Aatami ja Eeva olivat paratiisissa.
Kymmeneen päivään Aatami ei ollut koskenutkaan Eevaa. Kyllästyneenä Eeva lähtee kävelylle ja tapaa dinosauruksen jota rukoilee rakastelemaan häntä. Dinosaurus vastaa että lähdehän suksimaan siitä, ei hullukaan moiseen ryhtyisi.
Suuttuneena tylystä vastauksesta Eeva loikkaa dinosauruksen palleihin kiinni, repii ja puree ne riekaleiksi.
Hetken kuluttua Eeva kohtaa gorillan jolle esittää saman toivomuksen. Älä unta näe, vastaa gorilla. Minulla on jo ennestään yksi nainen harmina ja kahta en todellakaan halua. Raivostuneena Eeva repii apinan kaikki persekarvat irti.
Eeva käy kuumana kuin hellan koukku ja istahtaa jokeen. Kala ui siihen ja ryhtyy leikkimään Eevan jalkojen välissä. Kiihottuneena Eeva tarttuu kalaan ja ryhtyy käyttämään sitä dildona...
No niin, nyt tiedämme miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon ja apinoilla on punainen perse. Mutta emme ehkä koskaan saa tietää minkä hajuinen kala oli alunperin...
OPETUS NAULANREIÄSTÄ
Tässä tärkeä pieni tarina meille jokaiselle. Pidetään huolta siitä,
ettei tule naulanreikiä. Lue koko tämä kertomus aina viimeiseen
lauseeseen asti.(Tärkeintä onkin lukea viimeinen lause)
Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi
hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti
malttinsa hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.
Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen
aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä
pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa
nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt
malttiaan.
Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi
aidasta pois yhden naulan jokaisena sellaisena päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.
Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa
isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat.
Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi:
'Olet tehnyt hienoa työtä, poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä.
Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi
sanomat sanat jättävät juuri tämänlaisia arpia.
Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan
samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi- haava on yhä
olemassa. 'Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin
ruumiillinenkin. Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He
saavat sinut hymyilemään ja rohkaiset sinua onnistumaan. He kuuntelevat
meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata
sydämensä meille.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulan
reiän...
Kymmeneen päivään Aatami ei ollut koskenutkaan Eevaa. Kyllästyneenä Eeva lähtee kävelylle ja tapaa dinosauruksen jota rukoilee rakastelemaan häntä. Dinosaurus vastaa että lähdehän suksimaan siitä, ei hullukaan moiseen ryhtyisi.
Suuttuneena tylystä vastauksesta Eeva loikkaa dinosauruksen palleihin kiinni, repii ja puree ne riekaleiksi.
Hetken kuluttua Eeva kohtaa gorillan jolle esittää saman toivomuksen. Älä unta näe, vastaa gorilla. Minulla on jo ennestään yksi nainen harmina ja kahta en todellakaan halua. Raivostuneena Eeva repii apinan kaikki persekarvat irti.
Eeva käy kuumana kuin hellan koukku ja istahtaa jokeen. Kala ui siihen ja ryhtyy leikkimään Eevan jalkojen välissä. Kiihottuneena Eeva tarttuu kalaan ja ryhtyy käyttämään sitä dildona...
No niin, nyt tiedämme miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon ja apinoilla on punainen perse. Mutta emme ehkä koskaan saa tietää minkä hajuinen kala oli alunperin...
OPETUS NAULANREIÄSTÄ
Tässä tärkeä pieni tarina meille jokaiselle. Pidetään huolta siitä,
ettei tule naulanreikiä. Lue koko tämä kertomus aina viimeiseen
lauseeseen asti.(Tärkeintä onkin lukea viimeinen lause)
Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi
hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti
malttinsa hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.
Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen
aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä
pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa
nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt
malttiaan.
Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi
aidasta pois yhden naulan jokaisena sellaisena päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.
Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa
isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat.
Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi:
'Olet tehnyt hienoa työtä, poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä.
Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi
sanomat sanat jättävät juuri tämänlaisia arpia.
Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan
samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi- haava on yhä
olemassa. 'Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin
ruumiillinenkin. Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He
saavat sinut hymyilemään ja rohkaiset sinua onnistumaan. He kuuntelevat
meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata
sydämensä meille.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulan
reiän...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.