Opillinen kokonaisuus, oppisopimukset, ohdakkeinen opintie - näistä mitkään eivät kuulu ateismiin. Ateismi on näistä vapaata, jotkut väittävät. Hauevö, sellaisella ateismilla ei ole mihinkään asiaan mitään sanottavaa. Jos ateismiin ei liitetä mitään filosofisia määritteitä, ateistista ei ole keskustelukumppaniksi, ainakaan kovin syvällisissä asioissa. Mikäli ateisti kokee aihetta vastalauseisiin, esimerkiksi siinä kuinka ateismissansa on oleellista opillinen kokonaisuus, niin eikö tällöin ainakin kyseisen ateistin kohdalla voi puhua dogmaattisuudesta?
Jos ateisti edelleen väittää vastaan, ja sanoo ettei kyseessä ole mitenkään ateistisessa mielessä järkevä käsite ja sanoo sen olevan lähinnä vaivalla hankittua yleissivistystä, niin silloin ateismiinsa kuuluu myös ohdakkeinen opintie. Se olisi jo toinen vahva ristiriita niiden ateistien väittämää vastaan, jotka allekirjoittavat tämän viestin aloitusvirkkeen.
Ehkä ei voida edellyttää, että kaikki ateistit olisivat yksimielisiä ateismin olemuksen suhteen. Voidaan kuitenkin sanoa, että mikäli ateismi halutaan kokea jokseenkin rationaalisena ajattelumuotona, jonka pohjalta olisi mahdollista ottaa kantaa vaikkapa arvokeskusteluihin, niin silloin siihen täytyisi puhaltaa sisällön lisäksi merkityksiä. Tehtävä ei mitenkään voisi olla hankalampi, koska tällöin täytyisi tunnustaa miten kantaa ottavan ateismin täytyisi sisältää arvopohjaa ja oppeja. Näiden kahden seurauksena arvatenkin myös kolmas uskontoihin kuuluva elementti eli ohdakkeinen opintie liittyisi kuvioon mukaan. Tällöin ateismista olisi muodostunut täysverinen uskonto.
Ajattelen, että tämä ongelma on kyllä tiedostettu pakanain parissa jo aikaa sitten, ja sen takia ateismi on käsittellisesti pidetty mieluummin minimissään, jotenkin imbesillinä ja mitäänsanomattomana terminä, mutta filosofisen ateismin uskonnolliset elementit on siirretty käsitteen humanismi alle. Se ainakin mahdollistaa paitsi filosofisen, uskonnollisen kannanoton, ja on sillä puolellaan myös yksi valtti - tiede. Humanistiset alat tosin luetaan sikäli vaikeisiin tutkimuksellisesti, että tutkimuskohteiden valinta, tutkimusmenetelmät ja - tulokset ovat kaikki epämääräisyydessään lähes pseudotieteen tasoa, mutta tieteen status tuolla kaikella touhuilulla kyllä on. Seuraus on se, että uskonnollisen ateismin työrukkanen eli humanismi saa kaiken haluamansa tuen tieteen äpärälapselta, humanismilta.
Jotta uskonnon olemusta voisi ytimensä osalta ymmärtää, niin silloin täytyy tiedostaa miten uskonnon kannalta oleellisia ovat auktoriteetit. Imaami jyrähtää, tai humanisti parahtaa - sama vaikutus kummallakin.
Epäterveen uskonnollisuuden vastakohtana on tietenkin tervehenkinen usko. Jostakin syystä ateistinen päähänpinttymä estää hyväksymästä sellaisen olevan edes mahdollista, mutta tottakai se on - jotakin sen tapaistahan ateisti väittää itsestäänkin, vaikka muotoileekin sen minimalistiseksi nollafilosofiaksi, tai suureelliseksi ajattelun ja tieteen hedelmäksi. Sekä kristitty että ateisti siis välttävät käyttämästä itsestään termiä uskonnollinen ihminen, tai itsensä yhteydessä sanaa uskonto.
