Saivartelua ehkä, mutta...

Tandoorista, se on alkuperäisesti saviuuni, mutta nykyaikaisempiakin muotoja on, periaate toki sama. Esimerkiksi tandoorikanaa valmistettaessa uunin lämpötila on n .250 astetta, ei enempää.
Tandoorikastike on todellakin se marinadi, jolla kana käsitellään, eli jugurtti johon sekoitetaan mm. garam masalaa chiliä kurkumaa jne. kanaan villellään usein haavoja joihin ensin ripotellaan tai hierotaan mausteita ja lopuksi koko komeus marinoidaan tuolla jogurttimarinadilla, eli voitanee kutsua sitä kastikkeeksi. Sen jälkeen se paistetaan kyseisessä uunissa, joko vartaassa tai koukkuihin kiinnitettynä.
Siinä Thor Dahl on varsin oikeassa, että tuota kastiketta ei enää käytetä valmiin tandoorissa paistetun lihan kanssa, vaan se on nimenomaa ennen valmistumista käytettävä kastike. Meillä vain on totuttu käyttämään sanaa kastike, valmiiseen ruokaan lisättävänä eli kostukkeena. (Kastike, kaste jne.)
On yhtä mielenkiintoista lukea ruokalistalta esim: Kanaa currykastikkeessa, jolloin kananlihan pitäisi siis olla kastikkeen seassa, toisessa paikassa samaruoka taas tarjotaan kieliasussa Kanaa currykastikkeella, joka tarkoittaa että kana ja kastike ovat erillään. Kuitenkaan ei voi olla etukäteen varma kummassa muodossa tuo kyseinen ruoka eteesi tuodaan.
Meidän kielemme on varsin ilmaisurikas jo paljon vivahteikkaampi kuin esimerkiksi espanja tai englanti.
Kuitenkin olen yhtä mieltä aloittajan kanssa, että jalapeno on jalapeno, ei jalopeno. Valitan, että näppiksestäni puuttuu tuo pieni o:n päälle tuleva roska,joten kirjoitusasu ei ole aivan oikea.
Paljon kuulemme etenkin vanhempien ihmisten sanovan virheellisesti "Mallorca", vaikka se kuuluisi sanoa "majorca" , eli ll:t luetaan j:ksi. Tosin suomeksi se kyllä sanotaan oikeasti mallorca. Emmehän sano tukholmaakaan "stockholmiksi", emmekä pietaria st Petersburgiksi.
Kielitoimisto on tosin minunkin mielestäni välillä hakoteillä, siitäkin olen yhtä mieltä.

Vanha kokki kirjoitti:

Tandoorista, se on alkuperäisesti saviuuni, mutta nykyaikaisempiakin muotoja on, periaate toki sama. Esimerkiksi tandoorikanaa valmistettaessa uunin lämpötila on n .250 astetta, ei enempää.
Tandoorikastike on todellakin se marinadi, jolla kana käsitellään, eli jugurtti johon sekoitetaan mm. garam masalaa chiliä kurkumaa jne. kanaan villellään usein haavoja joihin ensin ripotellaan tai hierotaan mausteita ja lopuksi koko komeus marinoidaan tuolla jogurttimarinadilla, eli voitanee kutsua sitä kastikkeeksi. Sen jälkeen se paistetaan kyseisessä uunissa, joko vartaassa tai koukkuihin kiinnitettynä.
Siinä Thor Dahl on varsin oikeassa, että tuota kastiketta ei enää käytetä valmiin tandoorissa paistetun lihan kanssa, vaan se on nimenomaa ennen valmistumista käytettävä kastike. Meillä vain on totuttu käyttämään sanaa kastike, valmiiseen ruokaan lisättävänä eli kostukkeena. (Kastike, kaste jne.)
On yhtä mielenkiintoista lukea ruokalistalta esim: Kanaa currykastikkeessa, jolloin kananlihan pitäisi siis olla kastikkeen seassa, toisessa paikassa samaruoka taas tarjotaan kieliasussa Kanaa currykastikkeella, joka tarkoittaa että kana ja kastike ovat erillään. Kuitenkaan ei voi olla etukäteen varma kummassa muodossa tuo kyseinen ruoka eteesi tuodaan.
Meidän kielemme on varsin ilmaisurikas jo paljon vivahteikkaampi kuin esimerkiksi espanja tai englanti.
Kuitenkin olen yhtä mieltä aloittajan kanssa, että jalapeno on jalapeno, ei jalopeno. Valitan, että näppiksestäni puuttuu tuo pieni o:n päälle tuleva roska,joten kirjoitusasu ei ole aivan oikea.
Paljon kuulemme etenkin vanhempien ihmisten sanovan virheellisesti "Mallorca", vaikka se kuuluisi sanoa "majorca" , eli ll:t luetaan j:ksi. Tosin suomeksi se kyllä sanotaan oikeasti mallorca. Emmehän sano tukholmaakaan "stockholmiksi", emmekä pietaria st Petersburgiksi.
Kielitoimisto on tosin minunkin mielestäni välillä hakoteillä, siitäkin olen yhtä mieltä.

Lue lisää

> "Tosin suomeksi se kyllä sanotaan oikeasti mallorca."
Sanotaanko siis suomeksi myös esim. "nev york, mankhester, göteborg, khelsea/tselsea, vashington, dublin, miami"?

Major CA kirjoitti:

> "Tosin suomeksi se kyllä sanotaan oikeasti mallorca."
Sanotaanko siis suomeksi myös esim. "nev york, mankhester, göteborg, khelsea/tselsea, vashington, dublin, miami"?

Lue lisää

Emmehän me belgradiakaan kutsu beogradiksi, niinkuin sikäläisessä kyltissä seisoo.
Yleensä nimiä ei käännetä, mutta suomi on siitä outo paikka, että täällä se onnistuu vallan mainiosti, syynä varmaan ruotsinkieli.
Mietippä vaikka sockenbakkaa, me kutsumme sitä pitäjänmäeksi, tai åbo, joka kummallisesti ääntyy turuksi. Jos me suomeksi sanomme new york, kuten monet vanhat sanovat, silloin sanomme sen niin ja silläsiisti, kaikki eivät näet osaa englantia tai muitakaan vieraita kieliä. Minäkin puhuin aikoinani gruusiasta, mutta se kuulemma lausutaan nykyään suunnilleen asussa zoorsia (Georgia) Samoin koulussa opetettiin monia muita paikkojen nimiä, kuten juuri kyseinen mallorca. Espanjassa fuengirolaa sanotaan fuengirolaksi, suomessa monet sanovat fuenzirola! Muistanpa vielä ajan jolloin hienostorouvat tilasivat pullon sosa solaa! Viimeinen yllätys oli että bombay onkin golgata!
Pilkun viilaaminen näissä asioissa on jokseenkin joutavaa, kunhan ymmärretyksi tulee, eikö?

Vanha kokki kirjoitti:

Emmehän me belgradiakaan kutsu beogradiksi, niinkuin sikäläisessä kyltissä seisoo.
Yleensä nimiä ei käännetä, mutta suomi on siitä outo paikka, että täällä se onnistuu vallan mainiosti, syynä varmaan ruotsinkieli.
Mietippä vaikka sockenbakkaa, me kutsumme sitä pitäjänmäeksi, tai åbo, joka kummallisesti ääntyy turuksi. Jos me suomeksi sanomme new york, kuten monet vanhat sanovat, silloin sanomme sen niin ja silläsiisti, kaikki eivät näet osaa englantia tai muitakaan vieraita kieliä. Minäkin puhuin aikoinani gruusiasta, mutta se kuulemma lausutaan nykyään suunnilleen asussa zoorsia (Georgia) Samoin koulussa opetettiin monia muita paikkojen nimiä, kuten juuri kyseinen mallorca. Espanjassa fuengirolaa sanotaan fuengirolaksi, suomessa monet sanovat fuenzirola! Muistanpa vielä ajan jolloin hienostorouvat tilasivat pullon sosa solaa! Viimeinen yllätys oli että bombay onkin golgata!
Pilkun viilaaminen näissä asioissa on jokseenkin joutavaa, kunhan ymmärretyksi tulee, eikö?

Lue lisää

etta Bombay olisi Golgata! Eikohan se sittenkin ole Mumbai. New Yorkilaisen suussa kaupungin nimi on Nuu Joik.

yllatys kirjoitti:

etta Bombay olisi Golgata! Eikohan se sittenkin ole Mumbai. New Yorkilaisen suussa kaupungin nimi on Nuu Joik.

Oliko kyseessä todellakin bombay, mutta jokin intian suurista kaupungeista on todellakin, ainakin lehtitietoihin nojaten golgata, asia oli hiljattain luettavissa eräässä julkaisussa!
Kaipa tuon jutun luki joku muukin kuin minä.
Savoksikin lausutaan monia asioita eritavoin kuin kirjoitetaan, olkoon esimerkkinä tuo klassinen kaalin naatti, joka ääntyy kuolinnuotti!

Vanha kokki kirjoitti:

Oliko kyseessä todellakin bombay, mutta jokin intian suurista kaupungeista on todellakin, ainakin lehtitietoihin nojaten golgata, asia oli hiljattain luettavissa eräässä julkaisussa!
Kaipa tuon jutun luki joku muukin kuin minä.
Savoksikin lausutaan monia asioita eritavoin kuin kirjoitetaan, olkoon esimerkkinä tuo klassinen kaalin naatti, joka ääntyy kuolinnuotti!

Lue lisää

Ei mikaan Intian suurista kaupungeista ole Golgata! Entinen Calcutta on Kolkata.
Sovitaankos etta ei enaa herjata esim. amerikkalaisia huonosta maantiedon osaamisesta.

Vanha kokki kirjoitti:

Oliko kyseessä todellakin bombay, mutta jokin intian suurista kaupungeista on todellakin, ainakin lehtitietoihin nojaten golgata, asia oli hiljattain luettavissa eräässä julkaisussa!
Kaipa tuon jutun luki joku muukin kuin minä.
Savoksikin lausutaan monia asioita eritavoin kuin kirjoitetaan, olkoon esimerkkinä tuo klassinen kaalin naatti, joka ääntyy kuolinnuotti!

Lue lisää

on vanhojen intilaisten nimien palauttaminen brittien uudelleennimeämille kaupungeille (1995). Esim. Bombay = Mumbai, Calcutta = Kolkata, Madras = Chennai, Benares = Varanasi. Samalla monien kaupunkien merkittävimmät kadut saivat takaisin oikeat, vanhat nimensä.

Kun nyt saivarrellaan, niin palaan vielä Mallorcan oikeaoppiseen äänneasuun, joka ei ole 'majorca' vaan 'll' lausutaan ns. liudentuneena 'lj'-yhdistelmänä, jossa 'l' ääntyy heikkona...

yllatys kirjoitti:

Ei mikaan Intian suurista kaupungeista ole Golgata! Entinen Calcutta on Kolkata.
Sovitaankos etta ei enaa herjata esim. amerikkalaisia huonosta maantiedon osaamisesta.

