Olen aina ollut varma, että nimi Satu taipuu Sadulle, Sadulta jne. Nyt olen jo useamman puheessa kiinnittänyt huomiota siihen, että nimestä Satu väännetäänkin Satulle, Satulta... Kumpi on oikea tapa taivuttaa Satua nimenä? Olisiko eri asia, jos kyseessä olisi satu tarinana? Auttakaa tyhmää, ettei jää häiritsemään. Kiitos :)
(Saan ihan varmasti vinoilua tyhmyydestäni, mutta sittenpähän saan.)
Apua kielioppiongelmaan?
6
1585
Vastaukset
- Yksinkertaista!
Asia on näin yksinkertainen: Satu itse saa valita, kuinka hänen nimensä taipuu.
- ...
Täältä löytyy infoa suomalaisten nimien taivutuksesta: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#etun-taiv
Satu-nimeä olisi siis parempi taivuttaa kuten vastaavaa yleisnimeä satu (sadun/Sadun, sadulle/Sadulle jne), vaikka molempia taivutuksia toki käytetään.
Toisin kuin toinen vastaaja sanoi, Satu itse ei määrää nimensä taivuttamista, sillä "perustelut ovat samat kuin sukunimien osalta: nimi ei ole kantajansa omaisuutta vaan osa kieltä", kuten yllämainitun linkin tekstissä kerrotaan.- 858585
Lukion äidinkielen opettajan suusta: henkilö saa itse päättää, miten nimi taipuu, jos on olemassa kaksi vaihtoehtoa. Esim. Eeva-Liisa Manner kuulemma halusi nimensä taipuvan Mannerin, eikä Mantereen, kuten yleiskielen sana manner taipuu. Minusta muuten "Satun" kuulostaa kauniimmalta, jotenkin henkilökohtaisemmalta ja läheisemmältä. Lahja "Satulle" on lahja jollekin läheiselle henkilölle, mutta lahja "Sadulle" on lahja vain jollekin itselle yhdentekevälle Satu-nimiselle henkilölle. Tämä oli siis henk. koht. tuntuma, ja siitä saa ihan rauhassa olla eri mieltä. Sama on mielestäni sanassa "äiti/äidin/äitin", eli minun äitini kohdalla sanon "äitille", mutta muiden äitien kohdalla "äidille".
- X
858585 kirjoitti:
Lukion äidinkielen opettajan suusta: henkilö saa itse päättää, miten nimi taipuu, jos on olemassa kaksi vaihtoehtoa. Esim. Eeva-Liisa Manner kuulemma halusi nimensä taipuvan Mannerin, eikä Mantereen, kuten yleiskielen sana manner taipuu. Minusta muuten "Satun" kuulostaa kauniimmalta, jotenkin henkilökohtaisemmalta ja läheisemmältä. Lahja "Satulle" on lahja jollekin läheiselle henkilölle, mutta lahja "Sadulle" on lahja vain jollekin itselle yhdentekevälle Satu-nimiselle henkilölle. Tämä oli siis henk. koht. tuntuma, ja siitä saa ihan rauhassa olla eri mieltä. Sama on mielestäni sanassa "äiti/äidin/äitin", eli minun äitini kohdalla sanon "äitille", mutta muiden äitien kohdalla "äidille".
Itse asiassa Kielitoimiston sanakirjan mukaan manner taipuu manteren eikä mantereen (joka on genetiivi sanasta mantere).
- yks Satu
Tässä myös yhden Sadun ;) vastaus. Minusta "Satun" kuulostaa rumalta :D Onneksi on yhtä oikein taivuttaa "Sadun". Itse suosin tuota jälkimmäistä. Joskus olen minäkin kuullut perustelun, että nimen haltija saa päättää :D Tässä tapauksessahan se on tottakin, koska molemmat taivutukset ovat oikein.
(On nämä nimet kyllä veikeitä. Minua ärsyttää, kun sanotaan "Sammon". Itse sanon aina Sampon :D)- joku ongelmainen
Kiitos paljon! Sain vastauksen kysymykseen, joka on pitkään jo vaivannut mieltä. Ja kuten tämän erään Sadun mielestä, minäkin pidän mukavemman kuuloisena d-kirjaimella taivutettuna :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1868563
En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k264658- 504198
- 593742
- 513186
- 502960
Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä262656- 432461
Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv382163Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.362087