tarkoittaa että poika tulee.
        Juu ei varmaan miehesi pistä yhtään pahakseen :) Ei meilläkään tarvi aina kun puolikas sana sanoa siihen suuntaan niin mies on jo ihan että kyllä se mulle sopii ;) Mä pidän sit peukkuja ettei teidän tarvi ihan huvikseen "touhuta", hih ;) toivottavasti tärppää :)
        Mä oon 28v ja mulla myös mies muutaman vuoden vanhempi. Yhdessä ollaan oltu kuutisen vuotta. Me oltiinkin sit melkein samanikäisiäkin :)
        Jes, mä lähden tekemään neidille riisipuuroa illaksi, se on suurinta herkkua. Sen jälkeen saunotaan..


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        niin se on varmaan kivaa aikaa se kun kaikki on minä itse :) Vaan eihän sitä muuten opi kuin itse tekemällä, vaikka välillä vaatiikin erittäin paljon pitkäjänteisyyttä äidiltä/isiltä :)
        Mulla ei sitä rengasta ollu ollenkaan. Tuntui et sairaalassa peppu oli sen verta turta vielä ettei tuntunut kamalasti kipua (ja/tai oli tietty niin uusi tilanne etten varmaan edes huomannut että alapää oli kipeä). Sit kotona vaan istuuduin aina tosi varovasti eikä ollut sit tarvetta sille renkaalle. Autoillessa ensimmäiset 2kk käytin ihan tavallista tyynyä pepun alla että pehmustaa töyssyt. Että selvisin ilman rengasta :)
        Mulla paino nousi vaan 10kg kun pidin aika tarkkaa ruokavaliota. Eikähän tuo 16kg kikään paha ole :) johan turvotukset, sikiö/lapsi, lapsivesi, etc. tuo sen 8-10kg että hienostihan tuo sun paino pysyi kuosissa :)
        Mulle kaikki sanoi että mahasta huomaa että poika tulee mutta tyttö sitten tulikin :) Me ei saatu tietää sukupuolta (oltais kyllä haluttu), kun neiti oli joka kerta ultratessa sellaisessa asennossa ettei nähnyt "niitä seutuja". Ei oltu sit ostettu mitään tytön tai pojan väristäkään kun ei ollut tietoa. Mut hyvinhän tuota tavaraa on silti kertynyt vaikkei ehtinyt aloittaa kovin raskausaikana :) Mullekin sukulaiset sanoi just tuota että kun maha on sen muotoinen ja ei näy takaa että on raskaana (ei ollut vyötärö levinnyt) että tarkoittaa että poika tulee.
        Juu ei varmaan miehesi pistä yhtään pahakseen :) Ei meilläkään tarvi aina kun puolikas sana sanoa siihen suuntaan niin mies on jo ihan että kyllä se mulle sopii ;) Mä pidän sit peukkuja ettei teidän tarvi ihan huvikseen "touhuta", hih ;) toivottavasti tärppää :)
        Mä oon 28v ja mulla myös mies muutaman vuoden vanhempi. Yhdessä ollaan oltu kuutisen vuotta. Me oltiinkin sit melkein samanikäisiäkin :)
        Jes, mä lähden tekemään neidille riisipuuroa illaksi, se on suurinta herkkua. Sen jälkeen saunotaan..

        Meiän neiti vetelee päikkäreitä, niin ajattelin taas vähän ajankuluksi kirjoitella sulle.
        Mekin miehen kanssa asuttu yhdessä jokseenkin kuusi vuotta. Naimisiin mentiin sitte siinä vaiheessa, kun päätettiin alkaa lapsia yrittään:)
        Kateltiin miehen kanssa netistä jotain tutkimusta, että paras tapa saada lapsi alulle, ois rakastella ihan joka päivä ja tietty sitä nyt koko viikko säntillisesti noudatettu, hih;).
        Ihanaa, et pidät mulle peukkuja:) Heh, arvaa vaan tuntuuko seuraavat kaks viikkoa toosii pitkille jänskäillä, et kuis käy?
        Siis onko teillä sama juttu, että neiti on saanut isovanhemmilta, sukulaisilta ja tutuilta niin paljon tavaraa, leluja, vaatteita ja ties vaikka mitä?
        Joka nurkka meilläkin pullollaan ja joskus tuntuu ettei enempää enää kertakaikkiaan mahdu. Eihän mekään itse ennakkoon niin valtavasti mitään hankittu. Ihan vaan se kaikkein tähdellisin, mutta kummasti sitä neidille on vaan kaikkea nyt tässä reilussa parissa vuodessa kasaantunut.
        Ai teidän neiti tykkää riisipuurosta. Meillä neitin suurinta herkkua on maitoon keiteety löysähkö kaurapuuro, ja sinne pikkaisen jotain marjoja pakkasesta joukkoon, niin jopas maistuu, nami nami:)
        Kyllä hänelle riisipuurokin maistuu, mutta tuo kaurapuuro on kyllä ylivoimainen ykkönen.
        Huomen aamusella lähdetään viikonlopuksi taas mummolaan yökylään. Voi kun ei vaan tulis oikein huonoja ajokelejä, etenkin jos joudun taas ajamaan meidät takaisin kotiin (mies joskus innostuu appiukkonsa kanssa naukkailemaan saunan päälle).
        Miten teillä muuten on tuon alkoholin käytön kanssa? (En kai ole liian tungetteleva, kun kysyin?)
        Meillä silloin tällöin avataan pullo viiniä ja yhdessä nautitaan. Mies saattaa ottaa joskus kotona myös muutaman terävämmän ja saunassa parit oluet.
        Mulle ei taas väkevämmät maistu ollenkaan. Joskus otan kyllä pullon sidukkaa tai olutta, vaikkapa saunassa.
        Ravintoloissa ei meistä kumpikaan enää oikein viihdy ja yleensä käydäänkin vain niissä kerta vuoteen, kun pikkaisen juhlistetaan hyvällä ruualla ja juomalla hääpäivää, hih:)
        Täytyypi lopetella, jos tuo neitikin kohta herää.


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        Meiän neiti vetelee päikkäreitä, niin ajattelin taas vähän ajankuluksi kirjoitella sulle.
        Mekin miehen kanssa asuttu yhdessä jokseenkin kuusi vuotta. Naimisiin mentiin sitte siinä vaiheessa, kun päätettiin alkaa lapsia yrittään:)
        Kateltiin miehen kanssa netistä jotain tutkimusta, että paras tapa saada lapsi alulle, ois rakastella ihan joka päivä ja tietty sitä nyt koko viikko säntillisesti noudatettu, hih;).
        Ihanaa, et pidät mulle peukkuja:) Heh, arvaa vaan tuntuuko seuraavat kaks viikkoa toosii pitkille jänskäillä, et kuis käy?
        Siis onko teillä sama juttu, että neiti on saanut isovanhemmilta, sukulaisilta ja tutuilta niin paljon tavaraa, leluja, vaatteita ja ties vaikka mitä?
        Joka nurkka meilläkin pullollaan ja joskus tuntuu ettei enempää enää kertakaikkiaan mahdu. Eihän mekään itse ennakkoon niin valtavasti mitään hankittu. Ihan vaan se kaikkein tähdellisin, mutta kummasti sitä neidille on vaan kaikkea nyt tässä reilussa parissa vuodessa kasaantunut.
        Ai teidän neiti tykkää riisipuurosta. Meillä neitin suurinta herkkua on maitoon keiteety löysähkö kaurapuuro, ja sinne pikkaisen jotain marjoja pakkasesta joukkoon, niin jopas maistuu, nami nami:)
        Kyllä hänelle riisipuurokin maistuu, mutta tuo kaurapuuro on kyllä ylivoimainen ykkönen.
        Huomen aamusella lähdetään viikonlopuksi taas mummolaan yökylään. Voi kun ei vaan tulis oikein huonoja ajokelejä, etenkin jos joudun taas ajamaan meidät takaisin kotiin (mies joskus innostuu appiukkonsa kanssa naukkailemaan saunan päälle).
        Miten teillä muuten on tuon alkoholin käytön kanssa? (En kai ole liian tungetteleva, kun kysyin?)
        Meillä silloin tällöin avataan pullo viiniä ja yhdessä nautitaan. Mies saattaa ottaa joskus kotona myös muutaman terävämmän ja saunassa parit oluet.
        Mulle ei taas väkevämmät maistu ollenkaan. Joskus otan kyllä pullon sidukkaa tai olutta, vaikkapa saunassa.
        Ravintoloissa ei meistä kumpikaan enää oikein viihdy ja yleensä käydäänkin vain niissä kerta vuoteen, kun pikkaisen juhlistetaan hyvällä ruualla ja juomalla hääpäivää, hih:)
        Täytyypi lopetella, jos tuo neitikin kohta herää.

        mekin mentiin naimisiin siinä vaiheessa kun alkoi olla lastenhankinta (oikeastaan siis lastenhankinnan yrittäminen) ajankohtaista.
        Tottakai mä täällä osalta pistän peukut pystyyn että tärppäis teillä. Nyt "touhuatte" sitten oikein tosissaan ja kyllästymiseen asti ja monta kertaa päivässä niin tuplaatte todenäköisyydet :) kerro mulle sit jos tärppää niin ei tarvi minunkaan täällä enää jännittää, hih :)
        Juu sama homma että varsinkin toinen mummo (minun äiti) tykkää kamalasti ostella neidille lelua ja vaatetta. Ja onhan sitä tullut itsekin osteltua, on se vaan ihanaa pikkuiselle kaikkea ostella. Nykyään nautin enemmän tytölle ostelusta kun itselle ostelusta. Pitäisi ehkä välillä ostaa myös itselle jotain uutta vaatekappaletta etten kohta ihan vanhoissa retkuissa vaan kulje ;)
        Meidän neiti ei suostu syömään kaurapuuroa lain, olen yrittänyt vaikka miten päin, mutta ei mene. Se kun olis niin terveellista ja kuitupitoista etc. Harmi, ehkä hän siihen joskus tottuu..
        Vai sellaista tuppaa välillä sattua kun olette mummolassa ;) Mutta ainakin se on tosi hyvä juttu että miehesi ja isäsi tulevat juttuun hyvin. Meillä kans mun äiti varsinkin tykkää mun miehestä. Minä taasen en ole ikinä päässyt kovin läheiseksi anopin kanssa. Hän jostain syystä tykkää pitää minut "etäämmällä" niin nykyään en ole sitten itsekään enää yrittänyt mitään suhdetta häneen luoda.
        Minä en oikeastaan käytä alkoholia, vaikka en siis mikään absolutistikaan ole. Samoin kun sinä, saatan joskus hyvin harvakseltaan, juoda siiderin saunan jälkeen mutta siihen se sitten jääkin. Nuorempana tuli käytettyä enemmän alkoa ja käytyä iltamenoissa, mutta ilmeisesti kiintiö tuli sitten täyteen kun enää ei huvita :) Samaten hää-/vuosipäiväksi saatamme joskus ostaa kuohuviiniä tms. Miehelle maistuu paremmin, hih, mutta kohtuukäyttäjä hänkin silti.
        Tulipa höpöteltyä suuret määrät tekstiä. Nyt lähden lottoa tarkastamaan. Pidä peukkuja että voitetaan, hih ;)


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        mekin mentiin naimisiin siinä vaiheessa kun alkoi olla lastenhankinta (oikeastaan siis lastenhankinnan yrittäminen) ajankohtaista.
        Tottakai mä täällä osalta pistän peukut pystyyn että tärppäis teillä. Nyt "touhuatte" sitten oikein tosissaan ja kyllästymiseen asti ja monta kertaa päivässä niin tuplaatte todenäköisyydet :) kerro mulle sit jos tärppää niin ei tarvi minunkaan täällä enää jännittää, hih :)
        Juu sama homma että varsinkin toinen mummo (minun äiti) tykkää kamalasti ostella neidille lelua ja vaatetta. Ja onhan sitä tullut itsekin osteltua, on se vaan ihanaa pikkuiselle kaikkea ostella. Nykyään nautin enemmän tytölle ostelusta kun itselle ostelusta. Pitäisi ehkä välillä ostaa myös itselle jotain uutta vaatekappaletta etten kohta ihan vanhoissa retkuissa vaan kulje ;)
        Meidän neiti ei suostu syömään kaurapuuroa lain, olen yrittänyt vaikka miten päin, mutta ei mene. Se kun olis niin terveellista ja kuitupitoista etc. Harmi, ehkä hän siihen joskus tottuu..
        Vai sellaista tuppaa välillä sattua kun olette mummolassa ;) Mutta ainakin se on tosi hyvä juttu että miehesi ja isäsi tulevat juttuun hyvin. Meillä kans mun äiti varsinkin tykkää mun miehestä. Minä taasen en ole ikinä päässyt kovin läheiseksi anopin kanssa. Hän jostain syystä tykkää pitää minut "etäämmällä" niin nykyään en ole sitten itsekään enää yrittänyt mitään suhdetta häneen luoda.
        Minä en oikeastaan käytä alkoholia, vaikka en siis mikään absolutistikaan ole. Samoin kun sinä, saatan joskus hyvin harvakseltaan, juoda siiderin saunan jälkeen mutta siihen se sitten jääkin. Nuorempana tuli käytettyä enemmän alkoa ja käytyä iltamenoissa, mutta ilmeisesti kiintiö tuli sitten täyteen kun enää ei huvita :) Samaten hää-/vuosipäiväksi saatamme joskus ostaa kuohuviiniä tms. Miehelle maistuu paremmin, hih, mutta kohtuukäyttäjä hänkin silti.
        Tulipa höpöteltyä suuret määrät tekstiä. Nyt lähden lottoa tarkastamaan. Pidä peukkuja että voitetaan, hih ;)

        Voi voi, lottomiljoonat jäi vielä odottamaan, mutta saittekos pienempiä voittoja? Mekin voitettiin taas pitkästä aikaa lisänumeroilla kokonainen euro, hih;) Mutta nythän siellä on jo niin isot rahat jaossa, että täytys varmaan laittaa sen synttärit, hääpäivä, ikä etc vakinumeroitten lisäksi toinenkin kuponki vetämään. Sitte jos miljoonia voitetaan, niin järjestetään kunnon juhlat, hih;)
        Vai pitäis sitä oikein useampi kerta päivässä alkaa "harrastaa";) Voi ei, apua! Musta kun toi kerta päivässä ja jokapäivä on jo aikas hurjaa, huh huh;)
        Oletkos kokeillut totuttaa neitiä noille kaurahiutaleille sekoittamalla niitä jogurttiin. Meidän neidin välipalaherkkua on, kun sekoitan banaanijogurttiin pari ruokalusikallista kaurahiutaleita ja annan jonkin aikaa turvota ja sitte silppuan vielä sekaan banaania, niin kylläpä maistuu.
        Tiedätkös mullakin on anopin kanssa vähän samoin, kuin sulla, mutta sen sijaan appiukkoni kanssa ollaan ihan samoilla "aaltopituuksilla". Johtunee varmaan siitäkin, että olen ammatiltani metsäsuunnittelija, kuten myös appiukko ja niinpäs meillä löytyykin paljon yhteistä ja taidankin olla hänen miniöistään ihan se ykkönen, hih:)
        Onkos teillä muuten paljon sisaruksia? Mulla on yksi lähes kaksimetrinen "pikkuveli" ja miehellä on häntä vanhempi veli ja sisko.
        Ihmeen hyvin neiti kävi tänään päikkäreille. Yleensä, jos ollaan reissattu viikonlopuna mummoloissa, niin se maanatai on ollut semmoinen kinkkinen päivä saada nämä meidän pienet arkirutiinit taas kohdilleen.
        Nyt tekis kyllä itellekin taas pienet päikkärit hyvää, mutta täytyy kai vain alkaa vähän laittaan huushollia järjestykseen, kun neiti vielä nukkuu:)


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        Voi voi, lottomiljoonat jäi vielä odottamaan, mutta saittekos pienempiä voittoja? Mekin voitettiin taas pitkästä aikaa lisänumeroilla kokonainen euro, hih;) Mutta nythän siellä on jo niin isot rahat jaossa, että täytys varmaan laittaa sen synttärit, hääpäivä, ikä etc vakinumeroitten lisäksi toinenkin kuponki vetämään. Sitte jos miljoonia voitetaan, niin järjestetään kunnon juhlat, hih;)
        Vai pitäis sitä oikein useampi kerta päivässä alkaa "harrastaa";) Voi ei, apua! Musta kun toi kerta päivässä ja jokapäivä on jo aikas hurjaa, huh huh;)
        Oletkos kokeillut totuttaa neitiä noille kaurahiutaleille sekoittamalla niitä jogurttiin. Meidän neidin välipalaherkkua on, kun sekoitan banaanijogurttiin pari ruokalusikallista kaurahiutaleita ja annan jonkin aikaa turvota ja sitte silppuan vielä sekaan banaania, niin kylläpä maistuu.
        Tiedätkös mullakin on anopin kanssa vähän samoin, kuin sulla, mutta sen sijaan appiukkoni kanssa ollaan ihan samoilla "aaltopituuksilla". Johtunee varmaan siitäkin, että olen ammatiltani metsäsuunnittelija, kuten myös appiukko ja niinpäs meillä löytyykin paljon yhteistä ja taidankin olla hänen miniöistään ihan se ykkönen, hih:)
        Onkos teillä muuten paljon sisaruksia? Mulla on yksi lähes kaksimetrinen "pikkuveli" ja miehellä on häntä vanhempi veli ja sisko.
        Ihmeen hyvin neiti kävi tänään päikkäreille. Yleensä, jos ollaan reissattu viikonlopuna mummoloissa, niin se maanatai on ollut semmoinen kinkkinen päivä saada nämä meidän pienet arkirutiinit taas kohdilleen.
        Nyt tekis kyllä itellekin taas pienet päikkärit hyvää, mutta täytyy kai vain alkaa vähän laittaan huushollia järjestykseen, kun neiti vielä nukkuu:)

        Ei tällä -kään kertaa voitettu, harminpaikka kun oli jo kaikki suunnitelmat lottovoiton varalle tehty ;) mekin voitettiin 1euro just kun oli nää lisävoittoluokat rustattu siinä kupungissa. No voitto kun voitto, kait sitä pitäis tyytyväinen olla, hih :)
        En ole tuota kokeillut mutta tänään taidankin kokeilla, kiitos vinkistä :) Kaurapuuro olis noiden terveysvaikutustensa lisäksi myös helpompi tehdä kuin tuo riisipuuro. Aika kauan sitä saa vahtia ja hiljalleen sekoitella. Muutaman kerran olen sen unohtanut liedelle "pikkuisen" liian pitkäksi aikaa (olenhan kertonut näistä muistiongelmista ;) ) ja sitten on palanut pohjaan, ei edes teflonkattila tilannetta pelasta..
        Mitäs hommaa se metsäsuunnittelija tekee, mulla ei ole hajuakaan? Tai ehkä pientä hajua muttei tarkempaa tietoa :) Hyvin olet sattunut appiukon kanssa samalle alalle :) "paremmin" tulen toimeen minäkin apen kanssa, mutta ei me mitenkään läheisiä olla. Hän viihtyy omissa oloissaan enkä häneenkään ole päässyt syvällisemmin tutustumaan..
        Miehen perheessä on tuota katrasta enemmänkin mutta mulla on "vain" isosisko. Aiheesta tuli mieleen et mites te olette kummit tytöllenne valinneet? Meillä on näitä meidän sisaruksia kummeina, kavereita ei pyydetty ollenkaan vaikka alkuun sitäkin vaihtoehtoa mietittiin.
        Minäpä taidan leipasta piirakan sillävälin kun neiti nyt nukkuu. Itsekin voisin kyllä nukkua, kellonsiirto taas verotti..


