70 vuotta sitten Puna-armeija valmistautui kuumeisesti hyökkäyssotaan Suomea vastaan.
Milloin Venäjä sovittaa rikoksensa?
Milloin Venäjä sovittaa rikoksensa?
Sotavalmistelut 70 v sitten
Ei unohdeta
10242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minkä vitun rikoksen?
ja ryöstää sinun kotisi, niin minkä vitun rikoksen hän tekee?
Oikea Juha ei tällaista paskaa kirjoittele.
Hän luonnollisesti syyllistyy ryöstöön ja murhaan.
Ne ovat kuitenkin rikosoikeudellisia käsitteitä, kuten koko rikoksen käsitekin, eikä rikosoikeudellisia käsitteitä voi käyttää nyt puheena olevissa kansainvälisen oikeuden alaisissa kysymyksissä.
Mitään rikosta ei siis ole koskaan tapahtunut.
Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 toiminut ylioppilaiden ja akateemisen eliitin muodostama kansallismielinen järjestö, joka olemassaolonsa aikana hallitsi suvereenisti akateemista maailmaa ja ylioppilaskuntaa. Lisäksi AKS:llä oli paljon vaikutusvaltaa Suomen sisäpolitiikassa jo pelkästään siksi, että sen jäsenkuntaan kuului monia merkittäviä politiikan toimijoita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aunuksen_retkikunta
Aunuksen retki oli suomalaisten vapaaehtoisten yritys valloittaa ja liittää Suomeen osia Itä-Karjalasta vuonna 1919, Venäjän sisällissodan aikana. Retki oli yksi heimosodista.
Helmikuussa 1918 Mannerheim piti kuuluisan Miekkavalapuheensa, jossa hän sanoi, ettei pane miekkaansa tuppeen, ennen kuin Viena ja Aunus on vapautettu Leninin sotilaista. Suomen sisällissodan jälkeen käytiin paljon julkista keskustelua Itä-Karjalan liittämisestä Suomeen.[1]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-Suomi
Suur-Suomi-aate oli heimoaatteeseen perustunut itämerensuomalaisen kansojen yhteenkuuluvuutta korostanut aate, johon usein sisältyi halu tai tavoite liittää Suomen valtioon itämerensuomalaisen väestön asuttamia muiden valtioiden alueita. Suur-Suomi-aatetta edustaneista järjestöistä Akateeminen Karjala-Seura puhui Suur-Suomesta sekä tavoitellun suursuomalaisen valtion että suomalais-karjalaisen ei-valtiollisen kieli- ja kulttuuriyhteisön merkityksessä.
1920-luvulla suur-Suomea rakennettiin heimosodissa ja haluttiin yhdistää kaikki itämerensuomalaiset kansat yhdeksi valtioksi. Tällaista halua oli myös läntisessä Itä-Karjalassa, joista Repolan ja Porajärven kunnat liittyivät Suomeen, tosin vasta tiukkojen ehtojen myötä, mutta jäivät Tarton rauhassa rajojen ulkopuolelle.
Eniten suur-Suomen projekti elähdytti Akateemisen Karjala-Seuran ja Lapuan liikkeen ja sen parlamentaarisen seuraajan IKL:n politiikkaa. Myös kokoomuksessa ja Maalaisliitossa oli Suomen suurentamisen kannattajia. Mannerheimin Miekkavala 1918 ja Miekantuppipäiväkäsky 1941 lisäsivät Suur-Suomi-innostusta. Vasemmistopoliitikoista suursuomalaista harrastusta oli aikoinaan Oskari Tokoilla ja Väinö Voionmaalla, joka julkaisi 1918 kirjan "Suur-Suomen luonnolliset rajat".[2]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Akateeminen_Karjala-Seura
AKS keskittyi aluksi Itä-Karjalan pakolaisten hyväksi tehtävään työhön ja levitti ajatusta Karjalan heimon yhdistämisestä. Propagandan levittämiseen se sai valtion ja Itä-Karjalan avustamiskeskuksen taloudellista tukea. Kansallisten rajojen tavoitteleminen nähtiin tärkeäksi. Tähän liittyi kaikkien itämerensuomalaisten heimojen yhdistäminen Suomen lipun alle. Ensimmäisenä askeleena oli Itä-Karjalan liittäminen Suomeen. Uralin suomalaisheimoille vaadittiin itsenäisyyttä. AKS:n kanssa toimi limittäin Vihan Veljet -niminen venäläisvastainen salaseura. Alussa AKS:n mottona oli Työväestö on voitettava isänmaalle!, koska luokkataistelun katsottiin häiritsevän Suur-Suomen luomisen tavoitetta.
Lotinapellon liitto oli erityisesti AKS:n piirissä vaikuttanut epävirallinen sotaisa Suur-Suomi-ryhmittymä. Urho Kekkonen, Martti Haavio ja eräät muut AKS:n nuoret jäsenet olivat aikoinaan solmineet "Lotinapellon liiton", johon sisältyi lupaus hyökätä Syvärin yli Lotinanpeltoon vaikka kaatuen "ryssän konekiväärituleen".[3] Nimi liittoumalle otettiin venäjänkarjalalaisesta Lotinapellon kaupungista, joka sijaitsee Syvärin toisella puolen. Tarinan mukaan lotinapellonliittolaiset olisivat ensimmäisinä kaatuneet kuularuiskun tulitukseen Syvärin ylityksen jälkeen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Elmo_Kaila
Elmo Edvard Kaila (6. helmikuuta 1888 Jokioinen – 16. toukokuuta 1935 Helsinki) tunnetaan Akateemisen Karjala-Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana ja myös salaseura Vihan veljien johtajana. Hänellä oli tärkeä osa Suomen itsenäisyyden alkuvuosien politiikassa vaikka hän ei ollutkaan näkyvästi esillä julkisuudessa.
