Käännös Ruotsin kulttuuriministerin kirjoituksesta.
Ruotsin uusi kielilaki
Ruotsi on saanut uuden kielilain - uuden lain ruotsin kielen, kansallisten vähemmistökielten ja viittomakielen asemasta. Yhteinen kieli jota kaikki voivat ymmärtää ja käyttää on edellytys elävälle ja toimivalle demokratialle. Kaikilla on oikeus kieleen.
Miksi Ruotsi tarvitsee kielilain?
Kielilaissa lyödään lukkoon, että ruotsin kieli on pääkieli ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Laki selventää, että kaikilla jotka asuvat Ruotsissa on oikeus oppia ruotsia ja kehittää ja käyttää kieltä.
Laki selventää myöskin, että ruotsi on pääkieli kaikessa julkisessa toiminnassa ja ruotsia pitää voida käyttää kaikilla yhteiskunta-alueilla.
Vähemmistökielten ja viittomakielen asemaa vahvistetaan.
Kielilaki vahvistaa kielellistä moninaisuutta; viisi kansallista samoinkuin viittomakieli saavat vahvemman aseman. Myöskin oikeus kehittää ja käyttää omaa äidinkieltään saa tukea laissa.
Kaikki jotka kuuluvat kansalliseen vähemmistöön saavat mahdollisuuden oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltään. Kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, jiddisch, meänkieli, romani chib ja saamen kieli. Lain tarkoitus on, ettänäitä kieliä suojellaan ja tuetaan.
Kielilaki vahvistaa ruotsalaisen viittomakielen asemaa. Sillä joka on kuuro tai jolla on heikentynyt kuulo on oikeus saada oppia, kehittää ja käyttää ruotsalaista viittomakieltä. Sama pätee myöskin heihin jotka tarvitsevat käyttää viittomakieltä voidakseen ylläpitää sosiaalista yhteenkuuluvuuttaan, esim. vanhemmat ja sisarukset lapseen joka on täysin tai osittain kuuro.
Julkisen tahon rooli kieleen selvennetään
Kielen jota viranomaiset ja muut julkiset toiminnat käyttävät pitää olla huoliteltua, selvää ja helppotajuista. Se koskee sekä puhuttua, että kirjoitettua kieltä. Kielen täytyy seurata yhteiskuntakehitystä voidakseen toimia.
Lain mukaan viranomaisilla on erityinen vastuu käyttää ja kehittää ruotsalaisia sanontoja niiden eri ammattialoilla
Ruotsin kieli Ruotsissa ja sen ulkopuolella
Uusi laki tekee selväksi, että ruotsin kieli on Ruotsin virallinen kieli kansainvälisissä yhteyksissä. Se on tärkeä ilmaisu joka vahvistaa ruotsin kielen asemaa. Laki myöskin selventää, että Ruotsi EU:n puitteissa vaikuttaa siihen, että ruotsin kieltä suojellaan.
"Sveriges nya språklag
Sverige har fått en språklag – en ny lag om svenska språkets, de nationella minoritetsspråkens och teckenspråkets status. Ett gemensamt språk som alla kan förstå och använda är en förutsättning för en levande och fungerande demokrati. Alla har rätt till ett språk.
Varför behöver Sverige en språklag?
Språklagen slår fast att svenska är huvudspråket i det svenska samhället. Lagen tydliggör att alla som bor i Sverige har rätt att lära sig svenska och att utveckla och använda språket.
Lagen klargör också att svenska är huvudspråk i all offentlig verksamhet och att svenska ska kunna användas inom alla samhällsområden.
Minoritetsspråkens och teckenspråkets status stärks
Språklagen stärker den språkliga mångfalden; de fem nationella minoritetsspråken liksom teckenspråket får en starkare ställning. Även rätten att utveckla och använda det egna modersmålet får stöd i lagen.
Alla som tillhör en nationell minoritet får möjlighet att lära sig, utveckla och använda sitt minoritetsspråk. De nationella minoritetsspråken är finska, jiddisch, meänkieli, romani
chib och samiska. Lagen innebär att dessa språk skyddas och främjas.
Språklagen stärker det svenska teckenspråkets ställning. Den som är döv eller har nedsatt hörsel har rätt att få lära sig, utveckla och använda det svenska teckenspråket. Samma sak gäller de
som behöver använda sig av teckenspråk för att upprätthålla en social gemenskap, till exempel föräldrar och syskon till ett barn med helt eller delvis nedsatt hörsel.