Lue lisää

Tuppukylä nimeltään kalkutta, vajaan 5 miljoonan asukkaan kaupunki joka liitosalueineen käsittää vajaan 15 miljoonan asukkaan populaation. Siis meidän mittapuitteissa varsin vaatimaton kyläpahanen! Esitin varauksen, että en ole aivan varma oliko kyseessä bombay, joten se siitä. Kyseinen kalkutta on kuitenkin nykyään kolkata. (ulkomaaksi calcutta)
Aihe on loppuun käsitelty osaltani, koska tuota maailmankolkkaa en lähemmin tunne!

Kysymyksessä kirjoitti:

on vanhojen intilaisten nimien palauttaminen brittien uudelleennimeämille kaupungeille (1995). Esim. Bombay = Mumbai, Calcutta = Kolkata, Madras = Chennai, Benares = Varanasi. Samalla monien kaupunkien merkittävimmät kadut saivat takaisin oikeat, vanhat nimensä.

Kun nyt saivarrellaan, niin palaan vielä Mallorcan oikeaoppiseen äänneasuun, joka ei ole 'majorca' vaan 'll' lausutaan ns. liudentuneena 'lj'-yhdistelmänä, jossa 'l' ääntyy heikkona...

Lue lisää

Käyttökielessä harva erottaa tuota liudennettua l:ää, korvaan se kuulostaa pelkältä j:ltä.
Mutta olet aivan oikeassa väitteinesi, sillä noinhan se oikeasti menee.
Tällaista vanhaapartaa joskus kummastuttaa nuo paikkojen nimien muuttaminen, mutta toisaalta, nimitettiinhän naapurissakin uudelleen mm. pietarin kaupunki, erään kaljupäisen bolshevikin nimiseksi ja monet muut paikat, joten mikään ei ole pysyvää paitsi Matti Vanhanen pääministerinä, eikä sekää asia ole onneksi ikuinen! Heheh1

Vanha kokki kirjoitti:

Käyttökielessä harva erottaa tuota liudennettua l:ää, korvaan se kuulostaa pelkältä j:ltä.
Mutta olet aivan oikeassa väitteinesi, sillä noinhan se oikeasti menee.
Tällaista vanhaapartaa joskus kummastuttaa nuo paikkojen nimien muuttaminen, mutta toisaalta, nimitettiinhän naapurissakin uudelleen mm. pietarin kaupunki, erään kaljupäisen bolshevikin nimiseksi ja monet muut paikat, joten mikään ei ole pysyvää paitsi Matti Vanhanen pääministerinä, eikä sekää asia ole onneksi ikuinen! Heheh1

Lue lisää

Vanhas-heittosi, vaikka ei niin näihin ruokajuttuihin kuulukaan.

Eikä minua haittaa ollenkaan se miten kukakin Mallorcansa ääntää, ajattelinpahan laittaa lusikkani soppaan, jotta tulisi sekin asia oikaistua kaikkien muiden pikku pilkuttamisten ohella.

Ja mitä tulee Intian kaupunkien yms. katujen uudelleennimeämisiin, niin omasta mielestäni siinä toteutuu jonkin asteinen oikeus, kun siirtomaavallanaikaisia, silloin aikoinaan pakolla muutettuja nimiä vaihdetaan takaisin alkuperäisiksi.

P.S Ihallein lueskelen Vanhan Kokin ja muutaman muunkin alansa pron ruokiin liittyviä juttuja - ja nippelitieto-osuuksilla suorastaan mässäilen. Kiitokset teille!

Vanha kokki kirjoitti:

Tandoorista, se on alkuperäisesti saviuuni, mutta nykyaikaisempiakin muotoja on, periaate toki sama. Esimerkiksi tandoorikanaa valmistettaessa uunin lämpötila on n .250 astetta, ei enempää.
Tandoorikastike on todellakin se marinadi, jolla kana käsitellään, eli jugurtti johon sekoitetaan mm. garam masalaa chiliä kurkumaa jne. kanaan villellään usein haavoja joihin ensin ripotellaan tai hierotaan mausteita ja lopuksi koko komeus marinoidaan tuolla jogurttimarinadilla, eli voitanee kutsua sitä kastikkeeksi. Sen jälkeen se paistetaan kyseisessä uunissa, joko vartaassa tai koukkuihin kiinnitettynä.
Siinä Thor Dahl on varsin oikeassa, että tuota kastiketta ei enää käytetä valmiin tandoorissa paistetun lihan kanssa, vaan se on nimenomaa ennen valmistumista käytettävä kastike. Meillä vain on totuttu käyttämään sanaa kastike, valmiiseen ruokaan lisättävänä eli kostukkeena. (Kastike, kaste jne.)
On yhtä mielenkiintoista lukea ruokalistalta esim: Kanaa currykastikkeessa, jolloin kananlihan pitäisi siis olla kastikkeen seassa, toisessa paikassa samaruoka taas tarjotaan kieliasussa Kanaa currykastikkeella, joka tarkoittaa että kana ja kastike ovat erillään. Kuitenkaan ei voi olla etukäteen varma kummassa muodossa tuo kyseinen ruoka eteesi tuodaan.
Meidän kielemme on varsin ilmaisurikas jo paljon vivahteikkaampi kuin esimerkiksi espanja tai englanti.
Kuitenkin olen yhtä mieltä aloittajan kanssa, että jalapeno on jalapeno, ei jalopeno. Valitan, että näppiksestäni puuttuu tuo pieni o:n päälle tuleva roska,joten kirjoitusasu ei ole aivan oikea.
Paljon kuulemme etenkin vanhempien ihmisten sanovan virheellisesti "Mallorca", vaikka se kuuluisi sanoa "majorca" , eli ll:t luetaan j:ksi. Tosin suomeksi se kyllä sanotaan oikeasti mallorca. Emmehän sano tukholmaakaan "stockholmiksi", emmekä pietaria st Petersburgiksi.
Kielitoimisto on tosin minunkin mielestäni välillä hakoteillä, siitäkin olen yhtä mieltä.

Lue lisää

>Valitan, että näppiksestäni puuttuu tuo pieni o:n päälle tuleva roska,
>joten kirjoitusasu ei ole aivan oikea.

Enter-näppäimesi vasemmalla puolella lienee näppäin, jossa on merkit ^, ¨ ja ~.

Paina samanaikaisesti alt gr -näppäintä ja tuota ~näppäintä ja sen jälkeen n-näppäintä. Saat aikaan ñ-kirjaimen.

Vanha kokki kirjoitti:

Tandoorista, se on alkuperäisesti saviuuni, mutta nykyaikaisempiakin muotoja on, periaate toki sama. Esimerkiksi tandoorikanaa valmistettaessa uunin lämpötila on n .250 astetta, ei enempää.
Tandoorikastike on todellakin se marinadi, jolla kana käsitellään, eli jugurtti johon sekoitetaan mm. garam masalaa chiliä kurkumaa jne. kanaan villellään usein haavoja joihin ensin ripotellaan tai hierotaan mausteita ja lopuksi koko komeus marinoidaan tuolla jogurttimarinadilla, eli voitanee kutsua sitä kastikkeeksi. Sen jälkeen se paistetaan kyseisessä uunissa, joko vartaassa tai koukkuihin kiinnitettynä.
Siinä Thor Dahl on varsin oikeassa, että tuota kastiketta ei enää käytetä valmiin tandoorissa paistetun lihan kanssa, vaan se on nimenomaa ennen valmistumista käytettävä kastike. Meillä vain on totuttu käyttämään sanaa kastike, valmiiseen ruokaan lisättävänä eli kostukkeena. (Kastike, kaste jne.)
On yhtä mielenkiintoista lukea ruokalistalta esim: Kanaa currykastikkeessa, jolloin kananlihan pitäisi siis olla kastikkeen seassa, toisessa paikassa samaruoka taas tarjotaan kieliasussa Kanaa currykastikkeella, joka tarkoittaa että kana ja kastike ovat erillään. Kuitenkaan ei voi olla etukäteen varma kummassa muodossa tuo kyseinen ruoka eteesi tuodaan.
Meidän kielemme on varsin ilmaisurikas jo paljon vivahteikkaampi kuin esimerkiksi espanja tai englanti.
Kuitenkin olen yhtä mieltä aloittajan kanssa, että jalapeno on jalapeno, ei jalopeno. Valitan, että näppiksestäni puuttuu tuo pieni o:n päälle tuleva roska,joten kirjoitusasu ei ole aivan oikea.
Paljon kuulemme etenkin vanhempien ihmisten sanovan virheellisesti "Mallorca", vaikka se kuuluisi sanoa "majorca" , eli ll:t luetaan j:ksi. Tosin suomeksi se kyllä sanotaan oikeasti mallorca. Emmehän sano tukholmaakaan "stockholmiksi", emmekä pietaria st Petersburgiksi.
Kielitoimisto on tosin minunkin mielestäni välillä hakoteillä, siitäkin olen yhtä mieltä.

Lue lisää

Just joo. Kanaan viilletään haavoja. Elävänäkö?

Oikea termi on tietenkin viiltoja.

Major CA kirjoitti:

> "Tosin suomeksi se kyllä sanotaan oikeasti mallorca."
Sanotaanko siis suomeksi myös esim. "nev york, mankhester, göteborg, khelsea/tselsea, vashington, dublin, miami"?

Lue lisää

linnoitus avautuisi jokaiselle valloittajalle, mallorkan (jne jne) saarilla puhutaan espanjan lisäksi omaa kieltä katalaania jota siellä kutsutaan nimellä mallorquì. Mitä kieltä majoneesi/mayonnaise mahtaa olla?

Vanha kokki kirjoitti:

Käyttökielessä harva erottaa tuota liudennettua l:ää, korvaan se kuulostaa pelkältä j:ltä.
Mutta olet aivan oikeassa väitteinesi, sillä noinhan se oikeasti menee.
Tällaista vanhaapartaa joskus kummastuttaa nuo paikkojen nimien muuttaminen, mutta toisaalta, nimitettiinhän naapurissakin uudelleen mm. pietarin kaupunki, erään kaljupäisen bolshevikin nimiseksi ja monet muut paikat, joten mikään ei ole pysyvää paitsi Matti Vanhanen pääministerinä, eikä sekää asia ole onneksi ikuinen! Heheh1

Lue lisää

Noista pilkunviilauksista. Mallorcan lausuminen Maljorca (liudentuneena), Majorca riippuu ihan siitä missäpäin Espanjaa (eri murteet) se lausutaan. Sama on esim Sevilla (suom.), Sevilja, Seviija. Eiköhän nuo Halapenjo, Jalopeeno jutut voi jättää omaan arvoonsa, me ollaan kuitenkin ihan suomalaisia, eikä lausuta esim Menorcalla kaupunki Mahon Majon'iksi vaikka yksi kulttisuunta sanoo majonnaisé, mahonilainen (majoneesi) tulleen tuolta. Eihän me kutsuta Egyptiäkään Misr'iksi, ja ulkomaillakin jos joku kysyy: where r u from, vastaan I'm from Finland, enkä I'm from Suomi. Maailma on täynnä vastaavia juttuja, maassa maan tavalla, niistä rikkaudet syntyvät. Portugalistakin kaikki olettavat lausuttavan sanat kuten Espanjassa (Jose Barroso, Hose Barroso, oikeammin portugaliksi Sose Barrosu), kielen ääntämisellä ei ole juuri mitään tekemistä Espanjan kanssa. Sitten tulevat vielä nuo paikannimet, joiden maa on päättänyt ottaa käytetyksi kirjoitusasuksi englanninkielisen fonetiikan. Beijing, Peking, Nanjing, Nanking. Sana kirjoitetaan siis tavalla kuten englanninkielinen lausuisi sen (lopputulos kiinan fonetiikalla oikein). Ja vaikemmin muistettavat ulkolaisille kuten Krung Thep, Bangkok tai Nakhon Ratchasima, Korat. Voitko olettaa jonkun tietävän nuo kaikki koko maailman oikeat ääntämisasut, eihän heistäkään kukaan lausu edes NIMEÄSI oikein, joten pilkunviilaukset ovat peeeestä. Jos suomalainen ääntää suomeksi, hyvä. Tunnetuimpia kuten Nyy Jook tai Sikako ovat ihan oo koo, kuka sanoo: kävin juuri London'issa, Parii'ssa tai Maskva'ssa. Ole ylpeä suomalainen ja anna muillekin liikkumavaraa.

