Kun nyt on kyselty nopeasti ajamisesta, nopeusrajoitusten alhaisuudesta ja myös ylinopeudesta, niin tuli myös mieleen että milloin ajatte tarkoituksella alle nopeusrajoituksen?
Jos on vaikea ajokeli tai huono näkyvyys niin silloin - ja yleensä hidastan myös pimeällä maantiellä kun satasessa vaihtaa lyhyet vastaantulijan kohdatakseen metsäisellä, valaisemattomalla tiellä. Joskus ankarassa ruuhkassa on myös järkevämpää ajaa hiukan hitaammin, sillä joskus ruuhkan seassa yrittäen rajoituksien nopeuksia saa koko ajan kaasu pohjaan - jarru pohjaan - kaasu pohjaan - jarru pohjaan -liikettä harjoittaa.
Olen myös huomannut, että esim. kauppojen parkkialueilla ajetaan suhteettoman korkeilla nopeuksilla. Tässä on varmaankin syy suurehkoihin parkkipaikkakolareihin? Usein tullaan toisen auton takaa joko eteen tai tehdään kova jarrutus. Tältä vältyttäisiin hiukan alentamalla nopeutta ja samalla ajomukavuus nousisi?
Jos on vaikea ajokeli tai huono näkyvyys niin silloin - ja yleensä hidastan myös pimeällä maantiellä kun satasessa vaihtaa lyhyet vastaantulijan kohdatakseen metsäisellä, valaisemattomalla tiellä. Joskus ankarassa ruuhkassa on myös järkevämpää ajaa hiukan hitaammin, sillä joskus ruuhkan seassa yrittäen rajoituksien nopeuksia saa koko ajan kaasu pohjaan - jarru pohjaan - kaasu pohjaan - jarru pohjaan -liikettä harjoittaa.
Olen myös huomannut, että esim. kauppojen parkkialueilla ajetaan suhteettoman korkeilla nopeuksilla. Tässä on varmaankin syy suurehkoihin parkkipaikkakolareihin? Usein tullaan toisen auton takaa joko eteen tai tehdään kova jarrutus. Tältä vältyttäisiin hiukan alentamalla nopeutta ja samalla ajomukavuus nousisi?
Vastaukset 16
Vanhimmat
- Moottoritiellä yleensä kesäaikaan ihan vain säästääkseni polttoainetta ja renkaita. 100 km/h sadankahdenkympin sijasta säästää sadalla kilometrillä litran ja lisää matka-aikaa 10 minuuttia. Tuntipalkka mukavassa autossa istumisesta on hyvinkin kymppi verottomana ja ajaminen on paljon rennompaa. Aina silloin tällöin vaihtelun vuoksi jokunen reissu lujempaa ja ohitellen.
- Pimeällä tai muuten huonon näkyvyyden aikana ja hirvivaaran vallitessa erityisesti.
- Liukkaalla kelillä varsinkin jos rengastus ei ole oloihin sopiva, esim. ensimmäisen lumisateen aikaan kesärenkailla. Talvirajoitukset ovat tosin vähentäneet tätä sopeuttamistarvetta, sillä kunnon renkailla on varsin harvoin aihetta hidastaa pääteillä kelin takia alle kahdeksankympin.
- Sorateillä tilanteen mukaan, sillä siellä rajoitusnopeus veisi monessa mutkassa ojan puolelle.
- Ruutukaavakeskustassa. Turha kiihdyttää korttelinvälillä ja lämmittää jarrulevyjä ennen seuraavaa risteystä.
- Ellei ole kiire minnekään. Harvoin on, mutta vilkkaammilla teillä joutuu usein ajamaan nopeammin jotta ei olisi toisten kiusana.
Tästä rauhallisesta ajoprofiilista huolimatta pidän nopeusrajoituksia yleisesti tarpeettoman alhaisina. Antaa niiden ajaa, joilla on syytä ja varaa maksaa.
"Olen myös huomannut, että esim. kauppojen parkkialueilla ajetaan suhteettoman korkeilla nopeuksilla. Tässä on varmaankin syy suurehkoihin parkkipaikkakolareihin?"
Eiköhän monilla parkkipaikoilla ole nopeusrajoitus 80 km/h, joka on nopeusrajoitus maastossa.
Ajetaan siis SELVÄÄ ALINOPEUTTA NOILLA. Hanaa SAATANA. Nysvärit...................