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        Ei tällä -kään kertaa voitettu, harminpaikka kun oli jo kaikki suunnitelmat lottovoiton varalle tehty ;) mekin voitettiin 1euro just kun oli nää lisävoittoluokat rustattu siinä kupungissa. No voitto kun voitto, kait sitä pitäis tyytyväinen olla, hih :)
        En ole tuota kokeillut mutta tänään taidankin kokeilla, kiitos vinkistä :) Kaurapuuro olis noiden terveysvaikutustensa lisäksi myös helpompi tehdä kuin tuo riisipuuro. Aika kauan sitä saa vahtia ja hiljalleen sekoitella. Muutaman kerran olen sen unohtanut liedelle "pikkuisen" liian pitkäksi aikaa (olenhan kertonut näistä muistiongelmista ;) ) ja sitten on palanut pohjaan, ei edes teflonkattila tilannetta pelasta..
        Mitäs hommaa se metsäsuunnittelija tekee, mulla ei ole hajuakaan? Tai ehkä pientä hajua muttei tarkempaa tietoa :) Hyvin olet sattunut appiukon kanssa samalle alalle :) "paremmin" tulen toimeen minäkin apen kanssa, mutta ei me mitenkään läheisiä olla. Hän viihtyy omissa oloissaan enkä häneenkään ole päässyt syvällisemmin tutustumaan..
        Miehen perheessä on tuota katrasta enemmänkin mutta mulla on "vain" isosisko. Aiheesta tuli mieleen et mites te olette kummit tytöllenne valinneet? Meillä on näitä meidän sisaruksia kummeina, kavereita ei pyydetty ollenkaan vaikka alkuun sitäkin vaihtoehtoa mietittiin.
        Minäpä taidan leipasta piirakan sillävälin kun neiti nyt nukkuu. Itsekin voisin kyllä nukkua, kellonsiirto taas verotti..

        Eikö olekin aivan hassua, vaikka kelloa siirrettiin tunnilla taaksepäin, niin silti aina aamusella kamala väsy, eikä meinaa millään jaksais nousta ylös. Meillä neiti vielä semmoinen, että hän suuttuu ja kiukkuaa puolille päivin, jos ei ole hereillä vilkuttamassa ja antamassa lähtösuukkoa isille, kun isi lähtee töihin:)
        Juu meillä kummit pyydettiin tytölle aivan samoin meidän sisaruksista. Nyt varmaan jos saadaan joskus se pikku kakkonen aikaan, niin sitte ehkä pyydetäis kavereita kummeiksi.
        Tykkäätkös sinäkin leipoa itse? Mä olen kanssa nyt kotona ollessa innostunut leipomaan melkein kerran viikossa (töissä ollessahan sitä ei juurikaan tullut leivottua):(
        Nyt olen muutaman kerran ottanut tytön mukaan pikkupullia leipomaan ja tykkää siitä tosipaljon:)
        Haluaa aina leipoa itselleen pullatytön ja isille pullapojan, hih:)
        Mulla tuli mustikkaa pakkaseen aika paljon, niin tuosta sinun piirakan paistosta innostuneena voisin vaikka taas loppuviikosta minäkin leipaista mustikkapiirakaa pyhäinpäiväksi.
        Niin kysyit tuosta mun työstä. Eli pohjakoulutus on metsätalousinsinööri ja työnkuva on pääasiassa ihan metsien hoidon ja toimenpiteiden suunnittelua, sekä niitten valvontaa ja pitkäjänteisen metsätalouden opastusta. Noin puolet työajasta liikutaan maastossa (siis metsissä) ja se toinen puoli on sitte siistiä sisähommia, hih;)
        Tää alahan oli ennen hyvinkin miesvoittoinen, mutta nykyisin me naiset ollaan rynnitty näihinkin hommiin yhä kasvavalla joukolla. Millä alalla sinä puuhastelet työelämässä?
        Neiti katsonut koko ajan kiinnostuneena tuossa vieressä DVD:ltä Muumeja, tykkää valtavasti niistä ja toinen suosikki on Titi-nalle...
        Katsotaankos teillä paljon noita lasten ohjelmia DVD:ltä, tai telkusta?
        Nytpä kello jo niin paljon, että pakko alkaa laittamaan ruokaa, kun mieskin kohta taas kotiutuu.


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        Eikö olekin aivan hassua, vaikka kelloa siirrettiin tunnilla taaksepäin, niin silti aina aamusella kamala väsy, eikä meinaa millään jaksais nousta ylös. Meillä neiti vielä semmoinen, että hän suuttuu ja kiukkuaa puolille päivin, jos ei ole hereillä vilkuttamassa ja antamassa lähtösuukkoa isille, kun isi lähtee töihin:)
        Juu meillä kummit pyydettiin tytölle aivan samoin meidän sisaruksista. Nyt varmaan jos saadaan joskus se pikku kakkonen aikaan, niin sitte ehkä pyydetäis kavereita kummeiksi.
        Tykkäätkös sinäkin leipoa itse? Mä olen kanssa nyt kotona ollessa innostunut leipomaan melkein kerran viikossa (töissä ollessahan sitä ei juurikaan tullut leivottua):(
        Nyt olen muutaman kerran ottanut tytön mukaan pikkupullia leipomaan ja tykkää siitä tosipaljon:)
        Haluaa aina leipoa itselleen pullatytön ja isille pullapojan, hih:)
        Mulla tuli mustikkaa pakkaseen aika paljon, niin tuosta sinun piirakan paistosta innostuneena voisin vaikka taas loppuviikosta minäkin leipaista mustikkapiirakaa pyhäinpäiväksi.
        Niin kysyit tuosta mun työstä. Eli pohjakoulutus on metsätalousinsinööri ja työnkuva on pääasiassa ihan metsien hoidon ja toimenpiteiden suunnittelua, sekä niitten valvontaa ja pitkäjänteisen metsätalouden opastusta. Noin puolet työajasta liikutaan maastossa (siis metsissä) ja se toinen puoli on sitte siistiä sisähommia, hih;)
        Tää alahan oli ennen hyvinkin miesvoittoinen, mutta nykyisin me naiset ollaan rynnitty näihinkin hommiin yhä kasvavalla joukolla. Millä alalla sinä puuhastelet työelämässä?
        Neiti katsonut koko ajan kiinnostuneena tuossa vieressä DVD:ltä Muumeja, tykkää valtavasti niistä ja toinen suosikki on Titi-nalle...
        Katsotaankos teillä paljon noita lasten ohjelmia DVD:ltä, tai telkusta?
        Nytpä kello jo niin paljon, että pakko alkaa laittamaan ruokaa, kun mieskin kohta taas kotiutuu.

        Voi voi, meni taas tuo 6,9 milj. euron jättipotti ohisuun, minkäs teet. Ja ihan kokonaisen kupongin lottosin, vähän harmittaa, kun olin ajatellut et nyt olis hyvä aika voittaa.. ;)
        On pitänyt tässä tosi kiireisenä. Oltiin pitkä viikonloppu reissun päällä niin en aiemmin ehtinyt kirjoitella. Sukulaisissa käytiin ja oli kyllä tosi kiva reissu. Mukava aina välillä käydä muuallakin eikä vaan aina tätä koti-kauppa-mummola- väliä pyöriä.
        Mä kans olen ihan vast'ikään innostunut tuosta leipomisesta. Ennen en ole hommasta tykännyt niinkään, mutta nyt kun oon kotona niin on aikaa ja jaksamista ihan erilailla kuin ennen. Tulikos tehtyä piirakka pyhäinpäiväksi? :) Mä tein mokkapaloja. Mies kun tykkää niistä todella paljon ja esitti toivomuksen että jos niitä tekisin :)
        Niin kyllä, mä arvelinkin että joku insinöörihän sinä varmaan olet. Hyvä matematiikka-pää ilmeisesti täytyy olla ja varmaan muutenkin olet aika fiksu ja älykäs ihminen. Näin minä äkisti sinut analysoin :) Sinun työ kuulostaa tosi mielenkiintoiselta. Mä olen sosiaalipuolella, kehitysvammaisten ohjaajana olen ollut, mutta olisin kinnostunut apteekkialasta. Katsotaan jos lähden vielä opiskelemaan kun neiti vähän kasvaa.
        Meillä kans neiti tykkää muumeista todella paljon. Miehen kanssa naureskellaan että neiti on suorastaan fanaattinen ;) Heti aamusta kun herätään pitäisi päästä muumeja katsomaan. On pitänyt rajoittaa tuota muumi-hommaa, että vain parina päivänä viikossa voi 1-2 jaksoa katsoa. Niin meilläkin siis on noita muumeja ihan DVD:llä.
        Mitäs mieltä sinä olet tästä päivän kuumasta puheenaiheesta, sikainfluenssasta? Meinasitko ottaa teidän neidille/itsellesi rokotetta? Minä olen meinannut ottaa neitille ja itselle kun kuulun riskiryhmään. Pitkään asiaa punnitsin ja aiheeseen tutustuin ja näin sitten päätin, toivottavasti on oikea ratkaisu..
        Pitää lähteä vielä kaupassa käymään, toivottavasti ei ole kamalat jonot kun olis vielä siivoushommaa illaksi.. huokaus..


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        Voi voi, meni taas tuo 6,9 milj. euron jättipotti ohisuun, minkäs teet. Ja ihan kokonaisen kupongin lottosin, vähän harmittaa, kun olin ajatellut et nyt olis hyvä aika voittaa.. ;)
        On pitänyt tässä tosi kiireisenä. Oltiin pitkä viikonloppu reissun päällä niin en aiemmin ehtinyt kirjoitella. Sukulaisissa käytiin ja oli kyllä tosi kiva reissu. Mukava aina välillä käydä muuallakin eikä vaan aina tätä koti-kauppa-mummola- väliä pyöriä.
        Mä kans olen ihan vast'ikään innostunut tuosta leipomisesta. Ennen en ole hommasta tykännyt niinkään, mutta nyt kun oon kotona niin on aikaa ja jaksamista ihan erilailla kuin ennen. Tulikos tehtyä piirakka pyhäinpäiväksi? :) Mä tein mokkapaloja. Mies kun tykkää niistä todella paljon ja esitti toivomuksen että jos niitä tekisin :)
        Niin kyllä, mä arvelinkin että joku insinöörihän sinä varmaan olet. Hyvä matematiikka-pää ilmeisesti täytyy olla ja varmaan muutenkin olet aika fiksu ja älykäs ihminen. Näin minä äkisti sinut analysoin :) Sinun työ kuulostaa tosi mielenkiintoiselta. Mä olen sosiaalipuolella, kehitysvammaisten ohjaajana olen ollut, mutta olisin kinnostunut apteekkialasta. Katsotaan jos lähden vielä opiskelemaan kun neiti vähän kasvaa.
        Meillä kans neiti tykkää muumeista todella paljon. Miehen kanssa naureskellaan että neiti on suorastaan fanaattinen ;) Heti aamusta kun herätään pitäisi päästä muumeja katsomaan. On pitänyt rajoittaa tuota muumi-hommaa, että vain parina päivänä viikossa voi 1-2 jaksoa katsoa. Niin meilläkin siis on noita muumeja ihan DVD:llä.
        Mitäs mieltä sinä olet tästä päivän kuumasta puheenaiheesta, sikainfluenssasta? Meinasitko ottaa teidän neidille/itsellesi rokotetta? Minä olen meinannut ottaa neitille ja itselle kun kuulun riskiryhmään. Pitkään asiaa punnitsin ja aiheeseen tutustuin ja näin sitten päätin, toivottavasti on oikea ratkaisu..
        Pitää lähteä vielä kaupassa käymään, toivottavasti ei ole kamalat jonot kun olis vielä siivoushommaa illaksi.. huokaus..

        Niinhän ne haaveet miljoonista aina tuon lottoarvonnan jälkeen lässähtää. Tosin voitettiin nyt toisen kerran ihka peräjälkeen. Viimeviikolla tuli se yks euro lisänumerolla ja nyt sitte heti perään tuli neljä oikein tuloksella 14 €. Jes! Ollaan vissiin päästy voittoputkeen :). Täytyypi varmaan taas kuponki rastia lauantaiksi.

        Kyllä tuli mustikkapiirakat leipaistua ja teinpä vielä innoissani pikku pellillisen mustikaisia muffinssejakin.
        Kyllähän se kivasti aina piristää ja tuo vaihtelua tuo reissaaminen. Meillä vaan kun nuo mummolan matkat ovat niin kovin pitkät, niin eipä sitte paljonkaan päästä (oikeestaan ei sitte viitsitä) muissa sukulaisissa ja tutuissa reissata kuin kesälomilla.

        Tiedätkös? Jos mun ois pitänyt veikata ala, jolla työskentelet, niin olisin ykkösvaihtoehtona arvannut sosiaali- ja terveydenhoidon sektoria. Tässä keskustelumme kuluessa, on kirjoituksiesi rivienvälistä ollut niin selvästi aistittavissa luonteesi iloinen empaattisuus ja valtava inhimillinen lämpö:)
        Ja kappas, tsädäm! Sehän oiskin mennyt ihka nappiin:)

        Voi kuule, mä tuun aivan sekopäiseksi, kun en osaa oikein päättää, että mitä tehdä tuon sikainfluenssa rokotuksen kanssa.
        Syyskuussa olin sitä mieltä, että emme ota, mutta sitte lokakuussa muutin mieleni ja vielä viime viikolla oltiin vakaasti sitä mieltä, että ottetaan.
        No nyt sitte viikonloppuna juttelin miehen siskon kanssa, joka toimii itsekin hoitoalalla. Ja hän kertoi, että heillä töissä lähes puolet henkilökunnasta jättää rokotteen ottamatta, koska heidän mielestään, sitä ei ole riittävästi testattu ihmisillä...?
        Niin että apua, mitä kummaa mä nyt sitte oikein teen?
        Oikeesti, oon jo parina yönä nukkunut huonosti tään asian takia, kun en osaa tehdä päätöstä:(

        Mulla on täällä kamala jänskätys päällä, kun pitkin päivää on tullut epätavallisen paljon valkovuotoa. Pikkuhousunsuoja ei enää riittänyt ja iltapäivällä neidin kanssa ulos lähtiessä laitoinkin päiväsiteen.
        Mulla menkat pitäis alkaa nyt huomenissa, tai viimeistään perjantaina (kierto parilla päivällä heitellyt pitkin kesää). Nyt ei kuitenkaan vielä mitään menkkamaisia oireita, eikä siitä migreenistä tietoakaan, joka jäi silloinkin heti pois, kun tytöä aloin odottaan... Voi kumpa oiskin tärpännyt:)

        Tulipas taas juttua kerrakseen, mutta nyt tää perhe lähtee vuorostaan kauppaan ruokaa ostamaan.
        Kerkesitkös eilen siivoamaan?


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        Niinhän ne haaveet miljoonista aina tuon lottoarvonnan jälkeen lässähtää. Tosin voitettiin nyt toisen kerran ihka peräjälkeen. Viimeviikolla tuli se yks euro lisänumerolla ja nyt sitte heti perään tuli neljä oikein tuloksella 14 €. Jes! Ollaan vissiin päästy voittoputkeen :). Täytyypi varmaan taas kuponki rastia lauantaiksi.

        Kyllä tuli mustikkapiirakat leipaistua ja teinpä vielä innoissani pikku pellillisen mustikaisia muffinssejakin.
        Kyllähän se kivasti aina piristää ja tuo vaihtelua tuo reissaaminen. Meillä vaan kun nuo mummolan matkat ovat niin kovin pitkät, niin eipä sitte paljonkaan päästä (oikeestaan ei sitte viitsitä) muissa sukulaisissa ja tutuissa reissata kuin kesälomilla.

        Tiedätkös? Jos mun ois pitänyt veikata ala, jolla työskentelet, niin olisin ykkösvaihtoehtona arvannut sosiaali- ja terveydenhoidon sektoria. Tässä keskustelumme kuluessa, on kirjoituksiesi rivienvälistä ollut niin selvästi aistittavissa luonteesi iloinen empaattisuus ja valtava inhimillinen lämpö:)
        Ja kappas, tsädäm! Sehän oiskin mennyt ihka nappiin:)

        Voi kuule, mä tuun aivan sekopäiseksi, kun en osaa oikein päättää, että mitä tehdä tuon sikainfluenssa rokotuksen kanssa.
        Syyskuussa olin sitä mieltä, että emme ota, mutta sitte lokakuussa muutin mieleni ja vielä viime viikolla oltiin vakaasti sitä mieltä, että ottetaan.
        No nyt sitte viikonloppuna juttelin miehen siskon kanssa, joka toimii itsekin hoitoalalla. Ja hän kertoi, että heillä töissä lähes puolet henkilökunnasta jättää rokotteen ottamatta, koska heidän mielestään, sitä ei ole riittävästi testattu ihmisillä...?
        Niin että apua, mitä kummaa mä nyt sitte oikein teen?
        Oikeesti, oon jo parina yönä nukkunut huonosti tään asian takia, kun en osaa tehdä päätöstä:(

        Mulla on täällä kamala jänskätys päällä, kun pitkin päivää on tullut epätavallisen paljon valkovuotoa. Pikkuhousunsuoja ei enää riittänyt ja iltapäivällä neidin kanssa ulos lähtiessä laitoinkin päiväsiteen.
        Mulla menkat pitäis alkaa nyt huomenissa, tai viimeistään perjantaina (kierto parilla päivällä heitellyt pitkin kesää). Nyt ei kuitenkaan vielä mitään menkkamaisia oireita, eikä siitä migreenistä tietoakaan, joka jäi silloinkin heti pois, kun tytöä aloin odottaan... Voi kumpa oiskin tärpännyt:)

        Tulipas taas juttua kerrakseen, mutta nyt tää perhe lähtee vuorostaan kauppaan ruokaa ostamaan.
        Kerkesitkös eilen siivoamaan?