Vanha kokki kirjoitti:

Oliko kyseessä todellakin bombay, mutta jokin intian suurista kaupungeista on todellakin, ainakin lehtitietoihin nojaten golgata, asia oli hiljattain luettavissa eräässä julkaisussa!
Kaipa tuon jutun luki joku muukin kuin minä.
Savoksikin lausutaan monia asioita eritavoin kuin kirjoitetaan, olkoon esimerkkinä tuo klassinen kaalin naatti, joka ääntyy kuolinnuotti!

Lue lisää

Ei meillä pohjois-savossa sanottu noin vaan kaalin naatti lausuttiin kualin nuatti.

tuo tortilla on suomeks tötteröpesä!

Vaikeaako? kirjoitti:

>Valitan, että näppiksestäni puuttuu tuo pieni o:n päälle tuleva roska,
>joten kirjoitusasu ei ole aivan oikea.

Enter-näppäimesi vasemmalla puolella lienee näppäin, jossa on merkit ^, ¨ ja ~.

Paina samanaikaisesti alt gr -näppäintä ja tuota ~näppäintä ja sen jälkeen n-näppäintä. Saat aikaan ñ-kirjaimen.

Lue lisää

... on tilde. Lausutaan suomeksi tilde.

Vanha kokki kirjoitti:

Oliko kyseessä todellakin bombay, mutta jokin intian suurista kaupungeista on todellakin, ainakin lehtitietoihin nojaten golgata, asia oli hiljattain luettavissa eräässä julkaisussa!
Kaipa tuon jutun luki joku muukin kuin minä.
Savoksikin lausutaan monia asioita eritavoin kuin kirjoitetaan, olkoon esimerkkinä tuo klassinen kaalin naatti, joka ääntyy kuolinnuotti!

Lue lisää

savolaisena tiedän kyllä että tää ois "kualin nuatti". Vuan ossoonpahan juutasta kiäntee ku oun koko ikäen kiäntännä.

... kirjoitti:

savolaisena tiedän kyllä että tää ois "kualin nuatti". Vuan ossoonpahan juutasta kiäntee ku oun koko ikäen kiäntännä.

Sen verran kieroo sakkia, että myö kuhtumme kualin nuottia välleen koalin noatiksikkii, että eipä siltikkää eikä erityisseen juuri sen tähen!

Vanha pukki kirjoitti:

Just joo. Kanaan viilletään haavoja. Elävänäkö?

Oikea termi on tietenkin viiltoja.

Ero, viiltoja kanan lihassa, kaipa ne ovat viiltohaavoja myös kuolleessa kanassa, ja saadaan aikaan viltämällä puukolla, mikä siis pielessä?

Vanha kokki kirjoitti:

Emmehän me belgradiakaan kutsu beogradiksi, niinkuin sikäläisessä kyltissä seisoo.
Yleensä nimiä ei käännetä, mutta suomi on siitä outo paikka, että täällä se onnistuu vallan mainiosti, syynä varmaan ruotsinkieli.
Mietippä vaikka sockenbakkaa, me kutsumme sitä pitäjänmäeksi, tai åbo, joka kummallisesti ääntyy turuksi. Jos me suomeksi sanomme new york, kuten monet vanhat sanovat, silloin sanomme sen niin ja silläsiisti, kaikki eivät näet osaa englantia tai muitakaan vieraita kieliä. Minäkin puhuin aikoinani gruusiasta, mutta se kuulemma lausutaan nykyään suunnilleen asussa zoorsia (Georgia) Samoin koulussa opetettiin monia muita paikkojen nimiä, kuten juuri kyseinen mallorca. Espanjassa fuengirolaa sanotaan fuengirolaksi, suomessa monet sanovat fuenzirola! Muistanpa vielä ajan jolloin hienostorouvat tilasivat pullon sosa solaa! Viimeinen yllätys oli että bombay onkin golgata!
Pilkun viilaaminen näissä asioissa on jokseenkin joutavaa, kunhan ymmärretyksi tulee, eikö?

Lue lisää

rödsand ruskeasanta ei hemmetti edes värejä ei osata suomentaa/ruotsintaa.

Vanha kokki kirjoitti:

Oliko kyseessä todellakin bombay, mutta jokin intian suurista kaupungeista on todellakin, ainakin lehtitietoihin nojaten golgata, asia oli hiljattain luettavissa eräässä julkaisussa!
Kaipa tuon jutun luki joku muukin kuin minä.
Savoksikin lausutaan monia asioita eritavoin kuin kirjoitetaan, olkoon esimerkkinä tuo klassinen kaalin naatti, joka ääntyy kuolinnuotti!

Lue lisää

Kaalin naatti taitaa ääntyä savoksi kualin nuatti.

Se perunaa sisältävä tortilla on ymmärtääkseni ihan periespanjalainen, sitä ainakin meille tarjottiin Fuengirolassa espanjanryhmän visiitillä. Maissijauhoinen tortilla taas on meksikolainen. Koska jos käyt kaupassakin ostamassa tortilloita, ne löytyy meksikolaisten ruokien keskeltä.

Paprikaa pippuriin, mutta esimerkiksi turkin kielessä ei eroteta pippuria ja paprikaa, kumpikin on "biber" josta taas englanniksi käännettynä seuraa että sana biber on pepper, joka taas suomeksi käännettynä on pippuri!
Esimerkiksi Etli Biber Dolmasi, eng. Stuffed Green Pepper, joka sananmukaisesti käänyisi siis Täytetty vihreä pippuri. Kuitenkin kyseessä on tietenkin täytetty vihreä paprika.
Capsicum on latinankielinen nimitys paprikalle, johon sukuun myös jalapeno kuuluu.

Vanha kokki kirjoitti:

Paprikaa pippuriin, mutta esimerkiksi turkin kielessä ei eroteta pippuria ja paprikaa, kumpikin on "biber" josta taas englanniksi käännettynä seuraa että sana biber on pepper, joka taas suomeksi käännettynä on pippuri!
Esimerkiksi Etli Biber Dolmasi, eng. Stuffed Green Pepper, joka sananmukaisesti käänyisi siis Täytetty vihreä pippuri. Kuitenkin kyseessä on tietenkin täytetty vihreä paprika.
Capsicum on latinankielinen nimitys paprikalle, johon sukuun myös jalapeno kuuluu.

Lue lisää

Suomenkielessä chili ja paprika ovat käytännössä synonyymejä, englanniksi ko. kasvi on pepper.
Pippuri puolestaan on englanniksi black pepper tai peppercorn, ei missään tapauksessa pelkkä pepper.

Yleensäkin joutuu olemaan tosi tarkkana että paprikat, varsisellerit, juustokuminat, pippurit, maustepippurit ym. menevät oikein kun lueskelee englanninkielisiä reseptejä. Suomettuneissa etnisissä resepteissä melkein aina on käännösvirheitä, ja ainoastaan luotettavista englanninkielisistä lähteistä löytyy oikeat reseptit mutta niitäkin pitää lukea tietosanakirjan kanssa että varmasti tulee oikeat kasvit ja mausteet.

Jalapeno on yleisimpään paprikalajiin kuuluva paprika, sama kasvi mutta vain vähän eri lajike kuin vaikka tavallinen iso paprika.

paprika--- kirjoitti:

Suomenkielessä chili ja paprika ovat käytännössä synonyymejä, englanniksi ko. kasvi on pepper.
Pippuri puolestaan on englanniksi black pepper tai peppercorn, ei missään tapauksessa pelkkä pepper.

Yleensäkin joutuu olemaan tosi tarkkana että paprikat, varsisellerit, juustokuminat, pippurit, maustepippurit ym. menevät oikein kun lueskelee englanninkielisiä reseptejä. Suomettuneissa etnisissä resepteissä melkein aina on käännösvirheitä, ja ainoastaan luotettavista englanninkielisistä lähteistä löytyy oikeat reseptit mutta niitäkin pitää lukea tietosanakirjan kanssa että varmasti tulee oikeat kasvit ja mausteet.

Jalapeno on yleisimpään paprikalajiin kuuluva paprika, sama kasvi mutta vain vähän eri lajike kuin vaikka tavallinen iso paprika.

Lue lisää

Ja katsoinhan minä. Asetin hakusanaksi pelkän sanan pippuri suomi-englanti ja käännös oli 1.pepper 2.peppercorn. Vastaavasti paprikalle vastaukset olivat: 1.pepper, 2. sweet pepper. 3. paprika, 4 bell pepper 5. green pepper, 6. red pepper, 7. capsicum, 8. pimento.
Maustepippurille taas löytyi vastkkeet: 1. allspice, 2. pimento.
Mustapippuri on vain pelkkä black pepper!
Mitä tästä opimme? Emme oikeastaan mitään, kunhan saivartelemme, vai mitä?

Vanha kokki kirjoitti:

Ja katsoinhan minä. Asetin hakusanaksi pelkän sanan pippuri suomi-englanti ja käännös oli 1.pepper 2.peppercorn. Vastaavasti paprikalle vastaukset olivat: 1.pepper, 2. sweet pepper. 3. paprika, 4 bell pepper 5. green pepper, 6. red pepper, 7. capsicum, 8. pimento.
Maustepippurille taas löytyi vastkkeet: 1. allspice, 2. pimento.
Mustapippuri on vain pelkkä black pepper!
Mitä tästä opimme? Emme oikeastaan mitään, kunhan saivartelemme, vai mitä?

Lue lisää

Yle:llä ja MTV:llä on muutamia toimittajia jotka keksivät venäläisiin nimii lisää j kirjaimia.

Esim Medvedev on joskus Medvejev tai Medjejev samoin jalkapalloilija Eremenko on usein Jeremenko

BB talon lähetyksessä oli mootorisahan telaketjuöljyä minkähänlainen telaketju ssiinä on

Vielä ne pitävät ihmisiä aika tyhminä viimeisessä tehtävässä oli muka metsurinhommia miksei sieltä siksi kuulunut moottorisahan ääntä. tyhmiä on helppo höynäyttää.

Nipottaja kirjoitti:

Yle:llä ja MTV:llä on muutamia toimittajia jotka keksivät venäläisiin nimii lisää j kirjaimia.