Det offentligas roll för språket tydliggörs
Språket som myndigheter och andra offentliga verksamheter använder ska vara vårdat, enkelt och lätt att förstå. Det gäller både det talade och det skrivna språket. Språket måste följa med i samhällsutvecklingen för att fungera.
Enligt lagen har myndigheter ett särskilt ansvar för att använda och utveckla svenska termer inom deras olika fackområden.
Svenska språket i och utanför Sverige
Den nya lagen gör klart att svenskan är Sveriges officiella språk i internationella sammanhang. Det är en viktig markering som stärker svenskans ställning. Lagen gör även klart att Sverige inom
EU ska verka för att det svenska språket värnas"
http://www.moderat.se/web/Sveriges_nya_spraklag.aspx
Ruotsin uusi kielilaki
Ruotsi on saanut uuden kielilain - uuden lain ruotsin kielen, kansallisten vähemmistökielten ja viittomakielen asemasta. Yhteinen kieli jota kaikki voivat ymmärtää ja käyttää on edellytys elävälle ja toimivalle demokratialle. Kaikilla on oikeus kieleen.
Miksi Ruotsi tarvitsee kielilain?
Kielilaissa lyödään lukkoon, että ruotsin kieli on pääkieli ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Laki selventää, että kaikilla jotka asuvat Ruotsissa on oikeus oppia ruotsia ja kehittää ja käyttää kieltä.
Laki selventää myöskin, että ruotsi on pääkieli kaikessa julkisessa toiminnassa ja ruotsia pitää voida käyttää kaikilla yhteiskunta-alueilla.
Vähemmistökielten ja viittomakielen asemaa vahvistetaan.
Kielilaki vahvistaa kielellistä moninaisuutta; viisi kansallista samoinkuin viittomakieli saavat vahvemman aseman. Myöskin oikeus kehittää ja käyttää omaa äidinkieltään saa tukea laissa.
Kaikki jotka kuuluvat kansalliseen vähemmistöön saavat mahdollisuuden oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltään. Kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, jiddisch, meänkieli, romani chib ja saamen kieli. Lain tarkoitus on, ettänäitä kieliä suojellaan ja tuetaan.
Kielilaki vahvistaa ruotsalaisen viittomakielen asemaa. Sillä joka on kuuro tai jolla on heikentynyt kuulo on oikeus saada oppia, kehittää ja käyttää ruotsalaista viittomakieltä. Sama pätee myöskin heihin jotka tarvitsevat käyttää viittomakieltä voidakseen ylläpitää sosiaalista yhteenkuuluvuuttaan, esim. vanhemmat ja sisarukset lapseen joka on täysin tai osittain kuuro.
Julkisen tahon rooli kieleen selvennetään
Kielen jota viranomaiset ja muut julkiset toiminnat käyttävät pitää olla huoliteltua, selvää ja helppotajuista. Se koskee sekä puhuttua, että kirjoitettua kieltä. Kielen täytyy seurata yhteiskuntakehitystä voidakseen toimia.
Lain mukaan viranomaisilla on erityinen vastuu käyttää ja kehittää ruotsalaisia sanontoja niiden eri ammattialoilla
Ruotsin kieli Ruotsissa ja sen ulkopuolella
Uusi laki tekee selväksi, että ruotsin kieli on Ruotsin virallinen kieli kansainvälisissä yhteyksissä. Se on tärkeä ilmaisu joka vahvistaa ruotsin kielen asemaa. Laki myöskin selventää, että Ruotsi EU:n puitteissa vaikuttaa siihen, että ruotsin kieltä suojellaan.
"Sveriges nya språklag
Sverige har fått en språklag – en ny lag om svenska språkets, de nationella minoritetsspråkens och teckenspråkets status. Ett gemensamt språk som alla kan förstå och använda är en förutsättning för en levande och fungerande demokrati. Alla har rätt till ett språk.
Varför behöver Sverige en språklag?
Språklagen slår fast att svenska är huvudspråket i det svenska samhället. Lagen tydliggör att alla som bor i Sverige har rätt att lära sig svenska och att utveckla och använda språket.
Lagen klargör också att svenska är huvudspråk i all offentlig verksamhet och att svenska ska kunna användas inom alla samhällsområden.