        Niin, eihän sitä joka paikkaan voi mitenkään ehtiä ja ne mummolat on kuitenkin todella tärkeitä paikkoja. Meillä toinen mummo (minun äiti) sanoo, että jo viikossa tulee kamala ikävä pikkuneitiä ja pikkuiselle mummot (ja ukitkin) on tosi tärkeitä :) Meidän neiti tuntuu ujostelevan miehiä, en tiedä onko möreä ääni pelottava vai iso koko, mutta ukit on tässä vaiheessa vielä vähän etäisempiä. Oliko teidän neidillä vaihetta, jossa esim. miehet pelotti?
        Voi kun oli kauniisti sanottu, ihan punastun kohta :) Sinä olet myös oikein lämpimän ja iloisen ja ystävällisen oloinen ihminen :) On todella mukavaa vaihtaa ajatuksia sinun kanssasi.
        Pitää muuten nyt sanoa kun vielä muistan, että meidän neiti söi viime viikolla ensimmäisen kerran KAURAPUUROA! Tein kuten neuvoit, että tutustutin kaurahiutaleisiin jogurtin seassa. Sitten tein kaurapuuron yksi ilta (maitoon) ja laitoin päälle kanelia ja vähän sokeria niin avot! Siis maistui äärimmäisen hyvin: neiti söi lautasen tyhjäksi. Ja sen jälkeen on syöty monet puurot. Kiitos siis hyvästä vinkistä! :)
        Voi kurjuus, kuulostaa siltä että asia todella painaa sinua :( Olen punniskellut tätä asiaa melko pitkään, ja ollut suunnilleen koko ajan sitä mieltä että, rokotetaan ja nyt kun katsoin viime ke (??) a-studiota (löytyy muuten yleareenalta jos haluat katsoa), niin mielipide asiasta edelleen vahvistui. Minulla on muutama sairaanhoitaja/terv.hoit. lapsuudenystävissä ja he kaikki ovat rokotteen ottaneet. (Kaksi näistä ystävistä on raskaana.) Ajattelin että luotan THL:n arvioon asiasta ja siihen, että he eivät rokotetta suositteli, ellei olisi aihetta. Onhan siinä rokotteessa tietysti se haittavaikutuksien mahdollisuus (harvinaista kaiketi), mutta tuo sikainfl. voi myös olla vakava tauti. Tämä on kieltämättä aika vaikea paikka sikäli, että on vastuussa paitsi itsestään niin myös lapsestaan, kun pitää tehdä päätös tämän puolesta. Minulle tämä päätös ei ollut kovin vaikea ja toivottavasti myös sinä saat tehtyä päätöksen etkä menetä enää yöuniasi asian tiimoilta :)
        Voi että, kerro heti, olen haljeta uteliaisuudesta, alkoiko menkat vai oletko "pieniin päin"? :) olen täällä peukut pystyssä että pikkuinen olisi tulossa :) kyllä nuo merkit viittais siihen suuntaan..
        Juu, kyllä ehdin siivota silloin illalla. Olipa mukava olo sitten kun kotona oli aivan puti puhdasta. Eilen leivoin sämpylöitä ja nyt olisi ohjelmassa pitaleivät: miehen herkkua on kotikutoinen pitaleipä ja kebab :)


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        Niin, eihän sitä joka paikkaan voi mitenkään ehtiä ja ne mummolat on kuitenkin todella tärkeitä paikkoja. Meillä toinen mummo (minun äiti) sanoo, että jo viikossa tulee kamala ikävä pikkuneitiä ja pikkuiselle mummot (ja ukitkin) on tosi tärkeitä :) Meidän neiti tuntuu ujostelevan miehiä, en tiedä onko möreä ääni pelottava vai iso koko, mutta ukit on tässä vaiheessa vielä vähän etäisempiä. Oliko teidän neidillä vaihetta, jossa esim. miehet pelotti?
        Voi kun oli kauniisti sanottu, ihan punastun kohta :) Sinä olet myös oikein lämpimän ja iloisen ja ystävällisen oloinen ihminen :) On todella mukavaa vaihtaa ajatuksia sinun kanssasi.
        Pitää muuten nyt sanoa kun vielä muistan, että meidän neiti söi viime viikolla ensimmäisen kerran KAURAPUUROA! Tein kuten neuvoit, että tutustutin kaurahiutaleisiin jogurtin seassa. Sitten tein kaurapuuron yksi ilta (maitoon) ja laitoin päälle kanelia ja vähän sokeria niin avot! Siis maistui äärimmäisen hyvin: neiti söi lautasen tyhjäksi. Ja sen jälkeen on syöty monet puurot. Kiitos siis hyvästä vinkistä! :)
        Voi kurjuus, kuulostaa siltä että asia todella painaa sinua :( Olen punniskellut tätä asiaa melko pitkään, ja ollut suunnilleen koko ajan sitä mieltä että, rokotetaan ja nyt kun katsoin viime ke (??) a-studiota (löytyy muuten yleareenalta jos haluat katsoa), niin mielipide asiasta edelleen vahvistui. Minulla on muutama sairaanhoitaja/terv.hoit. lapsuudenystävissä ja he kaikki ovat rokotteen ottaneet. (Kaksi näistä ystävistä on raskaana.) Ajattelin että luotan THL:n arvioon asiasta ja siihen, että he eivät rokotetta suositteli, ellei olisi aihetta. Onhan siinä rokotteessa tietysti se haittavaikutuksien mahdollisuus (harvinaista kaiketi), mutta tuo sikainfl. voi myös olla vakava tauti. Tämä on kieltämättä aika vaikea paikka sikäli, että on vastuussa paitsi itsestään niin myös lapsestaan, kun pitää tehdä päätös tämän puolesta. Minulle tämä päätös ei ollut kovin vaikea ja toivottavasti myös sinä saat tehtyä päätöksen etkä menetä enää yöuniasi asian tiimoilta :)
        Voi että, kerro heti, olen haljeta uteliaisuudesta, alkoiko menkat vai oletko "pieniin päin"? :) olen täällä peukut pystyssä että pikkuinen olisi tulossa :) kyllä nuo merkit viittais siihen suuntaan..
        Juu, kyllä ehdin siivota silloin illalla. Olipa mukava olo sitten kun kotona oli aivan puti puhdasta. Eilen leivoin sämpylöitä ja nyt olisi ohjelmassa pitaleivät: miehen herkkua on kotikutoinen pitaleipä ja kebab :)

        Olipas kivaa kuulla, että sait sitte teidänkin pikkuneidin totutettua kaurapuuroon. Aika tarkkoja nuo pikkuiset ovat, kun meidänkään neiti ei hyväksy puuroa, jos keitän sen veteen, mutta maitoon keitettynä kyllä sitte maistuu. Itse kun taas tykkään veteen keitetystä, niin haudutankin kattilassa aamupuuron maitoon tytölle ja miehelle, mutta itselleni teen annoksen veteen mikrolla.
        Meillä myös neiti on ihan pienestä pitäen ollut tykästynyt mummoihin, etenkin mun äitiin ja myös toiseen ukkiin (miehen isään), mutta mun isääni tuppasi ujostelemaan.
        Mun isä ja samaten anoppi käyttävät silmälaseja ja meistä tuntuu, että neiti vähän niitä pienempänä vierasti, kun joskus pyyti ukkia ottamaan lasit pois enenkus meni syliin halimaan. Nyt jo kyllä tuokin vaihe on jäänyt, eikä ukin silmälasit pelota:)
        Hei älähän suotta siellä punastele. Totta tuo oli kaikki, mitä kirjoitin. Minustakin tää meidän ajatusten vaihto on tosi kivaa vaihtelua arkipäivään:)
        Hemmotellaankohan me "jauhopeukalot" nuo meidän miehet ihan piloille nyt hoitovapaalla ollessa?
        Toivottavasti ymmärtävät naistensa arvon, eivätkä vaadi sitte samaa pullantuoksuista mammaa, kun joskus ne työt taas meillekin alkaa.
        Eipä ole menkat vielä alkaneet:) Olokaan ei ole vielä yhtään menkkoihin viittaava, ei migreeniä, eikä muitakaan mulle tyypillisiä menkkaoireita, tota valkkaria vaan piisaa. Iltapäivällä tosin huomasin siteestä, että valkkarin joukoon oli tullut pikkuisen ruskeaa tuhnua:( Oisko menkat sitte kuitenkin alkamassa, vai mitähän lie?
        En nyt kyllä muista, että olikos silloin myös jotain tommosta ollut, kun tuota tyttöä aloin odottaa. Kauppareisulla ostin eilen valmiiksi kotiin pari raskaustestiä. En nyt kuitenkaan vielä ihan heti testaa.
        Arvaa vaan, miten mua jäskättää. Siksi piti sullekin ihan jo näin heti tänne purkautua.
        Mies on viileenä kuin viilipytty. Naureksi vaan äsken mulle ja taputteli mun masua. "Ettei vaan ois käynyt vahinkoa, kun tuli joka päivä sekstailtua".
        Hih:) Voi noita miesten juttuja, kyllähän sä tiedät... Oiskin vaan totta:)


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        Olipas kivaa kuulla, että sait sitte teidänkin pikkuneidin totutettua kaurapuuroon. Aika tarkkoja nuo pikkuiset ovat, kun meidänkään neiti ei hyväksy puuroa, jos keitän sen veteen, mutta maitoon keitettynä kyllä sitte maistuu. Itse kun taas tykkään veteen keitetystä, niin haudutankin kattilassa aamupuuron maitoon tytölle ja miehelle, mutta itselleni teen annoksen veteen mikrolla.
        Meillä myös neiti on ihan pienestä pitäen ollut tykästynyt mummoihin, etenkin mun äitiin ja myös toiseen ukkiin (miehen isään), mutta mun isääni tuppasi ujostelemaan.
        Mun isä ja samaten anoppi käyttävät silmälaseja ja meistä tuntuu, että neiti vähän niitä pienempänä vierasti, kun joskus pyyti ukkia ottamaan lasit pois enenkus meni syliin halimaan. Nyt jo kyllä tuokin vaihe on jäänyt, eikä ukin silmälasit pelota:)
        Hei älähän suotta siellä punastele. Totta tuo oli kaikki, mitä kirjoitin. Minustakin tää meidän ajatusten vaihto on tosi kivaa vaihtelua arkipäivään:)
        Hemmotellaankohan me "jauhopeukalot" nuo meidän miehet ihan piloille nyt hoitovapaalla ollessa?
        Toivottavasti ymmärtävät naistensa arvon, eivätkä vaadi sitte samaa pullantuoksuista mammaa, kun joskus ne työt taas meillekin alkaa.
        Eipä ole menkat vielä alkaneet:) Olokaan ei ole vielä yhtään menkkoihin viittaava, ei migreeniä, eikä muitakaan mulle tyypillisiä menkkaoireita, tota valkkaria vaan piisaa. Iltapäivällä tosin huomasin siteestä, että valkkarin joukoon oli tullut pikkuisen ruskeaa tuhnua:( Oisko menkat sitte kuitenkin alkamassa, vai mitähän lie?
        En nyt kyllä muista, että olikos silloin myös jotain tommosta ollut, kun tuota tyttöä aloin odottaa. Kauppareisulla ostin eilen valmiiksi kotiin pari raskaustestiä. En nyt kuitenkaan vielä ihan heti testaa.
        Arvaa vaan, miten mua jäskättää. Siksi piti sullekin ihan jo näin heti tänne purkautua.
        Mies on viileenä kuin viilipytty. Naureksi vaan äsken mulle ja taputteli mun masua. "Ettei vaan ois käynyt vahinkoa, kun tuli joka päivä sekstailtua".
        Hih:) Voi noita miesten juttuja, kyllähän sä tiedät... Oiskin vaan totta:)

        Mä oon myös miettinyt sitä että varmaan silmälasit ja tummat hiukset on osasyynä tähän vierastamiseen. Nyt on pahin mennyt ohi sen vierastamisen suhteen, mut kyllä neiti edelleen alkuun "ujona" katselee äidin sylistä, turvasta, kun kylään mennään. Nopsasti hän sitten kuitenkin "karaistuu" ja lähtee aina uudestaan "tuttavuutta tekemään" :)
        Hih, musta kyllä tuntuu et me hyvin pitkälti hemmotellaan nuo meidän miehet ihan piloille ;) Nopeasti tottuvat tähän "hyvään palveluun" ja sit ovat jatkuvasti odottamassa kaikenmaailman leivonnaisia ;) Pitänee ruveta vähän rajoittamaan tätä leipomista, hih. Mut toisaalta nyt kun on aikaa ja halua niin ei kai se niin vaarallista ole. Nopeasti sitä kuitenkin aina kaikkeen tottuu, myös siihen että pullantuoksuinen kotirouva on muuttunut "uratykiksi", jolla ei ole enää aikaa leipoa, hihih ;)
        Älähän vielä heitä kirvestä kaivoon, systeri! Olen kuullut että joillakin voi raskauden alussa olla tuota kuvailemaasi vuotoa. Muutaman päivän sisällähän sinä saat luultavasti asiaan varmuuden. Mä toivon kovasti sinulle niitä kahta viivaa :) kerrohan sitten kun testailet ja toivottavasti plussailet :)
        Niin, miehet. Ne on toisinaan mielestään niin hauskoja, hih ;)
        Sellaista juttua sulta meinasin muuten kysyä, että oletko miettinyt että sitten kun joskus viet lastasi/lapsiasi hoitoon, veisitkö heitä mieluummin päiväkotiin vai perhepäivähoitajalle? Toisaalta päiväkodissa kiertää kaikki pöpöt ja tuntuu että hoitajilla ei ole aikaa (tarpeksi) lapsen yksilökohtaiseen huomioimiseen. Toisaalta taas päiväkodin henkilöstöllä (lastentarhaopettajat) on enemmän koulutusta lasten virikkeitä ja "oppimista" ajatellen. Vaikea kysymys tämäkin. Oletkos miettinyt aihetta?
        Mutta tämä pullantuoksuinen lähtee nyt taas leipomaan miehelle (pullaa tällä kertaa). Jos sit ehtis hiukan levätäkin tälle päivälle.. :)


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        Mä oon myös miettinyt sitä että varmaan silmälasit ja tummat hiukset on osasyynä tähän vierastamiseen. Nyt on pahin mennyt ohi sen vierastamisen suhteen, mut kyllä neiti edelleen alkuun "ujona" katselee äidin sylistä, turvasta, kun kylään mennään. Nopsasti hän sitten kuitenkin "karaistuu" ja lähtee aina uudestaan "tuttavuutta tekemään" :)
        Hih, musta kyllä tuntuu et me hyvin pitkälti hemmotellaan nuo meidän miehet ihan piloille ;) Nopeasti tottuvat tähän "hyvään palveluun" ja sit ovat jatkuvasti odottamassa kaikenmaailman leivonnaisia ;) Pitänee ruveta vähän rajoittamaan tätä leipomista, hih. Mut toisaalta nyt kun on aikaa ja halua niin ei kai se niin vaarallista ole. Nopeasti sitä kuitenkin aina kaikkeen tottuu, myös siihen että pullantuoksuinen kotirouva on muuttunut "uratykiksi", jolla ei ole enää aikaa leipoa, hihih ;)
        Älähän vielä heitä kirvestä kaivoon, systeri! Olen kuullut että joillakin voi raskauden alussa olla tuota kuvailemaasi vuotoa. Muutaman päivän sisällähän sinä saat luultavasti asiaan varmuuden. Mä toivon kovasti sinulle niitä kahta viivaa :) kerrohan sitten kun testailet ja toivottavasti plussailet :)
        Niin, miehet. Ne on toisinaan mielestään niin hauskoja, hih ;)
        Sellaista juttua sulta meinasin muuten kysyä, että oletko miettinyt että sitten kun joskus viet lastasi/lapsiasi hoitoon, veisitkö heitä mieluummin päiväkotiin vai perhepäivähoitajalle? Toisaalta päiväkodissa kiertää kaikki pöpöt ja tuntuu että hoitajilla ei ole aikaa (tarpeksi) lapsen yksilökohtaiseen huomioimiseen. Toisaalta taas päiväkodin henkilöstöllä (lastentarhaopettajat) on enemmän koulutusta lasten virikkeitä ja "oppimista" ajatellen. Vaikea kysymys tämäkin. Oletkos miettinyt aihetta?
        Mutta tämä pullantuoksuinen lähtee nyt taas leipomaan miehelle (pullaa tällä kertaa). Jos sit ehtis hiukan levätäkin tälle päivälle.. :)

        No, eipähän nyt sitte tartte enää jänskäillä. Heräsin eilis aamuna taas kamalaan migreenikohtaukseen ja menkat alkoi sitte puoliltapäivin, pyh :'(
        No realisti kun olen, niin myönnetään, että pieni ihmehän se oiskin ollut, jos heti ekasta kierrosta ois tärpännyt. Nyt vaan sitte ootellaan menkkojen loppumista ja seuraavia oviksia.
        Mites muuten silloin, kun te tuota teidän neitiä teitte, niin bongailitkos oviksia miten tarkkaan?
        Mä en neitiä tehdessä pahemmin oviksia laskeskellut, enkä tikutellut. Oltiin vaan miehen kanssa aina, kun sille tuntui, hih;)
        Jippii! Meilläkin on nyt lunta. Käytiin aamulla neitin kanssa pyllymäessä kokeilemassa ja muutenkin neiti oli ihan tohkeissaan lumesta ja sanoi ettei muista viimetalven pulkkakyydeistä mitään.
        Niin tuosta päivähoidosta. Hassua, taas muuten huomaan siskoseni, että samoja juttuja ollaan tahoillamme funtsittu:)
        Kyllä tuo päiväkoti vaihtoehto on virikkeellisyytensä takia musta ehdottomasti parempi. Etenkin kun me molemmat ollaan nyt hoitovapaalla ja hoidetaan neitimme kolmevuotiaiksi kotona...
        Tosin, jos olisin lähtenyt töihin heti äippäloman jälkeen, niin silloin olisin kyllä yrittänyt saada lapselle perhepäivähoitopaikan just ton tautiriskin takia, mutta kolmivuotias on kuitenkin jo niin paljon isompi ja vastustuskykyisempi pöpöille, että päiväkoti on musta sopivampi.
        Meinasin taas leipoa isänpäiväksi. Pullataikina on jo nousemassa ja ajattelin lisäksi pyöräyttää täytekakupohjan... Täytän ja koristelen sen sitte vaikka huomenissa.
        Isänpäiväkortti askarreltiin jo neitin kanssa valmiiksi alkuviikosta ja myös molemmille ukeille askarreltiin kortit ja laitettiin viikolla postiin:)
        Siivotakin taas pitäis jossain välissä, että kyllä on kotiäidillä kiirettä;)
        Oletkos sinä teidän neitin kanssa kovasti isänpäivää valmistellut?


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        No, eipähän nyt sitte tartte enää jänskäillä. Heräsin eilis aamuna taas kamalaan migreenikohtaukseen ja menkat alkoi sitte puoliltapäivin, pyh :'(
        No realisti kun olen, niin myönnetään, että pieni ihmehän se oiskin ollut, jos heti ekasta kierrosta ois tärpännyt. Nyt vaan sitte ootellaan menkkojen loppumista ja seuraavia oviksia.
        Mites muuten silloin, kun te tuota teidän neitiä teitte, niin bongailitkos oviksia miten tarkkaan?
        Mä en neitiä tehdessä pahemmin oviksia laskeskellut, enkä tikutellut. Oltiin vaan miehen kanssa aina, kun sille tuntui, hih;)
        Jippii! Meilläkin on nyt lunta. Käytiin aamulla neitin kanssa pyllymäessä kokeilemassa ja muutenkin neiti oli ihan tohkeissaan lumesta ja sanoi ettei muista viimetalven pulkkakyydeistä mitään.
        Niin tuosta päivähoidosta. Hassua, taas muuten huomaan siskoseni, että samoja juttuja ollaan tahoillamme funtsittu:)
        Kyllä tuo päiväkoti vaihtoehto on virikkeellisyytensä takia musta ehdottomasti parempi. Etenkin kun me molemmat ollaan nyt hoitovapaalla ja hoidetaan neitimme kolmevuotiaiksi kotona...
        Tosin, jos olisin lähtenyt töihin heti äippäloman jälkeen, niin silloin olisin kyllä yrittänyt saada lapselle perhepäivähoitopaikan just ton tautiriskin takia, mutta kolmivuotias on kuitenkin jo niin paljon isompi ja vastustuskykyisempi pöpöille, että päiväkoti on musta sopivampi.
        Meinasin taas leipoa isänpäiväksi. Pullataikina on jo nousemassa ja ajattelin lisäksi pyöräyttää täytekakupohjan... Täytän ja koristelen sen sitte vaikka huomenissa.
        Isänpäiväkortti askarreltiin jo neitin kanssa valmiiksi alkuviikosta ja myös molemmille ukeille askarreltiin kortit ja laitettiin viikolla postiin:)
        Siivotakin taas pitäis jossain välissä, että kyllä on kotiäidillä kiirettä;)
        Oletkos sinä teidän neitin kanssa kovasti isänpäivää valmistellut?