Esim Medvedev on joskus Medvejev tai Medjejev samoin jalkapalloilija Eremenko on usein Jeremenko

BB talon lähetyksessä oli mootorisahan telaketjuöljyä minkähänlainen telaketju ssiinä on

Vielä ne pitävät ihmisiä aika tyhminä viimeisessä tehtävässä oli muka metsurinhommia miksei sieltä siksi kuulunut moottorisahan ääntä. tyhmiä on helppo höynäyttää.

Lue lisää

>Yle:llä ja MTV:llä on muutamia toimittajia jotka keksivät venäläisiin nimii lisää j kirjaimia.

Saattaa johtua toimittajan äidinkielestä.

Venäläisnimien translitterointi vaihtelee eri kielissä. Esimerkiksi me suomalaiset kirjoitamme (tai meidän pitäisi kirjoittaa) Tšaikovski, mutta ruotsalaiset kirjoittavat Tjajkovskij.

Jalkapalloilijaperheen sukunimi kirjoitettiin suomalaisen translitterointiohjeen mukaisesti Jeremenko, kunnes perhe sai Suomen kansalaisuuden. Sen jälkeen nimi kirjoitettiin heidän passeihinsa kansainvälisemmän (ranskalaisen?) translitteroinnin mukaisesti Eremenko ja suomalaiset tiedotusvälineet seurasivat perässä.

Tiedätkö itse, miten mikin venäläisnimi pitäisi suomeksi kirjoitettaessa kirjoittaa?

paprika--- kirjoitti:

Suomenkielessä chili ja paprika ovat käytännössä synonyymejä, englanniksi ko. kasvi on pepper.
Pippuri puolestaan on englanniksi black pepper tai peppercorn, ei missään tapauksessa pelkkä pepper.

Yleensäkin joutuu olemaan tosi tarkkana että paprikat, varsisellerit, juustokuminat, pippurit, maustepippurit ym. menevät oikein kun lueskelee englanninkielisiä reseptejä. Suomettuneissa etnisissä resepteissä melkein aina on käännösvirheitä, ja ainoastaan luotettavista englanninkielisistä lähteistä löytyy oikeat reseptit mutta niitäkin pitää lukea tietosanakirjan kanssa että varmasti tulee oikeat kasvit ja mausteet.

Jalapeno on yleisimpään paprikalajiin kuuluva paprika, sama kasvi mutta vain vähän eri lajike kuin vaikka tavallinen iso paprika.

Lue lisää

hianoist nimist joskus oli jottai creme byleetä sallaadia oon syänynnä parikan kansa poikittain koko viikon
kanasalaattiva tein tosa taannon viikon loppuna aattelin pursottaa kermavaahtoa törpöstä tiäs minne

(. Y .) Unelmatisulot

* Napa
(_._) Tasanen peppulo..

Vanha kokki kirjoitti:

Ja katsoinhan minä. Asetin hakusanaksi pelkän sanan pippuri suomi-englanti ja käännös oli 1.pepper 2.peppercorn. Vastaavasti paprikalle vastaukset olivat: 1.pepper, 2. sweet pepper. 3. paprika, 4 bell pepper 5. green pepper, 6. red pepper, 7. capsicum, 8. pimento.
Maustepippurille taas löytyi vastkkeet: 1. allspice, 2. pimento.
Mustapippuri on vain pelkkä black pepper!
Mitä tästä opimme? Emme oikeastaan mitään, kunhan saivartelemme, vai mitä?

Lue lisää

kaakkoisesta suomesta. Minä tulin melkein aikuiseksi asti toimeen yhdellä pippurilajilla nimeltä pippuri, joka nykytiedon mukaan ei olekaan pippuri vaan maustepippuri, allspice. - Latinalaisissa maissakin se tunnetaan, joskus nimeltä, joskus paremmin. Taitaa olla jamaica. Ensimmäiset purkilliset polttavampaa pippuria olivat 'punapippuria', mutta kovasti muistutti murskattua chiliä. Latinalainen tuttavani ei voinut ruveta syömään, jos pöydässä ei ollut piripiriä eli chilikastiketta tai -murskaa. Aterian jälkeen hän meni sohvalle, ja valitti mahanpolttoa; ai ai! Latinojen rakkaus etikkaan, sitruunaan ja limettiin on tuonut minun mieleeni venäläisen keittiön happamet ratkaisut kaalikeitosta antonovka-omenaan.

- - - kirjoitti:

>Yle:llä ja MTV:llä on muutamia toimittajia jotka keksivät venäläisiin nimii lisää j kirjaimia.

Saattaa johtua toimittajan äidinkielestä.

Venäläisnimien translitterointi vaihtelee eri kielissä. Esimerkiksi me suomalaiset kirjoitamme (tai meidän pitäisi kirjoittaa) Tšaikovski, mutta ruotsalaiset kirjoittavat Tjajkovskij.

Jalkapalloilijaperheen sukunimi kirjoitettiin suomalaisen translitterointiohjeen mukaisesti Jeremenko, kunnes perhe sai Suomen kansalaisuuden. Sen jälkeen nimi kirjoitettiin heidän passeihinsa kansainvälisemmän (ranskalaisen?) translitteroinnin mukaisesti Eremenko ja suomalaiset tiedotusvälineet seurasivat perässä.

Tiedätkö itse, miten mikin venäläisnimi pitäisi suomeksi kirjoitettaessa kirjoittaa?

Lue lisää

Pääministeri Jeltsinin nimi aloitetaan muistaakseni vasemmalle kääntyneellä E:llä, joka äännetään lähinnä je. Tuolla kaukana lännessä nimi on eltsin, niin kuin tiedämme. Sittenhän ovat (j)eremenkot.

Jatkoa seuraa, tarkasti ottaen capsicumit eivät ole paprikoita, vaan chilejä. Paprika on eräs mieto ja makea chililajike, joka kehitettiin joskus viime vuosisadalla. Chilejä sen sijaan on viljelty jo vuosituhansia Etelä- ja Keski-Amerikassa.

ou jee! kirjoitti:

Pääministeri Jeltsinin nimi aloitetaan muistaakseni vasemmalle kääntyneellä E:llä, joka äännetään lähinnä je. Tuolla kaukana lännessä nimi on eltsin, niin kuin tiedämme. Sittenhän ovat (j)eremenkot.

Lue lisää

Boris Nikolajevitš Jeltsin toimi Neuvostoliiton romahdettua Venäjän presidenttinä, ei koskaan pääministerinä. Hänen sukunimensä englanninkielinen translitterointimuoto on Yeltsin (kun taas esimerkiksi saksalainen muoto Jelzin ja ranskalainen joko Eltsine tai Ieltsine).

Kyrillisin kirjaimin nimi kirjoitetaan Борис Николаевич Ельцин​ eli siinä ei ole tuota ”vasemmalle kääntynyttä E:tä” eli kirjainta Э. Э-kirjaimen äännearvo on aina ”e”, kun taas Е-kirjainta kutsutaan venäläisittäin je-kirjaimeksi ja se saa eri yhteyksissä äännearvokseen joko ”e” tai ”je”.

Mentiin aika kauas ruokapöydistä, mutta samapa tuo.

Vanha kokki kirjoitti:

Ja katsoinhan minä. Asetin hakusanaksi pelkän sanan pippuri suomi-englanti ja käännös oli 1.pepper 2.peppercorn. Vastaavasti paprikalle vastaukset olivat: 1.pepper, 2. sweet pepper. 3. paprika, 4 bell pepper 5. green pepper, 6. red pepper, 7. capsicum, 8. pimento.
Maustepippurille taas löytyi vastkkeet: 1. allspice, 2. pimento.
Mustapippuri on vain pelkkä black pepper!
Mitä tästä opimme? Emme oikeastaan mitään, kunhan saivartelemme, vai mitä?

Lue lisää

Sanakirjasta katsominen ei aina riitä. Muistan, kun olimme matkalla Indonesiassa, jossa kaupoissa tavallista vihannespaprikaa myytiin nimellä capsicum. Tämä toistui kaikissa mähdollisissa kaupoissa. Indonesiasta matkustettiin Intiaan. Olin etukäteen lukenut, että Intiassa sanalla capsicum tarkoitetaan usein (ei aina) jotain paikallista erittäin tulista lajiketta (en muista enää lajikkeen nimeä). Ystäväni oli tilaamassa ravintolassa annosta, jossa sanottiin olevan runsaasti tätä capsicumia. No hyvänä englanninkielen taitoisena hän oli ihan varma, että saa annoksen, jossa on paprikaa (hän pitää paprikasta, mutta ei siedä tulista ruokaa). Varoitin, että hän tulee saamaan erittäin tulisen annoksen, mutta ystävä ei uskonut. Oli sitten hauska seurata, kun hän yritti syödä sitä annosta.

Eli hyvä englanninkielen taitokaan ei aina riitä, vaan pitäisi tietää, miten paikalliset käyttävät englantia. Sanakirja kyllä luettelee kaikki mahdolliset käännökset, mutta harvoin sieltä löytyy selityksiä, missä yhteydessä niitä käännöksiä käytetään.

Jos haluaa lukea chileistä kattavan artikkelin, suosittelen seuraavaa sivustoa: http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/capsicum.html

3+8 kirjoitti:

Sanakirjasta katsominen ei aina riitä. Muistan, kun olimme matkalla Indonesiassa, jossa kaupoissa tavallista vihannespaprikaa myytiin nimellä capsicum. Tämä toistui kaikissa mähdollisissa kaupoissa. Indonesiasta matkustettiin Intiaan. Olin etukäteen lukenut, että Intiassa sanalla capsicum tarkoitetaan usein (ei aina) jotain paikallista erittäin tulista lajiketta (en muista enää lajikkeen nimeä). Ystäväni oli tilaamassa ravintolassa annosta, jossa sanottiin olevan runsaasti tätä capsicumia. No hyvänä englanninkielen taitoisena hän oli ihan varma, että saa annoksen, jossa on paprikaa (hän pitää paprikasta, mutta ei siedä tulista ruokaa). Varoitin, että hän tulee saamaan erittäin tulisen annoksen, mutta ystävä ei uskonut. Oli sitten hauska seurata, kun hän yritti syödä sitä annosta.

Eli hyvä englanninkielen taitokaan ei aina riitä, vaan pitäisi tietää, miten paikalliset käyttävät englantia. Sanakirja kyllä luettelee kaikki mahdolliset käännökset, mutta harvoin sieltä löytyy selityksiä, missä yhteydessä niitä käännöksiä käytetään.

Jos haluaa lukea chileistä kattavan artikkelin, suosittelen seuraavaa sivustoa: http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/capsicum.html

Lue lisää

oli kysymyksessä vain yhden yksittäisen intialaisen ravintolan käyttämä nimitys, sillä kyllä Intiassa ihan yleisesti paprika tunnetaan nimellä capsicum - ympäri Intiaa löytyy ruokalistalta esim. 'Stuffed Capsicum' ja sitä tilatessasi saat punaista paprikaa täytettynä. Muistatko, oliko tarjottu parika sellainen vihreä, pitkänomainen malliltaan? Se nimittäin on jonkin verran voimakkaamman makuinen kuin tavallinen paprika, mutta ei sekään mielestäni vielä lähelläkään tulista.