Eiköhän monilla parkkipaikoilla ole nopeusrajoitus 80 km/h
taidat provota, mutta vastaan silti että tilannenopeus saattaa olla kuitenkin liian suuri. joskus näkee sellaisiakin jotka oikeasti ajavat tuon lähemmäs 80 km/h parkkialueilla. siksi niitä rajoituksia tarvitaan, kun kuljettajista ei aina ole tilannenopeuden arvioijiksi.
Moottoritiellä rekan imussa säästää hyvin polttoainetta. Siinä voi odotella että hyvä jono saavuttaa ja lähteä sitten ohittamaan.
Vastaan lyhyesti: tarvittaessa
Erilaisia syitä vauhdin hidastamiseen on monia ja ne realisoituvat usein ajallisesti ja harvoin kilometreissä mitattuna. Yleensä rajoitusten alle tulee ajettua siellä missä ne ovat muutenkin matalat, pääväyliä lukuunottamatta (esimerkiksi Helsingin sisääntuloväylällä 30 km/h rajoitus).
Onpa joskus tullut ajettua moottoritiellä (Espoo, Länsiväylä, tiekohtainen rajoitus 80 km/h) mittarinopeutta 70 km/h, eli todellinen nopeus ehkä 65 km/h.
Ajokelinä oli ns. huonoin mahdollinen talvikeli, näitä osuu kohdalle harvemmin kuin kerran talvessa.
Eli siis: Tien pinta jäinen, ja lisäksi loskaista sohjoa jäisen tien päällä maksimoimassa liukkautta ja aiheuttamassa mahdollisen sohjoliirron vaaran.
Taksikuskit ohittelivat ohituskaistaa pitkin ainakin 100 km/h öisellä moottoritiellä.
Näköjään taksikuskit luottavat niin renkaiden pitoon kuin hienon autonsa luistonestojärjestelmäänkin.
Kun vielä osa Länsiväylästä on (tai oli ainakin tuolloin) valaisematonta aluetta, niin tulipa vain ajaessa mieleen tämäkin: entä jos osun vaikkapa räjähtäneeseen renkaankappaleeseen, joskushan rekka-autoista tällaisiakin jää tielle. Jos osuma tulisi siten, että esim. vasemman eturenkaan vasen puolikas vierii renkaankappaleen päältä mutta saman oman renkaan oikean puolikkaan alle jää tyhjää ilmaa kun rekasta räjähtänyt renkaanpalanen nostaa omaa rengasta paksuutensa verran tiestä, niin eikö tällainen anna sivusuuntaisen momentin oman auton eturenkaalle?
Ja jos ajokeli on todellakin huonoin mahdollinen eli erittäin liukas, niin eikö tuollainen sivusuuntainen momentti voi hyvinkin aiheuttaa tilanteen, jossa renkaan sivuttaispito liukkaalla tiellä ei riitäkään...
Olen toisaalta ollut kyydissä samalla tieosuudella kuivalla kesäkelillä, ja auton kuljettaja kaasutteli 160 km/h mittarinopeutta 80 km/h alueella. Viranomainen varmasti rankaisisi tästä paitsi ylinopeudesta, myös törkeästä liikenteen vaarantamiesta.
Sopii kuitenkin miettiä, kummassa on suurempi riski ajoneuvon hallinnan menettämisestä:
70 km/h jäisellä tiellä, jossa on loskaista sohjoa jään päällä liukkautta lisäämässä vai 160 km/h kuivalla ja puhtaalla asfaltilla kesäkelillä ja hyvillä renkailla.
Tuon loskan olettaisi myös paksuudellaan aiheuttavan sen, että nastarenkaan nastat eivät pysty pureutumaan jäähän, ja näin nastojen antamaa lisäpitoa ei synny.
Koskahan poliisin liikennevalvonta voisi alkaa painottamaan oikean tilannenopeuden merkitystä sensijaan, että valvotaan vain nopeusrajoitusmerkkiin maalatun numeron ylittämistä ?
- Pimeässä, valaistuksettomalla maantiellä. Nopeus on pienimillään lähivaloilla hetki ennen vastaantulijan kohtaamista.
- Mutkissa ja mäenharjanteiden kohdalla siten, että auto on pysäytettävissä näkyvällä tien osalla. Tarkoitus olisi havaita jopa tiellä makaava ihminen ajoissa, ainakin päivänvalossa.
- Sumussa.
- Mutkissa niin, että voi tarvittaessa myös hätäjarruttaa menettämättä auton hallintaa.