Nyt on kuitenkin kristityn vuoro paljastaa valttinsa: Kristus, kuten aina. Ateismiin kuuluu tai ei kuulu mitään filosofisesti tärkeitä kokonaisuuksia, mutta sillä asetelma rajoittuu joko sen mitäänsanomattomuuteen, tai uskomuksiin dogmeista - siis uskontoon. Kristillisyyteen sen sijaan kuuluu eläminen Kristuksessa Pyhän Hengen välityksellä, siis Jumalan ollessa meissä itsessämme. Kristuksella tarkoitetaan tässä siis paitsi Jumalaa siten kuin Hänet mielletään kaikkivaltiaana, myös Jumalan poikaa, joka sovitti maailman synnit, mutta myös seurakunnan keskuuteen vuodatettua Pyhää Henkeä, joka tarkoittaa samaa kuin elävä usko.
Sanan uskonto etymologinen tausta viittasi kahleisiin ja kahlehtimiseen, josta siis elävä usko Kristukseen vapauttaa.
Tyräpäisyys ei pue ketään, joten hylkää jumalattomuus ja luovu uskonnoistasi.
Jos ateisti edelleen väittää vastaan, ja sanoo ettei kyseessä ole mitenkään ateistisessa mielessä järkevä käsite ja sanoo sen olevan lähinnä vaivalla hankittua yleissivistystä, niin silloin ateismiinsa kuuluu myös ohdakkeinen opintie. Se olisi jo toinen vahva ristiriita niiden ateistien väittämää vastaan, jotka allekirjoittavat tämän viestin aloitusvirkkeen.
Ehkä ei voida edellyttää, että kaikki ateistit olisivat yksimielisiä ateismin olemuksen suhteen. Voidaan kuitenkin sanoa, että mikäli ateismi halutaan kokea jokseenkin rationaalisena ajattelumuotona, jonka pohjalta olisi mahdollista ottaa kantaa vaikkapa arvokeskusteluihin, niin silloin siihen täytyisi puhaltaa sisällön lisäksi merkityksiä. Tehtävä ei mitenkään voisi olla hankalampi, koska tällöin täytyisi tunnustaa miten kantaa ottavan ateismin täytyisi sisältää arvopohjaa ja oppeja. Näiden kahden seurauksena arvatenkin myös kolmas uskontoihin kuuluva elementti eli ohdakkeinen opintie liittyisi kuvioon mukaan. Tällöin ateismista olisi muodostunut täysverinen uskonto.
Ajattelen, että tämä ongelma on kyllä tiedostettu pakanain parissa jo aikaa sitten, ja sen takia ateismi on käsittellisesti pidetty mieluummin minimissään, jotenkin imbesillinä ja mitäänsanomattomana terminä, mutta filosofisen ateismin uskonnolliset elementit on siirretty käsitteen humanismi alle. Se ainakin mahdollistaa paitsi filosofisen, uskonnollisen kannanoton, ja on sillä puolellaan myös yksi valtti - tiede. Humanistiset alat tosin luetaan sikäli vaikeisiin tutkimuksellisesti, että tutkimuskohteiden valinta, tutkimusmenetelmät ja - tulokset ovat kaikki epämääräisyydessään lähes pseudotieteen tasoa, mutta tieteen status tuolla kaikella touhuilulla kyllä on. Seuraus on se, että uskonnollisen ateismin työrukkanen eli humanismi saa kaiken haluamansa tuen tieteen äpärälapselta, humanismilta.
Jotta uskonnon olemusta voisi ytimensä osalta ymmärtää, niin silloin täytyy tiedostaa miten uskonnon kannalta oleellisia ovat auktoriteetit. Imaami jyrähtää, tai humanisti parahtaa - sama vaikutus kummallakin.
Epäterveen uskonnollisuuden vastakohtana on tietenkin tervehenkinen usko. Jostakin syystä ateistinen päähänpinttymä estää hyväksymästä sellaisen olevan edes mahdollista, mutta tottakai se on - jotakin sen tapaistahan ateisti väittää itsestäänkin, vaikka muotoileekin sen minimalistiseksi nollafilosofiaksi, tai suureelliseksi ajattelun ja tieteen hedelmäksi. Sekä kristitty että ateisti siis välttävät käyttämästä itsestään termiä uskonnollinen ihminen, tai itsensä yhteydessä sanaa uskonto.