Viime kesänä Intiassa olin useammassa paikassa onnistunut samaan lautaselleni tulisempaa ruokaa kuin mitä vatsani halusi vastaanottaa, joten päätin tiedustella tarjoilijalta hänen suositustaan jostain vähän miedommasta ruokalajista. Päädyin Peshawar Capsicumiin, ja täytyy sanoa, että siitä annoksesta oli tulisuus kaukana, vaikka yleensä pakistanilaista perua olevat ruoat ovat voimakkaammin maustettuja kuin intialaiset.

Taisi vaan käydä teidän tapauksessanne niin, että kokki oli huitaissut vähän kovemmalla kädellä mausteita sekaan, ja tulisuus johtui siitä.

Nipottaja kirjoitti:

Yle:llä ja MTV:llä on muutamia toimittajia jotka keksivät venäläisiin nimii lisää j kirjaimia.

Esim Medvedev on joskus Medvejev tai Medjejev samoin jalkapalloilija Eremenko on usein Jeremenko

BB talon lähetyksessä oli mootorisahan telaketjuöljyä minkähänlainen telaketju ssiinä on

Vielä ne pitävät ihmisiä aika tyhminä viimeisessä tehtävässä oli muka metsurinhommia miksei sieltä siksi kuulunut moottorisahan ääntä. tyhmiä on helppo höynäyttää.

Lue lisää

Hieman offtopikkia tämäkin, mutta venäjänopiskelijana pakko tarttua tähän. Venäjässä kirjain e on oikeasti je JA e. Je esiintyy sanojen ja nimien alussa sekä vokaalien jälkeen.

Kuznetsova kirjoitti:

Hieman offtopikkia tämäkin, mutta venäjänopiskelijana pakko tarttua tähän. Venäjässä kirjain e on oikeasti je JA e. Je esiintyy sanojen ja nimien alussa sekä vokaalien jälkeen.

Lue lisää

Merkillisin on kuitenkin kirjaimen h kohtalo venäjällä, he kun väen vängällä ääntävän se g:si, kuten Gitler (Hitler) eli vähän niinkuin svenssonit veivaavat G:n j:ksi, kuten Jöran (Göran) jne.
Miksi ei voida sanoa ihan reilusti H:ta hooksi ja G:tä geeksi, tartteeko sitä nyt olla niin pikkusormi ojossa!

Nipottaja kirjoitti:

Yle:llä ja MTV:llä on muutamia toimittajia jotka keksivät venäläisiin nimii lisää j kirjaimia.

Esim Medvedev on joskus Medvejev tai Medjejev samoin jalkapalloilija Eremenko on usein Jeremenko

BB talon lähetyksessä oli mootorisahan telaketjuöljyä minkähänlainen telaketju ssiinä on

Vielä ne pitävät ihmisiä aika tyhminä viimeisessä tehtävässä oli muka metsurinhommia miksei sieltä siksi kuulunut moottorisahan ääntä. tyhmiä on helppo höynäyttää.

Lue lisää

Barack Hussein Osama

Ilmeisesti kirjoitti:

oli kysymyksessä vain yhden yksittäisen intialaisen ravintolan käyttämä nimitys, sillä kyllä Intiassa ihan yleisesti paprika tunnetaan nimellä capsicum - ympäri Intiaa löytyy ruokalistalta esim. 'Stuffed Capsicum' ja sitä tilatessasi saat punaista paprikaa täytettynä. Muistatko, oliko tarjottu parika sellainen vihreä, pitkänomainen malliltaan? Se nimittäin on jonkin verran voimakkaamman makuinen kuin tavallinen paprika, mutta ei sekään mielestäni vielä lähelläkään tulista.

Viime kesänä Intiassa olin useammassa paikassa onnistunut samaan lautaselleni tulisempaa ruokaa kuin mitä vatsani halusi vastaanottaa, joten päätin tiedustella tarjoilijalta hänen suositustaan jostain vähän miedommasta ruokalajista. Päädyin Peshawar Capsicumiin, ja täytyy sanoa, että siitä annoksesta oli tulisuus kaukana, vaikka yleensä pakistanilaista perua olevat ruoat ovat voimakkaammin maustettuja kuin intialaiset.

Taisi vaan käydä teidän tapauksessanne niin, että kokki oli huitaissut vähän kovemmalla kädellä mausteita sekaan, ja tulisuus johtui siitä.

Lue lisää

etta pakistanilainen ruoka olisi intialaista tulisempaa niinkuin itsekin huomasit. Kaikkein tulisinta syodaan etela-Intiassa. Pakistanin ruoat perustuvat Moghal keittioon ja Peshawar on niin lannessa etta sen keittio on ottanut vaikutteita Afganistanista.

Varanasi kirjoitti:

etta pakistanilainen ruoka olisi intialaista tulisempaa niinkuin itsekin huomasit. Kaikkein tulisinta syodaan etela-Intiassa. Pakistanin ruoat perustuvat Moghal keittioon ja Peshawar on niin lannessa etta sen keittio on ottanut vaikutteita Afganistanista.

Lue lisää

oikeassa Etelä-Intian tulisen ruoan suhteen. Kirjoitin epätäsmällisesti, sillä olen asunut Pohjois-Intiassa ja tietenkin sikäläinen ruokakulttuuri tuli päällimmäisenä mieleen. Mutta matkaillessa ympäri Intiaa, olen myös tutustunut Etelän tulisempiin ruokiin.

Vanhat kokit, uudet kokit ja sanapoliisit huom!

Moni ruoka on johdannainen toisesta, ruoat ja ruokailutavat muuttuvat. Muutosten myötä tulee uusia kansankielisiä nimiä ruoille ja ruokalajeille, jotka jäävät elämään. Sama on tapahtunut kielen kanssa, Agricolan aikalaiset olisivat varmaan kauhuissaan nykykielen " vääristä" termeistä, lauserakenteista ja ääntämisistä.
Kiinan kieli esim kehittyy juuri siten, että lainataan muista kielistä sanojen foneettisesti lähimpänä olevia merkkejä ja yhdistellään niitä. Jos joku haluaa lausua Mallorcan mallorkana, olkaa hyvät vaan.

Onneksi ruosta ja keilet ja elämä kehittyy ja muovautuu, muuten täällä purtaisiin vieläkin pelkkiä raakoja nauriita.

Olkaas nyt siis poliisit artymättä tyhjästä.

Piis! kirjoitti:

Vanhat kokit, uudet kokit ja sanapoliisit huom!

Moni ruoka on johdannainen toisesta, ruoat ja ruokailutavat muuttuvat. Muutosten myötä tulee uusia kansankielisiä nimiä ruoille ja ruokalajeille, jotka jäävät elämään. Sama on tapahtunut kielen kanssa, Agricolan aikalaiset olisivat varmaan kauhuissaan nykykielen " vääristä" termeistä, lauserakenteista ja ääntämisistä.
Kiinan kieli esim kehittyy juuri siten, että lainataan muista kielistä sanojen foneettisesti lähimpänä olevia merkkejä ja yhdistellään niitä. Jos joku haluaa lausua Mallorcan mallorkana, olkaa hyvät vaan.

Onneksi ruosta ja keilet ja elämä kehittyy ja muovautuu, muuten täällä purtaisiin vieläkin pelkkiä raakoja nauriita.

Olkaas nyt siis poliisit artymättä tyhjästä.

Lue lisää

Puolassa vaikutti aikanaan solidaarisuusmies nimeltä Lech Walesa, joka myöhemmin valittiin maansa presidentiksi. Hänen nimensä lausuttiin pitkään juuri tuossa kirjoitusasussa, kunnes toimittaja Pekka Holopainen alkoi ääntämään sitä puolalaisittain, jolloin sen lausuntatapa ehkä oli foneettisesti oikein, mutta kuulosti kotimaiseen korvaan sunnilleen leh wavvensa, ikäänkuin erään varsin tunnetun suomalaisen ällävikaisen puheelta.
Miksi meidän pitäisi osata lausua puolalaiset tai ylipäätään vieraskieliset nimet niiden alkuperäiskielellä, eiväthän engelsmannitkaan osaa lausua meidän nimiämme oikein!
Siitä lienemme yksimielisiä, että puhekielemme on muuttunut nopeasti yhä enemmän vierasperäisiin sanoihin nojaavaksi, on sitten makuasia onko se hyväksi vai pahaksi, vai eikö miksikään.
Siirtolaiset aikoinaan muuttaessaan useinmiten aivan ummikkoina maastamme amerikkaan, kehittivät siellä kielen jota kutsuttiin "fingelskaksi", he tuntisivat varmaankin nykyisin puhumamme kielen melko tutuksi.
Saivartelua siis saivartelun vuoksi!

Vanha kokki kirjoitti:

Puolassa vaikutti aikanaan solidaarisuusmies nimeltä Lech Walesa, joka myöhemmin valittiin maansa presidentiksi. Hänen nimensä lausuttiin pitkään juuri tuossa kirjoitusasussa, kunnes toimittaja Pekka Holopainen alkoi ääntämään sitä puolalaisittain, jolloin sen lausuntatapa ehkä oli foneettisesti oikein, mutta kuulosti kotimaiseen korvaan sunnilleen leh wavvensa, ikäänkuin erään varsin tunnetun suomalaisen ällävikaisen puheelta.
Miksi meidän pitäisi osata lausua puolalaiset tai ylipäätään vieraskieliset nimet niiden alkuperäiskielellä, eiväthän engelsmannitkaan osaa lausua meidän nimiämme oikein!
Siitä lienemme yksimielisiä, että puhekielemme on muuttunut nopeasti yhä enemmän vierasperäisiin sanoihin nojaavaksi, on sitten makuasia onko se hyväksi vai pahaksi, vai eikö miksikään.
Siirtolaiset aikoinaan muuttaessaan useinmiten aivan ummikkoina maastamme amerikkaan, kehittivät siellä kielen jota kutsuttiin "fingelskaksi", he tuntisivat varmaankin nykyisin puhumamme kielen melko tutuksi.
Saivartelua siis saivartelun vuoksi!

Lue lisää

se L, jossa on roska puolitangossa! Walesa roskalla, ja Wisla roskalla. Wislahan on se pitkä tulviva joki, jota voi sanoa jos haluaa Veikseliksi.

syömämies1 kirjoitti:

se L, jossa on roska puolitangossa! Walesa roskalla, ja Wisla roskalla. Wislahan on se pitkä tulviva joki, jota voi sanoa jos haluaa Veikseliksi.

Tuo roskaällä on siitä tärkeä, että se ääntyy nykypuolassa kuten U-kirjain - ei siis L-kirjaimen tavoin. Tällöin Walesa ääntyy kuten "Wauesa" vähän lespaten kielellä.

Mutta - Gdanskin lentokentän nimi on talon seinällä puolalaisten itsensä kirjailemana Lech Walesa International Airport ja tässä on Lech-sankarin nimestä jätetty kaikki roskakirjaimet pois. Ei siis ihme, että meillä tunnetaan kaveri kuten kirjoitetaan.

