Raymond Franz ja Omantunnon käännekohta
Hallintoelimen jäsen 1971-1980
Raymond Franz on Jehovan todistajien keskuudessa vaiettu henkilö. Franz toimi 1960-luvulla useissa Väli-Amerikan maissa haaratoimiston valvojana ja vuosina 1971-1980 hallintoelimen jäsenenä. Hän oli yksi Aid to Bible Understanding -tietokirjan (nykyinen Insight) kolmesta pääasiallisesta kirjoittajasta. Hallintoelimen
"Kahden kolmasosan enemmistö hallintoelimen jäsenten äänistä vaadittiin päätöksen tekemiseen. Pidin itse siitä, että tämä antoi mahdollisuuden äänestää eri tavalla kuin muut tai pidättyä äänestämästä ilman tunnetta siitä, että yksi hallintoelimen jäsen olisi käyttänyt ikään kuin veto-oikeutta. Pienissä asioissa äänestin yleensä enemmistön kanssa samalla tavoin, vaikka en aina olisikaan ollut täysin samaa mieltä. Mutta kun
kyseessä olivat isommat asiat, jotka vaikuttivat omaantuntooni, löysin itseni usein vähemmistöstä harvoin yksin, mutta usein vain yhden, kahden tai kolmen muun kanssa, joiden omatunto vastusti puolesta äänestämistä. Näin ei ollut läheskään niin usein parina ensimmäisenä vuotena sen jälkeen kun todistajien hallinto-organisaatiossa
oli tapahtunut suuri muutos - se toteutettiin tammikuun ensimmäisenä päivänä 1976 - mutta parina jäsenyyteni viimeisenä vuotena suuntaus kohti “kovempaa linjaa” pakotti minut äänestämään eri tavalla tai pidättymään äänestämisestä yhä useammin.
Mutta katsotaanpa nyt mitä toisinaan tapahtui kun hallintoelin ei ollut yhtä mieltä
jostain asiasta - mikä ei ollut niin harvinaista, kuin jotkut saattaisivat ajatella.
Keskustelu saattoi koskea jotain tekoa, josta oli joskus menneisyydessä päätetty, että
kyseessä oli niin vakava synti, että siitä täytyi erottaa. Kyseessä saattoi olla esimerkiksi jonkin veren osan käyttö mahdollisesti kuolemaan johtavan sairauden hoidossa tai tapaus sisaresta, joka työskenteli armeijan kanttiinissa hänen ei-uskovan miehensä sotilastukikohdassa.
Joskus hallintoelin oli tällaisissa tapauksissa hyvin jakaantunut, toisinaan jopa kahteen eri selkeään leiriin. Enemmistö saattoi puoltaa jonkin käytöstavan tai ammatin poistamista niiden syntien kategoriasta, jotka johtivat erottamiseen. Kahden kolmasosan enemmistön sääntö saattoi aiheuttaa seuraavanlaisia tilanteita.
Jos neljästätoista paikalla olevasta kuitenkin yhdeksän oli sitä mieltä, että erottamisesta kyseisessä tapauksessa pitäisi luopua ja vain viisi oli entisen toimintatavan säilyttämisen puolella, enemmistö ei ollut riittävä. Vaikka se olikin selvä enemmistö, se ei ollut kahden kolmasosan enemmistö. (Vaikka muutosta olisi
tukenut kymmenenkin sekään ei olisi vielä riittänyt. Vaikka se olisikin ollut kahden
kolmasosan enemmistö paikalla olijoista, sääntö kahden kolmasosan enemmistöstä
koski koko hallintoelimen jäsenmäärää, mikä oli tuolloin seitsemäntoista tai
Muistini samoin kuin muistiinpanoni osoittavat vain pari kertaa yli kahdeksan vuoden aikana jolloinolin aivan yksin jonkin päätöksen vastustamisessa tai äänestämättä Jos joku yhdeksästä, jotka kannattivat erottamiskäytännön muuttamista kyseisessä tapauksessa, ehdottaisi päätöksen tekemistä asiasta, ehdotus kariutuisi, koska ehdotuksen läpi menemiseen vaadittiin kaksitoista ääntä. Jos joku viidestä, jotka kannattivat erottamiskäytännön pitämistä ennallaan, ehdottaisi päätöksen tekemistä se tietenkin kariutuisi myös. Mutta sen kariutuminen ei olisi johtanut erottamiskäytännön muuttamiseen, koska toimintatapana oli se, että muutoksia aiempiin toimintatapoihin voitiin tehdä ainoastaan mikäli päätös meni äänestyksessä läpi. Erään ensimmäisen tällaisen tapauksen yhteydessä, kun äänet jakautuivat toisiaan vastaan, Milton Henschel esitti ajatuksen siitä, että jos kahden kolmasosan äänten enemmistöä ei saavutettaisi status quo jäisi voimaan, mikään ei muuttuisi. Näissä tilanteissa hallintoelimen jäsenet eivät juurikaan muuttaneet mielipiteitään, joten pattitilanne jäi yleensä voimaan.
Tämä merkitsi sitä, että todistaja, joka käyttäytyi tietyllä tavalla tai oli tietynlaisessa työssä, oli erottamisuhan alainen, vaikka suurin osa hallintoelimen jäsenistä oli sitä mieltä, että hänen ei pitäisi olla!"
