oletko saanut kaikkea--

käänteinen elämän elänyt, ikään kuin aikuisesta lapseksi päin, jämähdin tälle tasolle, vaikken ole henkisesti lapsi, enkä iältäni, syntyny maalla, kasvanut ja kouluni käynyt, peruskoulu yo-tutkinnon, avoimessa suorittanut kursseja, en koskaan yliopistoon päässyt, uravalintaani tuli käännös, hain Amk:n, pääsin läpi about 1 vuosi tuli käytyä, huomasin jotain itsessäni, varhaiskehitys kulki tasoa 7-vuotiaan äö- ylitti 15-vastaava 14-vuotiaana 30-vast. 18-vuot. koin huipunteman, 20-vuot. tunsin pikkuvanhaksi itseni, en tehnyt mitä muut tekivät sen ikäisenä, sitten vasta aloin herätä ko. ja huomasin pian kuuluvani aivan omaan sarjaan, jumiudun koko ajan tiukasti jonnekin, ei ollut "kuppila", eikä "tv" vaan elämää syventävä kirjallisuutta, nimenomaan luin, sellaista miten tulisi elää uskossa, , jotta menestyisit ja kauan eläisit, ei se siitä aloki elämäni käännekohta, ikäänkuin pysähdyin, pyörin vain lenkkiä, ajatukseni harhailivat maan päällä kuin pilvissä, sitä rataa polkuni vain kulki, haudoin pelastavia enkeliä mielessä, kunnes havahduin n ehkä median välityksellä hakevani apua, purkamaan tuntopja, jotka olivat "henget" minut vallanneet, niin syvällinen oli oloni, ei paha milloinkaan. Niin aikani mietin ja tuskissa hikoilin, tapani oli piristyä yöksi, jälleen kierrellä lenkkejä, niin kauan kunnes sain toivomani avun.
Taas jotenkin noustua jaloilleni pääsin kiinni elämän syrjään, jatkoin opintojani, jotka silloin jäivät kesken, edelleen olen pysähtynyt, tällä kertaa urbaaniin elämään, aina vaan pidemmälle haaveilee valmistuvan toiveammattiin pääsevänsä joskus maalle, jossa kasvoin, ehkä joku päivä toteutuu.