Kristityt/ateistiset tiedemiehet ketjua sivuten:
Isaac Newton oli krisitty. Itse hän piti tärkeimpinä teoksinaan joitakin teologisia tutkimuksia.
Onko tämä argumentti kristinuskon puolesta, argumentti teismin puolesta vai argumentti ateismia vastaan? Vai ei argumentti lainkaan? Ehkä argumentti uskon puolesta vaikka ei Jumalan(krist.) olemassaolon puolesta?
Tarkkaan ottaen Newton oli tietääkseni areiolainen. Ei siis ihan oikeaoppinen kolminaisuuteen uskova kristitty, vaan uskoi Jeesukseen erillisenä persoonana.
Onko tämä nyt argumentti Jehovan Todistajien puolesta - hehän ovat nykypäivän areiolaisia?
Miten pitkälle siis argumentti mallia "NN oli P, NN teki hyvää, siis P on hyvä" kantaa?
Isaac Newton oli krisitty. Itse hän piti tärkeimpinä teoksinaan joitakin teologisia tutkimuksia.
Onko tämä argumentti kristinuskon puolesta, argumentti teismin puolesta vai argumentti ateismia vastaan? Vai ei argumentti lainkaan? Ehkä argumentti uskon puolesta vaikka ei Jumalan(krist.) olemassaolon puolesta?
Tarkkaan ottaen Newton oli tietääkseni areiolainen. Ei siis ihan oikeaoppinen kolminaisuuteen uskova kristitty, vaan uskoi Jeesukseen erillisenä persoonana.
Onko tämä nyt argumentti Jehovan Todistajien puolesta - hehän ovat nykypäivän areiolaisia?
Miten pitkälle siis argumentti mallia "NN oli P, NN teki hyvää, siis P on hyvä" kantaa?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Melkein kaikki tiedemiehet ovat olleet teistejä. Loput agnotikkoja. Mutta käytännössä ateisti-vajakkeja ei kuulu vakavasti otettavien tiedemiesten joukkoon. Dawkings ei ole tiedemies vaan pelle joka ei ole tuonut esille mitään tieteellisesti merkittävää havaintoa/teoriaa.
Onko Timo Porasen väitöskirja "Approximation algorithms for some topological invariants of graphs" vakavasti otettavaa tiedettä? Jos on, niin löysit sentään yhden ateistitutkijan.
Tyypillinen tutkija, alallaan tunnettu ja tunnustettukin, EI ole millään tavalla julkisesti tunnettu. Vai ovatko esimerkiksi Donal Knuth (kristitty) tai William Kahan (en tiedä katsomusta) tunnettuja CS-puolen ulkopuolella? Dawkins on väitellyt tohtoriksi ja valittu professoriksi. Sikäli kun nyt yhtään luotamme tieteeseen ja yliopistoihin sosiaalisena järjestelmänä joka tuottaa totuutta (ainakin ns. kovien tieteiden puolella), nämä ovat merkkejä vakavasti otettavasta tieteestä, ja todistuksen taakka kääntyy - voit toki osoittaa virheitä esim. Dawkinsin väitöskirjasta. Tunnetuin Dawkins on toki tieteen kansaintajuistajana, sekin taito jota mikrotukena ihailen suuresti.
Itse ilmeisesti pidät yliopistojen humanistisia tieteitä huuhaana/pseudotieteenä, siinä olet oikeassa, mutta samanlaista huuhaata on myös luonnontieteet, ei niillä mitään eroa ole. Ei akateemisten titteleiden avulla voida valita suuria tiedemiehiä, koska professorit on kusettajia.
'Tämä mainitsemasi yliopistolaitos tuottaa kasoittain näitä tohrotinhattuja kaiken maailman huuhaa aloilta (mm sosiologia, yhteiskuntatieteet, kasvatustieteet). Kaikki tietää nämä kusetukseksi, kuten sinäkin.
Tohtorinhatut ovat juuri sitä auktoriteettiuskoa, ja kaikenlisäksi typerintä mahdollista uskoa sillä yliopistolaitos tuottaa kasapäittäin NOLLATUTKIMUSTA
Dawkings ei pääse tiedemiesten listalle edes akateemisella urallaan, sillä hän on tusinatohtori, ja saman tiedeyhteisön jäsen kuin humanisti-pseudoilijat
En sanonut, että ns. pehmeät tieteet ovat huuhaata. En nimittäin tietäne niistä tarpeeksi kritisoidakseni noin voimakkaasti. En ole tutustunut alan tieteellisiin lehtiin, väitöskirjoihin ja aika vähän edes kansanomaistettuihin painoksiin.