- Liukkaalla, tai kun tiellä on vettä tai lunta niin että se vaikeuttaa auton hallintaa.
- Ohituskaistallisilla teillä, jos ajotyyliksi on valittu "polttoaineen säästö".
- Liikenne-esteiden vuoksi. Tähän kuuluu esim. myös suojatiet huonolla ympäristönäkyvyydellä.
esim. yöllä jos sataa on aika ilkeää ajaa motarilla 120 lasissa. itse olen kortin saanut 6kk sitten ja vesisateella olen aina mahdollisimman varovainen sillä pelkään joutuvani vesiliirtoon. Haluaisin tietää mikä on se nopeusraja missä siihen voi joutua.
"Haluaisin tietää mikä on se nopeusraja missä siihen voi joutua. "
yleispätevää nopeusrajaa ei ole, mutta maantienopeudessa vaara alkaa olemaan todellinen. vesiliirron alkamisnopeus riippuu muun muassa autosi massasta ja nopeudesta, veden määrästä tiellä, renkaiden kulutuspinnan urasyvyydestä ja kuvioinnista, sekä renkaiden leveydestä.
googlesta löytyy paljon tietoa, mm. rengasvalmistajien sivuilta
http://www.nokianrenkaat.fi/vesiliirto_vaanii
"Kun renkaissa on jäljellä alle 4 mm kulutuspintaa, niiden märkäpito- ja vesiliirto-ominaisuudet heikkenevät olennaisesti, etenkin vesiliirron riski kasvaa merkittävästi."
"kuluneella renkaalla (kulutuspinta alle 1,6 millimetriä, tiellä vettä noin 5 mm) vesiliirto alkaa kaarreajossa jo 76 km/h:n nopeudessa, kun vesiliirron alkamisnopeus uusilla renkailla on 96 km/h."
Tähän aikaan vuodesta kannattaa huomioida, että sohjolla ajellessa "vesiliirtoon" pääsee vielä huomattavasti matalammilla nopeuksilla kuin vesikeleillä. Itselläni on pito eturenkaista lähtenyt suoralla 30 km/h nopeudessa, joskin renkaat olivat jo kesäkumeiksikin sakkorajalla...
Vesiliirto on jotain, johon melkein jokainen tutustuu ennemmin tai myöhemmin. Parasta olisi, että tuo tutustuminen tapahtuisi suoralla. Voin kertoa, että mutkassa vesiliirto on suhteellisen epämiellyttävä kokemus. Hyvänä puolena on se, että useimmiten vesiliirto tapahtuu urassa olevan veden takia, jolloin reunemmalla pito saattaa palautua, joten rauhallisesti ja oikein toimimalla auto voi vielä jopa pysyä tiellä. Kunhan pito on menetetty edestä eikä takaa (siinä vaiheessa alkaa olla keinot jo aika vähissä).
se volkkarisi niin rupeet pysymään tiellä,tai opettele edes ajamaan sillä golfillasi.
Kuka sanoi, etten olisi pysynyt tiellä? Eihän pidon menetys eturenkaissa mikään ongelma ole.
Vesiliirrossa olen ollut tämän golffin lisäksi myös rellun lagunalla ja fordin focuksella ainakin. Aina toki tiellä pysyen.
Opettele ajamaan, jos et itse tiellä pysy.
vastaus sinulta jälleen kerran.taidat olla yksin elävä peräkammarin poikamies,kun jaksat aina vaan selittää.kuinka olet jaksanut nuo kaikki 1306 kpl. kirjoitelmaa väsätä vuosien varrella ? eikö sinulla olisi muuta tekemistä,kuin kiistellä täällä muiden lapsellisien pöljien kanssa.no,jatka ihmeessä ompahan muilla jotain naurettavaa tavattavaa.
Aina kun joku mulkku ajaa puskurissa kiinni.
Ja minä mulkku sen takia kun toinen samanlainen tarjoaa ohitusmahdollisuutta hitasti ajaen.
Aloittajan mainitsemien tilanteiden lisäksi
- ohituskieltoalueet
- huono näkyvyys vastaantulijoiden suuntaan.
Eli vaarallisen paikan tunnistaa siitä, että siinä ei voi ohittaa. Silloin ajan hiljaa.
Ohituskaistojen kohdalla ja pitkillä suorilla kiihdytän joskus pieneen ylinopeuteen (laitonta, tiedän).