Tälläkin palstalla on esitetty, että tulevaisuudessa energiatalous voisi perustua vedylle. Esimerkiksi autot kulkisivat silloin vedyllä, ja päästöinä syntyisi vain vesihöyryä. Teoriassa vetytalous on mahdollinen, mutta se vaatisi että voimme valmistaa jotenkin suuria määriä vetyä, koska vetyvarantoja ei sellaisenaan ole olemassa kuten esimerkiksi maakaasuvarantoja. Tarkastellaanpa mitä vaihtoehtoja meillä on, lista etenee kypsimmästä tekniikasta kokeellisimpiin:
Reformointi - Nykyisin yleisin tapa valmistaa vetyä. Perustuu vedyn erottamiseen fossiilisista polttoaineista. Kuluttaa fossiilisia polttoaineita ja aiheuttaa päästöjä, joten ei ainakaan ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin nykyinen energiatalous.
Elektrolyysi - Toisiksi yleisin tapa valmistaa vetyä. Perustuu vedyn erottamiseen vedestä sähköllä. Jos nykyisen sähkönkulutuksen lisäksi sähköllä tuotettaisiin myös polttoaineet, kasvaisi kulutus räjähdysmäisesti. Tämä voisi olla kestävää vain jos käytettäisiin erittäin suuren mittakaavan päästöttömiä sähköntuotantotapoja, joilla on massiiviset lisärakentamispotentiaalit. Tällaisia energiantuotantotapoja on nykyisin käytössä yksi: ydinvoima.
Termokemialliset syklit - tapa varmistaa suurilla lämpötilaeroilla kemiallisesti vetyä vedestä. Suurten lämpötilaerojen tuottamiseen useimmissa tutkimusprojekteissa käytetään ydinreaktoria.
Radiolyysi - vetyä voi tuottaa suoraan ionisoivalla säteilyllä vedestä. Yleensä säteilylähteenä käytetään ydinreaktoria.
Vetytalouden varteenotettavimmat vaihtoehdot ovat siis:
Reformointi - fossiilinen
Elektrolyysi - ydinvoima
Termokemialliset syklit - ydinvoima
Radiolyysi - ydinvoima
Ympäristön suojelu vaatii että torjumme ilmastonmuutosta, säästämme niukkoja luonnonvaroja, emmekä aiheuta haitallisia päästöjä luontoon. Tämä toteutuu vetytaloudessa kolmella viimeisellä vaihtoehdolla, jotka siis ovat parhaiten kestävän kehityksen mukaisia. Vetytalous todella ansaitsee tutkimuspanoksia, koska tulevaisuuden maailmassa voisimme saada sähkömme lisäksi myös liikennepolttoaineet päästöttömällä ja turvallisella energiantuotannolla.
Reformointi - Nykyisin yleisin tapa valmistaa vetyä. Perustuu vedyn erottamiseen fossiilisista polttoaineista. Kuluttaa fossiilisia polttoaineita ja aiheuttaa päästöjä, joten ei ainakaan ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin nykyinen energiatalous.
Elektrolyysi - Toisiksi yleisin tapa valmistaa vetyä. Perustuu vedyn erottamiseen vedestä sähköllä. Jos nykyisen sähkönkulutuksen lisäksi sähköllä tuotettaisiin myös polttoaineet, kasvaisi kulutus räjähdysmäisesti. Tämä voisi olla kestävää vain jos käytettäisiin erittäin suuren mittakaavan päästöttömiä sähköntuotantotapoja, joilla on massiiviset lisärakentamispotentiaalit. Tällaisia energiantuotantotapoja on nykyisin käytössä yksi: ydinvoima.
Termokemialliset syklit - tapa varmistaa suurilla lämpötilaeroilla kemiallisesti vetyä vedestä. Suurten lämpötilaerojen tuottamiseen useimmissa tutkimusprojekteissa käytetään ydinreaktoria.
Radiolyysi - vetyä voi tuottaa suoraan ionisoivalla säteilyllä vedestä. Yleensä säteilylähteenä käytetään ydinreaktoria.