Kovien tieteiden osalta toimivuuden näemme joka päivä. Ei tämäkään viesti minnekään menisi, elleivät elektronit transistoreissa toimisi teorioiden kuvaamilla tavoilla.
Arvostelet ensin tohtoreita yleisesti, sitten kutsut Dawkinsia tusinatohtoriksi ja lopuksi linkität huuhaana pitämäsi pehmeät tieteet siten, että ne vievät arvon lopultakin tieteeltä.
Dawkins on niin vanha, että tohtoreita on vähemmän hänen sukupolvessaan. Tusinatohtoreita kirjaimellisesti valmistuu enemmän nykyään. Tosin itse arvioin, että tämä kuvaa ihan aidosti tietomassan kertymistä yhä useampaan päänuppiin, tohtoriksi pääsyn rima tuskin on laskenut.
Toiseksi Newtonin aikoihin yliopistoissa oli alkemiaa, astrologiaa jne. Vastaavalla logiikalla se sitten veisi arvoa pois aikansa kaikilta tutkijoilta.
Tiedemiehet olivat ennen uskovia, niin kuin kaikki muutkin silloisissa yhteiskunnissa. Oli usein vaarallista tunnustaa poikkeavaa uskoa tai edes horjuttaa jollain tavalla vallitsevia käsityksiä.
Tästä on tehty tutkimuksia ja nykyisin huipputiedemiehistä hyvin harva on uskova.
http://www.stephenjaygould.org/ctrl/news/file002.html
"Our latest survey finds that, among the top natural scientists, disbelief is greater than ever — almost total."
Karkea käännös:
"Viimeisin kyselymme paljastaa, että huippu luonnontieteilijöiden joukossa, epäusko on yleisempää kuin koskaan - lähes totaalista"
Tämä kysely koskee siis USAn tutkijoita, joka muuten länsimaiden joukossa poikkeavan uskonnollinen maa.
Eikös kyseessä ole päivänselvä auktoriteettiin vetoaminen? Eli siis argumenttivirhe.
Ainakaan siltä osin kuin sanotaan "ateisti-vajakkeja ei kuulu vakavasti otettavien tiedemiesten joukkoon" JA väitteenä on se että ateistiksi päätyminen estää tieteenteon, ei kyseessä ole virheellinen auktoriteettiin vetoaminen. Luonnollisesti tämä ei tarkoita että argumentti olisi validi, vain ettei se kumoudu esittämälläsi syyllä.
Typerä ateisti ei tajua mikä ero on auktoriteettiin vetoamisella ja auktoriteetista puhumisella. Mutta on ehkä epätoivoista edes yrittää selittää asiaa alentuneen päättelykyvyn omaavalle ateisti-vajakille
No siis, jos argumentti on teismin puolesta, ja jossa käytetään lausetta "Newton on kristitty.":
"Teismi on hyvää, koska Newton on kristitty.", tällöin mielestäni kyseessä on auktoriteettiin vetoaminen.
(Eli siis mallia "P on hyvä, koska NN on P ja NN teki hyvää"
Pelkkä "Newton on kristitty" ei ole argumentti alkujaankaan.
Samaa mieltä tästä.
ei varmaankaan uskonut evoluutioteoriaan eikä kvanttifysiikkaan, joten niiden täytyy olla vääriä, huonoja teorioita.
Totta on, että Newton oli uskovainen, mutta hän uskoi myös alkemiaan ja oli muutenkin aikansa lapsi.
Tiedemies ei ole sen parempi uskovaisena kuin ateistina. Newton kuitenkin todisti sen, että uskovainen ihminen voi olla myös loistava tiedemies.
uskon vaikuttaa tieteelliseen työhönsä.
Minusta on melko turha väitellä, olisi N. kristitty. Todennäköisesti oli, koska kaikki olivat kristyttyjä 1600-1700-lukujen vaihtuessa.
Newton keksi painovoiman ja paljon muuta. Hän teki aivotyötötä niin rankasti, että tuli suoraan sanoen "hulluksi". Kun hän parani, hänestä tehtiin rahapajan johtaja. Jos joku väärensi rahaa, Newton määräsi känet mestattavaksi.