Ei tuon sanan kanssa ongelmia tule, mutta jos koettaa tunkea ällää sanan "Łódź" alkuun, et alkuunkaan tiedä mihin tuppukylään taksikuski sinut vie. Ei ainakaan sinne mihin haluat - suureen ja kauniiseen kaupunkiin. Siksi on ihan kiva opetella paikallinen tapa lausua erinäisiä sanoja ja nimiä ainakin vähintään lähelle sinne päin, jotta matkamiestä ei viedä kuin litran mittaa omaa typeryyttään ja taipumattomuuttaan.

Sonkajärvellä ja Turussa on kai ihan sama miten Walesa lausutaan - vanhat eivät enää muista ja nuori polvi ei ole kuullutkaan tästä uuden. uljaan maailman alkuunsaattajasta ja rakentajasta.

Ja voihan Wislaa kutsua Veikseliksi - ei kuitenkaan tuolla Puolan, Lytsin, Laitsikin ja Narvan mailla - kunhan ei puhu siitä paikallisille.

Hampurilainen (Hamburger) oli alunperin sämpylä jossa oli kinkkua välissä eli ham burger.
Sitten kaikenlaisia halpiskopioita jauhelihapihveillä alettiin kutsua hampurilaisiksi.

El Toro kirjoitti:

Hampurilainen (Hamburger) oli alunperin sämpylä jossa oli kinkkua välissä eli ham burger.
Sitten kaikenlaisia halpiskopioita jauhelihapihveillä alettiin kutsua hampurilaisiksi.

Lue lisää

Hampurilaisen kaltaista tavaraa tekivät USA:ssa New Yorkin seudulla sinne muuttaneet saksalaiset Hampurin seudun emigrantit.

Paikallinen snagarin pitäjä Charlie Nagreen alkoi myydä voileipiä, joissa oli välissä pihvi - tämä tapahtui vuonna 1885. Tällainen voikkari oli hyvä, koska se kädessä pystyi syömään samalla kun jatkoi matkaansa. Vähän samanlainen historianpätkä kuin voileivän synty siis, kun Sandwichin jaarli halusi jatkaa kortinpeluutaan, mutta syödä samalla ja kokki kehitti hänelle Club Sandwichin tyylisen ruoan, mistä voileipä "Sandwich" otti nimensä.

Nagreen nimesi leipänsä paikkakunnalla asuvien saksalaisten Hamburg Steakin mukaan, joka oli samantyylinen. Hampurin seudullahan on muitakin vastaavankaltaisia eineitä - varsinkin aamiaisruokina.

Että kyllä hampurilaisella ja Hampurin kaupungilla on yhteytensä. Toinen asia onkin, mistä nimi Hamburg juontaa juurensa. Onko englannin sana "ham" jotain saksilaista, germaanista juurta, jonka saksit toivat tullessaan muuttaessaan Brittein saarille?

"Burger" sananahan on jonkin kaupungin, taajaman, linnan tms. asukkuutta merkitsevä sana ; burg=linna. Sitä on melko vaikea yhdistää kinkkuun, jollei sitten satu olemaan kotoisin paikasta jonka nimi on "Kinkku". Suomeksi tuon mukaan hampurilainen olisi tietysti vaikka "kinkkulainen". Onhan meillä toinenkin lainen - "Porilainen! - mikä lienee näppärästi napattu tästä Hampurin lihaleivästä, hampurilaisesta.

Yleisnimihän näille kaikille lienee Burger, johon sitten lisätään se, mistä lätty on kotoisin tai minkä ketjun eineestä on kyse.

Tämä selvitys, jotta totuus olisi tarua ihmeellisempi.

crudo kirjoitti:

Hampurilaisen kaltaista tavaraa tekivät USA:ssa New Yorkin seudulla sinne muuttaneet saksalaiset Hampurin seudun emigrantit.

Paikallinen snagarin pitäjä Charlie Nagreen alkoi myydä voileipiä, joissa oli välissä pihvi - tämä tapahtui vuonna 1885. Tällainen voikkari oli hyvä, koska se kädessä pystyi syömään samalla kun jatkoi matkaansa. Vähän samanlainen historianpätkä kuin voileivän synty siis, kun Sandwichin jaarli halusi jatkaa kortinpeluutaan, mutta syödä samalla ja kokki kehitti hänelle Club Sandwichin tyylisen ruoan, mistä voileipä "Sandwich" otti nimensä.

Nagreen nimesi leipänsä paikkakunnalla asuvien saksalaisten Hamburg Steakin mukaan, joka oli samantyylinen. Hampurin seudullahan on muitakin vastaavankaltaisia eineitä - varsinkin aamiaisruokina.

Että kyllä hampurilaisella ja Hampurin kaupungilla on yhteytensä. Toinen asia onkin, mistä nimi Hamburg juontaa juurensa. Onko englannin sana "ham" jotain saksilaista, germaanista juurta, jonka saksit toivat tullessaan muuttaessaan Brittein saarille?

"Burger" sananahan on jonkin kaupungin, taajaman, linnan tms. asukkuutta merkitsevä sana ; burg=linna. Sitä on melko vaikea yhdistää kinkkuun, jollei sitten satu olemaan kotoisin paikasta jonka nimi on "Kinkku". Suomeksi tuon mukaan hampurilainen olisi tietysti vaikka "kinkkulainen". Onhan meillä toinenkin lainen - "Porilainen! - mikä lienee näppärästi napattu tästä Hampurin lihaleivästä, hampurilaisesta.

Yleisnimihän näille kaikille lienee Burger, johon sitten lisätään se, mistä lätty on kotoisin tai minkä ketjun eineestä on kyse.

Tämä selvitys, jotta totuus olisi tarua ihmeellisempi.

Lue lisää

Hampurin nimi on ollut joskus Hammaburg, josta "burg" on tietysti linna, mutta tuota "hamma"-sanaa ei ole pystytty jäljittämään; tuiskin sillä kinkkua tarkoitettiin. Jos kysyy asiaa kunnon jenkiltä, niin vastaus on varmaan, että kaupunki on saanut nimensä hampurilaisesta - näin kulkisi sikäläinen ajatuksenjuoksu - ihan oikeasti!

Kaksi kukkahattujenkkituristitätiä oli vierailulla Windsorin linnassa Englannissa, joka on tunnetusti Heathrown lentokentän lähellä. Oppaan selostusta häiritsi aika ajoin yli lentävät lentokoneet, jolloin toinen täti toiselle: "On se harmi, että ovat rakentaneet tämän linnan näin lähelle lentokenttää".

Hampuri perustettiin aikanaan Kaarle Suuren linnoituksen lähelle.

häpeämme omaa kieltämme. olemme korjailemassa toisten puhumsia ylenaikaa,tarkasti miten kukin alkuperäisväestö lausuu. englantilaiset, jenkit, fransmannit, espanjoolat, italot ja monet muut ovat niin ylpeitä kielestään, että viisveisaavat toisten kielien lausumisohjeista. meillä tämä on jokapäiväistä jaarittelua. oliko se nyt: olumpia vai olympia vai ölympia esim.

olkaamme ylpeitä omasta, poikkeavasta kielestämme. meidän on pakko opetella vieraita kieliä. tärkeintä on, että tulemme ymmärretyksi. saamme sapuskamme tilattua vaikka elekielellä.

vassokuu kirjoitti:

häpeämme omaa kieltämme. olemme korjailemassa toisten puhumsia ylenaikaa,tarkasti miten kukin alkuperäisväestö lausuu. englantilaiset, jenkit, fransmannit, espanjoolat, italot ja monet muut ovat niin ylpeitä kielestään, että viisveisaavat toisten kielien lausumisohjeista. meillä tämä on jokapäiväistä jaarittelua. oliko se nyt: olumpia vai olympia vai ölympia esim.

olkaamme ylpeitä omasta, poikkeavasta kielestämme. meidän on pakko opetella vieraita kieliä. tärkeintä on, että tulemme ymmärretyksi. saamme sapuskamme tilattua vaikka elekielellä.

Lue lisää

Nykyään on tärkeää osata SUJUVASTI muitakin kieliä kuin suomea jos aiot pärjätä esimerkiksi työelämässä "Pielaveden" ulkopuolella ,et pärjää edes tietokoneellasi jos et osaa jonkunverran englantia;D

Habib kirjoitti:

Nykyään on tärkeää osata SUJUVASTI muitakin kieliä kuin suomea jos aiot pärjätä esimerkiksi työelämässä "Pielaveden" ulkopuolella ,et pärjää edes tietokoneellasi jos et osaa jonkunverran englantia;D

Lue lisää

Hänen englannintaitonsa on sujuvaa, mutta ääntäminen on melkoisen kaukana alkuperäisestä oxfordin englannista. Jokainen vieras kieli, jonka hallitsee edes välttävästi on pääomaa.
Välttävälläkin kielitaidolla pärjää mainiosti, tuskinpa sinäkään odotat, että vierasmaalainen puhuisi suomea kuin syntyperäinen.
Täydellisyyttä voi jokainen harkintansa mukaan hioa kuinka pitkälle tahansa, kuten esim. eräs setäni, joka on harrastanut englanninkielen opiskelua koko ikänsä ja omaa sanavaraston johon vain harva englantilainen kykenee. Hänen "hobbynsa" on ollut tuo kyseinen kieli jo yli 60 vuotta, kaikkinen osa-alueineen, kuten kaupallinen kieli, tekninen kieli, puhekieli jne:n.
Nykynuorilla on erinomainen kielitaito, verrattuna meihin vanhoihin, koska nykynuoret oppivat kielen aivan eri metodein, mitä oli 4-50 vuotta sitten. Lisäksi nykyisin on mahdollisuus TV:n kautta oppia ääntämistäkin, seuraamalla elokuvia ym.
Veikkaisimpa kuitenkin, että sen ajan koululaisilla olivat vieraan kielen kieliopilliset säännöt paremmin hallussa kuin nykyisillä oppilailla. Silloin ei ääntämiselle asetettu sellaisia tavoitteita kuin tänäpäivänä, niinpä syntyi noita "tankerokielisiä", mutta lauserakenteen tarkasti tuntevia "kielineroja".
Itse en valitettavasti saanut kouluajoilla minkäänlaista vieraan kielen opetusta, mutta olen ottanut tavakseni opetella muutaman sanan oitis sen maan kieltä jossa kulloinkin työskentelin tai jopa lomailin. On erittäin mukava yllättää paikallinen väestö, avaamalla keskustelu muutamalla sanalla heidän omaa kieltään, vastaanotto on heti hieman erilainen, lämpimämpi ehkä.
Varmasti jokainen F1 ajoja seurannut on ihastellut hymyssäsuin Sebastian Vettelin suomi-innostusta, kun poika rallattelee "Pylly vasten pyllyä pum pum". Suhtautuminen häneen on jo sen vuoksi myötämielisempää
kuin ns. suomalaiseen eli Nico Rosbergiin, joka "suomalaisuudestaan" huolimatta ei osaa kieltämme.

Summa summaarum. Kielitaito, olipa kielet mitä tahansa, ovat arvokasta pääomaa ja niitä kannattaa harjoittaa, vaikka ei akuuttia tarvetta olisikaan.
Olen itsekseni hekumoinut ajatuksella, että oppisin jonkin kielen niin hyvin, että voisin keskustella paikallisten kanssa heidän omalla murteellaan, sepä olisi poikaa!