Nyt on kuitenkin kristityn vuoro paljastaa valttinsa: Kristus, kuten aina. Ateismiin kuuluu tai ei kuulu mitään filosofisesti tärkeitä kokonaisuuksia, mutta sillä asetelma rajoittuu joko sen mitäänsanomattomuuteen, tai uskomuksiin dogmeista - siis uskontoon. Kristillisyyteen sen sijaan kuuluu eläminen Kristuksessa Pyhän Hengen välityksellä, siis Jumalan ollessa meissä itsessämme. Kristuksella tarkoitetaan tässä siis paitsi Jumalaa siten kuin Hänet mielletään kaikkivaltiaana, myös Jumalan poikaa, joka sovitti maailman synnit, mutta myös seurakunnan keskuuteen vuodatettua Pyhää Henkeä, joka tarkoittaa samaa kuin elävä usko.
Sanan uskonto etymologinen tausta viittasi kahleisiin ja kahlehtimiseen, josta siis elävä usko Kristukseen vapauttaa.
Tyräpäisyys ei pue ketään, joten hylkää jumalattomuus ja luovu uskonnoistasi.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Tulin lähettäneeksi ennen tarkistavaa silmäilyä, pahoittelen.
"Se ainakin mahdollistaa paitsi filosofisen, uskonnollisen kannanoton, ja on sillä puolellaan myös yksi valtti - tiede."
Piti olla:
Se ainakin mahdollistaa paitsi filosofisen, myös uskonnollisen kannanoton, ja on sillä puolellaan myös yksi valtti - tiede.
"Seuraus on se, että uskonnollisen ateismin työrukkanen eli humanismi saa kaiken haluamansa tuen tieteen äpärälapselta, humanismilta."
Piti olla: Seuraus on se, että uskonnollisen ateismi saa kaiken haluamansa tuen tieteen äpärälapselta, humanismilta.
haisee helvetin rikinkatku nepaliin asti.
Erimielisyytesi näkyi kyllä, mutta mistä ja miksi?
"Tyräpäisyys ei pue ketään, joten hylkää jumalattomuus ja luovu uskonnoistasi. "
LOL
Itse en ole taikauskoinen mutta luulenpa että elämme täydenkuun aikaa. Sen verran eemmän sinulla tuossa hihna luisti kuin normaalisti.
Minä jopa ihailen tuota sinnikkyyttä jolla koetat lannistaa ateismin joksikin mitä se ei ole, ja sitten yliampua täysin toiseen suuntaa, saadaksesi agendasi toteutettua.
En tajua miksi, mutta jotenkin vielä kerran jaksan.
Ateismi ei kerro siis ihmisestä mitään muuta, kuin että hän ei usko jumalaan/jumaliin. Ymmärrätkö?
Aivan samoin, kuin vaikkapa ihmisen ihon-, tai hiuksienväri ei kerro ihmisestä mitään muuta, kuin sen mainitun värin?
Voisitko Sinä nyt mennä vaikkapa tummaihoisten palstalle kirjoittamaan tuon saman litania, minkä tänne kirjoitit, ainoastaan vaihtaen sanan "ateismi", palstalle paremmin sopivaksi? Et voisi, joten miksi ihmeessä tännekään sitten voit?
Ihan vaan mielenkiinnosta, kerro mielestäsi tärkein kristinuskoinen filosofia? Voisitko tehdä tämän, ja vielä silleen perustellen? Minä ihan oikeasti nyt haluaisin sen kuulla. Ei mikään kiire tosin, menen juuri nukkumaan, mutta jos vaikka huomenna voisit sen tehdä?
Jos oikeasti haluat keskutella filosofiasta ja kokonaisuuksista joita ne teistin ja ateistin kannalta ovat, niin keskustellaan.
Annan nyt pallon sinulle, ja haastan Sinut arvoisa H.H kertomaan, mikä on Sinun mielestäsi Se tärkein uskontosi mukainen filosofia ja edes elämän kannalta oleellisin asia, ei filosofistisesti.
avautunut täälläkin: http://keskustelu.suomi24.fi/node/8518905
Kirjoitin; "Annan nyt pallon sinulle, ja haastan Sinut arvoisa H.H kertomaan, mikä on Sinun mielestäsi Se tärkein uskontosi mukainen filosofia ja edes elämän kannalta oleellisin asia, ei filosofistisesti."