        No voihan harmi! :( toivotaan sitten että seuraavalla kerralla tärppää. Eihän se aina heti ekalla kerralla onnista tai tokallakaan, mutta mä tietty toivon että teillä tärppäis mahdollisimman nopeasti :)
        Kun pikkuneitiä tehtiin niin ihan luomuna mentiin, eli en pongaillut oviksia tai ollut lantio kohoasennossa yhdynnän jälkeen vaan ihan "normaalimeiningillä" edettiin :) Ajattelin silloin että mitä vähemmän asiasta stressaa, sitä todennäköisempää on raskautua. Toimisin varmaan nykyään aika samalla lailla...
        Täällä odotellaan vieläkin lunta (sen pulkan kanssa ;) ) Lunta tuli jo vähän loppuviikosta ja päästiinkin jo pulkan kanssa liikenteeseen, mutta ne meni ja suli pois :( joten taas odotellaan lunta.. huomenna pitäisi sataa, sitä kovasti pikkuneitikin odottaa :)
        Juurikin samalla lailla ajattelen minäkin tuosta päivähoito asiasta, ihan kuin olisin itse sen tekstin kirjoittanut :)
        Juu, isänpaivät oli ja meni. Minä leipasin miehelle täytekakun ja pullat ja suolaisen piirakan, että ihan kunnolla tuli juhlittua (lue: syötyä, hih). Isälle askarreltiin neitin kanssa lahjaa, samoin ukeille. Isoukin haudalle käytiin sitten viemässä kynttilät, että sillä lailla täällä.
        Huomenna pitäisi käydä itselle se sikainfluenssa-rokote. Ensi viikolla vasta pikkuneiti saa sen. Vähän jänskättää. Mitäs sinä meinasit rokotusten kanssa?
        Onko teillä muuten kotieläimiä? En muistaakseni ole kysynyt (vai olenko?). Anteeksi jo etukäteen jos toistan itseäni. Mulla on oikeasti tätä hajamielisyys-ongelmaa aina välillä liikenteessä.. Meillä on koira ja hauveli ja neiti tulee (ainakin vielä, koputan puuta) loistavasti toimeen keskenään. Noiden kahden touhuja on kyllä välillä tosi hauska katsella, hih :)
        Nyt me lähdetään miehen kanssa elokuvaa katsomaan. Taidan nukahtaa sohvalle, väsyttää..


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        No voihan harmi! :( toivotaan sitten että seuraavalla kerralla tärppää. Eihän se aina heti ekalla kerralla onnista tai tokallakaan, mutta mä tietty toivon että teillä tärppäis mahdollisimman nopeasti :)
        Kun pikkuneitiä tehtiin niin ihan luomuna mentiin, eli en pongaillut oviksia tai ollut lantio kohoasennossa yhdynnän jälkeen vaan ihan "normaalimeiningillä" edettiin :) Ajattelin silloin että mitä vähemmän asiasta stressaa, sitä todennäköisempää on raskautua. Toimisin varmaan nykyään aika samalla lailla...
        Täällä odotellaan vieläkin lunta (sen pulkan kanssa ;) ) Lunta tuli jo vähän loppuviikosta ja päästiinkin jo pulkan kanssa liikenteeseen, mutta ne meni ja suli pois :( joten taas odotellaan lunta.. huomenna pitäisi sataa, sitä kovasti pikkuneitikin odottaa :)
        Juurikin samalla lailla ajattelen minäkin tuosta päivähoito asiasta, ihan kuin olisin itse sen tekstin kirjoittanut :)
        Juu, isänpaivät oli ja meni. Minä leipasin miehelle täytekakun ja pullat ja suolaisen piirakan, että ihan kunnolla tuli juhlittua (lue: syötyä, hih). Isälle askarreltiin neitin kanssa lahjaa, samoin ukeille. Isoukin haudalle käytiin sitten viemässä kynttilät, että sillä lailla täällä.
        Huomenna pitäisi käydä itselle se sikainfluenssa-rokote. Ensi viikolla vasta pikkuneiti saa sen. Vähän jänskättää. Mitäs sinä meinasit rokotusten kanssa?
        Onko teillä muuten kotieläimiä? En muistaakseni ole kysynyt (vai olenko?). Anteeksi jo etukäteen jos toistan itseäni. Mulla on oikeasti tätä hajamielisyys-ongelmaa aina välillä liikenteessä.. Meillä on koira ja hauveli ja neiti tulee (ainakin vielä, koputan puuta) loistavasti toimeen keskenään. Noiden kahden touhuja on kyllä välillä tosi hauska katsella, hih :)
        Nyt me lähdetään miehen kanssa elokuvaa katsomaan. Taidan nukahtaa sohvalle, väsyttää..

        Juu, meilläkin noi lumet ehti sulaa viikonloppuna, mutta eilisnä saatiin taas lisää uutta valkoista maahan. Mitenkäs teillä? Satoikos sielläkin, niin pääsisitte testaamaan neitin kanssa uutta pulkkaa:)
        Just tota samaa mä olen ajatellut noista ovisten vahtaamisista. Siis niitten vahtaaminenhan vaan saa aikaan lisää stressiä ja kaiken lisäksi, musta tuntuu, että jos meiän miehelle sanois, että mulla on tänään "se" päivä, niin voisikin käydä niin, että miehellä ei noin tarkan aikataulun mukaan pelittäiskään;)
        Mulla menkatkin meni ja nytpä päästään taas tosi mielessä vällyjen heilutteluun uudemman kerran;)
        Hih, aikas työstä käy mulle, jos mies vielä meinaa tuolla edelliskierron "joka päivä" tyylillään nytkin mennä. Mullehan riittäis kyllä tuo kolme - neljä kertaa viikossa, mutta touhuillaan nyt miehen ehdoilla:)
        Mites sulle rokotuksessa kävi, kipeytyikö käsivarsi, tai oireileeko muuten?
        Mulla ei vieläkään ole aivan selvää tuo, että otetaanko neitille se rokotus, vaiko ei. Nyt ajattelet varmaan, että olen aivan kamala ja vastuuton äiti, mutta tämä possurokotus jo todella stressaa minua:(
        Kerroinkos sinulle jo? (Kuten huomaat, on tätä hajamielisyyttä mullakin). Että miehen sisko, joka on sairaanhoitaja ja neitin sylikummi, on vahvasti sitä mieltä, että tätä rokotetta ei kannattaisi ottaa.
        No itsehän en rokotetta vielä saisikaan, kun en kuulu mihinkään riskiryhmään, mutta neitin kohdalla asia olisi pystyttävä päättämään reilussa viikossa... Miks tään pitää olla mulle näin vaikeaa tehdä tuo päätös:(
        Olihan meilä koira, kun neiti syntyi. Siinä kävi vaan sitte niin, että kun neiti alkoi kontata ja liikkua lattialla, niin koira tuli neitille jotenkin mustasukkaiseksi ja alkoi ärähennellä. Nyt meidän hauva onkin sitte asustellut jo vuoden verran maalla mun kotona. No nähdäänhän me hauvaa joka kerta, kun mummolassa käydään:) Neitihän tahtois tietty, että tuotais koira kotiin, mutta mies on ollut tiukasti sillä kannalla, ettäs tämä järjestely on koiran ja neitin kannalta parempi.
        Nytpä taidan lopetella. Tehdään pieni iltakävely tuohon kipsalle ja haetaan porukalla jätskit:)
        Neiti jo tuohon viereen juoksi ulkovaateet päällä nykimään mua hihasta. Se on menoksi nyt:)


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        Juu, meilläkin noi lumet ehti sulaa viikonloppuna, mutta eilisnä saatiin taas lisää uutta valkoista maahan. Mitenkäs teillä? Satoikos sielläkin, niin pääsisitte testaamaan neitin kanssa uutta pulkkaa:)
        Just tota samaa mä olen ajatellut noista ovisten vahtaamisista. Siis niitten vahtaaminenhan vaan saa aikaan lisää stressiä ja kaiken lisäksi, musta tuntuu, että jos meiän miehelle sanois, että mulla on tänään "se" päivä, niin voisikin käydä niin, että miehellä ei noin tarkan aikataulun mukaan pelittäiskään;)
        Mulla menkatkin meni ja nytpä päästään taas tosi mielessä vällyjen heilutteluun uudemman kerran;)
        Hih, aikas työstä käy mulle, jos mies vielä meinaa tuolla edelliskierron "joka päivä" tyylillään nytkin mennä. Mullehan riittäis kyllä tuo kolme - neljä kertaa viikossa, mutta touhuillaan nyt miehen ehdoilla:)
        Mites sulle rokotuksessa kävi, kipeytyikö käsivarsi, tai oireileeko muuten?
        Mulla ei vieläkään ole aivan selvää tuo, että otetaanko neitille se rokotus, vaiko ei. Nyt ajattelet varmaan, että olen aivan kamala ja vastuuton äiti, mutta tämä possurokotus jo todella stressaa minua:(
        Kerroinkos sinulle jo? (Kuten huomaat, on tätä hajamielisyyttä mullakin). Että miehen sisko, joka on sairaanhoitaja ja neitin sylikummi, on vahvasti sitä mieltä, että tätä rokotetta ei kannattaisi ottaa.
        No itsehän en rokotetta vielä saisikaan, kun en kuulu mihinkään riskiryhmään, mutta neitin kohdalla asia olisi pystyttävä päättämään reilussa viikossa... Miks tään pitää olla mulle näin vaikeaa tehdä tuo päätös:(
        Olihan meilä koira, kun neiti syntyi. Siinä kävi vaan sitte niin, että kun neiti alkoi kontata ja liikkua lattialla, niin koira tuli neitille jotenkin mustasukkaiseksi ja alkoi ärähennellä. Nyt meidän hauva onkin sitte asustellut jo vuoden verran maalla mun kotona. No nähdäänhän me hauvaa joka kerta, kun mummolassa käydään:) Neitihän tahtois tietty, että tuotais koira kotiin, mutta mies on ollut tiukasti sillä kannalla, ettäs tämä järjestely on koiran ja neitin kannalta parempi.
        Nytpä taidan lopetella. Tehdään pieni iltakävely tuohon kipsalle ja haetaan porukalla jätskit:)
        Neiti jo tuohon viereen juoksi ulkovaateet päällä nykimään mua hihasta. Se on menoksi nyt:)

        meillä tuli lunta joka on edelleenkin maassa, jee :) Ollaan käyty jo tosi monesti pulkka-ajelulla. Neiti tykkää siitä hommasta niin paljon, että aina tulee kamala huuto kun tullaan kotiin ja pitää nousta pois pulkan kyydistä. Pienestä se on pienen ihmisen ilon ja surun hetket kiinni :)
        Teillä alkaa taas se rumba siellä päässä, hih ;) olkaas sitten ahkeria, niin todennäköisyys raskautumiseen kasvaa, hih ;) ei vaiskaan, tietty ihan tuntojen mukaan, kyllähän siitä menee maku koko hommasta jos pitää koko ajan olla peittoja heiluttelemassa, hih ;)
        Juu, kävin piikillä (eilen aamulla) ja tähän mennessä seuraavia sivuvaikutuksia: pistokohta kipeytynyt (lähes kaikilla ja kaikista rokotuksista aiheutuva sivuvaikutus) ja kuumeinen olo (ei kuitenkaan kuumetta/lämpöä). Toivottavasti ei tule muita oireita (koputan puuta). Ensi viikolla on neidin rokotusaika.
        En todellakaan ajattele sinusta niin, päinvastoin: jo se, että pohdit asiaa ja haluat varmistaa, että teet lapsesi kannalta oikean ratkaisun, (etkä vaan tee päätöstä "pureskelematta",) kertoo, että olet vastuullinen äiti :) En tietenkään tiedä, miksi kälysi ei suosittele/ tunne turvalliseksi tätä rokotetta, mutta minusta tuntuu, että ihmisillä saattaa olla ennakkoluuloja, kun tästä asiasta on ainakin alkuun ollut aika ristiriitaista tietoa liikenteessä. Varmasti se onkin vaikea päätös, mutta silti se päätös on tehtävä. Kyllä minustakin alkuun tuntui ihan tosi vaikealta, mutta sain sitten jotenkin "rauhan" sielulleni kun päätin että rokotteet otetaan. Tuli sellainen olo että oikean päätöksen teen. Ajattelin, että en uskalla olla ottamatta rokotetta.. Voikun voisin auttaa sinua jotenkin "tuskassasi", mutta jokaisen pitää itse tuo asia omalla kohdallaan miettiä, tsemppiä :)
        Meillä oli alkuun hankaluuksia tuon koiruuden ja pikkuneidin kanssa. Tytön syntymän jälkeen hauveli heittääntyi mustasukkaiseksi ja jopa vihaiseksi tyttöä kohtaan. Mietittiin jo koirasta luopumista, mutta sitten sen käytös alkoikin muuttua parempaan suuntaan. Ja niinkuin sanoin, nykyään nuo kaksi ovat ylimpiä ystäviä :) En tiedä mikä ohimenevä "mielenhäiriö" sillä nuhvella siinä välissä oikein oli, mutta loppu hyvin kaikki hyvin :)
        Tulipa taas tuota tekstiä, hih. Nyt me aletaan taas elokuvalle. Kauhuleffa vielä, kääks. Voi olla että minä ketson vaan puolella silmällä ;)


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        meillä tuli lunta joka on edelleenkin maassa, jee :) Ollaan käyty jo tosi monesti pulkka-ajelulla. Neiti tykkää siitä hommasta niin paljon, että aina tulee kamala huuto kun tullaan kotiin ja pitää nousta pois pulkan kyydistä. Pienestä se on pienen ihmisen ilon ja surun hetket kiinni :)
        Teillä alkaa taas se rumba siellä päässä, hih ;) olkaas sitten ahkeria, niin todennäköisyys raskautumiseen kasvaa, hih ;) ei vaiskaan, tietty ihan tuntojen mukaan, kyllähän siitä menee maku koko hommasta jos pitää koko ajan olla peittoja heiluttelemassa, hih ;)
        Juu, kävin piikillä (eilen aamulla) ja tähän mennessä seuraavia sivuvaikutuksia: pistokohta kipeytynyt (lähes kaikilla ja kaikista rokotuksista aiheutuva sivuvaikutus) ja kuumeinen olo (ei kuitenkaan kuumetta/lämpöä). Toivottavasti ei tule muita oireita (koputan puuta). Ensi viikolla on neidin rokotusaika.
        En todellakaan ajattele sinusta niin, päinvastoin: jo se, että pohdit asiaa ja haluat varmistaa, että teet lapsesi kannalta oikean ratkaisun, (etkä vaan tee päätöstä "pureskelematta",) kertoo, että olet vastuullinen äiti :) En tietenkään tiedä, miksi kälysi ei suosittele/ tunne turvalliseksi tätä rokotetta, mutta minusta tuntuu, että ihmisillä saattaa olla ennakkoluuloja, kun tästä asiasta on ainakin alkuun ollut aika ristiriitaista tietoa liikenteessä. Varmasti se onkin vaikea päätös, mutta silti se päätös on tehtävä. Kyllä minustakin alkuun tuntui ihan tosi vaikealta, mutta sain sitten jotenkin "rauhan" sielulleni kun päätin että rokotteet otetaan. Tuli sellainen olo että oikean päätöksen teen. Ajattelin, että en uskalla olla ottamatta rokotetta.. Voikun voisin auttaa sinua jotenkin "tuskassasi", mutta jokaisen pitää itse tuo asia omalla kohdallaan miettiä, tsemppiä :)
        Meillä oli alkuun hankaluuksia tuon koiruuden ja pikkuneidin kanssa. Tytön syntymän jälkeen hauveli heittääntyi mustasukkaiseksi ja jopa vihaiseksi tyttöä kohtaan. Mietittiin jo koirasta luopumista, mutta sitten sen käytös alkoikin muuttua parempaan suuntaan. Ja niinkuin sanoin, nykyään nuo kaksi ovat ylimpiä ystäviä :) En tiedä mikä ohimenevä "mielenhäiriö" sillä nuhvella siinä välissä oikein oli, mutta loppu hyvin kaikki hyvin :)
        Tulipa taas tuota tekstiä, hih. Nyt me aletaan taas elokuvalle. Kauhuleffa vielä, kääks. Voi olla että minä ketson vaan puolella silmällä ;)

        Niin siskoseni, mitenkäs sait unenpäästä kiinni, kun noin myöhään uskalsit alkaa vielä kauhuleffaa katsomaan? Hih, onhan se toisaalta kivaa, kun saa käpertyä oman kullan kainaloon turvaa hakemaan jos oikein alkaa pelottaa;)
        Mulla vaan tahtoo käydä silleen, että jos katson iltasella noin myöhään kauhuleffaa, niin sitte pyörin ja hyörin vaan sängyssä, kun sen leffan tapahtumat pyörii päässä:(
        Heh, meillä "rumba" alkoi tosiaan;) Ihmettelen mistä tuo miehen innostus ja jaksaminen, vaikka käy töissä. Taitaa olla tosi mieluista puuhaa sille, kun tosiaan piti jo aloittaa taas heti, vaikka ei vielä tään kierron oviksista tietoakaan. No täytyy yritää munkin jaksaa puuhastella. Hih, toivottavasti saadaan tässä kuussa työvoitto;)
        Vai oli teidänkin koirakin aluksi mustasukkainen. Meillä ei etenkään miehellä pinna kestänyt koiran ärhentelyä ja kun ukki sanoi, että tuokaa koira heille maalle, niin ei sitte edes alettu opettamaan haualle talon tapoja. Nyt kyllä hauva ja neiti tulevat tavatessaan oikein hyvin juttuun ja tuntuu ettei koira suutu vaikka neiti joskus sitä pikkaisen retuuttaakin.
        Mitäs rotua se teidän hauveli muuten on? Meidän maalaiseläjäksi siirtynyt hauveli on pikkaisen sekarotuinen lapinkoira.
        Kuulitkos jo uutisista, että kaksi vuotias pienokainen on menehtynyt tuohon kirottuun flunsaan. Hän oli viikko sitte saanut tuon rokotteen. Kyllä tuo tieto lisäsi taas ainakin tämän äidin tuskaa tehdä päätös:(
        No nyt pitää kuitenkin lähteä viikonlopun ruokaostoksille prismaan ja cittarissakin pitää käydä. Siellä on kuvastotarjouksena puoleenhintaan naisten stretch-farkkuja, jos löytyis vaikka sopivat. Katson myös jos löytäis jonkun lämpöisen ja edullisen ulkoilutakin itselle. Ei sitte tarttis palella neitin kanssa pulkkaillessa:)


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        Niin siskoseni, mitenkäs sait unenpäästä kiinni, kun noin myöhään uskalsit alkaa vielä kauhuleffaa katsomaan? Hih, onhan se toisaalta kivaa, kun saa käpertyä oman kullan kainaloon turvaa hakemaan jos oikein alkaa pelottaa;)
        Mulla vaan tahtoo käydä silleen, että jos katson iltasella noin myöhään kauhuleffaa, niin sitte pyörin ja hyörin vaan sängyssä, kun sen leffan tapahtumat pyörii päässä:(
        Heh, meillä "rumba" alkoi tosiaan;) Ihmettelen mistä tuo miehen innostus ja jaksaminen, vaikka käy töissä. Taitaa olla tosi mieluista puuhaa sille, kun tosiaan piti jo aloittaa taas heti, vaikka ei vielä tään kierron oviksista tietoakaan. No täytyy yritää munkin jaksaa puuhastella. Hih, toivottavasti saadaan tässä kuussa työvoitto;)
        Vai oli teidänkin koirakin aluksi mustasukkainen. Meillä ei etenkään miehellä pinna kestänyt koiran ärhentelyä ja kun ukki sanoi, että tuokaa koira heille maalle, niin ei sitte edes alettu opettamaan haualle talon tapoja. Nyt kyllä hauva ja neiti tulevat tavatessaan oikein hyvin juttuun ja tuntuu ettei koira suutu vaikka neiti joskus sitä pikkaisen retuuttaakin.
        Mitäs rotua se teidän hauveli muuten on? Meidän maalaiseläjäksi siirtynyt hauveli on pikkaisen sekarotuinen lapinkoira.
        Kuulitkos jo uutisista, että kaksi vuotias pienokainen on menehtynyt tuohon kirottuun flunsaan. Hän oli viikko sitte saanut tuon rokotteen. Kyllä tuo tieto lisäsi taas ainakin tämän äidin tuskaa tehdä päätös:(
        No nyt pitää kuitenkin lähteä viikonlopun ruokaostoksille prismaan ja cittarissakin pitää käydä. Siellä on kuvastotarjouksena puoleenhintaan naisten stretch-farkkuja, jos löytyis vaikka sopivat. Katson myös jos löytäis jonkun lämpöisen ja edullisen ulkoilutakin itselle. Ei sitte tarttis palella neitin kanssa pulkkaillessa:)