Vanha kokki kirjoitti:

Hänen englannintaitonsa on sujuvaa, mutta ääntäminen on melkoisen kaukana alkuperäisestä oxfordin englannista. Jokainen vieras kieli, jonka hallitsee edes välttävästi on pääomaa.
Välttävälläkin kielitaidolla pärjää mainiosti, tuskinpa sinäkään odotat, että vierasmaalainen puhuisi suomea kuin syntyperäinen.
Täydellisyyttä voi jokainen harkintansa mukaan hioa kuinka pitkälle tahansa, kuten esim. eräs setäni, joka on harrastanut englanninkielen opiskelua koko ikänsä ja omaa sanavaraston johon vain harva englantilainen kykenee. Hänen "hobbynsa" on ollut tuo kyseinen kieli jo yli 60 vuotta, kaikkinen osa-alueineen, kuten kaupallinen kieli, tekninen kieli, puhekieli jne:n.
Nykynuorilla on erinomainen kielitaito, verrattuna meihin vanhoihin, koska nykynuoret oppivat kielen aivan eri metodein, mitä oli 4-50 vuotta sitten. Lisäksi nykyisin on mahdollisuus TV:n kautta oppia ääntämistäkin, seuraamalla elokuvia ym.
Veikkaisimpa kuitenkin, että sen ajan koululaisilla olivat vieraan kielen kieliopilliset säännöt paremmin hallussa kuin nykyisillä oppilailla. Silloin ei ääntämiselle asetettu sellaisia tavoitteita kuin tänäpäivänä, niinpä syntyi noita "tankerokielisiä", mutta lauserakenteen tarkasti tuntevia "kielineroja".
Itse en valitettavasti saanut kouluajoilla minkäänlaista vieraan kielen opetusta, mutta olen ottanut tavakseni opetella muutaman sanan oitis sen maan kieltä jossa kulloinkin työskentelin tai jopa lomailin. On erittäin mukava yllättää paikallinen väestö, avaamalla keskustelu muutamalla sanalla heidän omaa kieltään, vastaanotto on heti hieman erilainen, lämpimämpi ehkä.
Varmasti jokainen F1 ajoja seurannut on ihastellut hymyssäsuin Sebastian Vettelin suomi-innostusta, kun poika rallattelee "Pylly vasten pyllyä pum pum". Suhtautuminen häneen on jo sen vuoksi myötämielisempää
kuin ns. suomalaiseen eli Nico Rosbergiin, joka "suomalaisuudestaan" huolimatta ei osaa kieltämme.

Summa summaarum. Kielitaito, olipa kielet mitä tahansa, ovat arvokasta pääomaa ja niitä kannattaa harjoittaa, vaikka ei akuuttia tarvetta olisikaan.
Olen itsekseni hekumoinut ajatuksella, että oppisin jonkin kielen niin hyvin, että voisin keskustella paikallisten kanssa heidän omalla murteellaan, sepä olisi poikaa!

Lue lisää

kauheasti tämä thread liity ruokajuttuihin, joten uskallan minäkin heittää sekaan ei-ruoka-aiheisen kommentin: Olen NIIN sinun fanisi, Vanha Kokki! Ruokatietämyksesi on omaa luokkaansa - on täällä toki pari muutakin, kuten vaikka Crudo, mutta ihan kaikkein parhainta kirjoituksissasi on yleistietämys ja sydämensivitys, joka paistaa läpi jokaisesta, myös off the topic-jutustasi.

Olet näköjään hyvin omaksunut Ranskassa piikoessasi ranskalaisen tavan ylenkatsoa perunaa. Luuletko, että se on jotenkin hienoa?

Onhan keitetyt perunat paljon terveellisempiä kuin majoneesissa lilluvat perunat, paistetut perunat, ranskanpotut, valkoinen riisi tai valkoinen makaroni. Sitä paitsi Suomessa on joitakin erityisen hyviä perunalajikkeita, joista ei Ranskassa teidetä mitään, esimerkiksi Lapin puikulat ja mustat potut. Mikäs sen parempaa juhannusruokaa kuin uudet pikkuperunat, voi-sipulikastike ja kala?

Olen minkin maailmaa kiertänyt, palannut ja lähtenyt monta kertaa - ja nyt taas viimeksi palannut. Sen olen oppinut myös, että suomalaisessa ruokavaliossa on monta hyvää asiaa, joista ei kannata luopua jos ei ole pakko. Näitä ovat esimerkiksi laadukkaat (kuorineen) keitetyt perunat, tuore kala, hapanleipä, monipuolinen maitotuotteiden käyttö ja marjat.

Eipä enää kirjoitti:

kauheasti tämä thread liity ruokajuttuihin, joten uskallan minäkin heittää sekaan ei-ruoka-aiheisen kommentin: Olen NIIN sinun fanisi, Vanha Kokki! Ruokatietämyksesi on omaa luokkaansa - on täällä toki pari muutakin, kuten vaikka Crudo, mutta ihan kaikkein parhainta kirjoituksissasi on yleistietämys ja sydämensivitys, joka paistaa läpi jokaisesta, myös off the topic-jutustasi.

Lue lisää

Mutta minun tietämykseni on tosiasiassa oppipojan tasoa verrattuna vaikkapa Crudoon, jonka virtuoosimainen tietous suorastaan mykistää.
Monissa ammateissa on henkilöitä jotka elävät ammatilleen ja pyrkivät oppimaan siitä aina enemmän ja enemmän. Mainittakoon esimerkkinä hyvä ystäväni ja kurssitoverini ylipuutarhuri Aarno Kasvi . Minäkin rakastin ammattiani, mutta intoni ei riittänyt kuitenkaan kovin maailmanlaajuiseen ruokalajien opetteluun, minulla oli ja on muitakin harrastuksia kuin työ.
Ymmärtääkseni Crudo ei ole edes keittiöalan ammattilainen, silti hänen tietämyksensä alan harrastajana on käsittämätömän laaja ja se johtuu uskoakseni samanlaisesta, joskin palavammasta rakkaudesta ruokaan, kuin omani.
Mielelläni yritän neuvoa ja opastaa ihmisiä alalla joka valitettavasti on luisumassa teollisuuden käsiin puolivalmisteiden ja eineksien muodossa. Kohta perunoiden kuoriminenkin on ylipääsemätön tehtävä nuorisolle!

.maailmankansalainen kirjoitti:

Olet näköjään hyvin omaksunut Ranskassa piikoessasi ranskalaisen tavan ylenkatsoa perunaa. Luuletko, että se on jotenkin hienoa?

Onhan keitetyt perunat paljon terveellisempiä kuin majoneesissa lilluvat perunat, paistetut perunat, ranskanpotut, valkoinen riisi tai valkoinen makaroni. Sitä paitsi Suomessa on joitakin erityisen hyviä perunalajikkeita, joista ei Ranskassa teidetä mitään, esimerkiksi Lapin puikulat ja mustat potut. Mikäs sen parempaa juhannusruokaa kuin uudet pikkuperunat, voi-sipulikastike ja kala?

Olen minkin maailmaa kiertänyt, palannut ja lähtenyt monta kertaa - ja nyt taas viimeksi palannut. Sen olen oppinut myös, että suomalaisessa ruokavaliossa on monta hyvää asiaa, joista ei kannata luopua jos ei ole pakko. Näitä ovat esimerkiksi laadukkaat (kuorineen) keitetyt perunat, tuore kala, hapanleipä, monipuolinen maitotuotteiden käyttö ja marjat.

Lue lisää

Jos se keksittäisiin nyt, sitä ei annettaisi ihmisille ollenkaan!
hyi...kamalaa...perunaan en koske tikullakaan. Ne tahmaiset liimaiset pikkupallot...ja se lapin puikula, se se vasta kamalaa onkin.

.maailmankansalainen kirjoitti:

Olet näköjään hyvin omaksunut Ranskassa piikoessasi ranskalaisen tavan ylenkatsoa perunaa. Luuletko, että se on jotenkin hienoa?

Onhan keitetyt perunat paljon terveellisempiä kuin majoneesissa lilluvat perunat, paistetut perunat, ranskanpotut, valkoinen riisi tai valkoinen makaroni. Sitä paitsi Suomessa on joitakin erityisen hyviä perunalajikkeita, joista ei Ranskassa teidetä mitään, esimerkiksi Lapin puikulat ja mustat potut. Mikäs sen parempaa juhannusruokaa kuin uudet pikkuperunat, voi-sipulikastike ja kala?

Olen minkin maailmaa kiertänyt, palannut ja lähtenyt monta kertaa - ja nyt taas viimeksi palannut. Sen olen oppinut myös, että suomalaisessa ruokavaliossa on monta hyvää asiaa, joista ei kannata luopua jos ei ole pakko. Näitä ovat esimerkiksi laadukkaat (kuorineen) keitetyt perunat, tuore kala, hapanleipä, monipuolinen maitotuotteiden käyttö ja marjat.

Lue lisää

"Sitä paitsi Suomessa on joitakin erityisen hyviä perunalajikkeita, joista ei Ranskassa teidetä mitään, esimerkiksi Lapin puikulat ja mustat potut. Mikäs sen parempaa juhannusruokaa kuin uudet pikkuperunat, voi-sipulikastike ja kala?"

Mkähän on perusteesi tälle väittämälle - ja muille?

Lapin puikulaa viljellään kaikkialla Pohjoismaissa - ainakin Ruotsissa nimellä manteliperuna, pariakin eri variaatiota. Tosin voi tietysti sanoa, että "vain Lapissa viljelty manteliperuna on Lapin Puikula". No hyvä näin - jokainen uskollaan autuaaksi, mutta on syytä tietää eikä luulla asioiden oikea laita.

Blue Congo- lajike - jos sitä tuolla mustalla potulla tarkoitat on eteläamerikkalainen risteytyslajike, jossa ei ole paljoakaan suomalaísuutta muuta kuin että sitä viljellään täälläkin.

Ranskassa osataan perunaa käyttää kymmenillä eri tavoilla kun Suomessa tunnetaan lähinnä neljä eri tapaa: keitetyt, paistetut, ranskanpotut ja kermaperunat. Ja siinä ne kotikeittiön taidot ovatkin - useimmiten. En tiedä, missä olet maailmaa kierrellyt ja ruokasi syönyt, mutta silmiäsi et ole ainakaan pitänyt auki.

"Näitä ovat esimerkiksi laadukkaat (kuorineen) keitetyt perunat, tuore kala, hapanleipä, monipuolinen maitotuotteiden käyttö ja marjat" - tästä olen kanssasi samaa mieltä, hyviä nämä tuotteet ovat. Tosin ihan samat asiat löydät monen muunkin maan ruokakomerosta - hapanleipää myöten.

Peruna on myös hyvä tärkkelyksen lähde - sillä pysyy tapetti seinässä ja siitä saa hienoja leimasimia helpolla. Ei, oikeasti se on hyvää ruokaa, mutta ei suinkaan ainoa oikea asia lautasella päivästä toiseen.

crudo kirjoitti:

"Sitä paitsi Suomessa on joitakin erityisen hyviä perunalajikkeita, joista ei Ranskassa teidetä mitään, esimerkiksi Lapin puikulat ja mustat potut. Mikäs sen parempaa juhannusruokaa kuin uudet pikkuperunat, voi-sipulikastike ja kala?"