Piti kirjoittaa; "Annan nyt pallon sinulle, ja haastan Sinut arvoisa H.H kertomaan, mikä on Sinun mielestäsi Se tärkein uskontosi mukainen filosofia tai edes elämän kannalta oleellisin asia, ei filosofistisesti."
Ei pysy silmät enää auki, nn.
Suurin on rakkaus, usko on armoa, ja sielun pelastusvarmuus. Koska mitä se sinua hyödyttäisi jos saisit omaksesi koko maailman, mutta menettäisit oman sielusi? Sillä mitä voisit antaa sielustasi lunnaiksi? Löytyy siitä Raamatusta.
Paitsi että minkään sielun tai pelastuksen olemassaolosta ei ole mitään näyttöä.
Tuossa juuri on uskontojen ydin: keksitään ihmiselle ongelma ja sitten tarjotaan tähän keksittyyn ongelmaan ratkaisua.
Ja juuri edellämainitusta syystä johtuen se Raamattu ei kelpaa todistukseksi sielun tai pelastuksen olemassaololle.
"Jos ateismiin ei liitetä mitään filosofisia määritteitä, ateistista ei ole keskustelukumppaniksi, ainakaan kovin syvällisissä asioissa."
Ja koska Jeesuksella oli parta, johon ei liitetä mitään filosofisia määritteitä, ei Jeesuksesta ollut keskustelukumppaniksi, ainakaan kovin syvällisissä asioissa.
Ateismi: epäusko jumaliin.
Ateisti: henkilö, joka ei usko jumaliin, mutta voi silti ajatella hyvinkin syvällisiä asioita ja noudattaa hyvin erilaisia ja monimuotoisia oppeja.
Palaa sitten asiaan, kun ymmärrät tuon edellä olevan kappaleen ja vältyt kirjoittamasta tuollaista soopaa, jota koko loppuosa viestistäsi oli.
"filosofisen ateismin uskonnolliset elementit on siirretty käsitteen humanismi alle"
Ja paskat. Ihminen voi olla ihan täysiverinen ateisti olematta humanisti. Ateisti voi olla vaikka satanisti. Yrität vain luoda filosofisen ateismin, kun sinulla ei mitään oikeita argumentteja ateismiin ole.
H.H, sinulle on lukemattomia kertoja tuotu nuo nuo edellä esitetyt asiat. Oletko ihan synnynnäisesti niin idiootti, että et tuota tajua vai onko uskonnollasi kenties ollut ymmärrystäsi alentava vaikutus?
Satanismi linjaa sekulaarin humanismin ihanteita.
Ateisti ei edelleenkään usko jumaliin, ja satanismi on vain yksi jumalapitoinen suuntaus kristinuskon kyljessä. Sekularismi ei ole satanismia, kommunismia, fasismia, diktatuuri tai mitään muutakaan, vaikka kuinka niin väittäisit.
Taidat sekoittaa saatananpalvonnan ja satanismin.
Saatananpalvonta on jumalpitoinen suuntaus kristinuskon kyljessä. Satanismi taas on ateistinen maailmankatsomus.
Arvasinhan ettet tajua.
"Sekularismi ei ole satanismia, kommunismia, fasismia, diktatuuri"
Kirjoitin:
"Satanismi linjaa sekulaarin humanismin ihanteita."
Lähtökohdasta, että 'Kristus on', kirjoittamani on totta. Mikäli käyttämäsi keskustelukulttuuri ei kykene huomioimaan erimieltä olevan väittämien totuusarvojen oikeellisuuden olevan sidoksissa tämän peruslähtökohtiin, vaan silloinkin sidot niiden oikeellisuuden riippuviksi vain omiin ateistisiin päälinjoihisi, sinulla ei yksinkertaisesti ole edellytyksiä vuorovaikutteiseen kommunikointiin.
Niinkö? Katsopa vaikka mitä Wikipedia asiasta sanoo.
Eikun joo, olinkin ihan täysin väärässä. Haha.
Joo, olin tietämätön ko. asiasta. Mutta kun satanisti pitää itseään jumalana, niin ateisti on siitä aika helvetin kaukana.