        Mä en ole mikään hyvä kauhuleffan katsoja; aina kun tulee jännä kohta mä lähden huoneesta pois ja vessaan käymään jne ;) Mulla menee kyllä yöunet sikäli, et joskus jos on oikein jännä leffa/ odottamaton käänne leffassa niin jään sitten miettimään, että tarkoittiko se nyt sitä vai tätä, eikä siksi uni tule, jonka lisäksi voin nähdä myös levottomia unia, hih :) Hyvä esimerkki elokuvasta, jonka jälkeen olen ollut kuin puulla päähän lyöty, on Mullholland drive (vai miten se kirjoitetaan), oletko katsonut ja mitä tykkäsit?
        Meillä taasen mua ärsytti "suunnattomasti" koiran ärhentelyt ja mielenosoitukset. Jotenkin oli kai sellainen suojeluvaisto vauvan kanssa plus hauvelikin on enemmän miehen perään, että se ei mulle ole ihan niin "läheinen". Meillä on pikkuinen rotu, bichon frise, tunnetko tapauksen? Meillä on melko temperamenttinen ja sähäkkä tapaus.. Meillä molemmat mummolat ilmoitti raskaudesta kuultuaan, että me ei sitten oteta koiraa ;) että ei tarvinnut sitä vaihtoehtoa edes miettiä, hih ;)
        Juu, kuulin kyllä uutisista asiasta, todella surullista. Ei voi edes kuvitella minkälaista tuskaa pienen perhe nyt kokee :( kamalalta tuntuu edes ajatella koko asiaa.. Minun mielipiteeseen rokotteesta tämä surullinen tapaus ei sikäli vaikuta, koska me ollaan koko ajan oltu sitä mieltä, että otetaan rokotteet. Ensi viikolla olisi tytöllä aika varattuna. Toivon kovasti, että rokottaminen lopettaisi tämän viruksen leviämisen, ja että tästä taudista tulisi mahdollisimman vähän inhimillistä kärsimystä. Toivon myös ettei niitä toista ja kolmatta aaltoa tulisi ollenkaan. Aika ikävä tällainen pandemia-tilanne..
        Minä lähden tytölle keittelemään taas iltapuuroa, riisihiutalepuuroa, joka ei ilmeisesti ole yhtään niin suurta herkkua kuin oikea riisipuuro ;) Hauskaa lauantai-illan jatkoa sinne suunnalle ja toivottavasti teillä on onnea lotossa (mikäli lottositte), me ei tällä kertaa lotottu ollenkaan..


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        Mä en ole mikään hyvä kauhuleffan katsoja; aina kun tulee jännä kohta mä lähden huoneesta pois ja vessaan käymään jne ;) Mulla menee kyllä yöunet sikäli, et joskus jos on oikein jännä leffa/ odottamaton käänne leffassa niin jään sitten miettimään, että tarkoittiko se nyt sitä vai tätä, eikä siksi uni tule, jonka lisäksi voin nähdä myös levottomia unia, hih :) Hyvä esimerkki elokuvasta, jonka jälkeen olen ollut kuin puulla päähän lyöty, on Mullholland drive (vai miten se kirjoitetaan), oletko katsonut ja mitä tykkäsit?
        Meillä taasen mua ärsytti "suunnattomasti" koiran ärhentelyt ja mielenosoitukset. Jotenkin oli kai sellainen suojeluvaisto vauvan kanssa plus hauvelikin on enemmän miehen perään, että se ei mulle ole ihan niin "läheinen". Meillä on pikkuinen rotu, bichon frise, tunnetko tapauksen? Meillä on melko temperamenttinen ja sähäkkä tapaus.. Meillä molemmat mummolat ilmoitti raskaudesta kuultuaan, että me ei sitten oteta koiraa ;) että ei tarvinnut sitä vaihtoehtoa edes miettiä, hih ;)
        Juu, kuulin kyllä uutisista asiasta, todella surullista. Ei voi edes kuvitella minkälaista tuskaa pienen perhe nyt kokee :( kamalalta tuntuu edes ajatella koko asiaa.. Minun mielipiteeseen rokotteesta tämä surullinen tapaus ei sikäli vaikuta, koska me ollaan koko ajan oltu sitä mieltä, että otetaan rokotteet. Ensi viikolla olisi tytöllä aika varattuna. Toivon kovasti, että rokottaminen lopettaisi tämän viruksen leviämisen, ja että tästä taudista tulisi mahdollisimman vähän inhimillistä kärsimystä. Toivon myös ettei niitä toista ja kolmatta aaltoa tulisi ollenkaan. Aika ikävä tällainen pandemia-tilanne..
        Minä lähden tytölle keittelemään taas iltapuuroa, riisihiutalepuuroa, joka ei ilmeisesti ole yhtään niin suurta herkkua kuin oikea riisipuuro ;) Hauskaa lauantai-illan jatkoa sinne suunnalle ja toivottavasti teillä on onnea lotossa (mikäli lottositte), me ei tällä kertaa lotottu ollenkaan..

        Justiinsa sama mulla noitten kauhuleffojen kanssa. Oli taas, kuin oisit minusta kirjoittanut kauhuleffojen katsojana:)
        Niin ja juu, en ole tuota mainitsemaasi leffaa (kait onnekseni) nähnyt. Pitänee yrittää paina nimi mieleen, että osaa luistaa katsomosta, jos eteen sattuu. Olen ollut huomaavinani, että ollaan jotenkin niin saman sorttisia, että varmaan vaikutus ois mullekin vähintään samaa luokkaa, hih;)
        Siis onkos se teidän hauva justiinsa niitä, mitkä on semmoisia suloisia Durasell pupun näköisiä karvapalleroita? Jos on, niin nehän on tosi söpöjä ja hellyttäviä:)
        Eipä saatu nyt edes sitä euronkaan voittoa lotossa:(
        Mites teiltä lotto unohtui? Meillä on kyllä aina ne vakinumerot mukana. Tiedäthän nää pakolliset; syntymä-, nimi-, kihlajais- ja hääpäivät, jotka muistaa ja jos jättät lapun tekemättä, niin silloihan ne ihan varmasti tulee.
        Meillä tuo lottoaminen ja keno on enempi minun "paheita". Mies pelaa mieluummin pitkä- ja tulosvetoja.
        Kuinkas teillä on työnjako näissä "sijoituksissa", hih;)
        Mulla oli heti aamusta vatsa kipeänä, mut nyt iltapäivällä se helpotti. Jäi aamulenkkikin tekemättä, kun vihloi niin ikävästi. Voi kun en vaan ois tulossa kipeeksi:(
        Nytpä kiehautan vielä mulle ja miehelle lämpöiset yrttiteet ja sitte kipikapi nukkumaan. Aamulla ois aikainen herätys.


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        Justiinsa sama mulla noitten kauhuleffojen kanssa. Oli taas, kuin oisit minusta kirjoittanut kauhuleffojen katsojana:)
        Niin ja juu, en ole tuota mainitsemaasi leffaa (kait onnekseni) nähnyt. Pitänee yrittää paina nimi mieleen, että osaa luistaa katsomosta, jos eteen sattuu. Olen ollut huomaavinani, että ollaan jotenkin niin saman sorttisia, että varmaan vaikutus ois mullekin vähintään samaa luokkaa, hih;)
        Siis onkos se teidän hauva justiinsa niitä, mitkä on semmoisia suloisia Durasell pupun näköisiä karvapalleroita? Jos on, niin nehän on tosi söpöjä ja hellyttäviä:)
        Eipä saatu nyt edes sitä euronkaan voittoa lotossa:(
        Mites teiltä lotto unohtui? Meillä on kyllä aina ne vakinumerot mukana. Tiedäthän nää pakolliset; syntymä-, nimi-, kihlajais- ja hääpäivät, jotka muistaa ja jos jättät lapun tekemättä, niin silloihan ne ihan varmasti tulee.
        Meillä tuo lottoaminen ja keno on enempi minun "paheita". Mies pelaa mieluummin pitkä- ja tulosvetoja.
        Kuinkas teillä on työnjako näissä "sijoituksissa", hih;)
        Mulla oli heti aamusta vatsa kipeänä, mut nyt iltapäivällä se helpotti. Jäi aamulenkkikin tekemättä, kun vihloi niin ikävästi. Voi kun en vaan ois tulossa kipeeksi:(
        Nytpä kiehautan vielä mulle ja miehelle lämpöiset yrttiteet ja sitte kipikapi nukkumaan. Aamulla ois aikainen herätys.

        sellainen durasell-pupun näköinen ja kyllähän tuo muutenkin aika durasell tuntuu olevan ;) hyvin tuntuu tuota energiaa riittävän ja hauveli haluaa luonnollisesti olla kaikessa touhussa mukana :)
        Me vaan päätettiin että jätetäänpä nyt lottoamatta, kun pelattiin niin monena viikkona ihan täysi kuponki (hurjia kun ollaan) :) Mä laitan nykyään aina koneen arpomaan, kun pitkään täyttelin aina ne vuosipäivät sun muut eikä ollut osumia kun korkeintaan 2/rivi. Ajattelin siis muuttaa taktiikkaa, josko pelionni parantuisi, mutta eipä ole juuri parantunut (se 1e toki silloin taannoin tässä voitettiin), hih. :)
        Voi voi, etkai tullut kipeäksi? En tiedä onko siinä paljonkaan perää, mutta d-vitamiinia kehottavat syömään, että se parantaisi puolustusjärjestelmää, mene ja tiedä. Itse olen kuitenkin alkanut syödä d:tä (ja neiti saa tietty myös d-tippoja) tablettien muodossa, katsotaan auttaako.
        Kävittekös rokotuksissa neidin kanssa? Meillä huomenna aika. Jänskättää. Toivottavasti ei tulee kuumetta tai muuta oireita..


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        sellainen durasell-pupun näköinen ja kyllähän tuo muutenkin aika durasell tuntuu olevan ;) hyvin tuntuu tuota energiaa riittävän ja hauveli haluaa luonnollisesti olla kaikessa touhussa mukana :)
        Me vaan päätettiin että jätetäänpä nyt lottoamatta, kun pelattiin niin monena viikkona ihan täysi kuponki (hurjia kun ollaan) :) Mä laitan nykyään aina koneen arpomaan, kun pitkään täyttelin aina ne vuosipäivät sun muut eikä ollut osumia kun korkeintaan 2/rivi. Ajattelin siis muuttaa taktiikkaa, josko pelionni parantuisi, mutta eipä ole juuri parantunut (se 1e toki silloin taannoin tässä voitettiin), hih. :)
        Voi voi, etkai tullut kipeäksi? En tiedä onko siinä paljonkaan perää, mutta d-vitamiinia kehottavat syömään, että se parantaisi puolustusjärjestelmää, mene ja tiedä. Itse olen kuitenkin alkanut syödä d:tä (ja neiti saa tietty myös d-tippoja) tablettien muodossa, katsotaan auttaako.
        Kävittekös rokotuksissa neidin kanssa? Meillä huomenna aika. Jänskättää. Toivottavasti ei tulee kuumetta tai muuta oireita..

        Heh, ootte kyllä tosi "hurjia". Mä en kyllä uskaltais jättää noita "onnennumeroita" lottoamatta, kun ne pahus muistaa kaikki ulkoa ja mun tuurilla ois varmaa, että heti kun jättäisin ne pelaamatta, niin silloinhan se voitto justiinsa pamahtais niillä numeroilla:)
        Hui! Onkohan mä jotenkin jäänyt koukkuun, hih;)?
        Juu kyllä tuosta d-vitamin riittävästä saannista ja sen parantavasta vaikutuksesta ihmisen puolustusjärjestelmään, on ihan tieteellisesti tutkittua tietoa, siis että se vahvistaa vastuskykyä.
        Neitillehän on annettu sitä ihan vauvaiästä alkaen. Me aikuisetkin ollaan jo useampana vuonna otettu sitä lisäravinteena tabletin muodossa ihan päivittäin näin pimeään vuodenaikaan, kun tuo käly on kovin suositellut. Sitte taas keväällä, kun aurinko alkaa paistaa, niin lopetetaan.
        Mites teilä meni se neitin rokotus?
        Meillä ois täällä nyt huomenna, tai sitte ensiviikon alussa neuvolassa mahdollisuus neitin rokotuseen.
        En ole vieläkään lopullisen varma mitä tehdään:(
        Kovasti olen koettanut hankkia kaiken saatavilla olevan tiedon asiasta päättämisen tueksi ja pikkuisen alan kallistumaan tuon kälyn suosituksen kannalle. Jotenkin tosi kurjalle tuntuu... Teen sitte mitenpäin vaan... Äsh...siis tosi kurjalle tuntuuuuu.
        Meillä on kuus astetta lämmintä, sumuistatihkua ja lumesta ei enää tietoakaan. Kerettiin viimeviikolla tekeen neitin kanssa pieni lumiukko, ja nyt kun se suli pois, niin neiti ihmettelee kovin, että mikä sille ukolle oikein tuli:)
        Kuinkas on teillä, taitaa olla yhtä harmaata ja sumuista?


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        Heh, ootte kyllä tosi "hurjia". Mä en kyllä uskaltais jättää noita "onnennumeroita" lottoamatta, kun ne pahus muistaa kaikki ulkoa ja mun tuurilla ois varmaa, että heti kun jättäisin ne pelaamatta, niin silloinhan se voitto justiinsa pamahtais niillä numeroilla:)
        Hui! Onkohan mä jotenkin jäänyt koukkuun, hih;)?
        Juu kyllä tuosta d-vitamin riittävästä saannista ja sen parantavasta vaikutuksesta ihmisen puolustusjärjestelmään, on ihan tieteellisesti tutkittua tietoa, siis että se vahvistaa vastuskykyä.
        Neitillehän on annettu sitä ihan vauvaiästä alkaen. Me aikuisetkin ollaan jo useampana vuonna otettu sitä lisäravinteena tabletin muodossa ihan päivittäin näin pimeään vuodenaikaan, kun tuo käly on kovin suositellut. Sitte taas keväällä, kun aurinko alkaa paistaa, niin lopetetaan.
        Mites teilä meni se neitin rokotus?
        Meillä ois täällä nyt huomenna, tai sitte ensiviikon alussa neuvolassa mahdollisuus neitin rokotuseen.
        En ole vieläkään lopullisen varma mitä tehdään:(
        Kovasti olen koettanut hankkia kaiken saatavilla olevan tiedon asiasta päättämisen tueksi ja pikkuisen alan kallistumaan tuon kälyn suosituksen kannalle. Jotenkin tosi kurjalle tuntuu... Teen sitte mitenpäin vaan... Äsh...siis tosi kurjalle tuntuuuuu.
        Meillä on kuus astetta lämmintä, sumuistatihkua ja lumesta ei enää tietoakaan. Kerettiin viimeviikolla tekeen neitin kanssa pieni lumiukko, ja nyt kun se suli pois, niin neiti ihmettelee kovin, että mikä sille ukolle oikein tuli:)
        Kuinkas on teillä, taitaa olla yhtä harmaata ja sumuista?

        Ei sitten lotottu tänäkään viikonloppuna, peli-into on näemmä mennyttä kun on ollut niin "voitoton kausi", hih.. ;)
        Meilläkin tyttö saa noita jekovit-merkkisiä (sieltä 2-viikkoisesta asti) ja itse olen viimeisen vuoden syönyt niitä tabletteina. Mies ei ole lainkaan innostunut noista, eikä suostutteluista huolimatta ole vitamiinejaan ottanut. No itsepähän tietää..
        Itse rokotus oli neitin mielestä äärimmäisen epämiellyttävä toimenpide: neiti huusi koko toimenpiteen ajan (ja pitkään sen jälkeenkin) kuin hyeena. Surkeeta hommaahan se rokotus aina on. Kuume nousi sitten rokotusta seuraavana päivänä ja kesti vuorokauden. Jalka ei ilmeisesti kipeytynyt lainkaan, vaikka epäilin niin käyvän ja neuvolan tätikin varoitteli.
        Meillä kans suli kaikki lumet, ei sitä lystiä sitten kauan kestänytkään.. Meillä oli lumilyhty tehtynä pihalle ja se suli pois, voihan surku. Myös meidän neiti on ollut vähän ihmettelevällä kannalla, kun kaikki valkoinen on maasta hävinnyt. Ja onhan se tosi kurjaa muutenkin kun tuli taas ihan pimeää. Kyllä se oli niin kaunista ja "jouluista" kun oli maa valkoisenaan. Sataisi taas lunta, sitä kovasti odotellen..
        Nyt lähdetään sunnuntai-ostoksille (joululahjoja), kivaa :) Minusta on ihanaa ostaa joululahjoja ja muutakin jouluaiheista "krääsää". Onneksi miehen tili tuli vasta, hih.. ;)


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        Ei sitten lotottu tänäkään viikonloppuna, peli-into on näemmä mennyttä kun on ollut niin "voitoton kausi", hih.. ;)
        Meilläkin tyttö saa noita jekovit-merkkisiä (sieltä 2-viikkoisesta asti) ja itse olen viimeisen vuoden syönyt niitä tabletteina. Mies ei ole lainkaan innostunut noista, eikä suostutteluista huolimatta ole vitamiinejaan ottanut. No itsepähän tietää..
        Itse rokotus oli neitin mielestä äärimmäisen epämiellyttävä toimenpide: neiti huusi koko toimenpiteen ajan (ja pitkään sen jälkeenkin) kuin hyeena. Surkeeta hommaahan se rokotus aina on. Kuume nousi sitten rokotusta seuraavana päivänä ja kesti vuorokauden. Jalka ei ilmeisesti kipeytynyt lainkaan, vaikka epäilin niin käyvän ja neuvolan tätikin varoitteli.
        Meillä kans suli kaikki lumet, ei sitä lystiä sitten kauan kestänytkään.. Meillä oli lumilyhty tehtynä pihalle ja se suli pois, voihan surku. Myös meidän neiti on ollut vähän ihmettelevällä kannalla, kun kaikki valkoinen on maasta hävinnyt. Ja onhan se tosi kurjaa muutenkin kun tuli taas ihan pimeää. Kyllä se oli niin kaunista ja "jouluista" kun oli maa valkoisenaan. Sataisi taas lunta, sitä kovasti odotellen..
        Nyt lähdetään sunnuntai-ostoksille (joululahjoja), kivaa :) Minusta on ihanaa ostaa joululahjoja ja muutakin jouluaiheista "krääsää". Onneksi miehen tili tuli vasta, hih.. ;)