Mkähän on perusteesi tälle väittämälle - ja muille?

Lapin puikulaa viljellään kaikkialla Pohjoismaissa - ainakin Ruotsissa nimellä manteliperuna, pariakin eri variaatiota. Tosin voi tietysti sanoa, että "vain Lapissa viljelty manteliperuna on Lapin Puikula". No hyvä näin - jokainen uskollaan autuaaksi, mutta on syytä tietää eikä luulla asioiden oikea laita.

Blue Congo- lajike - jos sitä tuolla mustalla potulla tarkoitat on eteläamerikkalainen risteytyslajike, jossa ei ole paljoakaan suomalaísuutta muuta kuin että sitä viljellään täälläkin.

Ranskassa osataan perunaa käyttää kymmenillä eri tavoilla kun Suomessa tunnetaan lähinnä neljä eri tapaa: keitetyt, paistetut, ranskanpotut ja kermaperunat. Ja siinä ne kotikeittiön taidot ovatkin - useimmiten. En tiedä, missä olet maailmaa kierrellyt ja ruokasi syönyt, mutta silmiäsi et ole ainakaan pitänyt auki.

"Näitä ovat esimerkiksi laadukkaat (kuorineen) keitetyt perunat, tuore kala, hapanleipä, monipuolinen maitotuotteiden käyttö ja marjat" - tästä olen kanssasi samaa mieltä, hyviä nämä tuotteet ovat. Tosin ihan samat asiat löydät monen muunkin maan ruokakomerosta - hapanleipää myöten.

Peruna on myös hyvä tärkkelyksen lähde - sillä pysyy tapetti seinässä ja siitä saa hienoja leimasimia helpolla. Ei, oikeasti se on hyvää ruokaa, mutta ei suinkaan ainoa oikea asia lautasella päivästä toiseen.

Lue lisää

Tuosta lapin puikulasta, se on aika jännä perunalajike ja kasvaa lähes missä hyvänsä, mutta parasta siitä tulee vain pohjoisessa suomessa tai samalla korkeudella muissakin maissa. Johtuuko ilmastosta maaperästä, vaiko mistä, mutta sen ainutlaatuinen maku ja koostumus on vain ja ainoastaan siellä viljellyistä kotoisin.
Yritimme viljellä fincallamme ja jopa kukkapenkeissä espanjassa tuota kyseistä lajiketta ja onnistuihan se, sillä perunat olivat puikulan näköisiä, mutta kromosomikokoa, eli hirmusuuria alkuperäisen rinnalla. Samoin poiketen pohjoisesta viljelystä, lajike antoi runsaan sadon, mutta ikävä kyllä maku ei enää ollut lapin puikulan vaan mitäänsanomattoman pliisu.
Tuosta suomalaisten perunankäytöstä voisi ehkä sanoa, että uskon kymmenen vuoden kuluttua käyvän niin, että suomalaiset eivät edes tiedä, miltä raaka peruna näyttää, koska se ostetaan pakasteesta valmiiksi pussitettuna ja valmistettuna kuhunkin käyttötarkoitukseen!

Vanha kokki kirjoitti:

Mutta minun tietämykseni on tosiasiassa oppipojan tasoa verrattuna vaikkapa Crudoon, jonka virtuoosimainen tietous suorastaan mykistää.
Monissa ammateissa on henkilöitä jotka elävät ammatilleen ja pyrkivät oppimaan siitä aina enemmän ja enemmän. Mainittakoon esimerkkinä hyvä ystäväni ja kurssitoverini ylipuutarhuri Aarno Kasvi . Minäkin rakastin ammattiani, mutta intoni ei riittänyt kuitenkaan kovin maailmanlaajuiseen ruokalajien opetteluun, minulla oli ja on muitakin harrastuksia kuin työ.
Ymmärtääkseni Crudo ei ole edes keittiöalan ammattilainen, silti hänen tietämyksensä alan harrastajana on käsittämätömän laaja ja se johtuu uskoakseni samanlaisesta, joskin palavammasta rakkaudesta ruokaan, kuin omani.
Mielelläni yritän neuvoa ja opastaa ihmisiä alalla joka valitettavasti on luisumassa teollisuuden käsiin puolivalmisteiden ja eineksien muodossa. Kohta perunoiden kuoriminenkin on ylipääsemätön tehtävä nuorisolle!

Lue lisää

keittojuureksia joissa on jopa perunat kuorittuna ja valmiiksi viipaloituna. Aika näppärää.
Tykkään tehdä keittoja, muttei vaan nappaa mikään kuoriminen ja viipalointi jos helpommallakin pääsee. Niin ja olen it alalla hommissa ei oikein aina olis aikaakaan paitsi nyt kun on tää taantuma, eli lyhyitä 8 tunnin työpäiviä.

Onhan mulla noita lounareita, mutta melko ala arvoisia ruokapaikkoja suurin osa, kuolen mieluummin nälkään, kun menen niihin syömään.

Ystäväni on laivakokki ja kylässä kun on niin aina se tekee jotain aamupalaa ja saa jonkin munakkaankin maistumaan hemmetin hyvälle siinä on tosi ammattilainen.

Vanha kokki kirjoitti:

Tuosta lapin puikulasta, se on aika jännä perunalajike ja kasvaa lähes missä hyvänsä, mutta parasta siitä tulee vain pohjoisessa suomessa tai samalla korkeudella muissakin maissa. Johtuuko ilmastosta maaperästä, vaiko mistä, mutta sen ainutlaatuinen maku ja koostumus on vain ja ainoastaan siellä viljellyistä kotoisin.
Yritimme viljellä fincallamme ja jopa kukkapenkeissä espanjassa tuota kyseistä lajiketta ja onnistuihan se, sillä perunat olivat puikulan näköisiä, mutta kromosomikokoa, eli hirmusuuria alkuperäisen rinnalla. Samoin poiketen pohjoisesta viljelystä, lajike antoi runsaan sadon, mutta ikävä kyllä maku ei enää ollut lapin puikulan vaan mitäänsanomattoman pliisu.
Tuosta suomalaisten perunankäytöstä voisi ehkä sanoa, että uskon kymmenen vuoden kuluttua käyvän niin, että suomalaiset eivät edes tiedä, miltä raaka peruna näyttää, koska se ostetaan pakasteesta valmiiksi pussitettuna ja valmistettuna kuhunkin käyttötarkoitukseen!

Lue lisää

Ehkä siinä on sama ilmiö kuin tillissä; luulin joskus, että oma tillimme on jokin eri lajike kuin Keski-Euroopan tilli, mutta kyllä se sama on vaikka maku on omassamme ylivertaisen hyvä - parhaaseen kasvuaikaan syötynä.

Ehkä kyse on päivittäisestä valon määrästä, joka voimistaa kummassakin makua: Puikulassa ja tillissä. Kyllä kasvupaikalla ja olosuhteilla on merkittävä vaikutus makuun vaikka itse lajike sama olisikin - olkoon vaikka viini täst'ä todisteena.

mun keittiö on vajaat viis neliöö = liian pieni :(

että arabialainen keittiö tulisi nostaa maailman keittiöiden joukkoon. Juu, juu, tiedetään, että arabilainen keittiö vaihtelee maittain: Afrikan puoleinen ja Lähi-Idän keittiö sisältävät omia vivahteitaan ja ruokalajeja, joita toisessa ruokakulttuurissa ei edes tunneta.

Saivarrellaanko taas vähän, sillä kun sille linjalle lähdetäään, niin siitäkin pitää tehdä taidetta ja viedä se tappiin asti: libanonilainen kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella - paitsi lauseen alussa.

Sitä mieltä, kirjoitti:

että arabialainen keittiö tulisi nostaa maailman keittiöiden joukkoon. Juu, juu, tiedetään, että arabilainen keittiö vaihtelee maittain: Afrikan puoleinen ja Lähi-Idän keittiö sisältävät omia vivahteitaan ja ruokalajeja, joita toisessa ruokakulttuurissa ei edes tunneta.

Saivarrellaanko taas vähän, sillä kun sille linjalle lähdetäään, niin siitäkin pitää tehdä taidetta ja viedä se tappiin asti: libanonilainen kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella - paitsi lauseen alussa.

Lue lisää

Noh nyt näppäs etnokeittiö. Maailman paras peruna on pohjosessa kasvanut, maukas . Muiden maiden potut eivät mittään. Pottu tarvitsee valoisan kesäyön.
Toinen jota suositan on pohjoinen tilli-samaa napaakkaa makua.
Ihka uljas kokemus on virolainen lastenmakkara-tiliillä maustettu. Ei kait tulis mieleen kuin lapuuden tilli-liha .
Vanha kokki & !!!!!Turku auta
http://www.mercurius.fi/index.php?page=ea0f079dbca0070ff4469c690d356f0

puikuliperuina kirjoitti:

Noh nyt näppäs etnokeittiö. Maailman paras peruna on pohjosessa kasvanut, maukas . Muiden maiden potut eivät mittään. Pottu tarvitsee valoisan kesäyön.
Toinen jota suositan on pohjoinen tilli-samaa napaakkaa makua.
Ihka uljas kokemus on virolainen lastenmakkara-tiliillä maustettu. Ei kait tulis mieleen kuin lapuuden tilli-liha .
Vanha kokki & !!!!!Turku auta
http://www.mercurius.fi/index.php?page=ea0f079dbca0070ff4469c690d356f0

Lue lisää

Enpä tahtonut huomata tuota viestisi viimelauseen vetoomusta - ja autanhan minä vanhaa opinahjoani. Pulassako tuo lienee? En usko - kunhan nyt vinkuu kuten ennenkin.

Hassuja juttuja. Kuten Amma, josta on suomessa kehitetty yhdistelmä äiti amma. Sana kun tarkoittaa suomeksi äitiä, eli voisimme kutsua häntä äiti äidisi

Kanaa kastikkeessa vai kanaa kastikkeella, selitä ero!

Espanjalainen kylmä gazpacho-keitto on salaatinkastike, johon laitetaan salaattia - siis eräänlainen nestemäinen salaatti. Jos tarkkaan katsoo aineet, niin voi älytä, että kyseessähän on variantti vinaigrette-kastikkeesta, johon on jauhettu mukaan salaattiaineet: kurkku, paprika, salaatti, tomaatti yms.

Joten tähän salaattikastikkeeseen on laitettu mukaan salaatti ja suurella menestyksellä.

No, ei kai näistä nyt kannata ottaa itselleen niin kovaa "korvarääkkiä" - ei ainakaan silloin kun kyse kielistä, joita kirjoitetaan piirtomerkeillä ja joiden transkriptointi meidän järjestelmiimme on varsin vaikeata luotettavalla tavalla. Tofun virallinen käännös lienee seuraava: tōfu, jossa ensimmäinen tavu ääntyyy pitkänä. Kiinaksi se eri tulkinnoissa on "doufu".

Jotta äänneasu saataisiin oikein, sana täytyisi kai kirjoittaa sitten "toofu".

Vaan onhan meillä omia versioita lähes sanasta kuin sanasta - moni vakiintuneempi sana saa suomalaistuneen versionsa ajan myötä, useimmiten väärän, valitettavasti, mutta paremmin omaan suuhumme sopivan.

Rääkkää korvaa vaan ei riko kieltä.