Vaalitapauudistus EK-vaaleihin 2011 mentäessä muuttuu PS:n eduksi (tai pahimmillaan tuhoksi), koska kunkin puolueen paikkamäärä eduskunnassa lasketaan tulevaisuudessa kokonaistuloksesta tasausäänin eikä enää vaalipiireittäin. Muutos tehdään, koska nykyinen vaalitapa antaa suurille puolueille niiden todellista äänimäärää selvästi suuremman paikkamäärän syrjien pienempiä puolueita. Myös RKP on saanut n. kahden paikan etulyöntiaseman tälla laskentatavalla muihin pienpuolueisiin nähden (PS, KD).
http://www.om.fi/print/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/Uutisarkisto/Uutiset2008/1208352728465
PS UUDISTUKSEN HYÖTYJÄNÄ
Nykyisen laskentatavan takia pienpuolueiden heikennys ei ole koskenut RKP:tä, koska sillä on ollut ehdokkaita ainoastaan neljässä vaalipiirissä, joissa se on ollut sen koko maan keskiarvoon nähden suuri. EK-vaalien 2007 edustajapaikat ja valtakunnallinen äänestysprosentti kolmen pienpuolueen osalta:
KD - Kristillisdemokraatit: kannatus 4.9% , kansanedustajia 7 kpl
RKP - Ruotsalainen kansa: kannatus 4.6% , kansanedustajia 9 kpl
PS - Perussuomalaiset: kannatus 4.1% , kansanedustajia 5 kpl
http://www.fsd.uta.fi/hk/sami/spj/taulukot1_11.html
(Sami Borg-vaalitaulukoita)
Kuten huomaatte RKP:n kannatus oli 0.5% PS:ä korkeampi ja se sai silti Stalinistisen laskentatavan mukaan 9 paikkaa ja PS ainoastaan 5. KD:n kannatus oli 0.3% RKP:tä korkeampi, mutta se sai silti 2 paikkaa vähemmän. Ihmettelette varmaan, miten tämä on mahdollista? Syy on yksinkertaisen matemaattinen, sillä RKP on nauttinut suurten puolueiden laskentaetua keräten kaikki hyötyäänensä ainoastaan neljästä vaalipiiristä, kun taas PS ka KD ovat keränneet kannatuksensa paljon tasaisemmin kaikista vaalipiireistä. PS:n ja KD: osalta ääniä on mitätöity valtavasti, koska ne ovat menneet aina niiden vaalipiirien osalta roskakoriin, joista ei ole tullut ketään valituksi. Sen sijaan tätä hukkaa ei ole ilmeentynyt RKP:n neljässä vaalipiirissä, joissa ehdokkaita asetettiin.
RKP saisi viimekertaisella kannatuksellaan uuden laskentatavan mukaan edelleen 0.046*200 =~9.2 paikkaa ja PS yllättäen 0.041*200 =~8.2 paikkaa. On hyvin mahdollista, että PS:n kannatus nousee 10% ensi vaaleissa, jolloin paikkoja irtoaa 20. Olisi siinä pakkoruotsittajille itkemistä.
Ainoa huono puoli uudistuksessa on kuitenkin se, että uusia eduskuntapuolueita ei enää tule uuden 3,5% (tai mahdollisesti 3,0%) äänikynnyksen takia. Tämän jälkeen puolue, joka saa ainoastaan 3,4% (n. 200.000 ääntä) äänistä, ei saa yhtään paikkaa ja sen kaikki 200.000 ääntä heitetään roskakoriin ja sen puoluetuki lakkautetaan. Esim. pahimmillaan Perussuomalaisten jakaminen kahteen maahanmuuttokriittiseen ryhmään (3.4% 3.4%) johtaisi 400.000 äänen mitätöintiin, koska uudessa systeemissä vaaliliitot ovat kiellettyjä.
Näin ollen RKP-/maahanmuuttokriittinen liike pystyy taistelemaan ainoastaan Perussuomalaisten kautta. Kaikkien muiden alle 3.5% ryhmittymien äänet tullaan jatkossa mitätöimään. Näin ollen tulevaisuudessa puolueella on joko 7 tai 0 kansanedustajaa, mutta ei koskaan viittä tai kuutta (lukuunottamatta RKP:tä).
Tämä on myös uhka RKP:lle. Mikäli sen valtakunnallinen kannatus laskee alle 3,5%, saa se käyttää ainoastaan Vaasan vaalipiirin äänet, joilla se voisia saada korkeintaan 1-2 paikkaa. Huom! RKP:tä varten laadittu poikkeussääntö:
"Äänikynnysten käyttöönotto merkitsisi sitä, että kansanedustajan paikkoja voisi saada vain puolue, joka saa vähintään 3,5 prosenttia koko maassa annetuista äänistä tai ainakin yhdessä vaalipiirissä vähintään 12 prosenttia annetuista äänistä. Jos puolue ylittää valtakunnallisen äänikynnyksen, ei sen kohdalla sovellettaisi vaalipiirikohtaista kynnystä."