        Mepäs taas voitettiin lotossa. Taas saatiin 4 oikein (12,40€) yhteen niistä meidän kuudesta vakirivistä. Hih,mitäs - mähän sanoin, ettei me nyt voida lopettaa lottoamista, kun muistetaan ulkoa nuo rivit ja vihdoin tuo voittoputken pääkin saatiin auki:)
        Mulla oli pe.-la. taas ne "otolliset päivät" peuhailla miehen kanssa:)
        Noo kyllähän tuo mies on vähän liiankin ahkerasti halunnut pupuilla taas koko tään kierron ajan;) Hih, voitaispa vaihtaa kuukaudeks osia, niin tulisit huomamaan, että kyllä tämä jatkuva "touhuilu" alkaa jo pikku hiljaa naista puuduttaa, huoh:(
        Nyt ei sitte taas voi, kuin vaan venaillaan ja jänskätä joulukuun ekaa vikonloppua peukut pystyssä, hih;)
        Kivaa, kun teidän neiti selvisi noin pienillä rokotusoireilla. Kuulin, että joillain on saattanut tuo kova kuumekin kestää useamman päivän ja se piikitetty jalka tulla todella kipeäksi.
        Me ei nyt sitte kumminkaan oteta meidän neitille tuota rokotusta, kun hän on muuten täysin perusterve, niin päätettiin näin (Kälyn suositukset vakuutti tään "kamalan äidin").
        Saittekos kaupoilla miehen tilin sileeksi?
        Teillä on nyt varmaan komerot pullollaan pukinkonttiin meneviä tavaroita:)
        Mulla kanssa on jouluna ihan samoin. Olen hulluna ostamassa lahjoja ja kaikkea kivaa joulukrääsää, että tiedän hyvin tuon iiihanan tunteen:)
        Siis eikö tosi suloista, kun tuo neiti ihmettelee tuota lumien nopeaa sulamista. Meidän neiti käy joka aamu herättyään ikkunasta kurkkaamassa ensitöikseen, jokos ois tullut uutalunta ja voitais mennä etsimään pihalta tiedustelutontun jälkiä;)
        En nyt muista (yhtä harvapäisiä ollaan:)), että olenko jo kysäissyt sinulta, että asuttekos mimmoisessa talossa?
        Nytpäs taas lopettelenkin. Mennään taas porukalla iltalenkille ja haetaan samalla tuo lottovoitto tosta ärrältä.:)


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        Mepäs taas voitettiin lotossa. Taas saatiin 4 oikein (12,40€) yhteen niistä meidän kuudesta vakirivistä. Hih,mitäs - mähän sanoin, ettei me nyt voida lopettaa lottoamista, kun muistetaan ulkoa nuo rivit ja vihdoin tuo voittoputken pääkin saatiin auki:)
        Mulla oli pe.-la. taas ne "otolliset päivät" peuhailla miehen kanssa:)
        Noo kyllähän tuo mies on vähän liiankin ahkerasti halunnut pupuilla taas koko tään kierron ajan;) Hih, voitaispa vaihtaa kuukaudeks osia, niin tulisit huomamaan, että kyllä tämä jatkuva "touhuilu" alkaa jo pikku hiljaa naista puuduttaa, huoh:(
        Nyt ei sitte taas voi, kuin vaan venaillaan ja jänskätä joulukuun ekaa vikonloppua peukut pystyssä, hih;)
        Kivaa, kun teidän neiti selvisi noin pienillä rokotusoireilla. Kuulin, että joillain on saattanut tuo kova kuumekin kestää useamman päivän ja se piikitetty jalka tulla todella kipeäksi.
        Me ei nyt sitte kumminkaan oteta meidän neitille tuota rokotusta, kun hän on muuten täysin perusterve, niin päätettiin näin (Kälyn suositukset vakuutti tään "kamalan äidin").
        Saittekos kaupoilla miehen tilin sileeksi?
        Teillä on nyt varmaan komerot pullollaan pukinkonttiin meneviä tavaroita:)
        Mulla kanssa on jouluna ihan samoin. Olen hulluna ostamassa lahjoja ja kaikkea kivaa joulukrääsää, että tiedän hyvin tuon iiihanan tunteen:)
        Siis eikö tosi suloista, kun tuo neiti ihmettelee tuota lumien nopeaa sulamista. Meidän neiti käy joka aamu herättyään ikkunasta kurkkaamassa ensitöikseen, jokos ois tullut uutalunta ja voitais mennä etsimään pihalta tiedustelutontun jälkiä;)
        En nyt muista (yhtä harvapäisiä ollaan:)), että olenko jo kysäissyt sinulta, että asuttekos mimmoisessa talossa?
        Nytpäs taas lopettelenkin. Mennään taas porukalla iltalenkille ja haetaan samalla tuo lottovoitto tosta ärrältä.:)

        Onpa teillä hyvä tuuri nyt ollut matkassa lototessa! Onneksi olkoon!! :) me ei lotottu, eikä voitettu. Mun osalta tosiaan tuo lotto-huuma alkaa lieventyä..
        No tulikos pe-la-akselilla ahkerasti puuhailtua? ;) En mä ole kyllä yhtään kateellinen, uskon, että alkaa maistua puulta koko homma, kun on yhtä "pupuilua" vaan päivät pitkät ;) kyllähän siinä oikeasti menee maku koko hommasta, kun pitää kyllästymiseen asti "touhuta". Mutta toivottavasti nyt tärppäis niin voisitte sitten vähän rauhoittaa tilannetta sillä rintamalla :) Mulla on täällä taas peukut pystyssä.
        Jäi sinne tilille vielä vähän ruokarahaa, hih ;) mutta tulihan tuota vingutettua aika ahkerasti, hih :) minä vaan kertakaikkiaan rakastan jouluostosten tekoa.. Tästä aasinsiltana seuraavaan aiheeseen: onkos teillä yhteiset rahat miehesi kanssa, vai ihan omat rahat? Miten jaatte kulut? Meillä on yhteinen tili ja täysin yhteiset rahat, meistä tämä järjestely on aika kätevä näin. Tämä on ollut siitä lähtien kun oltiin oltu 9kk yhdessä.
        Ei me olla (ehkä) minunkaan muistaakseni puhuttu näistä asumismuodoista. Me asutaan (vuokralla) rivitalossa. Ollaan katseltu omaa, muttei ole vielä löytynyt mieleistä. Mites te?
        Nyt alkaa neiti heräillä ihan just päiväunilta. Pitää lähteä välipalaa järjestämään :)


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        Onpa teillä hyvä tuuri nyt ollut matkassa lototessa! Onneksi olkoon!! :) me ei lotottu, eikä voitettu. Mun osalta tosiaan tuo lotto-huuma alkaa lieventyä..
        No tulikos pe-la-akselilla ahkerasti puuhailtua? ;) En mä ole kyllä yhtään kateellinen, uskon, että alkaa maistua puulta koko homma, kun on yhtä "pupuilua" vaan päivät pitkät ;) kyllähän siinä oikeasti menee maku koko hommasta, kun pitää kyllästymiseen asti "touhuta". Mutta toivottavasti nyt tärppäis niin voisitte sitten vähän rauhoittaa tilannetta sillä rintamalla :) Mulla on täällä taas peukut pystyssä.
        Jäi sinne tilille vielä vähän ruokarahaa, hih ;) mutta tulihan tuota vingutettua aika ahkerasti, hih :) minä vaan kertakaikkiaan rakastan jouluostosten tekoa.. Tästä aasinsiltana seuraavaan aiheeseen: onkos teillä yhteiset rahat miehesi kanssa, vai ihan omat rahat? Miten jaatte kulut? Meillä on yhteinen tili ja täysin yhteiset rahat, meistä tämä järjestely on aika kätevä näin. Tämä on ollut siitä lähtien kun oltiin oltu 9kk yhdessä.
        Ei me olla (ehkä) minunkaan muistaakseni puhuttu näistä asumismuodoista. Me asutaan (vuokralla) rivitalossa. Ollaan katseltu omaa, muttei ole vielä löytynyt mieleistä. Mites te?
        Nyt alkaa neiti heräillä ihan just päiväunilta. Pitää lähteä välipalaa järjestämään :)

        Tultiin just neitin kanssa ulkoa viemästä nuo meidän kuus vaki lottoriviä kiskalle. Voi jospa tuo onni vielä meille hymyilsi ja tällä kertaa vähän avokätisemmin. Kiitos vaan noista onnitteleluista:)
        Hih, että "puuhailtiinko", kysytkin vielä. Mieshän oli kyllä taas vauhdissaan, mutta mulle kyllä jo rupes tulemaan pikkuisen "suorituspaineita" (ymmärrät varmaan). ;)
        Siis jos se on tuosta määrästä kiinni, niin jopa ihme, jos en kohta ala olla pieniin päin, hih;)
        No niin, onneksi tällä viikolla olaan rauhoituttu ja "touhuttu" vain kerran, hih:)
        No mekin asutaan vuokralla. Tää on työsuhdeasunto, mutta omaa mekin ollaan haaveiltu ja sitä varten jo pieni pesämuna saatu säästöön. Tarkoitus ois päästä omaan viimeistään parin vuoden sisällä.
        Tää missä nyt asutaan on tämmöinen rivari kolmio ja neiti nukkuu omassa huoneessaan vaihtelevalla menestyksellä. Kuinkas muuten teidän neiti, nukkuuko teidän kanssa, vai omassa huoneessa?
        No mennäänpäs sitte näihin finanssi asioihin, hih:o
        Siis mähän kanssa oon ehdottanut miehelle monta kertaa, että otettais yhteinen käyttötili, koska nimen omaan, se ois paljon kätevämpää niin. Mutta voitko kuvittella? Hih, ilmeisesti hän pitää minua niin kovana shoppailija, että meillä on edelleen eri käyttötilit molemmilla ja vain asuntosäästötili on yhteinen ja sinne molemmat siirtää sovitun summan kuussa tulojensa mukaan.
        Laskut ja menot maksettiin puoliksi, paitsi nyt, kun saan vain tuota hoitorahaa, niin mies maksaa sitte palkastaan enempi.
        Me ollaan lähdössä nyt iltasella ajelemaan miehen kotiin. Neiti tuossa vieressä pakkaillut nukkejaan ja satukirjoja mukaan mummolaan:) Päästään huomenna kahdestaan miehen kanssa jouluostoksille Jyväskylään. Shoppaillaan tilit sileeksi, hih;)
        Neiti saa sillä aikaa viettää laatuaikaa mummin ja ukin kanssa kolmistaan. Sunnuntaina iltasella ajellaan vasta takaisin. Harmi vain, kun tuo ajokeli on noin surkee.
        Ai niin, meinasi unohtua. Varo ettet saa multa vauvakuume tartuntaa. Tiedätkös? Kuulin tuolta naapurin pikkupojalta, että olen jo levittänyt vauvakuumeen hänen äippäänsä, hih:)
        ( Voi kun saisitkin tartunnan siskoseni;))


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        Tultiin just neitin kanssa ulkoa viemästä nuo meidän kuus vaki lottoriviä kiskalle. Voi jospa tuo onni vielä meille hymyilsi ja tällä kertaa vähän avokätisemmin. Kiitos vaan noista onnitteleluista:)
        Hih, että "puuhailtiinko", kysytkin vielä. Mieshän oli kyllä taas vauhdissaan, mutta mulle kyllä jo rupes tulemaan pikkuisen "suorituspaineita" (ymmärrät varmaan). ;)
        Siis jos se on tuosta määrästä kiinni, niin jopa ihme, jos en kohta ala olla pieniin päin, hih;)
        No niin, onneksi tällä viikolla olaan rauhoituttu ja "touhuttu" vain kerran, hih:)
        No mekin asutaan vuokralla. Tää on työsuhdeasunto, mutta omaa mekin ollaan haaveiltu ja sitä varten jo pieni pesämuna saatu säästöön. Tarkoitus ois päästä omaan viimeistään parin vuoden sisällä.
        Tää missä nyt asutaan on tämmöinen rivari kolmio ja neiti nukkuu omassa huoneessaan vaihtelevalla menestyksellä. Kuinkas muuten teidän neiti, nukkuuko teidän kanssa, vai omassa huoneessa?
        No mennäänpäs sitte näihin finanssi asioihin, hih:o
        Siis mähän kanssa oon ehdottanut miehelle monta kertaa, että otettais yhteinen käyttötili, koska nimen omaan, se ois paljon kätevämpää niin. Mutta voitko kuvittella? Hih, ilmeisesti hän pitää minua niin kovana shoppailija, että meillä on edelleen eri käyttötilit molemmilla ja vain asuntosäästötili on yhteinen ja sinne molemmat siirtää sovitun summan kuussa tulojensa mukaan.
        Laskut ja menot maksettiin puoliksi, paitsi nyt, kun saan vain tuota hoitorahaa, niin mies maksaa sitte palkastaan enempi.
        Me ollaan lähdössä nyt iltasella ajelemaan miehen kotiin. Neiti tuossa vieressä pakkaillut nukkejaan ja satukirjoja mukaan mummolaan:) Päästään huomenna kahdestaan miehen kanssa jouluostoksille Jyväskylään. Shoppaillaan tilit sileeksi, hih;)
        Neiti saa sillä aikaa viettää laatuaikaa mummin ja ukin kanssa kolmistaan. Sunnuntaina iltasella ajellaan vasta takaisin. Harmi vain, kun tuo ajokeli on noin surkee.
        Ai niin, meinasi unohtua. Varo ettet saa multa vauvakuume tartuntaa. Tiedätkös? Kuulin tuolta naapurin pikkupojalta, että olen jo levittänyt vauvakuumeen hänen äippäänsä, hih:)
        ( Voi kun saisitkin tartunnan siskoseni;))

        No, oliko onnea mukana lototessa tällä kertaa, tuliko voittoa? Me ei taaskaan lotottu (ylläri). Olen menettänyt toivoni lottovoiton suhteen. Taidan kokeilla arpoja seuraavaksi.. ;)
        Hih, vai on siellä lakanoiden välissä kiirettä pitänyt ;) toivotaan että nyt onnistaa! Minä olen sen verran kärsimätön ihminen joissakin asioissa, että olisin varmaan ihan täpinöissäni koko ajan että joko tärppää, joko tärppää. Toivottavasti teidän ei tarvi pitkään odotella :) Itseasiassa mulle tuli aika kova vauvakuume tässä nyt näitä teidän vauvasuunnitelmia kuunnellessa. Että olet sitten onnistunut tartuttamaan sen minuunkin :) Kuume on tosiaan aika kova, mutta meillä ei ole nyt oikein sopiva elämäntilanne siihen.. :( Mies on varsinkin sitä mieltä, että pitäisi odotella vielä muutama vuosi. Ei sitä oikein väkipakolla voi kun toinen on tehnyt ihan selväksi että hänen mielestään nyt ei ole oikea/hyvä aika.
        Meidän neitokaisella olisi kyllä oma huone, mutta hän ei siellä viihdy ja pinnasänkykin on meidän makkarissa. Ei me kyllä kaksioon mahduttaisikaan kun on tavaraa kertynyt niin kaaaaamalan paljon, että pitäisi ruveta heittämään kai vanhimmasta päästä menemään..
        Hih, vai olet sinäkin sellainen shoppailija? Minä olen kans sellainen että mies välillä uhkailee, että otetaan kohta eri tilit, hih ;) kyllähän minä aika harvoin kuitenkin shoppailen oikeastikin (ja nykyään varsinkin) ja kun mä shoppailen niin ostelen vaan neidille. Itselle hirveän harvoin mitään ostan.. Mites meni joulushoppailut jykylässä? Minä olen jatkamassa shoppailuita heti jahka veronpalautukset tulee, eli nyt perjantaina, jee :)
        Minkä ikäisenä teidän neiti oppi puhumaan, tai sanoi ensimmäisen sanansa? Entä oliko sitä ennen joitain omia sanoja? meidän neidillä oli joitain omia sanoja kuten esim. muu-muu eli muumi. Ensimmäinen varsinainen sana oli siinä 1,5-vuoden iässä (vasta). Neiti on kyllä motorisesti hyvin taitava ja on lähtenyt hyvissä ajoin liikkeelle, että jospa se hidasti sitten puhetta.
        Nyt neiti ilmeisesti alkaa taas heräillä, kun kuuluu tuhinaa tuolta makuuhuoneesta. Tuoreita sämpylöitä välipalaksi, ihanaa :) Hyvää alkanutta viikkoa sinne suunnalle :)


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        No, oliko onnea mukana lototessa tällä kertaa, tuliko voittoa? Me ei taaskaan lotottu (ylläri). Olen menettänyt toivoni lottovoiton suhteen. Taidan kokeilla arpoja seuraavaksi.. ;)
        Hih, vai on siellä lakanoiden välissä kiirettä pitänyt ;) toivotaan että nyt onnistaa! Minä olen sen verran kärsimätön ihminen joissakin asioissa, että olisin varmaan ihan täpinöissäni koko ajan että joko tärppää, joko tärppää. Toivottavasti teidän ei tarvi pitkään odotella :) Itseasiassa mulle tuli aika kova vauvakuume tässä nyt näitä teidän vauvasuunnitelmia kuunnellessa. Että olet sitten onnistunut tartuttamaan sen minuunkin :) Kuume on tosiaan aika kova, mutta meillä ei ole nyt oikein sopiva elämäntilanne siihen.. :( Mies on varsinkin sitä mieltä, että pitäisi odotella vielä muutama vuosi. Ei sitä oikein väkipakolla voi kun toinen on tehnyt ihan selväksi että hänen mielestään nyt ei ole oikea/hyvä aika.
        Meidän neitokaisella olisi kyllä oma huone, mutta hän ei siellä viihdy ja pinnasänkykin on meidän makkarissa. Ei me kyllä kaksioon mahduttaisikaan kun on tavaraa kertynyt niin kaaaaamalan paljon, että pitäisi ruveta heittämään kai vanhimmasta päästä menemään..
        Hih, vai olet sinäkin sellainen shoppailija? Minä olen kans sellainen että mies välillä uhkailee, että otetaan kohta eri tilit, hih ;) kyllähän minä aika harvoin kuitenkin shoppailen oikeastikin (ja nykyään varsinkin) ja kun mä shoppailen niin ostelen vaan neidille. Itselle hirveän harvoin mitään ostan.. Mites meni joulushoppailut jykylässä? Minä olen jatkamassa shoppailuita heti jahka veronpalautukset tulee, eli nyt perjantaina, jee :)
        Minkä ikäisenä teidän neiti oppi puhumaan, tai sanoi ensimmäisen sanansa? Entä oliko sitä ennen joitain omia sanoja? meidän neidillä oli joitain omia sanoja kuten esim. muu-muu eli muumi. Ensimmäinen varsinainen sana oli siinä 1,5-vuoden iässä (vasta). Neiti on kyllä motorisesti hyvin taitava ja on lähtenyt hyvissä ajoin liikkeelle, että jospa se hidasti sitten puhetta.
        Nyt neiti ilmeisesti alkaa taas heräillä, kun kuuluu tuhinaa tuolta makuuhuoneesta. Tuoreita sämpylöitä välipalaksi, ihanaa :) Hyvää alkanutta viikkoa sinne suunnalle :)