Minoritetsspråkens och teckenspråkets status stärks
Språklagen stärker den språkliga mångfalden; de fem nationella minoritetsspråken liksom teckenspråket får en starkare ställning. Även rätten att utveckla och använda det egna modersmålet får stöd i lagen.
Alla som tillhör en nationell minoritet får möjlighet att lära sig, utveckla och använda sitt minoritetsspråk. De nationella minoritetsspråken är finska, jiddisch, meänkieli, romani
chib och samiska. Lagen innebär att dessa språk skyddas och främjas.
Språklagen stärker det svenska teckenspråkets ställning. Den som är döv eller har nedsatt hörsel har rätt att få lära sig, utveckla och använda det svenska teckenspråket. Samma sak gäller de
som behöver använda sig av teckenspråk för att upprätthålla en social gemenskap, till exempel föräldrar och syskon till ett barn med helt eller delvis nedsatt hörsel.
Det offentligas roll för språket tydliggörs
Språket som myndigheter och andra offentliga verksamheter använder ska vara vårdat, enkelt och lätt att förstå. Det gäller både det talade och det skrivna språket. Språket måste följa med i samhällsutvecklingen för att fungera.
Enligt lagen har myndigheter ett särskilt ansvar för att använda och utveckla svenska termer inom deras olika fackområden.
Svenska språket i och utanför Sverige
Den nya lagen gör klart att svenskan är Sveriges officiella språk i internationella sammanhang. Det är en viktig markering som stärker svenskans ställning. Lagen gör även klart att Sverige inom
EU ska verka för att det svenska språket värnas"
http://www.moderat.se/web/Sveriges_nya_spraklag.aspx
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaikilla jotka asuvat Suomessa on oikeus oppia suomea ja kehittää ja käyttää kieltä. Suomen kieli on rikkaus. Suomen kieli yhdistää kansaa. Suomen kielen käyttö säästää resursseja palveluissa. Suomen kieli tekee Suomesta Suomen ja erottaa Suomen Ruotsista. Suomen kieli on kaunis ja erittäin ilmaisurikas kieli. Suomen kieli on kansamme identiteetin ydin. Suomea puhutaan koko Suomessa. Suomen kieltä ymmärtävät kaikki Suomessa - paitsi jotkut asennevammaiset svekomaanit, jotka ovat vieläpä niin tyhmiä, etteivät opi suomea, vaikka suomea kuulee joka paikassa.
Ne epäisänmaalliset, ylimieliset ja päästään sekaisin olevat Rkp:läiset, jotka haluavat kehittää ja käyttää ruotsin kieltä, voivat aina muuttaa Ruotsiin kehittämään Ruotsia, koska Suomessa heistä on vain haittaa Suomelle.
mutta ei ole enään.....siis suomenkieli kaunis.
Nykyään se on rapautunut jenkkienglantiin jo
niin pahasti, ettei sitä vanhemmat
sukupolvet enään edes ymmärrä.
Onneksi on sentään suomenruotsi, joka on
säilynyt muuttumattomana läpi aikojen.
Eller hur, Tala?
Olen ollut todistamassa omin korvin ja silmin suomenruotsalaiselle tytölle suoritettua tulkkausta Ruotsissa koska rassukka ei selviytynyt "omalla" kielellään ruotsilla Ruotsissa.
Helsingissä kuunnellut parikymppisten suomenruotsalaisnaisten puhetta, olen huomannut, että moneen kuulemaani virkkeeseen sisältyy muutama suomenkielinen sana. Ihan kuin suomenruotsi olisi kielellisesti niin köyhää, että sen pitää lainata monimutkaiset ilmaukset suomesta. Tai sitten on kyseessä traaginen tapaus, jossa lapsia on yritetty kasvattaa kaksikielisiksi, mutta tuloksena on ollut vain puolikielisyys: ei taida kumpaakaan kieltä täydellisesti.
Suomenkieli ja yleensä suomalaisuus on luonnostaan vahvempaa ja elinvoimaisempaa kuin ruotsinkieli ja ruotsalaisuuus.
Ilman vuosisataista järjestelmällistä sortamista suomenkieli olisi valtakieli Pohjolassa. Vieläkään ei olla kaikkea saatu kitkettyä Ruotsissa ja Norjassa, kovasta yrityksestä huolimatta.
Ruotsalaisuus taasen kuihtuu Suomessa kaikesta korostamisesta, etuoikeuksista ja hyysäyksestä huolimatta.