http://www.om.fi/print/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/Uutisarkisto/Uutiset2008/1208352728465
PS UUDISTUKSEN HYÖTYJÄNÄ
Nykyisen laskentatavan takia pienpuolueiden heikennys ei ole koskenut RKP:tä, koska sillä on ollut ehdokkaita ainoastaan neljässä vaalipiirissä, joissa se on ollut sen koko maan keskiarvoon nähden suuri. EK-vaalien 2007 edustajapaikat ja valtakunnallinen äänestysprosentti kolmen pienpuolueen osalta:
KD - Kristillisdemokraatit: kannatus 4.9% , kansanedustajia 7 kpl
RKP - Ruotsalainen kansa: kannatus 4.6% , kansanedustajia 9 kpl
PS - Perussuomalaiset: kannatus 4.1% , kansanedustajia 5 kpl
http://www.fsd.uta.fi/hk/sami/spj/taulukot1_11.html
(Sami Borg-vaalitaulukoita)
Kuten huomaatte RKP:n kannatus oli 0.5% PS:ä korkeampi ja se sai silti Stalinistisen laskentatavan mukaan 9 paikkaa ja PS ainoastaan 5. KD:n kannatus oli 0.3% RKP:tä korkeampi, mutta se sai silti 2 paikkaa vähemmän. Ihmettelette varmaan, miten tämä on mahdollista? Syy on yksinkertaisen matemaattinen, sillä RKP on nauttinut suurten puolueiden laskentaetua keräten kaikki hyötyäänensä ainoastaan neljästä vaalipiiristä, kun taas PS ka KD ovat keränneet kannatuksensa paljon tasaisemmin kaikista vaalipiireistä. PS:n ja KD: osalta ääniä on mitätöity valtavasti, koska ne ovat menneet aina niiden vaalipiirien osalta roskakoriin, joista ei ole tullut ketään valituksi. Sen sijaan tätä hukkaa ei ole ilmeentynyt RKP:n neljässä vaalipiirissä, joissa ehdokkaita asetettiin.
RKP saisi viimekertaisella kannatuksellaan uuden laskentatavan mukaan edelleen 0.046*200 =~9.2 paikkaa ja PS yllättäen 0.041*200 =~8.2 paikkaa. On hyvin mahdollista, että PS:n kannatus nousee 10% ensi vaaleissa, jolloin paikkoja irtoaa 20. Olisi siinä pakkoruotsittajille itkemistä.
Ainoa huono puoli uudistuksessa on kuitenkin se, että uusia eduskuntapuolueita ei enää tule uuden 3,5% (tai mahdollisesti 3,0%) äänikynnyksen takia. Tämän jälkeen puolue, joka saa ainoastaan 3,4% (n. 200.000 ääntä) äänistä, ei saa yhtään paikkaa ja sen kaikki 200.000 ääntä heitetään roskakoriin ja sen puoluetuki lakkautetaan. Esim. pahimmillaan Perussuomalaisten jakaminen kahteen maahanmuuttokriittiseen ryhmään (3.4% 3.4%) johtaisi 400.000 äänen mitätöintiin, koska uudessa systeemissä vaaliliitot ovat kiellettyjä.
Näin ollen RKP-/maahanmuuttokriittinen liike pystyy taistelemaan ainoastaan Perussuomalaisten kautta. Kaikkien muiden alle 3.5% ryhmittymien äänet tullaan jatkossa mitätöimään. Näin ollen tulevaisuudessa puolueella on joko 7 tai 0 kansanedustajaa, mutta ei koskaan viittä tai kuutta (lukuunottamatta RKP:tä).
Tämä on myös uhka RKP:lle. Mikäli sen valtakunnallinen kannatus laskee alle 3,5%, saa se käyttää ainoastaan Vaasan vaalipiirin äänet, joilla se voisia saada korkeintaan 1-2 paikkaa. Huom! RKP:tä varten laadittu poikkeussääntö:
"Äänikynnysten käyttöönotto merkitsisi sitä, että kansanedustajan paikkoja voisi saada vain puolue, joka saa vähintään 3,5 prosenttia koko maassa annetuista äänistä tai ainakin yhdessä vaalipiirissä vähintään 12 prosenttia annetuista äänistä. Jos puolue ylittää valtakunnallisen äänikynnyksen, ei sen kohdalla sovellettaisi vaalipiirikohtaista kynnystä."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos Soini jatkaa samalla pelkuri linjalla, eli ei uskalla ottaa Halla-ahoa ehdokkaaksi eikä itsekkään vastusta kovin aktiivisesti maahanmuuttoa ja kiihotus kansanryhmää vastaan lainsäädäntöä, on PS:nkin äänestäminen ´ääneten haaskausta.
Joo. Soini ei osaa polvilukkoa. Ketä pitäisi äänestää? Sinuako?
En ole ehdolla. Mieluummin äänestäisin Mäenpäätä kuin Soinia. Kuitenkin pysyn PS:n takana jos Halla-aho, Lahtinen tai muita OIKEASTI mamu-kriittisiä ehdokkaita on Persujen listoilla.
"Mäenpään puolue äänien haaskausta tulevaisuudessa"
Sitä se on ollut tähänkin asti.
Mäenpää painaa läsnäolonappia Turun valtuustossa ja sinä ainoastaan vessanpytyn huuhtelunappia. Siinä on vissi ero!
Pääasia että lopputuote molemmissa prosesseissa on paskaa.
Työryhmä sopi jo kevät-kesällä, että äänikynnykseksi tulee 3,0 prosenttia ja vaalipiirikohtaista äänikynnystä ei tule eli kaikki puolueet myös RKP on vuodesta 2015 alkaen joko nollan tai vähintään kuuden edustajan puolueita. Äänikynnysrajaa laskettiin RKP:n vaatimuksesta ja vaalipiirikohtainen esitys poistettiin keskustan vaatimuksesta. Vaaliliitot kielletään, kuten alkuperäisessä esityksessä olikin ja sitoumattomat ehdokkaat voivat tehdä valtakunnallisia yhteislistoja, koska sitoumattomia koskee myös äänikynnys. Puolueista SDP ei kannata uudistusta ja lakimuutos tulee hyväksyä uudestaan vaalien jälkeen eli kaksilla eri valtiopäivillä. Tältä pohjalta voi sanoa, että lakiehdotus on voimassa 1.1.2015 alkaen.