Puhutaan, että 10 % tuotantoon asti 1 GW tuulivoimaa kohden tarvitaan 40 MW häiriöreserviä, kun sähköverkkoa tarkkaillaan reaaliajassa ja tuuliolojen ennusteet päivitetään riittävän usein. Kun ennusteiden tarkkuus paranee, reservin tarve vähenee.
Tällä hetkellä Suomessa on jo 1 200 MW häiriöreservi (kaasuturbiinit) ja 600 MW tehoreservi. Määrä voi hyvinkin kasvaa kun biokaasun syöttötariffin avulla turbiineita tehdään lisää. Lisäksi jokaiselle aluehallintoviraston alueelle on suunnitteilla jätteenpolttolaitos, mikä on ironisesti puhtaampi päästöiltään kuin muut polttolaitokset. (Ymmärrettävästi - kuka nyt jätteitä haistelisi.)
Sitten kuvaan astuu vielä tuntematon muuttuja, nimittäin sähkökäyttöiset ajoneuvot. Vuonna 2020 arvioidaan olevan liikenteessä noin ladattavia autoja yli 500 000 joista täyssähköautoja on yli 200 000. Tuo tekee noin 10 - 50 GWh edestä akkuja.
Mikäli ainakin osa näistä toimii häiriöttömän virransyötön puskurina, voi olla että tuuli- ja vesienergiaa (tuottavat parhaiten talvella) sekä aurinkoenergiaa (tuottavat parhaiten kesällä) saa olla aika paljon ja silti ei tarvita kuin hieman biokaasuturbiineita varalla. Etenkin kun jättimäisten ydinvoimalaitosten teossa kestää vuosikymmeniä ja silti löytyy valmistusvirheitä - pahimmassa tapauksessa jäävät ikuisuusprojekteiksi ja syövät turhaan valtavia verorahasummia.
Tällä hetkellä Suomessa on jo 1 200 MW häiriöreservi (kaasuturbiinit) ja 600 MW tehoreservi. Määrä voi hyvinkin kasvaa kun biokaasun syöttötariffin avulla turbiineita tehdään lisää. Lisäksi jokaiselle aluehallintoviraston alueelle on suunnitteilla jätteenpolttolaitos, mikä on ironisesti puhtaampi päästöiltään kuin muut polttolaitokset. (Ymmärrettävästi - kuka nyt jätteitä haistelisi.)
Sitten kuvaan astuu vielä tuntematon muuttuja, nimittäin sähkökäyttöiset ajoneuvot. Vuonna 2020 arvioidaan olevan liikenteessä noin ladattavia autoja yli 500 000 joista täyssähköautoja on yli 200 000. Tuo tekee noin 10 - 50 GWh edestä akkuja.
Mikäli ainakin osa näistä toimii häiriöttömän virransyötön puskurina, voi olla että tuuli- ja vesienergiaa (tuottavat parhaiten talvella) sekä aurinkoenergiaa (tuottavat parhaiten kesällä) saa olla aika paljon ja silti ei tarvita kuin hieman biokaasuturbiineita varalla. Etenkin kun jättimäisten ydinvoimalaitosten teossa kestää vuosikymmeniä ja silti löytyy valmistusvirheitä - pahimmassa tapauksessa jäävät ikuisuusprojekteiksi ja syövät turhaan valtavia verorahasummia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lisäyksenä voisi mainita että kaikkiaan tuohon 10 % tuulivoiman osuuteen tarvitaan säätövoimaa 160 MW tai 320-480 MW "tyhmässä verkossa" eli missä tietoja ei päivitetä.
Verkosta ladattavat ajoneuvot varmasti parantavat häiriötöntä virransyöttöä, etenkin kun siirrytään täysin maakaapeleihin 2050 mennessä. Tällöin ei nimittäin kaatuneet puut ainakaan katkaise virtaa.
Kuitenkaan ei kannata elää siinä toivossa että mainituilla tuulivoimalla ja biokaasulla pääsisi voitolle ihan heti, nimittäin ihan pieniä laitteita ei huolita verkkoon. Esimerkkinä:
Tuulivoima (yksittäinen turbiini tai kokonainen puisto)
- Nimellisteho vähintään 1 000 000 VA
- Enimmäisteho 20 000 000 W
- Syöttötariffi voimassa 12 vuotta (kaikkiaan noin 1 000 € / MWh)
Biokaasu (generaattori)
- Nimellisteho vähintään 300 000 VA
- Enimmäisteho 20 000 000 W
- Hyötysuhde (Yhdistetty Lämpö ja Sähkö) vähintään 50 %
- Syöttötariffi voimassa 12 vuotta (kaikkiaan noin 2 000 € / MWh)
Siis pientuottajien tuskin tarvitsee edes huolehtia säätövoimasta yms. Lähinnä suurtilat voivat hyötyä biokaasuturbiineista ja tuulivoimasta (10 - 100 hehtaaria / 1 MVA).