Lisää suomennoksia:
http://www.jttuki.info/Franz/
Hallintoelimen jäsen 1971-1980
Raymond Franz on Jehovan todistajien keskuudessa vaiettu henkilö. Franz toimi 1960-luvulla useissa Väli-Amerikan maissa haaratoimiston valvojana ja vuosina 1971-1980 hallintoelimen jäsenenä. Hän oli yksi Aid to Bible Understanding -tietokirjan (nykyinen Insight) kolmesta pääasiallisesta kirjoittajasta. Hallintoelimen
"Kahden kolmasosan enemmistö hallintoelimen jäsenten äänistä vaadittiin päätöksen tekemiseen. Pidin itse siitä, että tämä antoi mahdollisuuden äänestää eri tavalla kuin muut tai pidättyä äänestämästä ilman tunnetta siitä, että yksi hallintoelimen jäsen olisi käyttänyt ikään kuin veto-oikeutta. Pienissä asioissa äänestin yleensä enemmistön kanssa samalla tavoin, vaikka en aina olisikaan ollut täysin samaa mieltä. Mutta kun
kyseessä olivat isommat asiat, jotka vaikuttivat omaantuntooni, löysin itseni usein vähemmistöstä harvoin yksin, mutta usein vain yhden, kahden tai kolmen muun kanssa, joiden omatunto vastusti puolesta äänestämistä. Näin ei ollut läheskään niin usein parina ensimmäisenä vuotena sen jälkeen kun todistajien hallinto-organisaatiossa
oli tapahtunut suuri muutos - se toteutettiin tammikuun ensimmäisenä päivänä 1976 - mutta parina jäsenyyteni viimeisenä vuotena suuntaus kohti “kovempaa linjaa” pakotti minut äänestämään eri tavalla tai pidättymään äänestämisestä yhä useammin.
Mutta katsotaanpa nyt mitä toisinaan tapahtui kun hallintoelin ei ollut yhtä mieltä
jostain asiasta - mikä ei ollut niin harvinaista, kuin jotkut saattaisivat ajatella.
Keskustelu saattoi koskea jotain tekoa, josta oli joskus menneisyydessä päätetty, että
kyseessä oli niin vakava synti, että siitä täytyi erottaa. Kyseessä saattoi olla esimerkiksi jonkin veren osan käyttö mahdollisesti kuolemaan johtavan sairauden hoidossa tai tapaus sisaresta, joka työskenteli armeijan kanttiinissa hänen ei-uskovan miehensä sotilastukikohdassa.
Joskus hallintoelin oli tällaisissa tapauksissa hyvin jakaantunut, toisinaan jopa kahteen eri selkeään leiriin. Enemmistö saattoi puoltaa jonkin käytöstavan tai ammatin poistamista niiden syntien kategoriasta, jotka johtivat erottamiseen. Kahden kolmasosan enemmistön sääntö saattoi aiheuttaa seuraavanlaisia tilanteita.
Jos neljästätoista paikalla olevasta kuitenkin yhdeksän oli sitä mieltä, että erottamisesta kyseisessä tapauksessa pitäisi luopua ja vain viisi oli entisen toimintatavan säilyttämisen puolella, enemmistö ei ollut riittävä. Vaikka se olikin selvä enemmistö, se ei ollut kahden kolmasosan enemmistö. (Vaikka muutosta olisi
tukenut kymmenenkin sekään ei olisi vielä riittänyt. Vaikka se olisikin ollut kahden
kolmasosan enemmistö paikalla olijoista, sääntö kahden kolmasosan enemmistöstä
koski koko hallintoelimen jäsenmäärää, mikä oli tuolloin seitsemäntoista tai
Muistini samoin kuin muistiinpanoni osoittavat vain pari kertaa yli kahdeksan vuoden aikana jolloinolin aivan yksin jonkin päätöksen vastustamisessa tai äänestämättä Jos joku yhdeksästä, jotka kannattivat erottamiskäytännön muuttamista kyseisessä tapauksessa, ehdottaisi päätöksen tekemistä asiasta, ehdotus kariutuisi, koska ehdotuksen läpi menemiseen vaadittiin kaksitoista ääntä. Jos joku viidestä, jotka kannattivat erottamiskäytännön pitämistä ennallaan, ehdottaisi päätöksen tekemistä se tietenkin kariutuisi myös. Mutta sen kariutuminen ei olisi johtanut erottamiskäytännön muuttamiseen, koska toimintatapana oli se, että muutoksia aiempiin toimintatapoihin voitiin tehdä ainoastaan mikäli päätös meni äänestyksessä läpi. Erään ensimmäisen tällaisen tapauksen yhteydessä, kun äänet jakautuivat toisiaan vastaan, Milton Henschel esitti ajatuksen siitä, että jos kahden kolmasosan äänten enemmistöä ei saavutettaisi status quo jäisi voimaan, mikään ei muuttuisi. Näissä tilanteissa hallintoelimen jäsenet eivät juurikaan muuttaneet mielipiteitään, joten pattitilanne jäi yleensä voimaan.
Tämä merkitsi sitä, että todistaja, joka käyttäytyi tietyllä tavalla tai oli tietynlaisessa työssä, oli erottamisuhan alainen, vaikka suurin osa hallintoelimen jäsenistä oli sitä mieltä, että hänen ei pitäisi olla!"
Lisää suomennoksia:
http://www.jttuki.info/Franz/
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Enemmistö saattoi puoltaa jonkin käytöstavan tai ammatin poistamista niiden syntien kategoriasta, jotka johtivat erottamiseen"
Vai voi teillä jokin synti johtaa erottamiseen , koittakaapa seuraavan kerran lähestyä tätä ihmistä joka on syntiin langennut anteeksiantavalla mielellä , mutta eihän teillä varmaan voi syntejä edes saada anteeksi . Ps. voisiko teistä joku erotella minulle synnin ja suuren synnin.