"kun satanisti pitää itseään jumalana, niin ateisti on siitä aika helvetin kaukana."
Onko sittenkään? Motto "Olen oman onneni seppä" sopii kohtuullisen hyvin sekä satanismiin että ateismiin.
Minä-muodossa se uskovainenkin elämäänsä ja valintojaan käsittelee, vaikka luuleekin olevassa yhteydessä johonkin ohjaavaan kolmanteen persoonaan. Erona vain se, että jumaliin uskova ei halua nähdä asiaa niin.
Kunhan korvaat viestistäsi luulla-verbin sanalla uskoo, niin kirjoitat asiaa.
"Satanismi linjaa sekulaarin humanismin ihanteita. "
Älähän H.H. sekoile. Satanismilla on eri ihanteet, jotka poikkeavat merkittävästi humanismin ihanteista.
Hindulaisuus on ihan yhtä lähellä sinun uskontoasi ja uskoasi Jeesukseen/Jumalaan kuin satanismi on humanismia.
"Onko sittenkään?"
On. Koko jumala sana menettää merkityksen, jos kaikkea, mitä ihminen arvostaa voidaan sanoa jumalaksi.
Vain täysin itsekeskeinen ihminen voi olla noin tohkeissaan myöntäessään sekä uskonsa vain henkilökohtaisiin totuuksiin että haluttomuutensa nähdä niiden ulkopuolelle.
Valinta on jokatapauksessa vapaa, joten ole hyvä ja jatka samaa rataa, mutta yritä tajuta, että täältä on turha etsiä tuolla mentaliteetilla yhteisymmärrystä tai kehittyvää keskustelua yhtään mistään asiasta. Tätäkö juuri haet?
Kun kirjoitat siitä miten toiset kuin sinä uskovat, mutta sanankäytössäsi painotat miten he luulevat, niin näenhän minä toki millaisella pönttöasenteella sitä ollaan liikkeellä. Sellaisen pohjalta en haekaan yhteisymmärrystä... tämä siis siihen kun kirjoitit: "on turha etsiä tuolla mentaliteetilla yhteisymmärrystä".
Tässä ymmärryskuutiosi jumitti kiinni:
"Vain täysin itsekeskeinen ihminen voi olla noin tohkeissaan myöntäessään sekä uskonsa vain henkilökohtaisiin totuuksiin että haluttomuutensa nähdä niiden ulkopuolelle."
Millä tavalla minä olen mitään tuollaista myöntänyt, ja mistä tuo loppuliirum-laarumkin tuli?
Heippati vain ja ajatuksia selkeitä!
"Minä-muodossa se uskovainenkin elämäänsä ja valintojaan käsittelee, vaikka luuleekin olevassa yhteydessä johonkin ohjaavaan kolmanteen persoonaan. Erona vain se, että jumaliin uskova ei halua nähdä asiaa niin."
"Kunhan korvaat viestistäsi luulla-verbin sanalla uskoo, niin kirjoitat asiaa."
Tuossahan se. Olen pahoillani pönttöasenteestani, tarkoitus ei suinkaan ole esiintyä kaikkitietävänä, mutta ymmärsin että tuo "niin kirjoitat asiaa" oli allekirjoituksesi edelliseen viestiini.
"Epäterveen uskonnollisuuden vastakohtana on tietenkin tervehenkinen usko."
Mikä on mielestäsi tervehenkistä uskoa?
Siinäpä kysymys joka vastaa itse itselleen.
olevan koskaan mitään omaa sanottavaa palstalla. Heität kysymyksiä, mutta jospa vaihteeksi kirjoittaisit vaikkapa kolumnin, joka kertoisi, mitä itse ajattelet. Lyhyillä heitoillasi ja kysymyksen muotoon vetäistyillä herjoillasi on kovin vähän arvoa, jos et lausu koskaan mitään omaa.
pysyköön lestissään, kirjoittele sinä kolumneja kun osaat.
Mielenkiintoinen
tekstikokonaisuus. Sen enempää kommentoimatta haluaisin vielä korostaa usean ateistin toteamaa siitä, että hän on humanisti? En halua tuoda tällä muuta esiin kuin sen, että tämä toteama osaltaan on vahvasti tukemassa ateismin luokittelua ideologiaksi.