        Siis lotossa, mutta ostettiin anopin kanssa 4,50 € täyskeno puoliksi ja jee! 6-tasossa kaikki oikein:)
        Voitettiin 210 €, siis molemmat jäätiin reilu satku voitelle, hih;) Jotenkin mulla on nyt koko syksyn ollut semmoinen jänskä tunne, että kohta tulee joku tosii suuri voitto:) Hih, oonko vähän pelihullu?
        Mies ainakin appiukon kanssa väitti niin, kun pyysin niitä Keno-kimppaan, eivät alkaneet, mutta anoppi suostui. No oisitpa vaan nähnyt ukkojen ilmeen, kun anopin kanssa tarkistettiin lappu ja taas tää "pelihullu" voitti, hih;)
        Kivasti saatiin joo lahjoja ja muutakin joulukrääsää hankituksi. Mekin aiottiin jatkaa shoppailua veronpalautuksilla taas viikonloppuna. Sulla menee aivan samoin tuo shoppailu, niinkus mullakin, että tosi vähän tulee enää itselle sukkiksia kummempaa hankituksi, mutta neidille ja noille kummilapsille sitäkin enemmän:)
        Voi kuule, kyllä muakin jänskättää ja oon taas ihan töpinöissä, että miten on mamman käynyt..?
        Tosin epäilen, ettei vieläkään tärpännyt, kun ei minkäänlaisia "oireita" ole ainakaan vielä tullut:( No viikonloppunahan tuo selviää... Voi kumpa nuo menkat ei alkais ja oisinkin jo pieniin päin:)
        Hih;) Ihanaa, jotenkin mä arvasin tuon, että kyllä sullekin alkaa kuume pikku hiljaa kohota, kun ollaan täällä vauvoista jutskattu ja olet mun kanssa jännäillyt, miten meidän pupuilut onnistuu:)
        Ihan hyvin voisitte alkaa tekin yrittämään sitä toista, kun oikeastaan miksikäs ne tilanteet siitä muuttuu ja eikö ois kivaa jos teilläkin tuo ikäväli ei kasvais kovin suureksi... Ajatteles miten kivaa ois jos teidänkin neiti sais leikkikarin omasta takaa:)
        Ja miettikääpäs tätäkin, että kukas sen sitte vielä takaa, että se edes heti tärppäis, kun se aika tuntuis sille, että nyt se vauva tehdään... Ainakin meillä tää tuntuu taas kestävän ja kestävän.
        Puhuppa sille kullallesi vielä, että jättää ne kumit pois (miehethän tykkää mieluummin paljaalla, hih;)). Miten oiskaan ihanaa, jos päästäis yhdessä jännäilemään, että kummalla ekana tärppää:)
        Joo niinhän sitä sanotaan, että jos lapsi oppii liikkumaan varhain, niin sitte tuo puheen tulo kestää. Meillä neiti kanssa oppi kävelemään jo alle vuoden vanhana ja yksittäisiä sanoi alkoi löytyä 15-16 kuukautisena. Ekoja sanoja oli anna, ota, äit..(äiti), muumu (muumi) ja titi (Titinalle). Siis aika samoissa ovat nuo meidän tytöt kehittyneet.
        Uskomatonta miten muistamaton minäkin olen. Nämäkin asiat piti ihan varmistaa neidin "Kulta aika lapsuuden" kirjasta, jonne näitä lapsuus muistoja olen kirjoitellut. Kiva sitte isompana katsella sieltä:)
        Mulle itsellenikin on äiti täytellyt samanlaisen kirjan ja ainakin minä olen siitä kovasti tykännyt. Aina sitä selaillessa palautuu oma lapsuus ja vanhemmat mieleen..:) Toivottavasti myös neiti joskus vuosien päästä tuntisi samoin tuota kirjaa selaillessaan:)
        Voi, tulipas taas ihan haikea olo, kun aloin oikein tunnelmoimaan:) Onkos teidän neidillä, tai sinusta itsestäsi tuommoine lapsuusmuisto kirja?
        Meinasitkos leipoa itsenäisyyspäiväksi herkkuja? Meillä on huomenna neidin kanssa leipomispäivä:)
        Tehdään taas mustikkapiirakkaa ja muffinsseja. Hih, ollaan sitte suut ja hampaat mustana linnanjuhlia katsomassa, että kenen iltapuku on kaunein:)
        Kivaa tänään ulkoilla neidin kanssa, kun täälläkin vihdoin pikkuisen pakasti.
        Nyt pitänee lopetella, niin pääset sinä vauhtiin:)


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        Siis lotossa, mutta ostettiin anopin kanssa 4,50 € täyskeno puoliksi ja jee! 6-tasossa kaikki oikein:)
        Voitettiin 210 €, siis molemmat jäätiin reilu satku voitelle, hih;) Jotenkin mulla on nyt koko syksyn ollut semmoinen jänskä tunne, että kohta tulee joku tosii suuri voitto:) Hih, oonko vähän pelihullu?
        Mies ainakin appiukon kanssa väitti niin, kun pyysin niitä Keno-kimppaan, eivät alkaneet, mutta anoppi suostui. No oisitpa vaan nähnyt ukkojen ilmeen, kun anopin kanssa tarkistettiin lappu ja taas tää "pelihullu" voitti, hih;)
        Kivasti saatiin joo lahjoja ja muutakin joulukrääsää hankituksi. Mekin aiottiin jatkaa shoppailua veronpalautuksilla taas viikonloppuna. Sulla menee aivan samoin tuo shoppailu, niinkus mullakin, että tosi vähän tulee enää itselle sukkiksia kummempaa hankituksi, mutta neidille ja noille kummilapsille sitäkin enemmän:)
        Voi kuule, kyllä muakin jänskättää ja oon taas ihan töpinöissä, että miten on mamman käynyt..?
        Tosin epäilen, ettei vieläkään tärpännyt, kun ei minkäänlaisia "oireita" ole ainakaan vielä tullut:( No viikonloppunahan tuo selviää... Voi kumpa nuo menkat ei alkais ja oisinkin jo pieniin päin:)
        Hih;) Ihanaa, jotenkin mä arvasin tuon, että kyllä sullekin alkaa kuume pikku hiljaa kohota, kun ollaan täällä vauvoista jutskattu ja olet mun kanssa jännäillyt, miten meidän pupuilut onnistuu:)
        Ihan hyvin voisitte alkaa tekin yrittämään sitä toista, kun oikeastaan miksikäs ne tilanteet siitä muuttuu ja eikö ois kivaa jos teilläkin tuo ikäväli ei kasvais kovin suureksi... Ajatteles miten kivaa ois jos teidänkin neiti sais leikkikarin omasta takaa:)
        Ja miettikääpäs tätäkin, että kukas sen sitte vielä takaa, että se edes heti tärppäis, kun se aika tuntuis sille, että nyt se vauva tehdään... Ainakin meillä tää tuntuu taas kestävän ja kestävän.
        Puhuppa sille kullallesi vielä, että jättää ne kumit pois (miehethän tykkää mieluummin paljaalla, hih;)). Miten oiskaan ihanaa, jos päästäis yhdessä jännäilemään, että kummalla ekana tärppää:)
        Joo niinhän sitä sanotaan, että jos lapsi oppii liikkumaan varhain, niin sitte tuo puheen tulo kestää. Meillä neiti kanssa oppi kävelemään jo alle vuoden vanhana ja yksittäisiä sanoi alkoi löytyä 15-16 kuukautisena. Ekoja sanoja oli anna, ota, äit..(äiti), muumu (muumi) ja titi (Titinalle). Siis aika samoissa ovat nuo meidän tytöt kehittyneet.
        Uskomatonta miten muistamaton minäkin olen. Nämäkin asiat piti ihan varmistaa neidin "Kulta aika lapsuuden" kirjasta, jonne näitä lapsuus muistoja olen kirjoitellut. Kiva sitte isompana katsella sieltä:)
        Mulle itsellenikin on äiti täytellyt samanlaisen kirjan ja ainakin minä olen siitä kovasti tykännyt. Aina sitä selaillessa palautuu oma lapsuus ja vanhemmat mieleen..:) Toivottavasti myös neiti joskus vuosien päästä tuntisi samoin tuota kirjaa selaillessaan:)
        Voi, tulipas taas ihan haikea olo, kun aloin oikein tunnelmoimaan:) Onkos teidän neidillä, tai sinusta itsestäsi tuommoine lapsuusmuisto kirja?
        Meinasitkos leipoa itsenäisyyspäiväksi herkkuja? Meillä on huomenna neidin kanssa leipomispäivä:)
        Tehdään taas mustikkapiirakkaa ja muffinsseja. Hih, ollaan sitte suut ja hampaat mustana linnanjuhlia katsomassa, että kenen iltapuku on kaunein:)
        Kivaa tänään ulkoilla neidin kanssa, kun täälläkin vihdoin pikkuisen pakasti.
        Nyt pitänee lopetella, niin pääset sinä vauhtiin:)

        sinä se olet kova "epeli" voittamaan noissa rahapeleissä. Onnea vaan! :) Melkein itseäkin huvittaisi kokeilla, mutta mies on nyt sitä mieltä, että pelit on pelailtu vähäksi aikaa, kun on mennyt niiiin paljon rahaa "kankkulan kaivoon".. Minäkin olen ostellut joululahjoja tytölle ja sitten kummilalapsille, joita siunaantunut 3. Lapsille on ihanaa ostella kaikkea :)
        No kerrohan, onko jo onnistanut lapsenhankinta-rintamalla? Olisipa kiva, kun olisit raskautunut, kun sitä niin hartaasti toivot :) minun pitää vaan jaksaa nyt odotella, kunnes mieskin vähän lämpenee ajatukselle.. Odottavan aika on pitkä.. Vähän silleen harmittaa kieltämättä. Enkä viitsi edes toivotella että josko mies muuttais nyt mielensä kun tunnen "ukon" kuitenkin sen verran hyvin että hän on nyt järkkymätön kannassaan..
        Meillä on kans neidille tehty se sellainen vauva-kirja. Tuollaisia tärkeitä asioita kuten ensimmäinen sana, askel yms. on hankala siten tarkalleen myöhemmin muistella, niin onpa kätevää, että ne lukee jossakin ylhäällä :) Ja minusta oli ainakin tosi kivaa näin aikuisena lukea omaa vauvakirjaani, joten uskon että neitikin osaa arvostaa asiaa aikuisena.
        Me neidin kans tehtiin piparkakkutalo itsenäisyyspäivänä ja leivottiin torttuja. Siinä taustalla soi tietenkin joululaulut. Itsenäisyyspäivän vastaanottoa seurasimme myöskin :) Ihanaa jouluntunnelmaa. Minä rakastan joulua!! :) hih, tämä äitee on täällä ihan intona. Huomenna vielä viimeiset joululahjaostokset ja sitten joulua odottelemaan ja rauhoittumaan.. :)
        En muista olenko kysynyt tai onko ollut puhetta, että missä te vietätte joulua? Kotosalla vai mummolassa? Me käydään aattona molemmilla mummoilla jonka jälkeen rauhoitutaan kotiin odottamaan joulupukkia :)
        nyt lähden vielä koristelemaan lahjapipareita ja paketoimaan lahjoja, kun neiti nukkuu. Ihania nämä "tontunhommat".. :)


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        sinä se olet kova "epeli" voittamaan noissa rahapeleissä. Onnea vaan! :) Melkein itseäkin huvittaisi kokeilla, mutta mies on nyt sitä mieltä, että pelit on pelailtu vähäksi aikaa, kun on mennyt niiiin paljon rahaa "kankkulan kaivoon".. Minäkin olen ostellut joululahjoja tytölle ja sitten kummilalapsille, joita siunaantunut 3. Lapsille on ihanaa ostella kaikkea :)
        No kerrohan, onko jo onnistanut lapsenhankinta-rintamalla? Olisipa kiva, kun olisit raskautunut, kun sitä niin hartaasti toivot :) minun pitää vaan jaksaa nyt odotella, kunnes mieskin vähän lämpenee ajatukselle.. Odottavan aika on pitkä.. Vähän silleen harmittaa kieltämättä. Enkä viitsi edes toivotella että josko mies muuttais nyt mielensä kun tunnen "ukon" kuitenkin sen verran hyvin että hän on nyt järkkymätön kannassaan..
        Meillä on kans neidille tehty se sellainen vauva-kirja. Tuollaisia tärkeitä asioita kuten ensimmäinen sana, askel yms. on hankala siten tarkalleen myöhemmin muistella, niin onpa kätevää, että ne lukee jossakin ylhäällä :) Ja minusta oli ainakin tosi kivaa näin aikuisena lukea omaa vauvakirjaani, joten uskon että neitikin osaa arvostaa asiaa aikuisena.
        Me neidin kans tehtiin piparkakkutalo itsenäisyyspäivänä ja leivottiin torttuja. Siinä taustalla soi tietenkin joululaulut. Itsenäisyyspäivän vastaanottoa seurasimme myöskin :) Ihanaa jouluntunnelmaa. Minä rakastan joulua!! :) hih, tämä äitee on täällä ihan intona. Huomenna vielä viimeiset joululahjaostokset ja sitten joulua odottelemaan ja rauhoittumaan.. :)
        En muista olenko kysynyt tai onko ollut puhetta, että missä te vietätte joulua? Kotosalla vai mummolassa? Me käydään aattona molemmilla mummoilla jonka jälkeen rauhoitutaan kotiin odottamaan joulupukkia :)
        nyt lähden vielä koristelemaan lahjapipareita ja paketoimaan lahjoja, kun neiti nukkuu. Ihania nämä "tontunhommat".. :)

        Sinäpä se vasta nopsa olet, kun olet jo jouluvalmisteluissa noin pitkällä.. Hih, pikkuisen käy kateeksi, kun mulla kaikki on vielä ihan alkutekijöissään.
        Me on suunniteltu tuon neidin kanssa, että leivottais ensiviikolla torttuja ja joulupipareita. Niin ja kyllähän sitä piparkakkutaloakin pitäis yrittää saada taas aikaiseksi, hih, saas nähdä miten se näiltä likoilta onnistuu:)
        Onneksi edes tuo lahjapuoli rupeaa olemaan pikkuhiljaa kunnossa. Korttia on vingutettu ja veronpalautukset laitettu sileeksi, hih:)
        Niin siitä meidän joulunvietosta kyselit. No mehän ollaan menossa maalle mummolaan, elikäs mun kotiin. Miehellä on ensiviikko vielä töitä, mutta sitte "torjuvat lamaa" pitämällä vapaata loppuvuoden ja hänellä työt alkaa vasta neljäs tammikuuta. Suuniteltiin lähteä mummolaan jo jouluviikon tiistaina ja ollaan siellä viikko. Uudeksivuodeksi jatketaan suoraan toiseen mummolaan, eli miehen kotiin. Tämmöistä reisaamista tämä joulunaika meillä tuppaa olemaan. Johtuu juuri tuosta, kun molemmat mummolat on pikaisen kauempana, kuin mitä siellä teillä, hih:)
        Olen luvannut paistella joulutortut ja piparit valmiiksi täällä kotona ja laatikoita ja muita jouluruokia laitellaan sitte mummolassa yhdessä äitini kanssa:) Mä rakastan kinkkua ja laatikoita:) Kuinkas sinä?
        Raskasta ja hankalaahan tuo reissaaminen paikasta toiseen lahjojen ja vaatenyssäköitten kanssa on, mutta onhan se joulun tunnelma (näin maalais tytöstä) aina maalla aidompaa:)
        Mulla ei sitte vieläkään "tärpännyt":( Menkat tuli ja menikin... Miestä ei tuntunut paljonkaan asia harmittavan, melkeimpä päin vastoin... Suututtaa...:( Huoh, saas nähdä kuinka kauan tässä taas menee?
        Se nyt näyttää ainakin jo melko varmalta, että joudun palaamaan joksikin aikaa töihin:(
        Tällä vauhdilla keretään vielä hyvässä lykyssä jännäilemään yhdessä, kumpi on eka;)
        No ei vaineskaan, jos teillä mies on kerran noin kielteisesti asiaan suhtautunut. Ymmärrän kyllä hyvin, että sua asia pikkuisen harmitta... Hih, musta tuntuu, että nuo meidän "ukot" jotenkin luulee, että heti "palaa pohjaan", kun lopettaa ehkäisyn... No mulla se nyt ei ainakaan tunnu menevän niin:(
        Vihdoinkin saatiin pakkasta ja vähän lunta tänne eteläänkin:) Mitenkäs teillä? Joko ootte päässeet jatkamaan pulkan testiajoja neidin kanssa?
        Tuleekos teillä pukki sisälle saakka, vai jättääkö vain lahjat eteisen ovelle?
        Mies on tytön kanssa päikkäreillä ja nyt tään äipän tarvis vissiin jatkaa "salaperäisiä" joulun valmisteluja;)
        Niin ja lottokin pitäis vielä kipaista kioskille:) Mites sulla arpojen kanssa.. Oletkos raaputellut?:)


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        Sinäpä se vasta nopsa olet, kun olet jo jouluvalmisteluissa noin pitkällä.. Hih, pikkuisen käy kateeksi, kun mulla kaikki on vielä ihan alkutekijöissään.
        Me on suunniteltu tuon neidin kanssa, että leivottais ensiviikolla torttuja ja joulupipareita. Niin ja kyllähän sitä piparkakkutaloakin pitäis yrittää saada taas aikaiseksi, hih, saas nähdä miten se näiltä likoilta onnistuu:)
        Onneksi edes tuo lahjapuoli rupeaa olemaan pikkuhiljaa kunnossa. Korttia on vingutettu ja veronpalautukset laitettu sileeksi, hih:)
        Niin siitä meidän joulunvietosta kyselit. No mehän ollaan menossa maalle mummolaan, elikäs mun kotiin. Miehellä on ensiviikko vielä töitä, mutta sitte "torjuvat lamaa" pitämällä vapaata loppuvuoden ja hänellä työt alkaa vasta neljäs tammikuuta. Suuniteltiin lähteä mummolaan jo jouluviikon tiistaina ja ollaan siellä viikko. Uudeksivuodeksi jatketaan suoraan toiseen mummolaan, eli miehen kotiin. Tämmöistä reisaamista tämä joulunaika meillä tuppaa olemaan. Johtuu juuri tuosta, kun molemmat mummolat on pikaisen kauempana, kuin mitä siellä teillä, hih:)
        Olen luvannut paistella joulutortut ja piparit valmiiksi täällä kotona ja laatikoita ja muita jouluruokia laitellaan sitte mummolassa yhdessä äitini kanssa:) Mä rakastan kinkkua ja laatikoita:) Kuinkas sinä?
        Raskasta ja hankalaahan tuo reissaaminen paikasta toiseen lahjojen ja vaatenyssäköitten kanssa on, mutta onhan se joulun tunnelma (näin maalais tytöstä) aina maalla aidompaa:)
        Mulla ei sitte vieläkään "tärpännyt":( Menkat tuli ja menikin... Miestä ei tuntunut paljonkaan asia harmittavan, melkeimpä päin vastoin... Suututtaa...:( Huoh, saas nähdä kuinka kauan tässä taas menee?
        Se nyt näyttää ainakin jo melko varmalta, että joudun palaamaan joksikin aikaa töihin:(
        Tällä vauhdilla keretään vielä hyvässä lykyssä jännäilemään yhdessä, kumpi on eka;)
        No ei vaineskaan, jos teillä mies on kerran noin kielteisesti asiaan suhtautunut. Ymmärrän kyllä hyvin, että sua asia pikkuisen harmitta... Hih, musta tuntuu, että nuo meidän "ukot" jotenkin luulee, että heti "palaa pohjaan", kun lopettaa ehkäisyn... No mulla se nyt ei ainakaan tunnu menevän niin:(
        Vihdoinkin saatiin pakkasta ja vähän lunta tänne eteläänkin:) Mitenkäs teillä? Joko ootte päässeet jatkamaan pulkan testiajoja neidin kanssa?
        Tuleekos teillä pukki sisälle saakka, vai jättääkö vain lahjat eteisen ovelle?
        Mies on tytön kanssa päikkäreillä ja nyt tään äipän tarvis vissiin jatkaa "salaperäisiä" joulun valmisteluja;)
        Niin ja lottokin pitäis vielä kipaista kioskille:) Mites sulla arpojen kanssa.. Oletkos raaputellut?:)

        teillähän on mukavan kuuloinen joulu tiedossa :) mekin käydään piipahtamassa mummoloissa joulunpyhien aikaa mutta jouluaattoa vietetään ilmeisesti kotosalla ihan. Minäkin tykkään kinkusta, rakastan porkkanalaatikkoa ja joulusuklaat on parhaita puolia joulussa (kun niitä saa syödä hyvällä omallatunnolla, hih) :) Voin kuvitella että joulu maalla on todella ihanan tunnelmallista ja kaunista, ja aika erilaista kuin kuin kaupungissa. Toivottavasti tulisi jouluksi reilusti lunta ja ihanan kirpeät pakkassäät :)
        No voihan nenä. Kyllä se nyt antaa odottaa.. Toivottavasti ensi kerralla jo onnistaisi, olette kuitenkin jo kaksi kiertoa yrittäneet, eikös se niin mennytkin? Odottavan aika on pitkä, niin se vaan menee. Mutta on se sitten taas ihana tunne, kun testi näyttää kahta punaista viivaa :) Olisi kyllä ihana itsestäkin raskautua tässä lähivuosina (jos sellaista uskaltaisi toivoa..), vauvakuumetta edelleen pukkaa.. :)
        Ollaan päästy pulkalla ajelemaan, neiti on edelleen aivan intona pulkkailusta. Kotiin kun tullaan saa hänet huutojen kanssa nostaa pois pulkasta, kun hän ei ilmeisesti saa tarpeekseen pulkkakyydistä.. ;)
        Meille joulupukki tulee tänä vuonna ainakin ihan sisälle asti. Sit jos tuntuu että on liian "pelottavaa" se pukin näkeminen niin ensi vuonna sitten vaan lahjat oven taakse :) Raaputtelin tässä muutaman arvan ja en voittanut. Toivo alkaa mennä tähän rahapeli-hommaan ;) lottosin kuitenkin "pitkästä" aikaa ja voitinkin sitten jopa 1 euron, jee ;)
        Kuulepas, minua on taas ruvennut vaivaamaan tämä "julkinen kirjoittelu". On vaan sellainen vaivautunut olo. Sinun kanssasi on ollut todella mukava kirjoitella ja jutella kaikesta, mutta kun näitä turinoita muutkin lukevat niin se jotenkin häiritsee, enkä oikein osaa suhteutua tähän asiaan luontevasti :( Ethän loukkaannu tästä? Olen vain tälläinen "rajoittunut".. Tuntuu, että on hankala pysyä niin yleisellä tasolla, kun on näin paljon jo kaikesta mahdollisesta jutusteltu, että olisin siellä "mukavuusalueella" josta oli alkuun silloin puhetta. Sikäli kyllä harmittaa tämä "rajoittuneisuuteni" kun olet sellainen "sielunsisar" ja todella mukavan oloinen ihminen vielä lisäksi :) Oikein ihanaa Joulua sinulle ja perheellesi!! :)