Vetytalouden varteenotettavimmat vaihtoehdot ovat siis:
Reformointi - fossiilinen
Elektrolyysi - ydinvoima
Termokemialliset syklit - ydinvoima
Radiolyysi - ydinvoima
Ympäristön suojelu vaatii että torjumme ilmastonmuutosta, säästämme niukkoja luonnonvaroja, emmekä aiheuta haitallisia päästöjä luontoon. Tämä toteutuu vetytaloudessa kolmella viimeisellä vaihtoehdolla, jotka siis ovat parhaiten kestävän kehityksen mukaisia. Vetytalous todella ansaitsee tutkimuspanoksia, koska tulevaisuuden maailmassa voisimme saada sähkömme lisäksi myös liikennepolttoaineet päästöttömällä ja turvallisella energiantuotannolla.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hyvä tiivis esitys vedyntuotannosta vetytaloudessa:
http://www.getenergysmart.org/Files/Schools/Hydrogen/7HydrogenProductionNuclear.pdf
Oheisen linkin takana on mielenkiintoinen tekninen esitys vedyntuotannosta YK:n sponsoroiman kehityshankkeen tulosten mukaan:
http://www.gen-4.org/Technology/systems/vhtr.htm
>...vetyvarantoja ei sellaisenaan ole olemassa...
Päinvastoin niitä on olemassa ihan haitalle asti. Lähestulkoon kaikkea ihmisen tuottamaa jätettä voidaan käyttää vedyn tuotannossa. Siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Kun käytetään energialähteenä aurinkoa niin saadaan atomivoimakin liiskattua siinä samalla. Sen jäkeen maapallo on paljon parempi paikka asua.
http://www.treehugger.com/files/2005/12/solar_hydrogen.php
Kuten omasta artikkelistasi voit lukea, tuo "jätteiden muuttaminen vedyksi" (uskokoon ken tahtoo) vaatii voimalaitoksen. Sepä se, oli konstit mitkä tahansa, vety EI ole energianlähde, vaan energiankantaja. Aina tarvitaan se energianlähde, josta energia muutetaan vedyksi. Jos uskot että tuo hilavitkutin on parempi kuin vaikka jätteenpolttovoimala, se on sinun asiasi. Mutta testattua tekniikkaa vetytalouden luomiseksi ovat vain höyryreformointi ja elektrolyysi.
Pitäiskö käytössä olla joku testi tekniikasta ennen kuin tänne pääsee kirjoittamaan ettei nämä merkonomit hämmennä asiaa päälaelleen? ;)
Huono sitä atomienergiaakin on pistorasiaan laittaa kuluttajalle. Ensin se pitää muuttaa höyryksi ja siitä sitten pikkuisen sähköksi ja loput mereen lämmittämään ilmastoa.
>Aina tarvitaan se energianlähde....
Teillä ulkomaalaistrolleilla saataa olla vähän vaikeuksia suomenkielen kanssa (onneksi raha kuitenkin kelpaa) mutta siinä kyllä sanottiin hyvin selvästi: "Kun käytetään energialähteenä aurinkoa..."
Loistava kiteytys vetytalouden vaatimuksista. Kiitos siitä. Tämän palstan vakio sekopää kuvittelee luovansa vetytalouden tuulimyllyillä. Haluaisin nähdä hänen alustavat laskelmansa vaaditusta tuuliasähkön määrästä, sen säätövoimasta ja eritoten KUSTANNUKSISTA. Annan hänelle vihjeen: Myllyjä tarvitaan VÄHINTÄÄN kuusinumeroinen luku.
Muistaako joku hyötysuhteita ketjuun vedestä elektrolyysillä vetyä -> vedystä vaikka autossa polttokennossa sähköä. Minulla on sellainen mielikuva, että molemmissa muunnoksissa hyötysuhde on luokkaa 50 %.
Joten tässä sähköstä vedyn kautta sähköä muunnoksessa 75 % energiasta menisi hukkaan.
olemassa mitään vetytaloutta.