Emm voi "tuomita" N:ää, jos hän oli kristitty, hän oli muiden tapaan "aikansa lapsi". Emme voi tuomita häntä mestauksista, koska se oli ajan tapa.
On vaikea sanoa suurmiehistä, ketä tai mitä he olivat. Mikä oli C. Darwin? Hän tiesi, että hänen oppinsa oli kirkon opin vastainen. Hän ei pitänyt siitä "melua", varsinkaan, koska hänen vaimonsa Emma oli harras kristitty. Nyt tajuamme, kuinka D. mullisti maailmankuvan: Jumala ei luonut ihmistä, vaan ihminen kehittyi evoluution tuloksena samasta "alusta" kuin apinat.
Newtonin kristillisyys on kiistaton juttu, mutta hänen hulluus on ainakin minulle uusi asia. Toki tiedän, että hän ylirasittuneena koki hermoromahduksen (mahdollisesti höyrystyneen elohopean avustuksella).
"On vaikea sanoa suurmiehistä, ketä tai mitä he olivat. Mikä oli C. Darwin? Hän tiesi, että hänen oppinsa oli kirkon opin vastainen. Hän ei pitänyt siitä "melua", varsinkaan, koska hänen vaimonsa Emma oli harras kristitty."
;-) Emme tunne suurmiehien asennetta uskontoon, mutta tiedämme heidän vaimonsa asenteen. Tieto taitaa olla Seiskasta :-)
Ilmaisu "hulluus" on lainausmerkeissä. Kun N. teki "Philosophiae":ansa,hän oli todella henkisesti ylirasittunut, ja kärsi vakavasta hermostollisesta sairaudesta."Hulluus"-nimitys tästä taudista on vain kansanomainen ilmaisu,ehkä vääräkin sanottu, mutta älä siihen takerru.
Mutta:mitä tarkoitat::-Tieto taitaa olla Seiskasta:-
Newtonista on paljon juttuja, joissa hän käyttäytyy poikkeavasti (kuten hevosen hakeminen laitumelta. Hän käveli suitsien kanssa laitumella ja tuli takaisin, mutta unohti ottaa hevosen) kun oli keskittynyt johonkin asiaan. Meidän näkökulmasta voisi pitää hulluutena monen vuorokauden kokeita, jossa avotulella lämmitettiin erilaisia metalliseoksia kun tehtiin alkemistisia kokeita. 1600-luvun näkemyksen mukaan ne olivat aivan järkeviä.
"Mutta:mitä tarkoitat::-Tieto taitaa olla Seiskasta:-"
Unohdit ). Vaadimme parempia perusteluja tärkeäksi tuntemistamme asioista kuin vähemmän tärkeistä. Seiska on erikoistunut vähemmän tärkeiden, mutta mielenkiintoisten, asioiden esittämiseen. Darwinin uskonnollisuudesta ei riittäisi Seiskassa ilmestynyt juttu, mutta toki hänen vaimonsa merkityksetön uskonnollinen vakaumus voidaan kertoa siinä.
"Meidän näkökulmasta voisi pitää hulluutena monen vuorokauden kokeita, jossa avotulella lämmitettiin erilaisia metalliseoksia kun tehtiin alkemistisia kokeita. 1600-luvun näkemyksen mukaan ne olivat aivan järkeviä."
Loputkin ihmiskunnasta naureskelevat tämän päivän Jeesuksen verenjuonnille ja taikauskoisille loitsuille joita valtion tukemana maassamme harrastetaan. Onpa aiheen tiimoilta perustettu jopa "tiedekuntia", keskenään hiukan erilaisia riippuen mihin alalahkoon kuulutaan.
oli suuri tiedemies, mutta myös puolihullu hihhuli ja okkultisti, joka käytti suuren osan ajastaan Raamatun tutkimiseen. Ennusti mm. maailmanloppua vuodelle 2060.
Newtonin teoriat ovat nykyaikana tarkentuneet, otetaan huomioon mm suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka.
Se ei silti tarkoita etteikö Newton olisi ollut suuri tiedemies. Omana aikanaan Newton edusti selkeästi tarkinta ja kattavinta tieteenmaailmankuvaa jonka läpimurto oli suuri askel tieteen kehityksessä. Newton on yhdessä Schrödingerin (kvanttimekaniikka),Einsteinin (suhteellisuusteoria), ja Darwinin (evoluutioteoria) kanssa yksi suurimmista tiedemiehistä ja ajattelijoista mitä historia tuntee.