      • huh huh
        Kipuilija kirjoitti:

        teillähän on mukavan kuuloinen joulu tiedossa :) mekin käydään piipahtamassa mummoloissa joulunpyhien aikaa mutta jouluaattoa vietetään ilmeisesti kotosalla ihan. Minäkin tykkään kinkusta, rakastan porkkanalaatikkoa ja joulusuklaat on parhaita puolia joulussa (kun niitä saa syödä hyvällä omallatunnolla, hih) :) Voin kuvitella että joulu maalla on todella ihanan tunnelmallista ja kaunista, ja aika erilaista kuin kuin kaupungissa. Toivottavasti tulisi jouluksi reilusti lunta ja ihanan kirpeät pakkassäät :)
        No voihan nenä. Kyllä se nyt antaa odottaa.. Toivottavasti ensi kerralla jo onnistaisi, olette kuitenkin jo kaksi kiertoa yrittäneet, eikös se niin mennytkin? Odottavan aika on pitkä, niin se vaan menee. Mutta on se sitten taas ihana tunne, kun testi näyttää kahta punaista viivaa :) Olisi kyllä ihana itsestäkin raskautua tässä lähivuosina (jos sellaista uskaltaisi toivoa..), vauvakuumetta edelleen pukkaa.. :)
        Ollaan päästy pulkalla ajelemaan, neiti on edelleen aivan intona pulkkailusta. Kotiin kun tullaan saa hänet huutojen kanssa nostaa pois pulkasta, kun hän ei ilmeisesti saa tarpeekseen pulkkakyydistä.. ;)
        Meille joulupukki tulee tänä vuonna ainakin ihan sisälle asti. Sit jos tuntuu että on liian "pelottavaa" se pukin näkeminen niin ensi vuonna sitten vaan lahjat oven taakse :) Raaputtelin tässä muutaman arvan ja en voittanut. Toivo alkaa mennä tähän rahapeli-hommaan ;) lottosin kuitenkin "pitkästä" aikaa ja voitinkin sitten jopa 1 euron, jee ;)
        Kuulepas, minua on taas ruvennut vaivaamaan tämä "julkinen kirjoittelu". On vaan sellainen vaivautunut olo. Sinun kanssasi on ollut todella mukava kirjoitella ja jutella kaikesta, mutta kun näitä turinoita muutkin lukevat niin se jotenkin häiritsee, enkä oikein osaa suhteutua tähän asiaan luontevasti :( Ethän loukkaannu tästä? Olen vain tälläinen "rajoittunut".. Tuntuu, että on hankala pysyä niin yleisellä tasolla, kun on näin paljon jo kaikesta mahdollisesta jutusteltu, että olisin siellä "mukavuusalueella" josta oli alkuun silloin puhetta. Sikäli kyllä harmittaa tämä "rajoittuneisuuteni" kun olet sellainen "sielunsisar" ja todella mukavan oloinen ihminen vielä lisäksi :) Oikein ihanaa Joulua sinulle ja perheellesi!! :)

        En toki luokkaantunut:) Itseasiassa ymmärrän oikein hyvin sinua tässä asiassa. Kirjoitan kuitenkin nyt vielä tänne, toivottavasti satut täällä pyörimään.
        Me oltiin tosiaan tuo koko joulun aika reisunpäällä, niinkuin sinulle aiemmin kerroin ja vasta eilis iltana kotiuduttiin. Siksi tämä vastaaminenkin meni näin pitkälle.
        Oli kyllä aika rankkaa reissata mummolasta toiseen, kun talvisaikaan pitää olla tuota vaatepuolta niin kamalasti mukana, sitte siihen vielä lahjat ja muut romppeet päälle (huh).
        Etpäs uskokkaan, miten oli kiva tulla illalla omaan kotiin, hih:)
        Uskomatonta miten täällä etelässäkin on tullut paljon lunta. Itseasiassa täällä taitaa olla nyt enenmmän lunta, kuin mitä oli eilen Jykylässä, kun sieltä lähdettiin. Pakkastakin on tänään ollut yli 25 astetta ja tuossa kun pikaisesti päivällä ulkoiltiin, niin mua miehen kanssa alkoi paleltaa tosi nopeesti, mutta tuo meidän neiti mennä puuskutti vaan, eikä ois millään malttanut lähteä sisälle. Hih, oispa vielä itekin yhtä lämminverinen:)
        Muutenkin mua on nyt paleltanut muutaman päivän, väsyttää ja ihme turvotusta.. (kinkku ja muut jouluherkut - vai..?)
        Hih, jospa vihdoin oisin pieniin päin..(kamalasti jännittää):)
        Itseasiassa mulla menkkojen ois pitänyt alkaa eilen tai tänään, mutta mitään ei kuulu. Ei edes yhtään menkkamaisia oireita:)
        Aika hassua ois, jos tällä kierrolla tärppäis, kun tuo "touhuilukin" meni joulukuussa vähän miten joutui;) Hih, tosi raastavaa tää odettelu:) Ajattelin tehdä huomis aamuna testin, niin sais toivottavasti jotain viitteitä.
        Toisaalta.. voihan tää meidän reisaamisrumbakin viivästyttää niitten alkua. Tää on nyt taas pikkuisen niikuin lottoa odottais.
        Lotosta muuten..Toivottavasti oot voittanut lisää se euron voitonavauksen jälkeen:)
        Taidampa tässä lopetella ja alkaa suunnitella perheelle jotain suuhunpantavaa.
        Voi kumpa asuttais samassa kaupungissa. Olet todella ihana ja lämminhenkinen ihminen:) Me oltais varmaan helposti ystävystytty:) Tulee jo ikävä iloista rupatteluasi täällä:)
        Hyvää Uutta Vuotta sinulle ja perheellesi! :)


      • Kipuilija
        huh huh kirjoitti:

        En toki luokkaantunut:) Itseasiassa ymmärrän oikein hyvin sinua tässä asiassa. Kirjoitan kuitenkin nyt vielä tänne, toivottavasti satut täällä pyörimään.
        Me oltiin tosiaan tuo koko joulun aika reisunpäällä, niinkuin sinulle aiemmin kerroin ja vasta eilis iltana kotiuduttiin. Siksi tämä vastaaminenkin meni näin pitkälle.
        Oli kyllä aika rankkaa reissata mummolasta toiseen, kun talvisaikaan pitää olla tuota vaatepuolta niin kamalasti mukana, sitte siihen vielä lahjat ja muut romppeet päälle (huh).
        Etpäs uskokkaan, miten oli kiva tulla illalla omaan kotiin, hih:)
        Uskomatonta miten täällä etelässäkin on tullut paljon lunta. Itseasiassa täällä taitaa olla nyt enenmmän lunta, kuin mitä oli eilen Jykylässä, kun sieltä lähdettiin. Pakkastakin on tänään ollut yli 25 astetta ja tuossa kun pikaisesti päivällä ulkoiltiin, niin mua miehen kanssa alkoi paleltaa tosi nopeesti, mutta tuo meidän neiti mennä puuskutti vaan, eikä ois millään malttanut lähteä sisälle. Hih, oispa vielä itekin yhtä lämminverinen:)
        Muutenkin mua on nyt paleltanut muutaman päivän, väsyttää ja ihme turvotusta.. (kinkku ja muut jouluherkut - vai..?)
        Hih, jospa vihdoin oisin pieniin päin..(kamalasti jännittää):)
        Itseasiassa mulla menkkojen ois pitänyt alkaa eilen tai tänään, mutta mitään ei kuulu. Ei edes yhtään menkkamaisia oireita:)
        Aika hassua ois, jos tällä kierrolla tärppäis, kun tuo "touhuilukin" meni joulukuussa vähän miten joutui;) Hih, tosi raastavaa tää odettelu:) Ajattelin tehdä huomis aamuna testin, niin sais toivottavasti jotain viitteitä.
        Toisaalta.. voihan tää meidän reisaamisrumbakin viivästyttää niitten alkua. Tää on nyt taas pikkuisen niikuin lottoa odottais.
        Lotosta muuten..Toivottavasti oot voittanut lisää se euron voitonavauksen jälkeen:)
        Taidampa tässä lopetella ja alkaa suunnitella perheelle jotain suuhunpantavaa.
        Voi kumpa asuttais samassa kaupungissa. Olet todella ihana ja lämminhenkinen ihminen:) Me oltais varmaan helposti ystävystytty:) Tulee jo ikävä iloista rupatteluasi täällä:)
        Hyvää Uutta Vuotta sinulle ja perheellesi! :)

        Käyn täällä aina silloin tallöin ja toisinaan katselemassa ja huomasin viestisi. :)
        Meilläkin joulu meni kivasti, sama homma lahjojen ja vaatteiden autoon pakkaamisen kanssa. Me oltiinkin toisessa mummolassa (ja jäätiin vielä yöksi), kun pukki tulikin sitten sinne :) Minä todella pidän peukkuja (edelleenkin), että raskautuisitte pian. Jos se vaikka nyt olisikin tärpännyt, toivotaan :)
        Niin, en pysty riittävästi sanoin kuvailemaan tätä harmitusta :( olen viihtynyt tosi hyvin sinun mukavassa (virtuaali)seurassasi, hih :) Ihan samat sanat siis takaisin, olet tosi ihanan oloinen ihminen. Minäkin olen varma, että meistä olisi voinut tulla ystävykset (niin sielunsisaria kun ollaan) :) Kyllähän tässä ihan haikea olo tulee.. Oikein ihanaa vuoden jatkoa ja tulevia vuosia tietenkin myös; kaikkea hyvää sinulle elämässä toivon!! Kipuilija kuittaa :)


      • Pillu kipeänä
        Kipuilija kirjoitti:

        Juu, kyllähän mä meilläkin aistin usein pientä kireyttä ilmassa, juuri sen seksin puutteen johdosta, vaikka kysyttäessä asia ei kuulema haitannutkaan. Onneks siitä sitten selvittiin kuitenkin. Ikävää, kun edelleenkin täytyy "varoa" koko ajan, että miten voi olla (ja missä asennossa) kun saattaa se repäisy sit tuntua ihan ykskaks, eikä se ole todellakaan mikään kiva tunne. Onneks sä sait synnytyksestä mieluisia "tuliaisia"; aika jännä miten se toisille voi noinkin myönteisesti vaikuttaa. Epäilisin, että monet naiset olis sulle kateellisia, hih. Neuvolassa arvioivat melkein alusta asti, että nelikiloinen tulee ainakin (ja minä olin ihan kauhuissani). Myös kätilö synnytyksen alussa arveli (käsituntumalla), että nelikiloinen. Vauva painoi sitten syntyessään 3 300g ja oli 49cm pitkä eli hirmu pieneltä tuntui (ainakin arvioihin nähden). En tiedä onko se sit voinut vaikuttaa, että vauva tuli OTSAtarjonnassa, että veikin enemmän tilaa jne..

        Etkö osaa antaa suuseksiä tai kädellä hyväillä miestäsi orgasmiin, ettei tarvitse puutetta kärsiä?


    • dfnhgnsgndgn

      Kyllä siiä useampi kuukausi meni että tuntui pelkästään hyvälle,ehkä viisi-kuusi kk. Ekat pari yhdyntää sattui ihan kamalasti! sen jälkeen joka kerralla vähemmän, ja rauhallisesti piti ottaa, mutta tosiaan siinä viiden kuukauden päästä varmaan pysty ihan normisti :) Ja vaikka se välillä vähän koskikin, niin ei silti lopetettu touhuja kesken ku sillon kahella ekalla kerralla. Jos koski, niin hidastettiin tahtia ja kyllä se siitä sitten sujui. Seksi ja yhdyntä merkitsee miulle muutakin kun kilpajuoksua orgasmiin niin siksi halusin olla mieheni lähellä vaikka se vähän "oudolta" alapäässä tuntuikin hetkittäin. Niin, ja eka kerta oli ehkä noin 5 viikon päästä synnytyksestä, kun jälkivuoto oli loppunu.

    • alkuperäinen........

      kokeiltiin taas, eli 4viikkoa synnytyksestä. ei enää tuntunut LÄHESKÄÄN niin kamalalle mitä viikko sit. eli nopeasti tuolla näköjään tapahtuu. vaikuttaakohan se kudosten palautumiseen että olen nuori, 23v. ja tosi hyvät lantiopohjalihakset.

    • äiti, vaimo, mummi kummi sisko, täti

      uusia lapsia alulle laittaa, kun edelinen on vasta maailmaan tullut. Miksi pitää uusia lapsia tehdä heti? Oota nyt 15 vuotta ja kokkeile sitte, ellei mahu, vapauta miehesi uusiin naimisiin. Niin se on, että ei makeeta mahan täyeltä.

    • äitsykkä_78

      Minulla verinen jälkivuoto kesti 9 viikkoa, joten se hieman hillitsi seksin harrastamista. Kokeiltiin kuitenkin siitä huolimatta ekan kerran 5 viikkoa synnytyksen jälkeen noita petipuuhia. Käytettiin kortsua ja liukuvoidetta ja heti tuntui hyvältä ja sain myös orgasmin. Jälkivuodon loppumisen jälkeen seksielämä on yhtä hyvää kuin ennen synnytystä ja raskautta, ellei jopa parempaa. Tosin imetyksestä johtuen limakalvot on tosi kuivat ja ilman liukkaria varmasti sattuisi kovasti.

    • miina (5.n äiti)

      Sen jälkeen pitää käydä lääkärissä jälkitarkastuksessa ja sitten vasta voi varovaisesti aloittaa uudelleen. Ihmettelen, että näistä asioista ei nykyään valisteta synnyttäjiä ja heidän miehiään.

      • Kokemus-K

        "Sen jälkeen pitää käydä lääkärissä jälkitarkastuksessa ja sitten vasta voi varovaisesti aloittaa uudelleen. Ihmettelen, että näistä asioista ei nykyään valisteta synnyttäjiä ja heidän miehiään. "

        Johtuisiko valistuksen "puute" siitä että aikaraja ei ole niin ehdoton kuin joskus aikaisemmin on ajateltu. Jos toipuminen on sujunut normaalisti eikä jälkivuoto ole runsasta niin useimmiten voi seksiä harrastaa kun ottaa huomioon hyvän hygienian.


    • Äitivm09

      Meillä meni melkein 2kk synnytyksestä ennekuin uskalsin kunnolla harrastaa. Sen verta paikat oli hellänä ettei siitä nauttinu, niinpä päätettiin miehen kanssa odottaa ja kattoa tilannetta uuestaa ku aikaa oli jonku aikaa menny. Hyvä niin. Nyt se on parempaa kuin koskaan :)

    • Joku muu

      Oletko kokeillut, että rasvaisit perusrasvalla joka ilta ja aamu emättimen? Voi auttaa yleiseen kuivuuteen.
      Juo paljon vettä, vähintään 2 litraa per päivä.
      Yritä mahdollisimman paljon liikkua.
      Käyttäkää liukkaria PALJON, ei siitä ole haittaa jos käyttää puoli purkkia, pari tippaa ei riitä!!!
      Jo ennen synnytystä, kun on tarpeeksi liukkaria, tuntuu yhdyntä huomattavasti paremmalta.
      Muistakaa kunnon esileikki, eli ei suoraan asiaan hyppäämistä. :)

    • Moua

      meni oikeestaan puoli vuotta ennen kun onnistu samati ja tuntu samalta kun ennen..
      Joten elähän hätäile hiljaa hyvä tulee :)

    • rinnntinnn

      3 viikkoa synnytyksestä harrastettiin, vielä tuntui aralta epparin kohdalta... 5 viikon päästä pystyi kunnolla harrastamaan ja tuntui tiukemmalta kuin ennen synnytystä. Ja tuntoherkempää myös seksi nykyään...
      Nyt 3kk ja seksi on hyvää:)

      En tiiä mitenkä sit toisen lapsen jälkeen:/

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      23
      2642
    2. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      65
      2586
    3. Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän

      Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi
      Maailman menoa
      106
      2310
    4. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      34
      1599
    5. Hajoaako persut kuten 2017?

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011217813.html Tämä on totisinta totta. Persut on murroksessa. Osa jättää puolueen
      Maailman menoa
      239
      1553
    6. Mihin se sysipska hävisi?

      Katso Frida Kahlo elämäkerta ja opi.
      Ikävä
      32
      1537
    7. Kamala uutinen: Henkilö kuoli Tokmannin pihaan Kankaanpäässä- Jäi trukin alle

      IL 9.5.2025 Ihminen kuoli Kankaanpään Tokmannin edustalla perjantaina aamupäivästä. Poliisin mukaan henkilö oli jäänyt
      Kankaanpää
      37
      1462
    8. Mitä haluat oikeasti

      Mun ymmärtävän? Sitäkö ettet rakasta ja ole valmis mihinkään?
      Ikävä
      28
      1260
    9. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      20
      1216
    10. Mitä uskot sinun

      Ja kaivattusi välillä tulevan tapahtumaan lähiaikoina
      Ikävä
      95
      1181
    Aihe