Toisaalta, jos ateistia ’tutkii’ psykologiselta kantilta, niin asiassa voisi korostaa Freudin psykoanalyysiin perustuvaa ihmiskuvaa sekä tietenkin humanistista ihmiskäsitystä yleensä.
"Sen enempää kommentoimatta haluaisin vielä korostaa usean ateistin toteamaa siitä, että hän on humanisti? En halua tuoda tällä muuta esiin kuin sen, että tämä toteama osaltaan on vahvasti tukemassa ateismin luokittelua ideologiaksi."
Olihan melkoinen logiikan helmi.
Jos useat punatukkaiset ihmiset toteavat olevansa kommunisteja, tekeekö se punatukkaisuudesta ideologian?
Olikohan se Orko, joka puhui myös punaniskaisuudesta!
Mutta pitäsköhän tässä tukka –jutussa havaita se seikka, ettei tukka osaa ajatella. Humanisti osaa!
Sekö tekee ateismista ideologian, että joku ateisti on oikeistolainen? Miten sitten, kun joku toinen ateisti onkin vasemmistolainen.
Tunnen erään ateistin, joka ei pidä kaurapuurosta ja toisen ateistin, joka syö sitä joka aamu. Miten sinä tämän selität?
Mutta pitäisikö tässä tukkajutussa havainnoida sekin seikka, ettei ateismi=jumaluskon puute osaa ajatella. Punatukkainen ihminen osaa. Joten sinun logiikallasi punatukkaisuus on ideologia.
Sekoilet jälleen kerran.
Ekaksi haluan kyllä esiintuoda erään Luc iferin luonnehdinnan (tuolla toisessa ketjussa) ateismista. Hän väitti. että ateismi on jumalien Kieltämistä. No sivuseikka tässä asiassa, kait?
Mutta pitäskö myös tässä tukkajutussa nostaa koko kissa ensin pöydälle?! Tukka voidaan leikata päästä pois. So what? Syntyy vain uusi hiusmuoti!
Mutta, jos pää leikataan pois, ihmisen ajatusmaailma tyrehtyy. Kait nyt sentään tästä asiasta olemme samaa mieltä?!
Ja jumaluskon puute, (kuten Sinä ateismia kuvaat) eli ateismin tyhjentävä/tyhjä perusidea kehittyy kyllä ihmisen päässä. Lienemme asiasta samaa mieltä?
Olen alucaisti. En nimittäin usko, että Luca Badoer on maailman paras F1-kuski. Olen keskustellut monen muun alucaistin kanssa ja monet heistä pitävät edustuksellista demokratiaa hyvänä hallintojärjestelmänä. Näin ollen alucaismin täytyy olla ideologia, koska se täyttää tärkeimmät tähtis-kriteerit ideologialle:
- Alucaismi on ajatteluprosessin tulos eikä ulkoinen ominaisuus
- Moni alucaisti pitää demokratiasta, joten alucaismilla on ideologia, johon kuuluu demokratiasta pitäminen.
Kuulostiko järkevältä?
asetelmasi voidaan kytkeä myös uskoviin. Ja mielestäni voitaisiinkin keskustella mieluummin pelkästään ateistista, niputtamatta häntä sitten minkään sanan kuten vaikkapa ’ateismi’ alle?!
Kuulosti kerrankin järkevältä, joten olet vihdoinkin oivaltanut käsitteen ’ideologia’ sisällön! Ja mielestäni Alucaismi voisikin korvata sanan ’ateismi’!
Moni ateisti on motoristi.
Voidaanko vetää sellainen johtopäätös, että ateismi on harrastus?
:-)
"Opillinen kokonaisuus, oppisopimukset, ohdakkeinen opintie - näistä mitkään eivät kuulu ateismiin. Ateismi on näistä vapaata, jotkut väittävät."
Sitten sössit koko jutun. Voi voi.
on sen jumalat, kristisuskossa isä-poika yhdistelmä, se on se mitä kristinusko kauppaa jumalmarkkinoilla. Entä sitten, miten se on parempi kuin Allah tai Vishnu?