Olin ajatellut, ettei valtio rahoittanut hanketta, mutta Wikipediassa kyllä sanotaan eduskunnan päättäneen hankkeen rahoittamisesta. Heimosotien päämäärät ovat olleet melkoisen suuret. Koko Itä-Karjala, Viena, Kuola jne piti saada vallattua.
Mikähän vaikutus tällä valloitushankkeella on ollut myöhempinä aikoina maiden välisiin suhteisiin? Ainakin 1930-luvulla Suomessa on ollut kohtalaisen rauhatonta näiden ääriliikkeiden vuoksi.
On totta että Suomessa oli kansalliskiihkoisia piirejä. Myös retkikunnat olivat rikollista toimintaa.
Mutta kyseessä olivat ruotsalais-suomalaiset piirit, ei karjalaiset.
Eikö retkikuntien rikokset käsitelty Tarton rauhassa?
Eikö NL olisi voinut myöhemminkin vaatia korvausta tai hyvitystä suomalaisten rikoksista Itä-Karjalassa?
NL aloitti talvisodan, se oli suunnaton rikos karjalaisia ja suomalaisia vastaan!
Jos se oli kostoa, se oli kohtuuton kosto.
Jos pieni lapsi lyö pienellä nyrkillään sinua mahaan, niin onko sinulla laillinen oikeus hakata lapsi henkihieveriin?
Kylläpä kaukaa haet jälleen suomalaisten syyllisyyttä Neuvostoliiton hyökkäyssotaan Suomea vastaan. Ei ne venäläiset mitään hämäläisiä ole! Vienan ja Aunuksen sotaretket tapahtuivat 1910-luvun lopussa. Niitä seurasi myös Tarton rauha v. 1920, jonka jälkeen Suomessa siirryttiin kaikilta osi rauhan aikaan aina 30.11.1939 saakka.
Nämä molemma retkikunnat olivat sivujuonne verisessä Venäjän sisällissodassa, jota käytiin vv. 1918-1920. Verisessä siitä johtuen, että sisällissodassa menehtyi 9.000.000 ihmistä Venäjällä.
Akateemisen Karjala Seuran merkitys ja rooli Suomen ulko-, sisä- ja turvallisuuspolitiikassa Tarton rauhan jälkeisenä aikana oli käytännössä olematon.
Kun valtiovalta on ollut rahoittamassa näitä laajenemispyrkimyksiä, niin kyllähän hankkeiden vetäjillä on ollut poliittinen tuki takanaan. Kyllä he ovat toimineet valtiovallan toimesta. Se kyllä häiritseekin tätä kuviota. On annettu ymmärtää, että Aunuksen ja Vienan sotaretket ovat olleet ääriainesten omia hankkeita, mutta näin ei ole ollut. Valtiovallan toimia on vähätelty.
Suomi valtiona on ollut sodassa Neuvostoliiton bolsevikkihallintoa vastaan. Se on siis ollut ensimmäinen sota heti itsenäistymisen jälkeen.
Karjalaiset eivät oikeastaan olleet edes kovin innolla mukana koko hankkeessa, sitähän valiteltiinkin hankkeen johdon taholta ja osin siksi tämä valtaushanke epäonnistuikin.
Tämä tuntuu vähän ihmeelliseltä, että heti itsenäistymisen jälkeen aletaan sotia naapurin kanssa. Kyllä suomalainen hallinto on ollut aika heikoissa kantimissa niinä aikoina.
Suomessa oli varmaan vielä 1930-luvulle saakka voimissaan olevia ääriliikkeitä, jotka vaalivat vielä näiden sotaretkien muistoa. Siksipä ulkosuhteet eivät varmaan olleet kunnossa. En usko talvisotaa kostoksi, vaan paremminkin epäluulon seuraukseksi Neuvostoliiton taholta. Meillä oli huono ulkopolitiikan johto ehkäpä näiden ääriliikkeiden seurauksena.
Heti itsenäistymisen jälkeen olisi pitänyt vaalia suhteita naapuriin.
Kannattaa tutustua Venäjän sisällissotaan ja sen tapahtumiin hieman tarkemmin ennen kuin vetää syytteleviä johtopäätelmiä asioista. Wikipediasta löytyy vaikkapa näin aluksi napakka yhteenveto noista vuosista 1918-22. Tuolta käy hyvin esiin mm. Judenskin johtamien virolaisjoukkojen yritys vallata Pietari lokakuussa 1919 ja se, miten suomalaiset suhtautuivat tuohon yritykseen. Ei mikään vähäpätöinen seikka ja jäänyt ihan turhan vähäiselle huomiolle täällä itsesyyttelyyn taipuvassa maassa. Ohessa lyhyt lainaus tuosta kohdasta: "On usein arveltu, että Suomen armeijan liittyminen Pietarin valtaukseen, kuten ehdotettiin, olisi ratkaissut taistelun valkoisten eduksi; tätä mieltä oli muun muassa Lenin."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjän_sisällissota
Lueskele pelle persereikä muutakin kuin Stalinin urotekoja, 27 miljoonaa vainajaa jäi siltä pyöveliltä testamentiin. Olisi ollut toivottavaa että sinun käpykaartissa ollut ukkisi olisi olut yksi heistä, niin tuo paskan jauhaminen sinun kohdallasi olisi loppunut siihen. Käväisehän poju siellä Lotinanpelossa morjestamassa aatteesi uhreja sieltä löytyykin komea sankarihauta, laske kukkasi tai vetesi sinne.